Olemme ostamassa 1982 rakennettua omakotitaloa, jossa on ns. piilosokkeli
eli alapohjarakentaassa huoneiden lattiat ovat matalammalla kuin maanpinta
(tai jotain tuonne päin)....ko. talon on Raksystems tarkistanut kaksi vuotta
sitten -> tuloksena oli ei ongelmia, kunhan salaojoitus ja vesi/lämpöeristys
sokkelin ympärillä varmennetaan (tämä korjaus toimenpide tehtiin reilu vuosi
sitten).
Kysymykseni kuuluu: millä todennäköisyydellä tuosta piilosokkelista tulee
ongelmia jatkossa ? Eli pitäisikö kohde unohtaa jo alkuunsa (muuten juuri
sellainen kuin haluamme).
t: Timo
Kukaan ei pysty laskemaan todennäköisyyttä sille että vaurioita on tai
ei ole tulossa. Matemaattisesti tehtävä on mahdoton ratkaista ;-) ja
toisaalta mikä on ongelma, joka edellyttää korjaustoimenpiteitä.
60-80-luvuilla rakennettiin lähes kaikkien ok-talojen alapohjarakenteet
tämän päivän tietämyksen mukaan virheellisesti ja vain murto-osaan
niistä on tullut laho- yms. vaurioita. Ratkaisevinta on ollut
puurakenteiden pysyminen kuivana, vaikka ne olisivat olleet esim.
suorassa maakosketuksessa tai jääneet betonirakenteiden sisään.
Jos ulkopuolelta ei johdu rakenteeseen kosteutta, salaojitus pitää
vedenpinnan tason riittävän alhaalla ja alussorastus on riittävän
karkeaa, niin tuskin ongelmia on tulossa.
Mutta voitko itse välttyä ongelmilta siinä tilanteessa kun myyt talon
taas eteenpäin ja uusi omistaja tekee kukkapenkin sokkelin viereen ja
nostaa maanpintaa toisella sivulla ja poistaa syöksytorvien alapäistä
pintavesikaivot tai vesikourut. Tällöin talo saattaa saada muutamassa
vuodessa vaurioita, joista sinä olet myyjänä vastuussa. Sinulle jää
helposti näyttövelvollisuus siitä että taloa on kohdeltu virheellisesti
ja et itse ole vaurioista vastuussa.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
> Tällöin talo saattaa saada muutamassa
> vuodessa vaurioita, joista sinä olet myyjänä vastuussa. Sinulle jää
> helposti näyttövelvollisuus siitä että taloa on kohdeltu virheellisesti
> ja et itse ole vaurioista vastuussa.
>
Teettää kuntokartoituksen ennen myyntiä ja nukkuu yönsä rauhassa.
Ei kai kukaan elä tällaisessa harhassa? Jokaisessa näkemässäni
raportissa on tekijän maininta, jossa heidän vastuunsa rajataan vain
näkyviin osiin. Muista osista sanotaan yleensä ettei niitä voida
tarkastaa suorittamatta laajoja purku- tai selvitystöitä. Ja koskaan
raportin tekijä ei ota vastuutta (myös taloudellista) muusta kuin heidän
suorittamastaan työstään.
Lisäksi käsitteet kuntokartoitus, kuntotarkastus ja kuntotutkimus
menevät yleensä iloisesti sekaisin. Yleensä em. raporttien laajuus menee
em. järjestyksessä, jolloin -kartoitus kattaa vain näkyvien rakenteiden
raportointia.
Käytännössä ainoa tapa välttää myöhemmät ongelmat on ottaa myyjänä
vakuutus, mutta ainakin itse totesin vakuutusehdot aikoinaan sellaisiksi
että tosipaikan tullen korvauksen saanti voi olla todella vaikeaa.
Vakuutus edellytti laajaa kuntotutkimusta ja se kattoi vain tarkastetut
rakennusosat. En ymmärrä mitä hyötyä on sitten vakuuttaa sellaista,
jonka on muutenkin tarkastanut ja todennut olevan kunnossa, virheellistä
rakennusosaa kun ei tietenkään voi vakuuttaa. Lisäksi vakuutus oli
kohtuuttoman hintainen, n. 25.000,- vanhaa markkaa keskihintaisesta
ok-talosta.