Autotallin maadoittaminen
MarkoV
metriä. Miten tuo maadoitus kannattaa tehdä? Kaapeli maahan ja ylös tulevan
sähköpään tienoilta? Vai pitäiskö kaapeli naittaa anturan kanssa?
Marko
P. Kärhä
"MarkoV" <viik....@poista.pp.inet.fi> wrote in message
news:Qqiaf.31$ZA...@read3.inet.fi...
> Eli anturoiden laudoitus käynnissä. Maadoituskaapelia löytyy parikymmentä
> metriä. Miten tuo maadoitus kannattaa tehdä? Kaapeli maahan ja ylös
> tulevan sähköpään tienoilta? Vai pitäiskö kaapeli naittaa anturan kanssa?
Kai sieltä periaatteessa pitäisi maadoittaa anturan raudoituskin. Eli
sähkökeskuksen kohdalta (tai minne sulla sitten maadoituskisko on
suunniteltukin) yksi rauta pystyyn, niin että sen saa maakiskoon kiinni.
Samaan kiskoon pitäisi sitten vetää se kaapelikin, mutta mun mielestä sitä
pitäisi olla 50 m? Siitä tehdään 50 m lenkki, jonka molemmat päät tulee
kiskoon, tai sitten vastaavasti tehdään 2 kpl 25 m viiksiä.
Liekö tällä sitten niin kauheasti väliä, jos sulla on samassa kaapelissa jo
talo, jonka maadoitukset on kunnolla tehty. Eikö sulla ole siihen talliin
mitään sähkösuunnitelmia? Siellä pitäisi olla mukana maadoituskaavio.
Peté
MarkoV
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
viestissä:dkcd2k$57k$1...@epityr.hut.fi...
Ei ole sähkösuunnitelmia, ne tehdään itse ;-)
Marko
ask@kolumbus.fi ove-la
suonpohjiahan nämä nykyiset tontitkin ... )
riittää lenkiksikin
P. Kärhä
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dkcofe$qn5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> 20 m kosteassa maassa (ja ojittamattomia
> suonpohjiahan nämä nykyiset tontitkin ... )
> riittää lenkiksikin
No niinhän se taisi ollakin. 50 m oli tietysti sen tukusta myytävän kiepin
pituus, eli pienin myyntierä :-)
Peté
Jani Hinkka
"MarkoV" <viik....@poista.pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Qqiaf.31$ZA...@read3.inet.fi...
> Eli anturoiden laudoitus käynnissä. Maadoituskaapelia löytyy parikymmentä
> metriä. Miten tuo maadoitus kannattaa tehdä? Kaapeli maahan ja ylös
> tulevan sähköpään tienoilta? Vai pitäiskö kaapeli naittaa anturan kanssa?
Asiantuntija en ole, mutta tässä mennä päivänä sain sähkömieheltä tiedon,
ettei maadoitusta tulisi tehdä rakennuksen alle vaan ulkopuolelle. Jos tämä
ei onnistu, niin sitten rakennuksen alla kieppi noin vaihtoehtona b.
terveisin
Jani Hinkka
Hyva-nimi
vaikka metrin jos haluaa.
Petteri Soikkonen
> Asiantuntija en ole, mutta tässä mennä päivänä sain sähkömieheltä tiedon,
> ettei maadoitusta tulisi tehdä rakennuksen alle vaan ulkopuolelle. Jos tämä
> ei onnistu, niin sitten rakennuksen alla kieppi noin vaihtoehtona b.
Maadoitus on varmaankin väkisinkin jonkin matkaa rakennuksen alla (esim.
meillä on ryhmäkeskus rakennuksen sisällä), mutta ehkäpä sen pitää yltää
jonkin määrän rakennuksen ulkopuolelle.
SFS 6000-5-54 kertonee asian tarkasti, mutta sitäpä ei saa netistä vaan
pitää ostaa rahalla
(http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=SFS%206000-5-54).
Miksi muuten tuollaiset tärkeät määräykset ja säännökset (kuten vaikkapa
rt-kortit) eivät ole ilmaiseksi netistä ladattavissa ja helposti
kaikkien saatavilla?
Petteri
Kai
> Jani Hinkka wrote:
>
>> Asiantuntija en ole, mutta tässä mennä päivänä sain sähkömieheltä
>> tiedon, ettei maadoitusta tulisi tehdä rakennuksen alle vaan
>> ulkopuolelle. Jos tämä ei onnistu, niin sitten rakennuksen alla kieppi
>> noin vaihtoehtona b.
>
>
> Maadoitus on varmaankin väkisinkin jonkin matkaa rakennuksen alla (esim.
> meillä on ryhmäkeskus rakennuksen sisällä), mutta ehkäpä sen pitää yltää
> jonkin määrän rakennuksen ulkopuolelle.
Tuskinpa tuossa on muuta syytä kuin se että maa-aines on samassa
syvyydessä yleensä (vai pitäskö sanoa toivottavasti...) kuivempaa talon
alla kuin sen ulkopuolella. Mitä märempi sen parempi kontakti.
>
> SFS 6000-5-54 kertonee asian tarkasti, mutta sitäpä ei saa netistä vaan
> pitää ostaa rahalla
> (http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=SFS%206000-5-54).
>
> Miksi muuten tuollaiset tärkeät määräykset ja säännökset (kuten vaikkapa
> rt-kortit) eivät ole ilmaiseksi netistä ladattavissa ja helposti
> kaikkien saatavilla?
Toiminnan (tässä standardointijärjestöjen) rahoitus tarvisi löytyä
silloin jostain muualta kuten veronmaksajien pussista. Nyt ajatuksena on
se sinänsä hyvä periaate että käyttäjä maksaa.
Toki joillakin määräyksillä tai standardeilla voi olla
yleishyödylliseksi katsottavaa merkitystä ja nämä tulisi kenties saattaa
vapaasti jaeltaviksi.
Kai
--
Ilkka
> Eli anturoiden laudoitus käynnissä. Maadoituskaapelia löytyy parikymmentä
> metriä. Miten tuo maadoitus kannattaa tehdä? Kaapeli maahan ja ylös tulevan
> sähköpään tienoilta? Vai pitäiskö kaapeli naittaa anturan kanssa?
20 metriä pitkäksi ja pää ylös. Jos et saa pitkäksi lyhyen kaivuun
vuoksi, laita lenkkinä ja molemmat päät ylös tulevan keskuksen kohdalta
tuollaiset 1,5 metriä (riittää potentiaalintasauskiskoon asti jos se
sattuu asettumaan vähän ylemmäs).
Anturasta jätät keskuksen kohdalta pari terästä vaikkapa puoli metriä
törröttämään samoille seutuville. Siitä asentaja sitten sen
asianmukaisen liittimen kanssa kytkee eteenpäin.
Ilkka
Kotivalo
Marko
Petteri Soikkonen
> Anturasta jätät keskuksen kohdalta pari terästä vaikkapa puoli metriä
> törröttämään samoille seutuville. Siitä asentaja sitten sen
> asianmukaisen liittimen kanssa kytkee eteenpäin.
Kunhan ne törröttävät teräkset pysyvät anturan betonin sisällä.
Tarvitaanko anturan teräkset oikeasti maadoittaa? Minulla sitä ei tehty
ja jos anturasta halutaan joku johto maadoituskiskoon, eikös se käy
väkisinkin (märän) maan kautta => anturan rauta ei enää ole suojassa
betonin sisällä, niinkuin sen kuuluu olla, vaan se on yhteydessä
ulkomaailmaan kuparikaapelin kautta? Kupari ei taida ruostua, mutta
kummiskin.
Kun tein anturan raudoitusta, sain mukamas hyvän vinkin laittaa rautojen
alle taivutetusta teräksistä tuet, jotta raudat pysyisivät irti maasta
ja anturan reunoista, sen 5cm minkä kuuluu olla. Vastaava repi kaikki
pois ja kertoi, että anturan metalli (ja siihen yhteydessä oleva
metalli) pitää olla kokonaan betonin sisällä (teräkset nosteltiin
koukulla valuvaiheessa irti maasta).
Petteri
ask@kolumbus.fi ove-la
tarvii ne ! ... (no nyt on toki kyse "perustuksista")
... eikä vain tarvi, vaan PITÄÄ !
se "oikea" - kaikki pilkutkin-nuss:va - sähkömies
Petteri Soikkonen
> tarvii ne ! ... (no nyt on toki kyse "perustuksista")
>
> ... eikä vain tarvi, vaan PITÄÄ !
Kuis homma tehdään siten, että anturan teräkset eivät vaaraannu?
Petteri
Kai
No mulla reunavahvistetussa laatassa kupariköysi laitettiin sopivalla
liittimellä raudoitukseen ja sinne se jäi betonin sisään koko keksintö.
Liittimen paikka on noin 20cm syvyydessä eli luultavasti aika suojassa.
Tietty voi olla että kupariköyttä pitkin pääsee happea ja vettä
liitoskohtaan, betonin alkalisuuden suoja ei pidä ja ruostuu kumminkin,
tiedä häntä.
Kai
--
Petteri Soikkonen
> No mulla reunavahvistetussa laatassa kupariköysi laitettiin sopivalla
> liittimellä raudoitukseen ja sinne se jäi betonin sisään koko keksintö.
Reunavahvistettu laatta on eri asia: se on yhtä betonimöykkyä kaikki ja
maadoitusjohto voi tulla suoraan ryhmäkeskukseen/mittauskeskukseen
kuivaan tilaan.
Petteri
Pasi K
pitää tehdä?
-Pasi K
Petteri Soikkonen
> Tehdäänkö tämä maadoitus lattiavaluun vai anturaan?
Lattiavaluun minä tein, siis lattiavalun teräsverkko on yhdistetty
kuparikaapelilla maadoituskiskoon ja erilliset verkot toisiinsa (meillä
on kantavia seiniä aika paljon). Näköjään anturaankin olisi pitänyt
tehdä vaikka minusta kyllä anturan metalli olisi syytä olla suojassa
siellä betonin sisällä. Kaikkiin rakennuksen metallirakenteisiin pitää
kait tehdä (esim. metalliset vesijohtoputket, metalliset
ilmanvaihtokanavat, onko muita?).
> Miksi tämä maadoitus pitää tehdä?
Häiriöiden välttämiseksi kait. Voi olla jotain tekemistä suojauksenkin
kanssa.
Ove, kerro kun kerran tiedät.
Petteri
Kai
No tässä tapauksessa ei ole sillä mulla on sähkökeskus ulkona. Eli se
kupariköysi menee laatasta ensin soraan ja siellä hetken kiemurreltuaan
nousee tasauskiskon kautta ulkoseinässä olevalle sähkökaapille.
Kai
--
P. Kärhä
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:dkfh0t$aij$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Maadoituskisko asennetaan kuivaan huonetilaan, ei maan alle. Ei se tanko
siellä seinän sisässä mihinkään ruostu. Maata vasten rautoja ei saa tosiaan
näkyä yhtään. Verkot nostetaan ja ripustellaan muovisilla asennustorneilla.
Muottilukkojen jäljiltä jää aina rautaa ulkopuolelle näkyviin. Nämä
maalataan rosterimaalilla ja rapataan piiloon.
En kyllä usko, että se maadoitus on järin tärkeää. Telkkariin saa paremman
kuvan ja radioon vähemmän kohinaa, kun antennille on selkeä maa.
Periaatteessa kai se maadoitetaan ukonilmojen takia, mutta kaupunkialueella
maadoituksia on muutenkin niin tiheässä, ettei johtoihin juuri pääse
transientteja. Ja kyllä se mokkula aina jotain kautta maadoittuu, kun se
antura on joka puolelta kiinni kosteassa maassa.
Peté
Kai
Noin yleisesti ottaen talo on suojamaadoitettu laite. Kaikki johtavat
osat on syytä olla maadoitettuja jotta mahdollisessa vikatilanteessa
sulake palaisi eikä ko osa jäisi jännitteiseksi. Betoniraudoitus ei nyt
yleensä ole esillä mutta saattaa olla yhteydessä johonkin johon voi
koskea ja sitäpaitsi etenkin kostea betoni johtaa itsekin liian hyvin
sähköä ollakseen turvallinen eriste.
Anturan tapauksessa maadoitus lisää myös kosketuspintaa maaperään eli
parantaa osaltaan paikallisen suojamaadoituksen laatua.
Kolmantena syynä on potentiaalintasaus, jonka olemassaolon erinomaisuus
näkyy konkreettisesti suorassa salamaniskussa.
Kai
--
Petteri Soikkonen
>>Kuis homma tehdään siten, että anturan teräkset eivät vaaraannu?
>
>
> Maadoituskisko asennetaan kuivaan huonetilaan, ei maan alle. Ei se tanko
> siellä seinän sisässä mihinkään ruostu. Maata vasten rautoja ei saa tosiaan
> näkyä yhtään. Verkot nostetaan ja ripustellaan muovisilla asennustorneilla.
> Muottilukkojen jäljiltä jää aina rautaa ulkopuolelle näkyviin. Nämä
> maalataan rosterimaalilla ja rapataan piiloon.
Kerrataas vielä:
Antura on alimmaisena, sellainen 20cm korkea ja 50cm leveä betonimöykky,
joka tulee rakennuksen sokkelin alle. Sen sisään tulee kaksi kierrosta
(tai jopa kolme) rautatankoja, esim. 10mm halkaisijaltaan. Nämä tangot
on tarkoitus olla betonin sisällä 5cm anturan pohjasta (eli maasta) ja
reunoista. Mahdollisimman alhaalla, muttei liian. Kokonaan betonin
sisällä, jotta ne ovat hapettomassa tilassa eivätkä koskaan voi ruostua.
Jos rautatangot halutaan maadoittaa maadoituskiskoon, joka oletettavasti
on jossain ryhmä- tai mittauskeskuksen lähellä, täytyy raudoista saada
jotenkin kuparikaapeli maadoituskiskoon. Samaan maadoituskiskoon tuodaan
se rakennuksen varsinainen maadoitusjohto, joka siis pitäisi saada
rakennuksen ulkopuolelle. Samaan maadoituskiskoon tuodaan myös kaikki
muu maadoitettava.
Nyt jos halutaan saada tuo mainittu johto anturan raudoista
maadoituskiskoon, ilman, että se käy maan kautta ja siten mahdollistaa
rautojen ruostumisen, se pitäisi kait tuoda sokkelin kautta tai eristää
jotenkin? Esim. jos johto tuodaan sen anturalaudoituksen läpi maan
kautta, on ainakin teoreettinen mahdollisuus, että sen kautta (siis
johdon) pääsee ilmaa, kosteutta tai ruostetta tms. ja anturan
raudoitukset alkavat ruostua?
Petteri
Petteri Soikkonen
> Anturan tapauksessa maadoitus lisää myös kosketuspintaa maaperään eli
> parantaa osaltaan paikallisen suojamaadoituksen laatua.
Nojoo, paljonko tuosta on iloa kun sekä antura että lattialaatta
yritetään erottaa (kosteasta) maaperästä niin hyvin kuin taidetaan.
>
> Kolmantena syynä on potentiaalintasaus, jonka olemassaolon erinomaisuus
> näkyy konkreettisesti suorassa salamaniskussa.
Eli tilanteessa, jossa salama iskee anturaan? Vai jonnekin muualle? Se
antura on vähintään puoli metriä maan sisässä ja raudoitus anturan
sisällä. Luulisi salaman löytävän helpommin tiensä muualle kuin
anturaan, mutta en ole sähkömies, en tiedä.
En sinänsä ole anturan raudoituksen maadoittamista vastaan, mutta
toisaalta niillä raudoilla on siellä anturassa tehtävänsä, enkä itse
ainakaan niitä haluaisi vaarantaa esim. maakosketuksen mahdollisuudella.
Petteri
ask@kolumbus.fi ove-la
enmää tiiä - mä asennan vaan ...
ko' mä oon jo unohtannu kaiken "filosofian"
(... eikä vois' vähempää kiinnostaa)
mullon koko filosofia arkistoituna kellarissa ... niissä
seitsemässä (7) mapissa
mutta sen mä vielä muistan (tosin hyvin hämärästi)
ettäs' noin net mulle tuon amiksessa opetti ...
ja onhan tuo toki esitetty SESKO:n standardeissakin
jos nyt joku viitsii käydä (hyvin varustetussa) kirjastossa
(mäkin kävin kesällä)
Ilkka
> P. Kärhä wrote:
>
>>> Kuis homma tehdään siten, että anturan teräkset eivät vaaraannu?
>>
>>
>>
>> Maadoituskisko asennetaan kuivaan huonetilaan, ei maan alle. Ei se
>> tanko siellä seinän sisässä mihinkään ruostu. Maata vasten rautoja ei
>> saa tosiaan näkyä yhtään.
Tilanteen mukaan maadoituskisko voidaan laittaa uloskin. Silloin se vain
suojataan kotelolla.
> Kerrataas vielä:
> Jos rautatangot halutaan maadoittaa maadoituskiskoon, joka oletettavasti
> on jossain ryhmä- tai mittauskeskuksen lähellä, täytyy raudoista saada
> jotenkin kuparikaapeli maadoituskiskoon. Samaan maadoituskiskoon tuodaan
> se rakennuksen varsinainen maadoitusjohto, joka siis pitäisi saada
> rakennuksen ulkopuolelle. Samaan maadoituskiskoon tuodaan myös kaikki
> muu maadoitettava.
Juuri noin. Se kisko on potentiaalintasausta varten. Ja sillä haetaan
kaikenlaisten kiertävien maadoitusvirtojen poistoa.
> Nyt jos halutaan saada tuo mainittu johto anturan raudoista
> maadoituskiskoon, ilman, että se käy maan kautta ja siten mahdollistaa
> rautojen ruostumisen, se pitäisi kait tuoda sokkelin kautta tai eristää
> jotenkin? Esim. jos johto tuodaan sen anturalaudoituksen läpi maan
> kautta, on ainakin teoreettinen mahdollisuus, että sen kautta (siis
> johdon) pääsee ilmaa, kosteutta tai ruostetta tms. ja anturan
> raudoitukset alkavat ruostua?
Varsin tavanomaisesti ne raudat törröttävät kuivalla puolella, siellä ei
kosteus enää juurikaan sinne betonin sisälle kulkeudu. Sen sijaan maan
alla betonista ulos tunkevat raudat alkavat satavarmasti ruostua ja
lämpötilan muutokset alkavat sitä laajentelemaan ja supistelemaan
(helle/routa). Ja sitten betoni pikkuhiljaa murenee raudan ympäriltä ja
kosteus kulkeutuu jne.
Sen kaltainen ratkaisu että kupari liitetään rautoihin betonin sisällä
on paheksuttava. Toimintavarma menetelmä on liittää raudoitus kuivissa
tiloissa tarkoitukseen tehdyllä liittimellä, jonka voi tarvittaessa
avatakin. Noin toimiessa ei tarvitse sähkäriä paikalle ennen kuin
hänellä on enemmänkin asennettavaa ja silloin se homma käy samantien.
Valumiehet vain pitävät huolen rautojen oikeasta kohdasta, joka ei
sekään ole niin kriittinen.
Yleisesti on kyse betonien maadoittamisesta, potentiaalintasauksesta, ei
kiinteistömaadoituksen parantamisesta. Samalla tavoin kuin esim.
putkiston, antennimaston ym. kohdalla.
Ilkka