Aluskate
Petri Kärhä
Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
muovinen aluskate?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Markus Vuori
>
>Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
>muovinen aluskate?
>
Varmaan se laitetaan siksi, että katerakenne pitäisi vettä.
Esim. tiilikatehan ei missään nimessä ole kaikissa olosuhteissa
vesitiivis.
Markus
sofi
Petri Kärhä wrote:
> Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> muovinen aluskate?
>
Meidän vanhalla puolella peltikaton alle ei ole asennettu muovia:
säiden vaihdellessa kondenssivesi tippuu yläpohjan villoihin. Ei
kai ollut tapana muovittaa vielä 80-luvun alussa. Pellit avataan
ensi kesänä ja muovi asennetaan.
Vuoden 1996 laajennuksessa muovi asennettiin ennen peltejä, joten
ongelmaa ei ole.
sofi
JP
Petri Kärhä kirjoitti viestissä <3AAC8D79...@pop.hut.fi>...
>
>Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
>muovinen aluskate?
>
tuulella vesi menee molemmista läpi, samoin talvella lumi.
Alukatteella on myös toinenkin tärkeä tehtävä, se imee ( varaa )
itseensä altapäin tulevan kondenssiveden ja haihduttää sen tuuletuksen
mukana pois.
Tuo vesi tippuisi muutoin lämpöeristeisiin.
Elä pinnaa tuossa asiassa ................
JP
T.Uusilehto
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3AAC8D79...@pop.hut.fi...
>
> Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> muovinen aluskate?
>
> Pete
Siksi, etta se on nykymaailman liikemiesten keksima "uutuustuote"
lahes aivottomille kuluttajille joilla on jo kaikkea . Siis myynnin
edistamiseksi .
Tiedan etta se estaa kondenssitippojen tippumisen fylleihin, mutta tama sama
homma
on jo satoja vuosia hoidettu oikeilla rakennusteknisilla asioilla, ts. nama
"tipat" on
kuivattu takaisin ilmaan tehokkaasti. Ilmassahan sita vetta riittaa .....
Nykyinen "homekauhistelusukupolvi" kun ei itse vaivaudu ajattelemaan
juurikaan, viljelee
keskuudessaan kaikenlaisia uskomuksia ehdottomina faktoina, ja nain se
sitten leviaa
kuin rutto .
jeps, mutta "itse" teet paatoksesi tietysti
Timo
Petri Kärhä
Näitä kahta syytä osapuilleen haeskelin, kiitoksia kaikille
vastauksista. Sitten eteenpäin hiuksia halkomaan.
JP wrote:
> Tiilikatto, sen enempi kuin peltikattokaan ei ole ihan vesitiivis
> tuulella vesi menee molemmista läpi, samoin talvella lumi.
Tiilikaton tapauksessa tämän ehkä uskonkin. Tiiliin jää rakoja, joista
kovalla tuulella saattaa mennä sisään vähäisiä määriä vettä. Omien
silmämääräisetn tutkimusteni mukaan, efekti on kuitenkin häviävän
vähäinen. (On meillä tiilien alla aluskatekin, lähinnä sen takia, että
voin katsella paljonko sen päällä muka valuu vettä :-) Veikkaanpa, että
tiilikatto toimisi ilman aluskatettakin. Toimii se ainakin vanhoissa
taloissa, niissä harvemmin on aluskatteita.
Peltikatto pitää vettä, jos se on oikein tehty. Ruuvaus pitää tehdä
harjanteen korkeimman kohdan läpi, ei aallonpohjan läpi, niinkuin aika
usein tehdä. Siellä aallonpohjalla se vesi kulkee, eikä sinne siis saa
tehdä reikiä.
Väitän molempien kattotyyppien tapauksessa pääsyyn aluskatteen käyttöön
olevan sen, ettei kattoja osata enää tehdä kunnolla.
> Alukatteella on myös toinenkin tärkeä tehtävä, se imee ( varaa )
> itseensä altapäin tulevan kondenssiveden ja haihduttää sen tuuletuksen
> mukana pois.
> Tuo vesi tippuisi muutoin lämpöeristeisiin.
Tätä kohtaa minä nyt en taas oikein usko. Sofilla oli sama pointti ja
olen tämän kyllä muualtakin kuullut. Pari kysymystä:
1) Mistä sinne tulee kosteutta, joka voi kondensoitua? Jos talon
höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
Aluskatteella on sama lämpötila kuin katemateriaalilla.
> Elä pinnaa tuossa asiassa ................
En. Mutta kun kiinnostaa tietää, miksi asiat pitää tehdä, niinkuin
pitää. Muuten niinhin ei osaa suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.
Markku Nevalainen
>
> Tiedan etta se estaa kondenssitippojen tippumisen fylleihin, mutta tama sama
> homma on jo satoja vuosia hoidettu oikeilla rakennusteknisilla asioilla, ts. nama
> "tipat" on kuivattu takaisin ilmaan tehokkaasti.
Noita pientalojen peltikatteita ei kuitenkaan ole ollut vielä ihan satoja
vuosia markkinoilla. Ja millä keinoin ne yläpohjan purueristeisiin päässeet tipat
tehokkaasti kuivataan?
Tiedän erään 1950/70-luvun puutalon, jossa kondenssivettä tiputteli aina kesäisin
ja syksyisin yläpohjan puruihin ja villoihin. Sopivalla kelillä vesi tulla
lorahti katon läpi asuintiloihin saakka, puoli mukillista kerrallaan tai silleen.
Ainakin tässä tapauksessa lopulta asennettiin aluskatemuovi, jälkikäteen.
MNe
Vesa Erkkilä
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3AACAF18...@pop.hut.fi...
>
> Näitä kahta syytä osapuilleen haeskelin, kiitoksia kaikille
> vastauksista. Sitten eteenpäin hiuksia halkomaan.
>
> JP wrote:
> > Tiilikatto, sen enempi kuin peltikattokaan ei ole ihan vesitiivis
> > tuulella vesi menee molemmista läpi, samoin talvella lumi.
>
> Tiilikaton tapauksessa tämän ehkä uskonkin. Tiiliin jää rakoja, joista
> kovalla tuulella saattaa mennä sisään vähäisiä määriä vettä. Omien
> silmämääräisetn tutkimusteni mukaan, efekti on kuitenkin häviävän
> vähäinen. (On meillä tiilien alla aluskatekin, lähinnä sen takia, että
> voin katsella paljonko sen päällä muka valuu vettä :-) Veikkaanpa, että
> tiilikatto toimisi ilman aluskatettakin. Toimii se ainakin vanhoissa
> taloissa, niissä harvemmin on aluskatteita.
>
> Peltikatto pitää vettä, jos se on oikein tehty. Ruuvaus pitää tehdä
> harjanteen korkeimman kohdan läpi, ei aallonpohjan läpi, niinkuin aika
> usein tehdä. Siellä aallonpohjalla se vesi kulkee, eikä sinne siis saa
> tehdä reikiä.
Asia ei välttämättä ole ihan näin yksinkertainen. Kun pelti ruuvataan aallon
pohjalta, niin silloin aallon harja voi vapaasti elää lämpötilan mukaan. Jos
ruuvaus tehdään aallon harjalta, niin profiilille ei jää yhtä hyvää
mahdollisuutta lämpölaajenemiselle. Tästä aallonharjalta tehty naulaus
(kampanaula) pyrkii vuosien mittaan korkkaamaan ylös. Harjan päältä tehdystä
ruuvauksesta en osaa sanoa (voisi ehkä jossain tapauksissa tulla profiiliin
lommo ruuvin kohdalle?).
Ruuvasin oman pihavajan katon aallon pohjalta. Katsotaan miltä näyttää 15 v
kuluttua...
>
> Väitän molempien kattotyyppien tapauksessa pääsyyn aluskatteen käyttöön
> olevan sen, ettei kattoja osata enää tehdä kunnolla.
>
> > Alukatteella on myös toinenkin tärkeä tehtävä, se imee ( varaa )
> > itseensä altapäin tulevan kondenssiveden ja haihduttää sen tuuletuksen
> > mukana pois.
> > Tuo vesi tippuisi muutoin lämpöeristeisiin.
>
> Tätä kohtaa minä nyt en taas oikein usko. Sofilla oli sama pointti ja
> olen tämän kyllä muualtakin kuullut. Pari kysymystä:
>
> 1) Mistä sinne tulee kosteutta, joka voi kondensoitua? Jos talon
> höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
> ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
>
> 2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
> se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
> Aluskatteella on sama lämpötila kuin katemateriaalilla.
Olosuhteet eivät ole samat - mikä tahansa pinta (tässä peltikate)
vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa myös säteilemällä lämpösäteilyä.
Käytännössä siis esim elokuussa tähtikirkkaana yönä pelti on selvästi
kylmempi kuin aluskate.
>
> > Elä pinnaa tuossa asiassa ................
>
> En. Mutta kun kiinnostaa tietää, miksi asiat pitää tehdä, niinkuin
> pitää. Muuten niinhin ei osaa suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.
>
> Pete
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
T: Vesa Erkkilä
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>1) Mistä sinne tulee kosteutta, joka voi kondensoitua? Jos talon
>höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
>ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
Mietippä tilannetta, kuuma kesäpäivä ja muutama sadekuuro lisättynä
sopivalla ilmavirralla - katon alla on siis sama lähes
sataprosenttinen suhteellinen kosteus kuin ulkopuolella, kuitenkin
sillä erotuksella että katon alla aurinko lämmittää ilman useita
asteita kuumemmaksi kuin ulkopuolella. Illalla sää tyyntyy ja ilma
jäähtyy kymmenisen astetta, mitä luulet ullakkotilan kosteudelle
tapahtuvan?
>2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
>se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
Onneksi se ei tiedä, koska sen pitääkin tiivistyä siihen aluskatteen
alapintaan ja valua sitä pitkin räystäille.
Ossi
Petri Kärhä
Ossi Haapakoski wrote:
> >2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
> >se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
> Onneksi se ei tiedä, koska sen pitääkin tiivistyä siihen aluskatteen
> alapintaan ja valua sitä pitkin räystäille.
Siis, jos vesi tiivistyy pellin alapintaan, niin se putoaa heti, eikä
pääse räystäille, mutta jos se tiivistyykin muovin alapintaan, niin se
pitää kovaa kiinni, kunnes putoaa räystäille??? Homman takana oleva
fysikaalinen ilmiö on minulla vieläkin hieman hakusessa. Miksi vesi
pysyy pitempään kiinni muovissa ja liukuu paremmin? Vai liittyykö tähän
jotenkin raskaan pellin ja kevyen muovin lämpötilakerrointen erot?
Miksei muovia laminoida suoraan kiinni kattopeltiin?
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>
>
>Ossi Haapakoski wrote:
>> >2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
>> >se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
>> Onneksi se ei tiedä, koska sen pitääkin tiivistyä siihen aluskatteen
>> alapintaan ja valua sitä pitkin räystäille.
>
>Siis, jos vesi tiivistyy pellin alapintaan, niin se putoaa heti, eikä
>pääse räystäille, mutta jos se tiivistyykin muovin alapintaan, niin se
>pitää kovaa kiinni, kunnes putoaa räystäille??? Homman takana oleva
>fysikaalinen ilmiö on minulla vieläkin hieman hakusessa. Miksi vesi
>pysyy pitempään kiinni muovissa ja liukuu paremmin? Vai liittyykö tähän
>jotenkin raskaan pellin ja kevyen muovin lämpötilakerrointen erot?
>Miksei muovia laminoida suoraan kiinni kattopeltiin?
No jos kattopelti on suora, ei muovilla saavuteta varmaan mitään etua,
mutta nykytrendin mukaan pellissä tahtoo olla joitain mutkia matkalla,
jolloin vesi tippuu alas sellaisen kohdatessaan.
Aluskate pitää asentaa oikein, eli siten ettei siihen tule sellaisia
vekkejä, jossa muodostuu niin suuria tippoja jotka putoavat.
Ossi
Tapio Niinikoski
Pelti- ja tiilikate eivät ole 100% vesitiivis.
t. Tapio
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3AAC8D79...@pop.hut.fi...
>
Petri Kärhä
> No jos kattopelti on suora, ei muovilla saavuteta varmaan mitään etua,
> mutta nykytrendin mukaan pellissä tahtoo olla joitain mutkia matkalla,
> jolloin vesi tippuu alas sellaisen kohdatessaan.
No nyt aletaan varmaan olla lähellä. Itse asiassa vastaava mestarimme
joskus sanoi, että konesaumatussa peltikatossa ei tarvitse aluskatetta,
mikä sanomasi perusteella kuulostaa järkevältä. Eiköhän tiilien reunat
pudota veden ihan samalla lailla.
Juha Mäkinen
>
> Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> muovinen aluskate?
Muovin käyttöä sopii ihmetelläkin.
Edellisessä kämpässä oli tiilikatteen aluskatteena "aluspahvi"
(kyseessä oli erityisesti aluskatteena käytettävä pahvi, eikä
esimerkiksi aaltopahvia). Kun ihmettelin jollekin asiantuntijalle syytä
siihen, miksi käytetään aluspahvia eikä alusmuoviaa, tämä kertoi, että
pahvi imee yläpohjatilasta kondensoituvan veden itseensä (siis se vesi
joka kondensoituu aluskatteen alapuolelle) mutta ei päästä
julkisivukatteen läpäisevää vettä lävitseen.
Käytännössä havainnot pahvisesta aluskatteesta olivat sellaiset, että
jos pahvin oli lävistänyt naula, reiästä tuli vettä läpi, mutta muuten
se oli vesitiivis ylöspäin, enkä niinä harvoina kertoina kun yläpohjassa
vierailin havainnut aluskatteen alapuolelle kondensoituneita
vesipisaroita.
Juha
anneli
kirjoitti viestissä news:3AACFF1C...@pop.hut.fi...
> Eiköhän tiilien reunat pudota veden ihan samalla lailla
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist
Petri, älä viitsi trollata onnettomien kanssa,
et sinä noin pölhö ole!... kunhan show:aat ...
anneli
Markku Nevalainen
>
> No nyt aletaan varmaan olla lähellä. Itse asiassa vastaava mestarimme
> joskus sanoi, että konesaumatussa peltikatossa ei tarvitse aluskatetta,
> mikä sanomasi perusteella kuulostaa järkevältä.
No ei kovin lähellä sentään! Mestari taisi unohtaa mainita, että konesaumauksen
lisäksi tuo peltikatto pitää saada myös levitoimaan noin parin cm korkeudella
mistään kiinteästä esineestä?
Jos levitointi pettää, niin konesaumattu peltikatto makaa ihan vanhan malli-
sesti kattoruoteiden päällä.
Ja alapintaa pitkin, räystästä kohti kulkevat vesipisarat löytävät kosolti
törmäyskohtia ruoteiden kanssa, ja pisaroiden on helppo siitä tipauttaa
itsensä yläpohjan eristeisiin.
Aluskatemuovi on ruoteiden alapuolella, eikä törmäyskohtia ruoteisiin siis
ole.
Lisäksi muoviperustainen aluskatemuovi kondensoi vettä pisaroiksi paljon huo-
nommin kuin kylmä metallinen peltilevy.
Jos vaikka oma tyttöystävä ei usko tuota, niin sen voi demonstroida silleen
että laittaa täyden muoviämpärillisen ja täyden metalliämpärin kylmää vettä
lauantaisaunan lauteille.
Metalliämpäri kerää justiinsa kondenssipisaroita ulkopintaansa, mutta muoviämpä-
ri pysyy suht kuivana.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> Petri Kärhä wrote:
> >
> > No nyt aletaan varmaan olla lähellä. Itse asiassa vastaava mestarimme
> > joskus sanoi, että konesaumatussa peltikatossa ei tarvitse aluskatetta,
> > m
>
> Aluskatemuovi on ruoteiden alapuolella, eikä törmäyskohtia ruoteisiin siis
> ole.
??? Minusta sen oikea paikka on ruoteiden ja katteen välissä eikä ruoteiden
alapuolella.
>
>
> Lisäksi muoviperustainen aluskatemuovi kondensoi vettä pisaroiksi paljon huo-
> nommin kuin kylmä metallinen peltilevy.
kerrankin pääsit olemaan oikeassa.
sofi
sofi
Toimivat katot 2001 - juuri ilmestynyt julkaisu kertoo katoista kaiken
osoitteessa:
www.kattoliitto.fi
sofi
isto virtanen
>Käytännössä havainnot pahvisesta aluskatteesta olivat sellaiset, että
>jos pahvin oli lävistänyt naula, reiästä tuli vettä läpi, mutta muuten
>se oli vesitiivis ylöspäin, enkä niinä harvoina kertoina kun yläpohjassa
>vierailin havainnut aluskatteen alapuolelle kondensoituneita
>vesipisaroita.
Oiko se pahvia vai Ormaxin panssarikatetta. N-kerrosta pahvia ja
muovia laminoituna päällekkäin?
isto
M. Saren
>T.Uusilehto wrote:
>>
>> Tiedan etta se estaa kondenssitippojen tippumisen fylleihin, mutta
>> tama sama homma on jo satoja vuosia hoidettu oikeilla
>> rakennusteknisilla asioilla, ts. nama "tipat" on kuivattu takaisin
>> ilmaan tehokkaasti.
>
>Noita pientalojen peltikatteita ei kuitenkaan ole ollut vielä ihan
>satoja vuosia markkinoilla. Ja millä keinoin ne yläpohjan
>purueristeisiin päässeet tipat tehokkaasti kuivataan?
Sinne ne tippuu purujen sekaan.
Purut on siitä mukavia että ne ottaa näitä tippoja vastaan ja paremmilla
keleillä sitten kuivavat...
Saa tulla meille ihmettelemään vintille. Nyt on siihen hyvä kelikin :-)
Ollut kunnossa jo 50 vuotta vaikka kondenssivettä sinne tippuukin.
tv mika
Markku Nevalainen
>
>
> ??? Minusta sen oikea paikka on ruoteiden ja katteen välissä eikä ruoteiden
> alapuolella.
missä järjestyksessä timpurit sen sinne lopulta laittoivat.
Johtavan peltikattofirman asennusohjeessa on aika pieni ja tuhruinen
kuva, mutta tässäkin näyttäisi järjestys olevan sama.
http://www.rannila.fi/asyle3.html#alus
Eli ensin muovi, sitten ruoteet ja päälle kerros peltiä.
Tai täällä, paljon tekstiä, mutta selventävä kuva puuttuu:
http://www.eltete.com/tuotteet/rakennusmateriaalit/tietoa/katteetjaohj.htm
Vanhan talon aluskatteistamisessa tulee aika lailla lisää hommaa, jos
pitää ne ruoteetkin irroitella ennen katemuovin laittoa.
Ehkä joku osaa neuvoa sopivan rimoituksen tms oikotien, jolla homma vähenee?
MNe
Markku Nevalainen
>
> Purut on siitä mukavia että ne ottaa näitä tippoja vastaan ja paremmilla
> keleillä sitten kuivavat...
kuu - toukokuu, vaan tasaista märkyyttä piisaa koko ajalle.
> Saa tulla meille ihmettelemään vintille. Nyt on siihen hyvä kelikin :-)
> Ollut kunnossa jo 50 vuotta vaikka kondenssivettä sinne tippuukin.
Milloin olet viimeksi käynyt tonkimassa yläkautta puruja, niin syväl-
le kuin pääsee?
Voi nimittäin tulla 40 cm purukerroksen alapäässä vastaan Veli Home,
joka saa ylhäältäpäin sopivasti kosteutta, ja alhaalta asumuksesta päin
lämpöä.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Toimivat katot 2001 - juuri ilmestynyt julkaisu kertoo katoista kaiken
> osoitteessa:
> www.kattoliitto.fi
>
Mielestäni ei kertoisi kovin täydellisesti. Hyvin pikaisella vil-
kaisulla, tuo näyttäisi olevan etupäässä vain bitumikatefirmojen
kattojärjestö.
Vaikkapa peltifirma Rannilaa ei ole jäsenenä, eikä näköjään muitakaan
peltialan pajoja jäseneksi asti ole päässyt.
MNe
JP
Petri Kärhä kirjoitti viestissä <3AACCCCF...@pop.hut.fi>...
>
>
>Ossi Haapakoski wrote:
>> >2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
>> >se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
>> Onneksi se ei tiedä, koska sen pitääkin tiivistyä siihen aluskatteen
>> alapintaan ja valua sitä pitkin räystäille.
>
>Siis, jos vesi tiivistyy pellin alapintaan, niin se putoaa heti, eikä
>pääse räystäille, mutta jos se tiivistyykin muovin alapintaan, niin se
>pitää kovaa kiinni, kunnes putoaa räystäille??? Homman takana oleva
>fysikaalinen ilmiö on minulla vieläkin hieman hakusessa. Miksi vesi
>pysyy pitempään kiinni muovissa ja liukuu paremmin? Vai liittyykö tähän
>jotenkin raskaan pellin ja kevyen muovin lämpötilakerrointen erot?
Näkisin , että pelkkä muovi ei sovellu alukatteeksi.
Käyttämäni alukate ( olikohan kauppanimeltään Rankka ) oli
valmistettu siten, että muovi \ lujitemuovi pinnan alapuolella oli sitten
paperimainen huokoinen kerros.
Elikkä tämän toiminta-ajatushan on se, että vesi joka läpäisee
pintakatteen valuu muovista alukatteen päällypintaa pitkin
räyställe ja tipahtaa maahan.
Altapäin tuleva kondenssivesi tiivistyy alukatteen huokoiseen
alapintaan ja varastoituu siihen tuulettuen siitä pois.
Voidaan kuvitella, esimerkiksi kun katolla on lumikerros ja
sää lauhtuu, niin ilman kosteus tiivistyy vedeksi kylmän kattopellin
alapintaan
ja jos siellä ei olisi alukatetta tippuisi se lämpöeristeisiin.
Vanhoissa taloissa ei käytetty alukatetta ja siellä katon läpäissyt vesi
tippui purueristeeseen, joka varastoi sen ja tuuletti sen ajan kanssa pois.
Kotitalossani on yhä vieläkin ennen sotia rakennettu peltikatto ja ihan
hyvässä kunnossa nytkin. Kävin kesällä sitä katsomassa.
Noissa vanhan ajan paltikatoissa toimi umpilaudoitus kondenssiveden
varastona, josta sitten luonto sen kuivasi pois.
JP
Markus Vuori
>kaisulla, tuo näyttäisi olevan etupäässä vain bitumikatefirmojen
>
No empä äkkiä löytänyt myöskään Lempäälässä toimivaa
Katepal-firmaa, joka tekee esim. bitumilaattakatteita.
http://www.katepal.fi/
--
Markus Vuori | mmATvuoriDOTnet | lite@IRCNet
Web developer, Jyväskylä, Finland
Markus Peuhkuri
> Muovin käyttöä sopii ihmetelläkin.
Käsittääkseni (esim.) tiilikatteen alla voi käyttää vaneriakin; se
vain on kallimpaa kuin pahvinen tai muovinen aluskate.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
jwm
> Käyttämäni alukate ( olikohan kauppanimeltään Rankka ) oli
> valmistettu siten, että muovi \ lujitemuovi pinnan alapuolella oli sitten
> paperimainen huokoinen kerros.
>
> Elikkä tämän toiminta-ajatushan on se, että vesi joka läpäisee
> pintakatteen valuu muovista alukatteen päällypintaa pitkin
> räyställe ja tipahtaa maahan.
> Altapäin tuleva kondenssivesi tiivistyy alukatteen huokoiseen
> alapintaan ja varastoituu siihen tuulettuen siitä pois.
> Kotitalossani on yhä vieläkin ennen sotia rakennettu peltikatto ja ihan
> hyvässä kunnossa nytkin. Kävin kesällä sitä katsomassa.
> Noissa vanhan ajan paltikatoissa toimi umpilaudoitus kondenssiveden
> varastona, josta sitten luonto sen kuivasi pois.
Kas, joku puhuu asiaakin!
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
Ossi Haapakoski
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi>
>kirjoitti viestissä news:3AACFF1C...@pop.hut.fi...
>
>
>> Eiköhän tiilien reunat pudota veden ihan samalla lailla
>> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist
Eikös se kondessivesi valuisi tiilikatossa tilen alapintaa alemman
tiilen päälypuolelle? Ainakin kerran latomissani 50-luvun
kattotiilissä oli alareunassa koroke, joka piti tiilen irti alemman
tiilen yläreunasta - ovatko nykytiilet erilaisia?
>Petri, älä viitsi trollata onnettomien kanssa,
>et sinä noin pölhö ole!... kunhan show:aat ...
En minä ole onneton ja tunnen kyllä Petrin ennestään aiemmista
keskusteluista =;-))
Ossi
Markus Vuori
> hyvässä kunnossa nytkin. Kävin kesällä sitä katsomassa.
>> Noissa vanhan ajan paltikatoissa toimi umpilaudoitus kondenssiveden
>> varastona, josta sitten luonto sen kuivasi pois.
>
> Kas, joku puhuu asiaakin!
>
Näinhän se on. Tuollainen umpilaudoitus olisi tarkoitus itsekin
aikanaan tehdä. Ja päälle huopa ja bitumilaatta tietenkin. ;)
T.Uusilehto
M. Saren <mika....@hut.nononospam.fi> wrote in message
news:9062E1C34mi...@193.229.0.31...
> Sinne ne tippuu purujen sekaan.
>
> Purut on siitä mukavia että ne ottaa näitä tippoja vastaan ja paremmilla
> keleillä sitten kuivavat...
>
> Saa tulla meille ihmettelemään vintille. Nyt on siihen hyvä kelikin :-)
> Ollut kunnossa jo 50 vuotta vaikka kondenssivettä sinne tippuukin.
>
> tv mika
Mukava kuulla ihan tuollaista normaaliakin mielipidetta aiheesta.
On niin kauheesti tuota teoreettista "tippa/homejuttua" liikkeella nykyaan .
Samahan tilanne on meillakin ; kohta viitisenkymmenta vuotta tosiaan, ja
talo viela pystyssa ! On siina nykypaivan juuri koulusta valmistuneella
"alan miehella"
ihmettelemista.
Timo
M. Saren
>M. Saren wrote:
>>
>> Purut on siitä mukavia että ne ottaa näitä tippoja vastaan ja paremmilla
>> keleillä sitten kuivavat...
>
>Suomessa vain ei niitä "parempia kelejä" yleensä ole aikavälillä syys-
>kuu - toukokuu, vaan tasaista märkyyttä piisaa koko ajalle.
>
>> Saa tulla meille ihmettelemään vintille. Nyt on siihen hyvä kelikin :-)
>> Ollut kunnossa jo 50 vuotta vaikka kondenssivettä sinne tippuukin.
>
>Milloin olet viimeksi käynyt tonkimassa yläkautta puruja, niin syväl-
>le kuin pääsee?
Nyt viikonloppuna. Kaikki paikat auki tarkasteltavissa. Säkkikaupalla purua
ja kutterinlastua otettu pois ja on odottamassa takaisinasennusta.
Aika vakuuttava näyttö rakenteen kosteuden siedosta. Sisäkatossa on
merkkejä vuotaneesta katosta (piipun juuri), mutta eristeet on jo aikaa
sitten kuivaneet.
>Voi nimittäin tulla 40 cm purukerroksen alapäässä vastaan Veli Home,
>joka saa ylhäältäpäin sopivasti kosteutta, ja alhaalta asumuksesta päin
>lämpöä.
Kuiva rakennuspahvi. Sen alla laudotus. Seinissä on lisäksi uloimpana
tervapaperi.
tv mika
EM
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3AACAF18...@pop.hut.fi...
> Ruuvaus pitää tehdä
>harjanteen korkeimman kohdan läpi, ei aallonpohjan läpi, niinkuin aika
> usein tehdä.
Tuohon yläpuolella olevaan vedetään koulutermein_ PUNAISELLA TUSSILLA ISOT
HENKSELIT! ja vastauksesta saa 0 pistettä.
Menee nysväämiseksi ja alkaa urakka hyvin äkkiä ns. kusta, joten tuon
ruuvaus ohjeen voit huoletta unohtaa_ perustelut alempana.
Asennustyöstä tulee painajainen, jos nykyajan "kaljatölkkipellit"
kiinnittää kuvaamallasi tavalla. Kannattaa ensin lukea ne valmistajan
käsittely ja asennusohjeet _tietysti_ tosimiehet tekee toisin ;-)
Olisi kiva nähdä minkälaisen katon saisit aikaiseksi tuolla "ruuvaus
harjanteen korkeimmalta kohdalta_ kun nykyiset kaljatölkkipellit pitää
kuljettaa kuin hautajais-saatossa_etteivät venähdä ja muuta muotoaan.
Noin ruuvaten, et saa peltejä "istumaan" kunnolla toisiinsa esim. päät
pykältää, ei pysy suorassa kulmassa, kuviot ei enää kulje linjassa ja
pitkässä lappeessa viimeinen pelti jouduttaisiin leikkaamaan salmiakin
muotoon. Ja näpit irti sitten siitä "rälläkästä" ja peltisakset käteen,
ettei muovipinnoite vahingoitu.
> Siellä aallonpohjalla se vesi kulkee, eikä sinne siis saa
> tehdä reikiä.
Reiän kohtaanhan tulee hyvällä tiivisteellä varustettu itseporautuva
kateruuvi ja jos jotakin joskus tulevaisuudessa läpi pääsisi, niin sitä
varten on asennettu se aluskate_ toivottavasti.
> 1) Mistä sinne tulee kosteutta, joka voi kondensoitua?
Lämpötilojen vaihtelusta.
> Jos talon
> höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
> ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
Missäs sinä oikein asustelet? taisi olla "pikkuisen" hätäisesti
kirjoitettu :-)
EM
--
Rakentamisen tärkein sääntö:
"Tee siitä vähän isompi ja potki se paikoilleen_niin hyvä tulee"
EM
M. Saren <mika....@hut.nononospam.fi> kirjoitti
viestissä:9062E1C34mi...@193.229.0.31...
> Saa tulla meille ihmettelemään vintille. Nyt on siihen hyvä kelikin :-)
> Ollut kunnossa jo 50 vuotta vaikka kondenssivettä sinne tippuukin.
Anna mennä vaan_ei mitään haittaa_ jos kyseessä olisi lasi- tai
mineraalivilla, niin olisivat todennäköisesti jo homeessa.
EM
EM
Markku Nevalainen <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä:3AAD3D...@iki.fi...
> Noin minäkin luulin vielä runsas vuosi sitten.Ennenkuin viime kesänä
>näin missä järjestyksessä timpurit sen sinne lopulta laittoivat.
Riippuu materiaalista. Takavuosina (voi olla vieläkin) oli Ylläs nimellä
kulkeva itsekantava peltikate, joka valmistajan ohjeiden mukaan
kiinnitetään lappeen suuntaisesti suoraan (ilman alusruoteita)
kattotuoleihin kiinni. Levyssä oleva "ruode" kantaa 1200mm kattotuolijaon.
EM
EM
sofi <so...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:3AAC9549...@kolumbus.fi...
> Ei kai ollut tapana muovittaa vielä 80-luvun alussa.
Aivan varmasti oli, mutta joku ajatteli vetää välistä ja jätti aluskatteen
pois :-(
EM
EM
Markku Nevalainen <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä:3AAD3F...@iki.fi...
> Voi nimittäin tulla 40 cm purukerroksen alapäässä vastaan Veli Home,
> joka saa ylhäältäpäin sopivasti kosteutta, ja alhaalta asumuksesta päin
> lämpöä.
Täytyy olla todella huonot olosuhteet, että veli home puruihin iskisi_
katon tulisi vuotaa kuin seula, että noin tapahtuisi.
EM
EM
anneli <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:98j0lt$ofs$1...@news.kolumbus.fi...
> Petri, älä viitsi trollata onnettomien kanssa,
> et sinä noin pölhö ole!... kunhan show:aat ...
[Aiheen vierestä]
Meinaatko "Anneli", että esim. Dr. arvo riittää kaikkeen?_ei riitä, koska
tarvitaan muutakin, kun vahvaa perslihasta ja ns. rote learning taitoa :-)
[Mitähän seuraavaksi- jäädäänpä kuulolle]
EM
--
"Rakentaminen on yksinkertaisten ihmisten yksinkertaista puuhaa"
Petri JJ
>Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
>>ei aallonpohjan läpi, niinkuin aika usein tehdä.
>
>ruuvaus ohjeen voit huoletta unohtaa_ perustelut alempana.
Hätäinen mies säästää tehdessään, maltillisempi säästää taas myöhemmin
huolloissaan.
>Asennustyöstä tulee painajainen, jos nykyajan "kaljatölkkipellit"
>kiinnittää kuvaamallasi tavalla. Kannattaa ensin lukea ne valmistajan
>käsittely ja asennusohjeet _tietysti_ tosimiehet tekee toisin ;-)
Voiko tuollaisten kaljatölkkifirmojen ohjeita ottaa tosissaan kun ei
niiden ns. pellejäkään voi ottaa?
>Noin ruuvaten, et saa peltejä "istumaan" kunnolla toisiinsa esim. päät
>pykältää, ei pysy suorassa kulmassa, kuviot ei enää kulje linjassa ja
Kukkua puhut, tässä on ainakin yksi joka on saanut homman onnistumaan
useammin kuin kerran. Ainoa kohta jonne nuo ruuvit/naulat kannattaa
lyödä harjan pohjaan on pellin yläpäässä eli kohdassa joka jää
harjapellin alle. Akkupora on korvaamaton työkalu noissa hommissa.
>Reiän kohtaanhan tulee hyvällä tiivisteellä varustettu itseporautuva
Yhtä hyvällä kuin nuo ns. pellit ovat muutenkin ?
>kateruuvi ja jos jotakin joskus tulevaisuudessa läpi pääsisi, niin sitä
>varten on asennettu se aluskate_ toivottavasti.
Ei mitään JOS vaan KUN. Se onkin sitten toinen juttu mitä materiaalia
se aluskate pitäisi mielestäni olla...
Lisättäköön nyt vielä että olen itse harjakattojen kannattaja joiden
jyrkkyys on vähintään 1:3 ja pinnoitemateriaalina käytetään
saumapeltiä tai (pala)huopaa. Muovi kelmua en tuon alle laittaisi,
koska olen sitä koulukuntaa joka uskoo siihen että tuuletus korvaa
eristyksen tässä asiassa. Perusteluna käytän rakennushistorian antamaa
informaatiota kyseisistä asioista.
Petri JJ
Petri Kärhä
> > Siellä aallonpohjalla se vesi kulkee, eikä sinne siis saa
> > tehdä reikiä.
>
> Reiän kohtaanhan tulee hyvällä tiivisteellä varustettu itseporautuva
> kateruuvi ja jos jotakin joskus tulevaisuudessa läpi pääsisi, niin sitä
> varten on asennettu se aluskate_ toivottavasti.
Käypäs muutaman vuoden päästä katsomassa niitä hyvällä tiivisteellä
varustettuja itseporautuvia kateruuveja. Kattopelti venyy ja paukkuu
auringon paisteen ja yön aiheuttamien lämpötilaerojen mukaan aika
rajusti. Peltien alla olevat ruodepuut taas elävät omaa elämäänsä. Tämä
yhdistettynä tiivisteiden kovettumiseen auringossa aiheuttaa sen, että
aika moni niistä ruuveista vuotaa muutaman vuoden kuluttua.
Olen jostain kuullut (en vaan millään muista mistä) että pellit voisi
kiinnittää harjan läpi. Käytännön toteutus saattaa olla hankalaa, mutta
silloin ruuvinreiät eivät ala vuotamaan, vaikka tiiviste häviäisi
kokonaan.
> > Jos talon
> > höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
> > ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
>
> Missäs sinä oikein asustelet? taisi olla "pikkuisen" hätäisesti
> kirjoitettu :-)
Njoo, viime aikoina on ollut kiirettä, joka tosin nyt loppui.
Yritetäänpä uudelleen.
Katon alla siis voi kesällä aurinkoisena päivänä olla kuumempaa kuin
katon päällä. Kesälläkö se kondensointi nyt sitten tapahtuu? Talvella on
vaikea keksiä, mikä voisi aiheuttaa kondensoitumista, ellei sitten
höyrysulut vuoda.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
anneli
news:98l9rt$8uo$6...@tron.sci.fi...
Meinaatko "Anneli", että esim. Dr. arvo riittää kaikkeen?_ei riitä, koska
tarvitaan muutakin, kun vahvaa perslihasta ja ns. rote learning taitoa :-)
Kysymysten muotoilusta voi joskus nähdä, mitä kysyjä oikeesti
tarkoittaa. Tuossa tapauksessa kysessä oli ... hm ... jatkettu Trolli
anneli
Juha Mäkinen
panssarikatetta
Matias
> >
> > Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> > muovinen aluskate?
> >
>
>
>
> Siksi, etta se on nykymaailman liikemiesten keksima "uutuustuote"
> lahes aivottomille kuluttajille joilla on jo kaikkea . Siis myynnin
> edistamiseksi .
> Tiedan etta se estaa kondenssitippojen tippumisen fylleihin, mutta tama
sama
> homma
> on jo satoja vuosia hoidettu oikeilla rakennusteknisilla asioilla, ts.
nama
> "tipat" on
>
**** No, vähän samanlaiset ajatukset tuli minullekin, kun kiipesin
asioikseni ullakkolle tutkimaan tilannetta.
Meillä on tehty asuinrakennuksen laajennus v.-80, johon laitettiin
aaltopeltinen katto ilman aluskatetta.
Eikä karhuntaljoissa näkynyt minkäänlaista jälkeä kosteudesta, saatikka
homeesta.
Villat oli puhtaat ja kirkkaat kuin olis "eilen laitettu".
Ja on sentään parikymmentä vuotta jo olleet.
Että.,taitaa sittenkin olla kauppamiesten keksintö koko aluskate villitys,
ainakin peltikaton alla.
Tällaiset ajatukset tuli ullakkolla kontatessa! Matias
Toni Arte
>
>Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
>muovinen aluskate?
Ettei sada sisällä. Tiilikatto on kaikkea muuta kuin tiivis. Sadetta se
kyllä pitää, mutta myrskyllä voi mennä vettä tiilien lomasta läpi, samoin
tuiskulumi. Meillä sekä talon että tallin katto on kuin tähtitaivas, jos
katon alle laittaa lampun ja menee ulos katsomaan.
Peltikatto taas kondensoi sisäpintaansa. Esim. velipojan lähes tasakattoinen
talli, jossa peltikatto. Jos katolla on lunta ja sää kuten tänään (+3,
vesisadetta/sumua, suhteellinen kosteus ~100%), niin siellä *sataa*
kondenssivettä.
Aluskate on yleensä kondenssisuojattu, eli siinä on nukkapinta alapuolella.
Sellainen ei edes märkänä pudota pisaroita. Mulla on tallissa
kondenssisuojaamaton aluskate (ja tiilikatto), ja tietyillä ilmoilla
aluskatteen alapinta on aivan pienten pisaroiden peitossa. Tuuletuksesta se
ei ole kiinni, räystäänaluset ja tallin sisäkatto ovat vielä tekemättä.
(Olisin muuten ostanut kondessisuojattua, mutta kun se sattui olemaan loppu
sinä päivänä paikallisesta rautakaupasta, eikä sillä nyt kylmän tallin
tapauksessa ole niin väliä, ei siellä pitäisi juuri kondessia esiintyä).
--
Toni
Julbert
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3AAC8D79...@pop.hut.fi...
>
> Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> muovinen aluskate?
>
ja muovi päällä ja jossa lukee PANSSARI-aluskate.
Sitäpaitsi sen päällä pystyy kävelemään melko hyvin.
Ja laita ne ruuvit sinne aallon pohjaan ja reunoilta pellit tiheästi kiinni.
Keskelle ei tarvitse tikata vieriviereen.
Rautakaupasta antavat sopivan määrän neliölle (Ylimääräiset riittävat vielä
kesämökin kattoon ja yksiin talkoisiin)
Nauloja jos joku vielä käyttää ne nuijotaan aallon harjalle (kerran
vuodessa, kun ne tahtoo nousta itsekseen)
Matti Raiski
> Muuten tässä taas oli hyvää asiaa, mutta tahtoisin korjata yleisen
> luulon siitä että peltiä saa leikata vain saksilla.
> Timanttilaikka ei myöskään vahingoita pinnoitetta.
...ja muoveja jonkin verran tuntevana voisin todeta kyynisesti, että
kaikesta huolimatta se muovipinnoite sieltä kesii pois jossain
vaiheessa.
Kauanko siinä tapauskohtaisesti kestää niin sen valitettavasti vain aika
näyttää. Todennäköisesti kuitenkin vasta takuuajan jälkeen :-(
Yhden muovitetun peltikaton asennuksessa olen ollut mukana ja vaikka
peltejä käsitellään varovaisesti niin siihen muovikalvoon tulee pakosti
ainakin muutama nirhauma tai naarmu kattoa kohti huomaamatta peltiin
asti ->ruostuminen alkaa samantien ja kalvo alkaa hitaasti mutta
vääjäämättömästi irrota pellistä. Vielä tuo kotilandella oleva alle
10-vuotta vanha vihreäksi pinnoitettu katto ei ole onneksi pahemmin
kesimisoireillut, vielä ;-)
Lisäksi muovipinnoitteisen peltikaton huoltaminen ja puhdistaminen on
lähinnä masentavaa hipelöintiä jos haluaa olla rikkomatta pinnoitetta.
IMO: Ainoa oikea pinnoite peltikatolle on sinkki, joka on kiinnitetty
kuumasinkityksellä, sänkösinkitys on lähinnä ostajan hämäämistä: sinkin
ainevahvuus on riittämätön korroosion estämiseksi pitemmällä
aikavälillä. Sitten vaan maalipensseli käteen ensimmäisen "kirkkaan"
vuoden jälkeen ja oikea väri pintaan jos on tarvis.
--
Matti Raiski, matti....@luukku.com
-------------------------------------------------------------------
Mitähän tuoltakin löytyy-> http://nautilus.tky.hut.fi/malmi/
-------------------------------------------------------------------
Ossi Haapakoski
>
>Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
>> Ruuvaus pitää tehdä
>>harjanteen korkeimman kohdan läpi, ei aallonpohjan läpi, niinkuin aika
>> usein tehdä.
>
>Noin ruuvaten, et saa peltejä "istumaan" kunnolla toisiinsa esim. päät
>pykältää, ei pysy suorassa kulmassa, kuviot ei enää kulje linjassa ja
>pitkässä lappeessa viimeinen pelti jouduttaisiin leikkaamaan salmiakin
>muotoon. Ja näpit irti sitten siitä "rälläkästä" ja peltisakset käteen,
>ettei muovipinnoite vahingoitu.
Muuten tässä taas oli hyvää asiaa, mutta tahtoisin korjata yleisen
luulon siitä että peltiä saa leikata vain saksilla.
Timanttilaikka ei myöskään vahingoita pinnoitetta.
Ossi
Ossi Haapakoski
wrote:
>Ja laita ne ruuvit sinne aallon pohjaan ja reunoilta pellit tiheästi kiinni.
>Keskelle ei tarvitse tikata vieriviereen.
>Rautakaupasta antavat sopivan määrän neliölle (Ylimääräiset riittävat vielä
>kesämökin kattoon ja yksiin talkoisiin)
No eivät anna! Minä sain viimekeväänä ruuvit tallin ja liiterin
kattoihin kaupanpäälle ja rautakauppias antoi vain kuusi ruuvia
neliölle, joka ei tosiaankaan riitä. Oikea menekki on noin kahdeksan
neliölle, jos kiinnitetään myös harja- ja päätypeltejä. (Tässä oli
kysessä tiilikainen).
Ossi
Julbert
Ossi Haapakoski <ossi.ha...@poista.nokia.com> kirjoitti
viestissä:3ab064b3...@news.europe.nokia.com...
menemään kuin puolet. (Pellit on pysyneet katolla)
EM
Petri JJ <petri....@metso.com> kirjoitti
viestissä:3aae31bf....@news.inet.fi...
> Voiko tuollaisten kaljatölkkifirmojen ohjeita ottaa tosissaan kun ei
> niiden ns. pellejäkään voi ottaa?
Pakko ottaa, jos on kaljatölkkifirman pellit valinnut ja meinaa pitää sen
takuunkin voimassa.
> Kukkua puhut, tässä on ainakin yksi joka on saanut homman onnistumaan
> useammin kuin kerran.
Kukkua tietenkin, jolla on helppo kumota kaikki. Kyllä minä(kin) tiedän
miten voi tuolla(kin) kiinnitystavalla päästä jonkinlaiseen tulokseen,
mutta en sitä kuitenkaan harrasta :-)
>Ainoa kohta jonne nuo ruuvit/naulat kannattaa
> lyödä harjan pohjaan on pellin yläpäässä eli kohdassa joka jää
> harjapellin alle.
Mitenkäs olet eliminoinut painon alla tapahtuvan ns. korkkauksen, kun
pelti ei kiinnityskohdassa ole ruoteessa kiinni? Et mitenkään, jos
käytössäsi ei ole peltiä, joka muistaisi alkuperäisen muotonsa.
Vai meinaatko, että katolle ei saa nousta muut, kuin alipainoiset
neuvolassa punnittavat ruipelot :-)
On mukava kävellä sellaisella katolla,(saapi jatkuvasti katsella mihin
astuu, ettei aiheuttaisi vahinkoa) joka on kiinnitetty niin, että
kiinnitys on vain harjan korkeimmalta kohdalta(kiinnitys kohta irti
ruoteesta).
Ja sitten kun tuollaiseen kohtaan astuu, niin painon alla kaljatölkkipelti
antaa periksi ja loppu tuloksena on väistämättä katto, joka alkaa vuotaa
ja
kenen sitten on syy?_eipä tietenkään asentajan_vaan vaikkapa nuohoojan
taikka huoltomiehen, joka sinne katolle kiipesi_ vai mitä.
Älkää ihmeessä käyttäkö ainakaan naulaa_ pettää painon alla vielä
helpommin_ja joka vuotisesta naulojen kiristelystä puhumattakaan.
> Yhtä hyvällä kuin nuo ns. pellit ovat muutenkin ?
No jos pellit ei miellytä, niin onhan niitä muitakin vaihtoehtoja_vai
mitä?
Kolme tapaa, jolla saa katon vuotamaan(heti tai vähän myöhemmin)
on ruuvata ruuvi vinoon tai liian tiukkaan, jolloin tiivisteen ikä
lyhenee_ja kolmas tapa on kiinnittää korkeimmasta kohdasta.
>Se onkin sitten toinen juttu mitä materiaalia
> se aluskate pitäisi mielestäni olla...
Ei ainakaan muovia.
> Lisättäköön nyt vielä että olen itse harjakattojen kannattaja joiden
> jyrkkyys on vähintään 1:3 ja pinnoitemateriaalina käytetään
> saumapeltiä tai (pala)huopaa. Muovi kelmua en tuon alle laittaisi,
> koska olen sitä koulukuntaa joka uskoo siihen että tuuletus korvaa
> eristyksen tässä asiassa. Perusteluna käytän rakennushistorian antamaa
> informaatiota kyseisistä asioista.
Ei tietenkään pelkkää muovia, mutta kunnollista aluskatetta peltikaton
kanssa. Peltikatto (ei aluskatetta) toimii ihan hyvin perinteisen eristeen
kanssa, (ei ongelmia) mutta kun eristeenä enimmäkseen on lasi- tai
mineraalivillat,(jotka eivät saa kastua) niin suosittelen kuitenkin
käyttämään sitä aluskatetta.
EM
EM
Ossi Haapakoski <ossi.ha...@poista.nokia.com> kirjoitti
viestissä:3ab0630e...@news.europe.nokia.com...
> Muuten tässä taas oli hyvää asiaa, mutta tahtoisin korjata yleisen
> luulon siitä että peltiä saa leikata vain saksilla.
> Timanttilaikka ei myöskään vahingoita pinnoitetta.
Tosimies kun ei jouda timanttilaikkoja vaihtelemaan_ anti mennä vaan_
vähän myöhemmin (muutama vuosi) sama hemmo soittaa valmistajalle ja
valittaa, kun pinnoite "kukkii" väittää valmistus vikaa ja vaatii
korvausta, jota tietenkään ei myönnetä, kun ei noudattanut ohjeita ;-)
EM
EM
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3AAE3A2D...@pop.hut.fi...
> Käypäs muutaman vuoden päästä katsomassa niitä hyvällä tiivisteellä
> varustettuja itseporautuvia kateruuveja. Kattopelti venyy ja paukkuu
> auringon paisteen ja yön aiheuttamien lämpötilaerojen mukaan aika
> rajusti. Peltien alla olevat ruodepuut taas elävät omaa elämäänsä. Tämä
> yhdistettynä tiivisteiden kovettumiseen auringossa aiheuttaa sen, että
> aika moni niistä ruuveista vuotaa muutaman vuoden kuluttua.
Kolme tapaa, jolla saa katon vuotamaan(heti tai vähän myöhemmin) on
ruuvata ruuvi vinoon tai liian tiukkaan, jolloin tiivisteen ikä
lyhenee_ja kolmas tapa on kiinnittää korkeimmasta kohdasta, jolloin
tapahtuu helposti ns. korkkaus eli: pettää painon alla, kun vastassa ei
ole sitä ruodetta.
> Olen jostain kuullut (en vaan millään muista mistä) että pellit voisi
> kiinnittää harjan läpi. Käytännön toteutus saattaa olla hankalaa, mutta
> silloin ruuvinreiät eivät ala vuotamaan, vaikka tiiviste häviäisi
> kokonaan.
Jotenkin tuntuu, että ihmisillä on sellainen käsitys vallalla, ettei
peltikattoa tarvitse koskaan huoltaa_sehän ei todellakaan pidä paikkaansa.
Katolle on syytä kiivetä joka vuosi ja katsoa pinnoitteen ja tiivisteiden
kunto.
> Katon alla siis voi kesällä aurinkoisena päivänä olla kuumempaa kuin
> katon päällä. Kesälläkö se kondensointi nyt sitten tapahtuu?
Kesälläkin, jos yö on ollut kylmä(hallaa). Aina silloin kun lämpötilat
vaihtelevat nopeasti on kondensoitumisen mahdollisuus eli kastepiste
vaihtelee lämpötilan ja ilmassa kaasuna olevan vesihöyryn määrän mukaan .
>Talvella on vaikea keksiä, mikä voisi aiheuttaa kondensoitumista, ellei
>sitten höyrysulut vuoda.
LDPE-muovikalvo (0,20) ei pysty pysäyttämään vesihöyryä, vaikka olisi
kuinka hyvin tahansa asennettu.
Ilmassahan on aina vettä kaasumuodossa ja vesihöyry siirtyy luonnostaan
kosteammasta kuivempaan päin, kunnes ero on hävinnyt (nimeltään diffuusio)
ja vesihöyry pystyy menemään kaikkien kaasua läpäisevien rakennusaineiden
läpi.
Nimen omaan talvella sitä kondensoitumista tapahtuu esim. seinän sisällä
on jossakin kohta missä ilmassa oleva vesi tiivistyy kylmää pintaa vasten
ja kastelee rakenteen(kova pakkanen=lähempänä sisäpintaa materiaali
kastuu.
EM
Petri JJ
>Petri JJ <petri....@metso.com> kirjoitti
>viestissä:3aae31bf....@news.inet.fi...
>Mitenkäs olet eliminoinut painon alla tapahtuvan ns. korkkauksen, kun
>pelti ei kiinnityskohdassa ole ruoteessa kiinni? Et mitenkään, jos
>käytössäsi ei ole peltiä, joka muistaisi alkuperäisen muotonsa.
>
>Vai meinaatko, että katolle ei saa nousta muut, kuin alipainoiset
>neuvolassa punnittavat ruipelot :-)
Älä nyt hulluja höpötä. Jos harjakatto on tarpeeksi jyrkkä (kuten sen
kuuluisi olla) ei siinä voi lappeella kevellä mitenkään järjellisesti.
Kävelyä varten on tietenkin rakennettava katolle lapetikkaat joita
pitkin pääsee piipun juureen tai antennille. En mistää hinnasta
antaisi kenenkään kävellä kenkinensä muovipinnoitetulla pelillä.
Tiedät varmaan miksi.
>Ja sitten kun tuollaiseen kohtaan astuu, niin painon alla kaljatölkkipelti
>antaa periksi ja loppu tuloksena on väistämättä katto, joka alkaa vuotaa
>ja
>kenen sitten on syy?_eipä tietenkään asentajan_vaan vaikkapa nuohoojan
>taikka huoltomiehen, joka sinne katolle kiipesi_ vai mitä.
Edellleenkin, lapetikkaat moiseen hommaan, niin ei vahingoita noita
peltejä. Huonosti jos käy niinn saataa tuo nykypelli mennä linttaan
tai tulla terävä vekki, jota ei pysty kyllä oikaisemaan. Tässä
vaiheessa voi ollettaa että pinnoite onkin jo sitten puhki ja muutaman
vuoden päästä katossa on reikä jota ei enään pystykkään paikkaamaan
millään.
>> Yhtä hyvällä kuin nuo ns. pellit ovat muutenkin ?
>
>No jos pellit ei miellytä, niin onhan niitä muitakin vaihtoehtoja_vai
>mitä?
On, mutta jos pudjetti on pellien mukainen... En ymmärrä miten tämä
heitto liittyy aaltopeltikaton asentamiseen?
>Kolme tapaa, jolla saa katon vuotamaan(heti tai vähän myöhemmin)
>on ruuvata ruuvi vinoon tai liian tiukkaan, jolloin tiivisteen ikä
>lyhenee_ja kolmas tapa on kiinnittää korkeimmasta kohdasta.
Tiivisteen ikä on joka tapauksessa rajallinen, joten miksi sijoittaa
sitä ollenkaan riskikohtaan ? Tuon tiukkuudenkin määritelmä on hitusen
hakusessa, momenttillako se pitäisi vääntää? Jos llistaa pitäsi
jatkaa, niin lisäisin vielä ("piruillessani") Kiinnityksen
matallimmasta kohdasta.
Olisi tietenkin muistettava että aallon pohjassa oleva ruuvin kanta
kerää tehokkaasti lehtiä/neulasia/muuta joka edes auttaa tiivisteen
"mätänemistä/hapertumista" tehokkaasti ja koska kosteus jää herkästi
näihin kohtiin, niin kasvava sammal ja moska pysyvät mukavasti märkinä
pitkään ja voisi hyvin kuvitella ( ?) että tämä ei ainakaan hidasta
ruostumista... Tämä ihan ajatuksena, kun on noita kattoja katsellut.
Asia erikseen on katon omistajat jotka pesevät kattonsa joka vuosi,
onko heitä ?
>>Se onkin sitten toinen juttu mitä materiaalia
>> se aluskate pitäisi mielestäni olla...
>
>Ei ainakaan muovia.
Täysin samaa mieltä kanssanne :)
PJJ
Pekka
> le kuin pääsee?
> joka saa ylhäältäpäin sopivasti kosteutta, ja alhaalta asumuksesta päin
> lämpöä.
>
Heh, taidat pelotella tietämättömiä :-) Purun kosteuskapasiteetti on Suomen
oloissa riittävä. Lappi on täynnä vanhoja mettäkämppiä, joissa ei muuta
eristettä olekaan kuin purua. Kämpät ovat kylmillään suurimman osan vuotta
ja siellä ne on lahomatta pärjänneet parhaat jo toista sataa vuotta.
Vesikatteen pitävyyskin saattaa olla välillä vähän sitä sun tätä. Osassa on
jopa sen verran heikko suojalaudoitus, että välitilaan pääsee tuiskuamaan
lunta (siellä oli tapana säilytellä kaikenlaista, siksikin tila oli välillä
jopa avoin päädystä).
Lapissa lienee kesä lyhyempi kuin muualla. Mitenkäs selität, että Lapissa ei
Veli Home ole raiskannut noita tukkilaiskämppiä ja autiotupia.
Pekka
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3AAC8D79...@pop.hut.fi...
>
> Miksi aaltokuvioidun peltikatteen ja tiilikatteen alle laitetaan
> muovinen aluskate?
Peltikatteen alle kondenssin vuoksi, tiilikatteen alle fuskaamisen ja
'tuuliveden' vuoksi.
Tiilen tapauksessa se aluskate pitää olla vesikatto, pellin tapauksessa
hengittävämpi, joten kyse ei ole samasta asiasta (tai näin sen ainakin
pitäisi olla, miten käytännössä kentällä tehdään onkin toinen asia).
Pekka
> höyrysulku ja lämpöeristeet ovat kunnossa, niin katon alla on samat
> ympäristöolosuhteet kuin katon päällä.
Ilmassa on kosteutta tuon verran. Riittää kun käyn lopputalvesta katsomassa
kylmää varastorakennusta, aina siellä on kuuraa pellin alapinnalla. Koska
siellä ei ihmisiä tai eläimiä oleskele, niin ilmasta sen kosteuden on
täytynyt tulla.
Asuinrakennuksessa tahtoo myös yläpohja väkisinkin falskata vähän höyryä
läpi. Jopa muovi vuotaa höyryä läpi ja teipit haurastuu. Läpivienneistä ei
saa erkkikään 100% tiiviitä. Kyllä sinne sitä vesihöyryä vaan aina jostain
pääsee, lämpimästä tilasta on aika kova höyrynpaine, savupiippuvaikutus ja
mitä ne fysiikaaliset ilmiöt lienevätkään, jotka saavat H20:n kaasumuodossa
liikkeelle etenkin ylöspäin. (Sinähän nuo ilmiöt taidat paremmin tuntea
työpaikasta päätellen)
> 2) Jos tiilien/pellin alapintaan tosiaan tiivistyy kosteutta, niin mistä
> se kosteus tietää, ettei aluskatteen alapintaan saa tiivistyä?
> Aluskatteella on sama lämpötila kuin katemateriaalilla.
Se pitääkin olla kaasua läpäisevää, mutta pisaroita kantavaa eli ei tosiaan
mitään umpihöyrynsulkumuovia. Goretex olisi ideaalista, mutta ei taida
monenkaan lompakko kestää :-)
Lapissa katselin kerran taukopaikalla Napapiirillä Tuomaan pajalla
varastovajaa: siinä oli timpuri keksinyt halvan aluskatteen harvahkosta
Hongkongin lasikuitupressusta (sellainen kudottu eli luulisi päästävän
höyryt läpi muttei välttämättä tippoja)
Markku Nevalainen
>
> Heh, taidat pelotella tietämättömiä :-) Purun kosteuskapasiteetti on Suomen
> oloissa riittävä. Lappi on täynnä vanhoja mettäkämppiä, joissa ei muuta
> eristettä olekaan kuin purua.
No en nyt ihan pelottelumielessäkään kuitenkaan. Kaverin 50/70 luvulla raken-
nettua puutaloa katseltiin myyntikuntoon vajaa pari vuotta sitten. Ja juuri
katseltiin noita paikkoja, joista sopivalla kosteuskelillä lirahti kondenssi-
asuintiloihin asti.
Yläkautta purujen läpi kaivettiin alas lautaiseen välipohjaan asti, ja eikös
vaan ollutkin laudan pinnassa selvää valkoista hometta. Homealue ei ollut iso,
eikä home ollut alkanut levitä laajemmalle purukerroksen alla.
Mutta kyllä sitä sen verran oli, että pahantahtoinen talon ostaja olisi voinut
homejutun asiasta nostaa.
Kyseinen paikka, ja kondenssiveden mahdollinen tippuminen, laitettiin erikois-
mainintana myynnin kauppakirjaan, ja esiteltiin kostunut, pienehkö alue myös
talon ostajalle. Joten tuosta nimenomaisesta asiasta ei pitäisi (kop, kop)
homeoikeusjuttua enää nousta.
> Lapissa lienee kesä lyhyempi kuin muualla. Mitenkäs selität, että Lapissa ei
> Veli Home ole raiskannut noita tukkilaiskämppiä ja autiotupia.
Heh, nämä Lapin tukkilaiskämpät eivät taida tulla kovin usein myyntiin. Eikä
reilut lapinsällit kavahda jokaista valkoista pikkuista homeläikkää laudan
pinnassa. Eikä varsinkaan vedä kämpän myynytta Outaa ja Aslakia käräjille
Ivaloon.
MNe
Pekka
Eikä
> reilut lapinsällit kavahda jokaista valkoista pikkuista homeläikkää laudan
> pinnassa. Eikä varsinkaan vedä kämpän myynytta Outaa ja Aslakia käräjille
> Ivaloon.
Reilut Lapin sällit tuskin viitsivät ruveta homekämpässä nukkumaan vaan
tuikkaavat tuleen. Sellainen on oma kokemukseni. Tosin montaa poltettua
kämppää ei ole tullut vastaan, palaneita kyllä. Mutta se on eri asia.
Näkemäni kämpät ovat olleet yllättävän terveitä. Mitä nyt alin hirsikertaa
saattaa maatua maakontaktin vuoksi, kun tuohikerros on vuosikymmenien aikana
ruvennut fuskaamaan.