maakellarin ilmanvaihto
Jukka Salonen
Olen vaihtamassa/rakentamassa uusia ovia maakellariin. Kellariin tulee
kaksi ovea, eli
siis ulko ja väliovi. Aikaisemmin kellarissa on ollut vain ulko-ovi ja
väliovi on
poistettu vuosien saatossa (huonon kuntonsa takia, olettaisin) Ovissa ei
ole ollut
ilmanvaihtoventtiileitä tms., mutta nyt ajattelin asentaa moiset.
Kuinkahan on, tulisiko venttiilit asentaa oven alareunaan molemmissa
ovissa vai
siten, että ulko-ovessa venttiili(t) ovat alareunassa ja väliovessa
ylempänä?
Eli kylmä ilma virtaa alhaalta sisään ja lämmettyään (ja noustuaan ylös)
ilma virtaisi
välioven kanavista itse kellaritilaan. Vai syntyykö moisella ratkaisulla
jonkinmoinen
"ilmalukko" joka estää järkevän ilmanvaihdon kellarissa? (lämmin ilma
virtaa
kellaritilasta ovien kautta ulos tai ei virtaa ollenkaan)
Itse kellaritilan katosta on putki kellarin katolle, josta ilman
luulisi sitten virtaavan
ulos.
Mikä olisi hyvä pinnoite noille puurakenteille (karmit ja ovet)
tuollaisessa kosteassa
tilassa. Myrkkyjähän noista nyt ei saa irrota. Maali? Öljy?
terv. Jukka S
Jouni Saari
"Jukka Salonen" <jukka.p...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:3F44C8F1...@nokia.com...
> Mitähän mieltä olette
>
Kannattaa varmaan googlettaa hiukan tietoa maakellarin tuuletuksesta.
MEinaan jos viileää kellaria tuulettaa lämpimälllä ilmalla, kosteus
tiivistyy kellariin. Siis kesällä pitäisi olla hyvin vähän tuuletusta.
Talvellakaan ei voi tuulettaa jäätymisvaaran takia. ELi kellaria tuuletetaan
yllättävän vähän. Rikitys tappaa sitten kerran vuodessa homeet.
>
> Mikä olisi hyvä pinnoite noille puurakenteille (karmit ja ovet)
> tuollaisessa kosteassa
> tilassa. Myrkkyjähän noista nyt ei saa irrota. Maali? Öljy?
EI ainakaan pellavaöljyä, homehtuu taatusti. Perinteisistä terva voisi
toimia, mutta haisee varmaan liikaa.
Boorihappo, rautasulfaatti tms voisi myös olla toimiva lahonestoaineena
sellaisenaan vesiliuoksena. Eli samat aineet kuin perinteisessä
punamultamaalissa.
Öljykin on ehkä turha tai toimimaton kyllästeessä, koska kosteustilanne on
niin pitkään vakio ja tasainen, että kosteus menee joka tapauksessa puuhun
sisälle. Joku Valtti tai Pinotex-base, tai kestopuu?
Jouni
Jukka Salonen
Jouni Saari wrote:
> "Jukka Salonen" <jukka.p...@nokia.com> kirjoitti viestissä
> news:3F44C8F1...@nokia.com...
> > Mitähän mieltä olette
> >
>
> Kannattaa varmaan googlettaa hiukan tietoa maakellarin tuuletuksesta.
Yritin tuossa muutaman kerran, mutta ilmeisesti en osannut oikeita hakusanoja
käyttää, kun en selkeää vastausta ongelmaani löytänyt.
>
> MEinaan jos viileää kellaria tuulettaa lämpimälllä ilmalla, kosteus
> tiivistyy kellariin. Siis kesällä pitäisi olla hyvin vähän tuuletusta.
> Talvellakaan ei voi tuulettaa jäätymisvaaran takia. ELi kellaria tuuletetaan
> yllättävän vähän. Rikitys tappaa sitten kerran vuodessa homeet.
>
Voisin siis jopa unohtaa kyseiset ilmanvaihtoräppänät kokonaan?
Missäs vaiheessa sen "tulikukka"-käsittelyn voipi tehdä? Eli voiko sitä rikkiä
polttaa
siellä vielä syksyllä, ennenkuin alkaa viemään syksy perunasatoa yms.
sisälle. Tällä hetkellä kellari on tyhjä, joten mitään sellaista siellä ei ole,
joka voisi
myrkyttyä rikistä. (paitsi tietysti se home).
Saakos rikkiä noin vain apteekista.
Anteeksi, että tämä loppu meni lähinnä s.h.puutarhan aihepiiriin.
>
> >
> > Mikä olisi hyvä pinnoite noille puurakenteille (karmit ja ovet)
> > tuollaisessa kosteassa
> > tilassa. Myrkkyjähän noista nyt ei saa irrota. Maali? Öljy?
>
> EI ainakaan pellavaöljyä, homehtuu taatusti. Perinteisistä terva voisi
> toimia, mutta haisee varmaan liikaa.
Ei haju ole ongelma, jos siitä ei mitään myrkyllistä irtoa. Itsekin pidän
terva-shampoosta =). Maailmankaikkeuden miellyttävimpiä hajuja (mielestäni).
>
> Boorihappo, rautasulfaatti tms voisi myös olla toimiva lahonestoaineena
> sellaisenaan vesiliuoksena. Eli samat aineet kuin perinteisessä
> punamultamaalissa.
>
> Öljykin on ehkä turha tai toimimaton kyllästeessä, koska kosteustilanne on
> niin pitkään vakio ja tasainen, että kosteus menee joka tapauksessa puuhun
> sisälle. Joku Valtti tai Pinotex-base, tai kestopuu?
>
Kiitoksi tiedoista. Täytynee keksiä jotain. Olen asennoitunut siten, että
ikuinen
ratkaisu ei ole mahdollinen ja tulevaisuudessa sen joutunee taas uusimaan.
Ajattelin vain pidentää vaihtoväliä =).
>
> Jouni
Jukka
Jouni Saari
>
>
> Yritin tuossa muutaman kerran, mutta ilmeisesti en osannut oikeita
hakusanoja
> käyttää, kun en selkeää vastausta ongelmaani löytänyt.
>
NÄyttää hankalalta, http://www.dlc.fi/~mmaki/kellari.html
antaa vinkin kirjasta..
Pikaisella tutkimisella näyttää oveen kuuluvan venttiili, jolla
saa ilmanvaihtoa säädettyä. Poisto kattohormilla. Kaiketi se on syksyllä
auki, kostealla ja kuumalla
ilmalla kiinni ja pakkasilla kiinni. Ilmanvaihtoa kyllä tarvitaan, mutta
toisin kuin
äkkiä luulisi, esim keväällä lämpimällä ilmalla tuulettaminen kastelee
kellaria. Syksyllä
kaiketi pitääkin tuulettaa.
Oven ja muun puutavaran säilymiseen vaikuttaisi kait parhaiten
bitumikaistaleilla
kivimateriaalia tai maata vasten. Se tervan haju ei välttämättä ole
ruokatavarassa
niin hyvä kuin luulisi. Sinistymäsieni sitten on vain esteettistä, laho ja
home on
eri asia.
Itse ostin aikoinaan rikit apteekista, nykyään vaan pitävät kovaa hintaa
kemikaaleille.
Sytytys on tehtävä niin, että varmasti syttyy, ja itse on kaukana kun rikki
alkaa palaa. Ehkä sellanen
grillin sytytyspala olisi hyvä. ON meinaan ikävää tulla sytyttämään uutta
kertaa, keuho, silmät ja nokka kärvähtää aika pienestä rikkidioksidin
hengittelystä. Alle kunnolla tulenkestävää kamaa, muistaakseni peltipurkki
ei välttämättä pysy ehjänä. Rikki sulaa ja valuu palaessaan. Ja syttyy
yllättävän epävarmasti.
En muista rikin määrää. Jotenkin muistelisin suunnilleen kourallista.
Annetaan olla päivä tai pari, avataan ovet ja mennään vasta tunnin
tuuletuksen jälkeen sisälle.
Jouni
Janne Aula
> Oven ja muun puutavaran säilymiseen vaikuttaisi kait parhaiten
> bitumikaistaleilla kivimateriaalia tai maata vasten.
Tämä pitäisi pitää mielessään kaikessa rakentamissa. Monissa
rakennusohjeissa ohjeistetaan, että "on syytä käyttää kestopuuta
rakenteissa, jotka ovat suoraan maata vasten". On kuitenkin vähän
hölmöä suunnitella rakenteet sellaisiksi, että niissä on puutavaraa
suoraan maata vasten. Useimmissa tapauksissa olisi mahdollista laittaa
puutavaran ja kostean maan tai kondensoivan betonin/kiven väliin
bitumikaista, aidanjalka tai vaikka tolppakenkä. Kestäisi usein
kyllästämätönkin puutavara. Näin läträttäisiin paljon vähemmän
myrkyllisten kyllästeiden kanssa. Ei noiden myrkkyjen käyttö maaperää
paranna, sinnehän osa niistä kuitenkin liukenee tai muutoin päätyy
esimerkiksi työstön yhteydessä. Kuinka moni kerää kyllästetyn puun
sahauksesta tulleen purun talteen ja vie pussissa rautakaupan
keräyspisteeseen. :)
> En muista rikin määrää. Jotenkin muistelisin suunnilleen
> kourallista. Annetaan olla päivä tai pari, avataan ovet ja mennään
> vasta tunnin tuuletuksen jälkeen sisälle.
Tyhmä kysymys: mitä hyötyä tuosta rikkidioksidittamisesta on? Eikös ne
kuolleet homeet pidä kuitenkin pestä pois, luulisi elävien menevän
siinä samalla? Ainakin, jos vähän sipaisee juuriharjalla ja
mäntysuovalla tai jos laiskottaa niin painepesurilla. Kellarinhan ei
pitäisi vettä pelätä, vesi painuu maahan tai jos ei painu niin
pumpataan pihalle.
--janne
Jouni Saari
"Janne Aula" <janne.aula....@iki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:ada1nc...@iki.fi.invalid...
> Tyhmä kysymys: mitä hyötyä tuosta rikkidioksidittamisesta on? Eikös ne
> kuolleet homeet pidä kuitenkin pestä pois, luulisi elävien menevän
> siinä samalla? Ainakin, jos vähän sipaisee juuriharjalla ja
> mäntysuovalla tai jos laiskottaa niin painepesurilla. Kellarinhan ei
> pitäisi vettä pelätä, vesi painuu maahan tai jos ei painu niin
> pumpataan pihalle.
Tappaa se rikki kaikki hyönteiset ym ikävän. Rikkidioksidi on melkoinen
sienimyrkky, eli hiivat ja homeet pääsee hengestään. Periaatteessa
pientä määrää rikkiä voisi käyttää säilöntäaineenakin. Esim viinit, rusinat,
luumut jne rikitetään. Viiniin muistikuva olisi noin 1g/10litraa
rikkisulfiittia, siis
poltettavana rikkinä laskien hyvin vähän tarvittaisiin saamaan vastaava
pitoisuus
vaikka juuresten pintaan.
Taitaa se kellari ilmankin myrkkyjä tulla toimeen, kuitenkin perunoiden
mukana
tulee melkoinen määrä erilaisia itiöitä joka tapauksessa.
Muuten pesuun käyttäisin kyllä ennenmmin jotain muuta kuin mäntysuopaa,
vaikka soodaliuosta. Suopa kuulostaa orgaaniselta ja siten potentiaalisesti
homehtuvalta
aineelta tiilien/betonin pinnassa. Kalkki on muuten homille homeille ikävää
kasvupintaa,
kalkkimaali voisi olla hyvä pinta kiviosille. (Ja lahosieni tykkää siitä,
eli ei puun viereen..)
Jouni
Juhani Marttila
> On kuitenkin vähän
> hölmöä suunnitella rakenteet sellaisiksi, että niissä on puutavaraa
> suoraan maata vasten. Useimmissa tapauksissa olisi mahdollista laittaa
> puutavaran ja kostean maan tai kondensoivan betonin/kiven väliin
> bitumikaista, aidanjalka tai vaikka tolppakenkä. Kestäisi usein
> kyllästämätönkin puutavara.
150-vuotias multapenkkilattiainen hirsirakennus kengitetiin viime kesänä.
Kauttaaltaan vaihtui yksi hirsikerta, koska kivijalka oli päässyt liian
matalaksi ja puut lahonneet. Monin paikoin hirret olivat sisäkyljiltään
heti maassa kiinni, koska sisälattia oli muuta maanpintaa korkeammalla.
Sisäpuolelle maan ja hirren väliin oli kuitenkin laitettu
tuohikaistaleet. Tuohet olivat pysyneet ennallaan, eikä hirsissäkään
ollut juuri lahovaurioita tällä puolella.
Vastaava materiaali, vaikkapa sitten bitumikaista on todellakin
paikallaan maanpinnan kupeeseen rakennettaessa, jolloin kyllästämätönkin
puu näyttää säilyvän pitkään. Tietysti lähellä maanpintaa täytyy pitää
tavallista tarkemmin huoli siitä, että kastuessaan puu pääsee kuivuman.
--
Juhani Marttila