lujuusluokiteltu puutavara
piiska
pohjaksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykyään pitää runkopuutavarassa
käyttää ns. lujuusluokittelijan leimaamaa puutavaraa. Mitähän semmoinen
runkopuutavara mahtaa maksaa? Pitääkö koko kantava runko olla leimatusta
puutavarasta vai riittääkö pelkät pystyparret plus yläparsi siihen päälle?
Mitenkä nuo kertopuiset, täyttävätkö ne automaattisesti vaatimukset?
Sen verran ainakin sain jo aikuiseksi alustavaa suunnitelmaa, että varsin
tyyriiltä vaikuttaa tilata talopaketti, jos sillä ei muuta saa kuin seinät,
vesikaton ja eristeet! Mutta eihän se tietysti ole mikään ihme, jostakin se
talotehdas katteet repii ja se ei ainakaan tapahdu suuruuden ekonomian
avulla tai hyvillä sisäänostohinnoilla.
Kalle Ranto
> Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykyään pitää runkopuutavarassa
> käyttää ns. lujuusluokittelijan leimaamaa puutavaraa. Mitähän semmoinen
> runkopuutavara mahtaa maksaa? Pitääkö koko kantava runko olla leimatusta
> puutavarasta vai riittääkö pelkät pystyparret plus yläparsi siihen päälle?
Arvaukseni on, että kaikki tai iso osa rautakauppojen myymistä
isommista lankuista olisi leimattua. En kyllä tiedä yhtään. Tein
nimittäin kenttäsirkkelillä sahatusta taatusti leimaamattomasta
tavarasta, eikä rakennustarkastaja ainakaan sanonut mitään
asiasta. Tästä oli puhetta joku kuukausi sitten tässä ryhmässä.
Siellä päin voi olla eri meininki.
> Mitenkä nuo kertopuiset, täyttävätkö ne automaattisesti vaatimukset?
Voisi kuvitella. Mahtaako valmistaja antaa niille jonkun luokan?
Kalle Ranto
Turku
Timo Jokinen
täytä minkään sortin leimoja. Valvojani on viimeisen päälle tarkka kaikesta ja
hänen varmuuskertoimensa muihin suunnittelijoihin verrattuna on suurempi eikä
häneltä ole tullut minkäänlaista kommenttia asiasta. Monet runkotolpista ovat
vielä osin vajaakanttistakin.
-Timo J
Seppo
Suunnittelija kuka piirsi rungon rakennepiirustuksen kysyi vaan, millaista
tavaraa olisi käytettävissä.
Tuumasin, että lähinnä "kakkosnelosta". No, sehän piirteli sellaisen, vähän
tarvitsin 2*7:aa ja 2*5:sta, mitkä
hain naapurin maanviljelijältä.
Taatusti leimaamatonta, omalta tontilta kaadetusta istutuskuusikosta
"kyläsahalla" sahattua puuta. Itseasiassa aika "höttöä" nopeastikasvanutta
60-luvulla istutettua norjalaista kuusta. Tosin kyllä pyrin välttämään
rungossa vajaakanttista.
Ei oikestaan tullut mieleenkään, että pitäisi olla luokiteltua, itseasiassa
lähes kaikki, ainakin maaseudulla sahuuttaa
omia puitaan(tai ostaa naapurilta) kun rakentaa. Siis myös asuinrakennuksia.
Olisiko jollain ryhmää seuraavalla tarkempaa tietoa, miten (teoriassa?)
vaatimus on?
tarinoi Seppo
"Timo Jokinen" <timo.t....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3F1CDE58...@nokia.com...
Seppo
viestissä:R5VSa.239$ZJ1...@read3.inet.fi...
> runkopuutavara mahtaa maksaa? Pitääkö koko kantava runko olla leimatusta
> puutavarasta vai riittääkö pelkät pystyparret plus yläparsi siihen päälle?
> Mitenkä nuo kertopuiset, täyttävätkö ne automaattisesti vaatimukset?
>
Äh, pitäisi aina lukea kysymys ensin ajatuksella, ennenkuin rupeaa
kirjoittelemaan......:-)
No, senverran tiedän minäkin, että rakennesuunittelija määrittää kaikki
materiaalivahvuudet ja puutavaran
rakennepiirustuksiin. Jos joku haluttu rakenne vaatii liimapalkkia ym.
erikoismateriaalia, nämä
jutut selviävät rakennepiirustuksista. Tietenkin suunnittelijan kanssa on
hyvä käydä asiat läpi, ettei
tule llian kalliita ratkaisuita.
t. Seppo
piiska
> asiasta. Tästä oli puhetta joku kuukausi sitten tässä ryhmässä.
> Siellä päin voi olla eri meininki.
Täällä (Tornio) tuntuu olevan eri meininki. Täkäläinen rakennustarkastaja
kertoili rakentajainfoillassa, että runko tehdään sitten nykyisten
rakennusmääräysten mukaisesti leimatusta sahatavarasta. Leimat pitää olla
nähtävissä, kun runkotarkastusta tehdään (ts. villoituksen voi tehdä vasta
kun runkotarkastus on tehty).
Mitä tulee noihin autotalleihin ym. niin niissä voi olla löysempää, mutta
tää näyttäis olevan pelin henki ainakin ok-taloissa.
Kalle Ranto
> Ei oikestaan tullut mieleenkään, että pitäisi olla luokiteltua, itseasiassa
> lähes kaikki, ainakin maaseudulla sahuuttaa
> omia puitaan(tai ostaa naapurilta) kun rakentaa. Siis myös asuinrakennuksia.
> Olisiko jollain ryhmää seuraavalla tarkempaa tietoa, miten (teoriassa?)
> vaatimus on?
Tässä ryhmässä Kauko kysyi 20.6.2003: "Lujuusluokiteltua vai ei?" ja
lueskelin tuon säikeen läpi. Tässä yhteenveto tuntemuksista:
Kantavat rakenteet pitää tehdä lujuusluokitellusta tavarasta, jota
täysisärmäinenkään lankku ei ole, jos siinä ei ole sertifioidun
lujuusluokittelijan lätkäisemää leimaa. Kenttäsirkkelöidystä tavarasta
ei välttämättä saakaan luokiteltua, jos sydänpuu ei satu juuri lankun
toiseen kylkeen.
Periaatteessa näin mutta tosiasiassa varsinkin maaseudulla
rakennustarkastaja ei varmaankaan kovasti haeskele niitä leimoja
niistä puista, eikä näemmä Turussakaan.
Kalle Ranto
Turku
piiska
ei
> täytä minkään sortin leimoja. Valvojani on viimeisen päälle tarkka
kaikesta ja
Laskeskelin, että ei noi runkotolpat nyt niin hirveitä voi tehdä
kokonaisuudessa vaikka laittais ne palisanterista. UPM näyttää myyvän
Wisa-Strong nimikkeellä oikein kutistepakattuna koneellisesti
lujuusluokiteltua (T30) tavaraa. Jos oletetaan, että tinkimisen jälkeen
semmoisen tolpan saa 3 ?/jm, niin mun ok-taloprojektiin niitä menee max. 80.
Alta tuhannen erkin jäädään laski miten laski. Sitten jos vielä yläsidepuu
tarttee olla jotain ihmeellistä, niin laitetaan vaikka liimapuupalkkia.
Alasidepuuhun tuskin nää leimapellet on keksineet mitään vaatimuksia muuta
kuin painekyllästettyä, eihän se juuri rasitu betonia vasten ollessaan.
Joka tapauksessa 2000 ? pitäisi riittää hulppeesti tohon kantavaan runkoon,
loputhan saa olla sitten vaikka näreenpätkiä suolta. Ei kyllä kandee lähtee
talotehtaalta sitä runkoa ainakaan hinnan puolesta hakemaan, vaikka eräs
ohikulkija sellaista mulle väittikin.
piiska
> rakennustarkastaja ei varmaankaan kovasti haeskele niitä leimoja
> niistä puista, eikä näemmä Turussakaan.
Tää on sitten olevinaan Turkua enemmän kaupunki, kun kuulemma täällä niitä
haeskellaan prkl.
Seppo
asiakas, jolla on rakennussuunnittelutoimisto.
Tekevät lähinnä isompia kohteita, saneerauksia ja uudisrakennuksia.
Keskustelin hänen kanssaan näistä lujuusluokituksista (siis normaalissa
sahatavarassa, nämä liimapalkit ym. ja erikseen katsotut
haasteellisemmat rakenneratkaisut on eri asia).
Tiivistelmä menisi jotenkin näin: ei ole **skan merkitystä normaalissa
yksikerroksisessa talossa onko luokiteltua vai ei,
kun siis puhutaan normaalista standardimitoilla olevasta puutavarasta.
Sitten, kun kerroksia on 2(tai useampia) asia
pitää ottaa jo huomioon.
Piiska laskeskeli viestissään, paljonko luokitus toisi lisähintaa. Sehän
pätee silloin, kun kaikki ostettaisiin
lautatarhalta, mutta jos on omista puista kysymys, tai "naapurin" (niinkuin
monella maaseudulla on) hinnanero on ihan toista luokkaa.
Varmasti yksi syy pitkästä tavarasta tekemisen kohtuullisen suureen osuuteen
on juuri tämä "omista puista itse tehden".
Kyllä rakennusvalvonta ehdottomasti kuuluu asiaan ja on tärkeää, mutta jos
ruvetaan vaatimaan, että kaikki
puutavara(runko) pitää olla luokiteltua ilman minkäänlaista harkintaa, niin
mennään jo vähän metsään.
Tämä nyt omana mielipiteenäni, en missään tapauksessa yllytä ketään
haastamaan riitaa rakennusvalvonnan kanssa. :-)
kirjoittaa Seppo
piiska
osuuteen
> on juuri tämä "omista puista itse tehden".
Minä en omista metsää, joten laskin kaiken puutavaran ostetun varaan. Silti
näyttäisi runko tulevan reilusti edullisemmaksi kuin että jos sen tilaa
talotehtaalta. Yksi syy käyttää ainakin runkoon kaupallista runkopuutavaraa
on sen mittatarkkuus ja suoruus. Wisa Strong tai vastaava on erityisen
valikoitua puuta, ts. täysin priimaa ja kunnolla kuivaa, mitä sinun on
vaikeaa saada, jos otat puut omasta metsästä. Meillä kotitalo tehtiin
aikanaan ns. perkeleen-pitkästä-tavarasta, ts. niitä puita lähdettiin
hakemaan sahan kanssa leimikosta marraskuussa jne, joten olen nähnyt senkin
homman. Tommoisesta kenttäsirkkelistä tulee puutavara vähän mitä sattuu ja
sitten kun ne taapeliin omatarverakentaja latoo, niin ne ei välttämättä ehdi
yhdessä keväässä kuivua vetelemättömiksi. Rakennuspuutavarahan pitäisi
taapeloida 2-5 vuodeksi ennenkuin sitä alkaa käyttämään.
Omatarvepuutavarassa voi mittatarkkuus olla vähän sitä ja tätä ja
suoruudessakin toivomisen varaa. Vaatii paljon suurempaa ammattitaitoa
pykäistä tiivis runko semmoisesta tavarasta eikä se ihan aina onnistukaan.
Rauno Kangas
> käyttää ns. lujuusluokittelijan leimaamaa puutavaraa. Mitähän semmoinen
Periaatteessa (=normien mukaan) rakennetavaran tulisi olla leimattua,
mutta valtaosa valvontaviranomaisista katsoo asiaa "läpi sormien".
> runkopuutavara mahtaa maksaa? Pitääkö koko kantava runko olla leimatusta
> puutavarasta vai riittääkö pelkät pystyparret plus yläparsi siihen päälle?
Lujuusluokittelu maksaa yleisimmillään noin 15 e/m3, mutta useimmiten
vertailukohtana on höyläämätön sahatavara, jolloin lujuuslajittelun
lisäksi hintaa nostaa lujuuslajitteluun useimmiten yhdistyvä
mitallistushöyläys
ja hinta nousee toisen 15 ?/m3 (30 e/m3 = 2*6 eli 48*147 23 snt/jm lisää).
> Mitenkä nuo kertopuiset, täyttävätkö ne automaattisesti vaatimukset?
Kertopuuta valmistaa vain yksi tuottaja ja sillä on paperit ja luvat
kunnossa. Liimapuussa on myös tyyppihyväksymätöntä tuotantoa,
mutta nekään eivät edes tarjoa rakennetavaraa (kalusteliimalevyt yms.),
joten kerto- ja liimapuuta voi pitää normein mukaisina leimattuina
tuotteina.
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Seppo
seinäeristeen käyttö sopisi parhaiten,
kun puutavara ei ole viimesenpäälle priimaa.
Itse olen pitänyt 2 ja 4 vuotta taapelissa rakennuspuun nykyistä
talli/katos/liiteri/varastorakennusta varten.
Siitä sitten valikoinut suoraa tavaraa, muutama potkuriaihio hyläten. .
Kylmää tilaa kun on, niin kelpaa siihen hyvin. Järeämpi tavarahan se tuppaa
joskus kieroontumaan. Laudan kanssa ei juuri ole probleemaa
Välillä vaan ihmetyttää tuo määräysten ainainen kiristyminen, niinkuin nämä
k-arvot, 50 vuoden päästä varmaan ihmettelevät, kuinka paskaa
me nyt rakennetaan, kun seinät ei ole edes metriä paksut...:-)
No joo, toivottavasti joku sai tästäkin viestiketjusta jotakin irti..
t.Seppo
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti
viestissä:GMsTa.114$S%3....@read3.inet.fi...
piiska
tuppaa
> joskus kieroontumaan. Laudan kanssa ei juuri ole probleemaa
Kylmään tilaan tosiaan käy vähän vähemmänkin levännyt tavara. Yksi ilmiö,
joka puutavarassa myös tapahtuu, varsinkin kun pannaan melko tuoretta
seinään, on kutistuminen. Tällöin runko menettää mittatarkkuutensa eikä auta
vaikka olisi puhallettu ne eristeet sinne sisään. Nimittäin suurin osa
puutavaran kutistumisesta tapahtuu vasta viimeisten kosteusprosenttien
häipyessä puusta, ts. kun lämmitys pannaan taloon päälle.