Vielä ei ole liian myöhäistä...
Kiitos
-Miku
Ilmatiiviydestä kaiketi ei ole haittaa seinärakenteessa, se paperimainen
tervapahvi ei ole höyrytiivis vaan melko hengittävä, tuskin paljoa gyproccia
itseään suurempaa höyrynvastusta pystyy tekemään. Kattohuopa tai bitumihuopa
on sitten eri juttu, siinä joutuisi miettimään hiukan tarkemmin.
Gyproc on sitten kosteusherkkää, ne vesieristeet on tehtävä kunnolla.
Kuivalla kyprokilla ei ole mitään ongelmaa, mutta rakenteeseen päässyt
kosteus ei tuosta loukosta pääse kuivumaan pois.
> Ilmatiiviydestä kaiketi ei ole haittaa seinärakenteessa, se paperimainen
> tervapahvi ei ole höyrytiivis vaan melko hengittävä, tuskin paljoa gyproccia
> itseään suurempaa höyrynvastusta pystyy tekemään. Kattohuopa tai bitumihuopa
> on sitten eri juttu, siinä joutuisi miettimään hiukan tarkemmin.
Tervapaperi voisi tuossa toimia jonkinlaisena tuuletusvälinä, jos
vaikka tuosta betonista huokuu kosteutta rakenteeseen ja suojaa näin
tuota kyprokkia...
Nyt tietenkin pitää kysyä miksi ihmeessä laitat kipsilevyn
betoniseinän päälle? Tasoita seinä suoraan ja saat hyvän ja valmiin
kosteantilan seinärakenteen johon vesieristys päälle.
> Gyproc on sitten kosteusherkkää, ne vesieristeet on tehtävä kunnolla.
Eikun: ei missään nimessä gyprokkia kosteisiin tiloihin. Tuohon on
oikeita kosteutta sietäviä levyjäkin olemassa.
tv mika
Anteeksi, jos kuullostaa saivartelulta, mutta mistä juontaa nimi tervapahvi
tai tervapaperi? Sillä kai tarkoitetaan pikipaperia (siis bitumi...). Onko
tähän joskus käytetty oikeasti tervaa?
> > Gyproc on sitten kosteusherkkää, ne vesieristeet on tehtävä kunnolla.
>
> Eikun: ei missään nimessä gyprokkia kosteisiin tiloihin. Tuohon on
> oikeita kosteutta sietäviä levyjäkin olemassa.
Paitsi jos runko on puuta, pitää kostean tilan seinät tehdä lastulevystä
eikä missään tapauksessa mistään kosteutta sietävästä aineesta. Ei edes
kipsilevystä.
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:b4nh2s$nm$1...@news1.songnet.fi...
Ei siis kelvannut trollista, kun kaivataan selityksiä. Aihe on suosittu ja
ehdin jo innolla selittämään sitä toisessakin threadissa, joten anteeksi
toisto:
Jos kostean tilan runko on puuta, niin seinät kannattaa levyttää
lastulevyllä siksi, että jos vesieristyksessä on vikoja, alkaa lastulevy
turpoamaan ja kaakelit tippuessaan indikoivat ongelman, ennen kuin paljon
vakavampaa tapahtuu.
Jos taas levytys kestää vettä, mutta sen saumat ja ruuvin reiät päästävät
veden kapillaarisesti puutolppiin, kestää seinän pinta moitteettomasti,
vaikka vesieristys vuotaisi.
Mulla märkätilojen seinät on itsekantavaa mineraalia, mutta
rakennetarkastaja tuli tokaisseeksi tuon lastulevyväitteen muuten vain
small-talkina. Oli ilmeisesti hänkin vast'ikään valaistunut. Katselimme
vastaavan mestarin kanssa toisiamme ääneti pitkään. Kumpikaan ei tohtinut
kysyä, että oliko toi vitsi. Lopulta tarkastaja jatkoi ja kertoi
perustelunsa, joka kyllä upposi minuun.
Voihan olla, että jonkun Kaakelilujan pinnassa vesieristeen virhllä on
paljon pienempi todennäköisyys päästää vettä runkoon asti, mutta jos niin
käy, on vikaa kai mahdotonta huomata ajoissa.
tuo kävisi hyvinkin perustelusta jos - siis iso JOS:
kosteusongelman indikointi olisikin silloin se ainoa, silloin tarvittava
ja riittävä toimenpide
mutta kun se ei ole
olen nähnyt märkätilojen turvonneita lastulevyjä ja jopa tippuneita
kaakeleitakin
ja todennut, etteivät nuo kumpikaan estä peseytymistä ja suihkun
käyttöä
eivätkä indikoinnin lisäksi useinkaan generoi mitään muita toimenpiteitä
sillä
monikaan ei viitsi ihan joka viikko levyttää ja kaakeloida seinää uudelleen
joten sitä vakavampaa tapahtuu lastulevyn käytöstä huolimatta
- vai sen käytöstä johtuen?
> Jos kostean tilan runko on puuta, niin seinät kannattaa levyttää
> lastulevyllä siksi, että jos vesieristyksessä on vikoja, alkaa lastulevy
> turpoamaan ja kaakelit tippuessaan indikoivat ongelman, ennen kuin paljon
> vakavampaa tapahtuu.
Mitenkäs lastulevyn ilmankosteuseläminen istuu kuvioon? Luulisi, että
laattarivistö paukahtaa äkkiä lastulevyjen sauman kohdalta
halki. Eihän lastulevysauman yli vedetty tapettikaan tahdo pysyä
ehjänä. Pelkän muovimaton (tai siis "märkätilojen muovitapetin") voisi
kuvitella toimivan kaakelointia paremmin lastulevyseinän
kanssa. Tällöinkin saattaisi olla tarpeen tehdä jonkinlaisia
venymisvyöhykkeitä sauman ympärille jättämällä tapetin liimaamatta
sentin tai parin etäisyydeltä saumasta. Kuvasiko rakennustarkastaja
paremmin ajatustaan kaakeloidusta lastulevyseinärakenteesta?
Lastulevy on kyllä muuten ihan kelpo materiaali. Suotta sitä nykyään
niin kiihkomielisesti hyljeksitään.
--janne
>Kuvasiko rakennustarkastaja
> paremmin ajatustaan kaakeloidusta lastulevyseinärakenteesta?
Eipä hän tuota kuvannut, muta laatoitettua seinää hän kyllä tarkoitti, koska
mainitsi "laatan korkkaamisen.
Olisikohan ajatus ollut, että kosteussulun takana ilman kosteus ei
vaihtelisi niin paljon, että sillä olisi vaikutusta.
En tullut kysyneeksi enempiä, koska rakennushanketta suunnitellessa ei
tullut mieleenkään tehdä puurunkoa kosteisiin tiloihin. Kaiken lisäksi
tarkastajan "heitto" oli sen verran häkellyttävä, että jäin sanattomaksi.
Edelleenkään en tekisi koolattua seinää suihkun taakse, mutta nyt jo osaan
hymyillä vaukoudelleni, kun menin muuraamaan puisen ulkoseinän viereen
umpinaisen bunkkerin. Olisi se ulkoseinä sanut olla puuta (varsinkin kun on
vielä umpipuuta, ja pintakin olisi ollut paikkaansa valmis ja viehättävä),
kun olisi sijoittanut suihkukun etäämmälle ulkoseinästä kylppärin toiseen
nurkkaan.
> Lastulevy on kyllä muuten ihan kelpo materiaali. Suotta sitä nykyään
> niin kiihkomielisesti hyljeksitään.
Niinpä. Mulla ei ole kokemusta muusta kuin muutossa pirstoutuneista
huonekaluista, mutta eipä se kestäisi kipsilevykirjahylly kulmallaan
seisomista. Muistissa on myös formaldehydi-kohu vuosikymmenten takaa, vaikka
formaldehydiä ei nykylevyistä lie vapautuvan ja sikäli kuin vapautuisi, se
hiljattaisessa uutisessa julistettiin jo terveydelle vaarattomaksikin.
Parhaillaan pohdin, tehdäkö ullakolle yksikerroksinen lastulevylattia vaiko
kolmikerroksinen kipsilevylattia. Aika moinen kammo on, kun tuollaista pitää
miettiä.
> Parhaillaan pohdin, tehdäkö ullakolle yksikerroksinen lastulevylattia vaiko
> kolmikerroksinen kipsilevylattia. Aika moinen kammo on, kun tuollaista pitää
> miettiä.
Minä yhdistin molemmat. Pohjalla 22mm lattia-Wilhelmi ja sitten sen
päällä kaksi kerrosta kipsilevyä lattialämmitysputkiston vuoksi :-)
--
Toni
onko ponttiLattiaLAUTA sinulle täysin tuntematon käsite?
mikäli haluat, että jokainen nukkuva ja sikeässä unessa
oleva herää, kun nouset aamuyöllä ja menet wessaan,
niin voin suosittella lastulevyä lattiamateriaaliksi
harvakoolauksen päälle tehty lastulevylattia
narisee niin PIRUSTI (ja äänekkäästi) jokaisella askeleella
jo noin 10 vuoden kuluttua sen asentamisesta
Kiitos vihjeestä. Mitä tiedät Sasmoxista?