Pellettipolttimen hinta?
Olli Kuismanen
pellettipolttimella on alkanut huomattavasti kiinnostaa. Mistään ei
kuitenkaan tunnu löytyvän tietoa seuraavista asioista (tai sitten tieto on
vanhaa ja hyvin ristiriitaista):
-pellettipolttimen hinta
-muiden hilavitkuttimien, kuten syöttöruuvijärjestelmän ja säätöautomaation
hinta (kattila meillä jo on, oletettavasti jopa sellainen johon
pellettipoltin sopii)
-asennuksen hinta (ja vaikeustaso, ts. voiko järjestelmän asentaa itse)
Muita kokemuksia pelletin käytöstä otetaan myös vastaan. Onko se
ylittänyt/alittanut odotukset.
Kerrottakoon vielä, että syy koko asian tarkasteluun on se, että nykyinen
öljysäiliö on viimeiset henkäyksensä hengittänyt ja ajatuksena pelletin
käyttö kiehtoo huomattavasti öljyä enemmän. Ja kun polttimen hinta tuntuisi
(noiden muutaman löytyneen kommentin mukaan) olevan samalla kertaluokalla
uuden öljysäiliön kanssa, on pelletti varsin varteenotettava vaihtoehto.
Tilaa varastointiin löytyy kyllä yllin kyllin heti kattilahuoneen vieressä.
Vastauksista kiitollisena,
Olli
junnu
Poltin täyd. 2000 - 2500 eskoa , asennuksessa tarvitaan hiukan
sähkäriä ja mahd. luukun muotoilua . Pelletin hinta vs öljy on taas
luku sinänsä , 3000 l pö kesälaatu 40c / l = 1200 e , vastaava
pellettimäärä 6 tonnia n 140 e / tn tekee 840 e . Siitä voi pähkäillä
kannattavuutta . Tietoahan löytyy netistä lähes rajattomasti .
junnu
Juhani Marttila
> -pellettipolttimen hinta
> -muiden hilavitkuttimien, kuten syöttöruuvijärjestelmän ja säätöautomaation
> hinta (kattila meillä jo on, oletettavasti jopa sellainen johon
> pellettipoltin sopii)
> -asennuksen hinta (ja vaikeustaso, ts. voiko järjestelmän asentaa itse)
Aiemmin on lämmitetty satunnaisesti halkokattilalla vesivaraajineen,
pääasiassa varaavalla sähkölämmityksellä.
Asennettiin vuoden alussa 20 kW:n laitteisto, hinnaksi
ruuvikuljettimineen tuli hiukan yli 2 000 euroa. Poltin saatiin
asennettua, kun hiukkasen kulmahiomakoneella ja Migillä modifioitiin
halkokattilaa vuodelta 1981; vedet ovat pysyneet sisällä tämänkin
jälkeen. Sähkömies tarkisti kytkennät takuun saamiseksi, noin 10 kuution
pellettivarasto on tulossa kattilahuoneen viereen vanhaan
halkovarastoon, jonka saa sitten täytettyä kerran vuodessa pumppuautolla.
Turhaa systeemissä on tällä hetkellä halkolämmityksen perua oleva
varaaja, joka huonontaa hyötysuhdettaa pellettikäytössä. Lämmityskulut
ovat kuitenkin sähkön jälkeen karkeasti arvioiden pudonneet puoleen,
joten aika pian systeemi maksaa hintansa takaisin - etenkin vanhassa ja
suuressa hirsitalossa.
> Muita kokemuksia pelletin käytöstä otetaan myös vastaan. Onko se
> ylittänyt/alittanut odotukset.
Kuulosti etukäteen hyvältä ja on toiminut melkeinpä vielä paremmin.
Nuohous on oikeastaan ainoa säännöllinen työerä parin viikon välein
talvipuolella, kesällä harvemmin. Itsestä johtumattomia käyttökatkoja ei
ole ollut, joten käytön vaivattomuutta ajatellen pellettilämmitys on
liki öljylämmityksen tasoa.
> Kerrottakoon vielä, että syy koko asian tarkasteluun on se, että nykyinen
> öljysäiliö on viimeiset henkäyksensä hengittänyt ja ajatuksena pelletin
> käyttö kiehtoo huomattavasti öljyä enemmän.
Jo nyt pellettilämmitys on öljylämmitystä huokeampaa, kuten junnukin
totesi. Oletettavaa on, että hintaero yhä kasvaa tulevaisuudessa
pelletin hyväksi. Pois ei enää vaihdettaisi.
--
Juhani Marttila
Olli Kuismanen
> ruuvikuljettimineen tuli hiukan yli 2 000 euroa. Poltin saatiin
> asennettua, kun hiukkasen kulmahiomakoneella ja Migillä modifioitiin
> halkokattilaa vuodelta 1981; vedet ovat pysyneet sisällä tämänkin
> jälkeen. Sähkömies tarkisti kytkennät takuun saamiseksi, noin 10 kuution
> pellettivarasto on tulossa kattilahuoneen viereen vanhaan
> halkovarastoon, jonka saa sitten täytettyä kerran vuodessa pumppuautolla.
Millaisen lenkin ruuvikuljetin voi tehdä, jotta toimii vielä
moitteettomasti? Meillä parhaiten tilaan sopisi ruuvikuljettimen
kierrättäminen katon kautta (pellettivaraston ja kattilan välissä on ovi)
Sama kuvana:
-----------------------------------------------------------------
| | |
|
| | |
|
| pellettivarasto | |
|
| | |
|
| | |
varaaja |
| A | |
|
-----------------------------| ovi 1 |----------------------|
| D portaat E
|-----------------|
| C|
|
| F B|
kattila |
|
|____________ |
|
|
|_____________________________| ovi 2 |_____________|
Kuvassa B on tuleva pellettipoltin (nykyinen öljypoltin), C on puupesä.
Eli pelletin pitäisi kulkea kohdasta A kohtaan B siten, että kulku oven 1 ja
oven 2 läpi jäisi mahdolliseksi. Lisäksi puupesä C pitäisi jäädä käyttöön
klapien polttamista varten (joten poltin B ja kuljetin ei voi tukkia koko
kattilan edessä olevaa tilaa).
Vaihtoehtoiset kuljettimen kulkureitit ovat:
1)Kohdasta D ulos varastosta (joka on siis 40 cm kattilahuonetta ylempänä)
ja portaiden ali kattilan eteen, jossa nostetaan polttimen yläpuolelle.
Tässä ongelmana on se, että nostoruuvi (se suoran osa, joka tulee polttimen
yläpuolelle) haittaa tehokkaasti puupesän C käyttöä.
2)Kohdasta D ulos varastosta, ylös katonrajaan jossa oven 1 yli ja alas
polttimen B yläpuolelle (en siis tiedä toimiiko kuljetusruuvi tälläiset
mutkat tai voiko pelletin tuoda polttimelle katonrajasta).
3)Kohdasta D ulos varastosta, portaiden ali kohtaan E, josta seinää pitkin
reilun metrin korkeuteen ja siitä yli polttimen päälle. Tämä siis siksi että
puupesään ja sen alaluukkuun pääsisi esteettömästi. Tässä vaihtoehdossa
kuljettimeen tulee lisää mutkia, jotka voivat haitata sen toimintaa.
4)Kohdasta D kohtaan F josta mahdollisimman matalana kattilan eteen josta
nousu polttimelle B. Tässä tapauksessa portaat pitäisi varmaan pienentää,
jotta puupesälle pääsee esteettömästi.
Kertokaahan kommenttinne, mikä näistä on mahdollinen ja toimivin.
Kiitokset,
Olli
Juhani Marttila
> Millaisen lenkin ruuvikuljetin voi tehdä, jotta toimii vielä
> moitteettomasti? Meillä parhaiten tilaan sopisi ruuvikuljettimen
> kierrättäminen katon kautta (pellettivaraston ja kattilan välissä on ovi)
Sisällähän on joustava syöttöspiraali, ruuvikuljetin ilman
"keskitankoa", joten voi tuota kohtuullisesti taivutella.
Asennusohjeessa sanotaan syöttöjärjestelmästä seuraavaa (Thermia BeQuem):
-maksimi kokonaisnostokorkeus 2,5 m
-maksimikallistus 45° (meillä tosin nousee varaston seinänlävistyksen
jälkeen lattianrajasta polttimelle n. 60° kulmassa, hyvin on toiminut)
-minimisäde 800 mm
-maksimitaittokulma 180°
-maksimipituus 25 m
-ulkoputken halkaisija 75 mm
Luultavasti suunnilleen vastaavia lukuja muillakin valmistajilla.
Muistaakseni tällä systeemillä yli 3 metriä pitkälle kuljettimelle
pitäisi hankkia suurempi moottori, joka lisää jonkin verran kustannuksia.
Kaaviot näyttävät rivittyvän minulla miten sattuu tasaväliselläkin
fontilla, ehkäpä voisit nakata kuvan nettiin?
--
Juhani Marttila
junnu
> totesi. Oletettavaa on, että hintaero yhä kasvaa tulevaisuudessa
> pelletin hyväksi. Pois ei enää vaihdettaisi.
Pelletiäkin halvemmalla pääsee palaturpeella , 3000 l pö = 25 m3
turvetta , hinta kotiin tuotuna 450 e . Ei aivan yhtä siistiä kuin
pelletin poltto .
Autotallissa odottaa stokeri , pannuhuoneessa Jämä Miniter ja kontti
ulkona .
Mienkiintoista nähdä , kuinka homma sitten aikanaan toimii .
junnu
Juhani Marttila
> Pelletiäkin halvemmalla pääsee palaturpeella , 3000 l pö = 25 m3
> turvetta , hinta kotiin tuotuna 450 e . Ei aivan yhtä siistiä kuin
> pelletin poltto .
Toki pääsee halvemmilla polttoainekustannuksilla, kuten hakkeellakin.
Nämä vaihtoehdot vaativat vain enemmän omaa työtä ja varastointitilaa.
Ehkäpä pelleteitäkin saisi puristettua itse suoraan hakkeesta, jolloin
polttoaineen hankintakustannukset putoaisivat murto-osaan?
--
Juhani Marttila
Kalle Ranto
Ostin PellX 20 -pellettipolttimen noin 2000 euron hintaan (olisko
ollut vähän yli). Siihen kuuluu suora 1,7m pitkä ruuvikuljetin, joka
ylettyy minulla hyvin seinän läpi varaston pohjalle. Käyrät
ruuvisysteemit kuluvat kuulema jossain ajassa puhki, kun ruuvi syö
seinämää. Suorat ovat pitkäikäisempiä.
Arvauksia:
- vanhan öljykattilan palotila ei välttämättä sovi pelletin polttoon,
yleensä kyllä taitaa sopia. Nykyiset alipaineiset öljykattilat
ilmeisesti eivät sovi ollenkaan puhallintoimisen pellettipolttimen
kanssa käytettäviksi.
Kokemuksia:
+ toimii "automaattisesti" (katso alla olevat kommentit)
+ edullinen
+ kotimainen
+ ympäristöystävällinen
- nuohousta kovilla pakkasilla melkein kerran viikossa, sotkuista
hommaa, pannuhuoneen kaikki vaakapinnat ovat täynnä nokea, kesällä
en ole kyllää jaksanut edes kerran kuukaudessa nuohota. Välillä
täytyy käydä tuhka-astiaa tyhjentämässä.
- nyt kun varasto on melkein tyhjä, poltin on sammunut muutaman kerran,
kun ruuvin pää on tyhjentynyt, ruuvi syö pellettikasaan suppilon,
joka ei välttämättä enää valu reunoilta alas, olen käynyt pari
kertaa viikossa vähän luukusta lapiolla kohentamassa. Tähän auttaa
iso varasto, jota ei tarvitse päästää kovin tyhjäksi.
- laitoin varaston pohjalle vesivaneri liuskat tyyliin \/, mutta ne
ovat osoittautuneet liian loiviksi (nousu 50cm, etenemä 135cm).
Lisäksi olisi kannattanut laittaa vielä kaksi vaneria \/ -tyyliin
"kohtisuorasti edellisiin nähden", niin että ne muodostaisivat
suppilon. Tämä ehkäisisi jo tehokkaasti tuota ruuvinpään
tyhjentymistä. Jos varaston pohja on vaakasuora, jää väkisinkin iso
osa pelletistä aivan käyttämättä. (Onneksi se on halpaa :)
- varaston täyttöputkesta puhalletaan pellettiä autolta noin 1 barin
paineella ja pelletti hakkautuu seinään ja tarkastusluukkuun mennen
osittain sahanpuruksi, mikä huonontaa palotapahtumaa ja tavaran
ruuvausta polttimelle. Ostin juuri palan roiskeläppää, jonka
ripustin varaston kattoon - saas kattoo auttaako ensi täytössä.
Eli vaivannäköaste on jotain öljylämmityksen ja puulämmityksen
väliltä. Päivittäin ei tarvitse käydä asiaa ihmettelemässä.
Kalle Ranto
Turku
junnu
Jos kaikki on ostotavaraa , palaturve on halvinta energiaa . " Oma
ilmainen " puu on edullisempaa , joskin vaatii työtä . Ostohake ei
taida olla turvetta halvempaa .
junnu