Hakelämmitys omakotitalossa
Esko K
Olemme päätymässä hakelämmitykseen. Pellettilämmitys on toinen
varteenotettava vaihtoehto.
Kertokaapa kokemuksianne hakelämmityksestä. Paljonko työtä se vaatii?
Paljonko haketta kuluu viikossa/kuukaudessa/vuodessa?
Millä tavalla olette toteuttaneet pannuhuonetilat?
Millaisilla laitteilla olette toteuttaneet systeemin?
Millä tavalla olette toteuttaneet hakkeen varastoinnin? Miten siirrätte
hakkeen polttimen säiliöön?
Hakelämmityksen hyvät ja huonot puolet.
t. Esko K
Niko
"Esko K" <ek...@POISTAmbnet.fi> kirjoitti viestissä
news:alhk4n$kml$1...@plaza.suomi.net...
Velipojalla samaa suuruusluokkaa (n200m2) oleva vuonna-32 rakennettu
lautaverhottu hirsitalo, 2 krs + kellari. Ei lisäeristyksiä, mutta ikkunat
vaihdettu. Sijainti etelä rannikolla.
Lämmitetty hakkeella viimeiset 15 vuotta. Sivusta seuranneena voisin todeta
seuravaa:
-Haketta kuluu n 50m3 vuodessa. Siis pöllikuutioita, ei hakekuutioita.
-Pannuhuoneessa on seinällä erotettu lämmin välivarasto. Mihin hake kipataan
traktorin peräkärrystä, seinän vieressä olevasta aukosta. Välivarastosta
kannetaan hake syöttösäiliöön, n1m3.
Ja tässä huonot puolet:
- Vaatii ankaraa omatoimisuutta. Vaikka saisikin hakesyötön automatisoitua,
mitä en kyllä suosittele palovaaran takia. (Mitä tapahtuu jos sähkökatkoksen
aikana tapahtuu takatuli ilmiö, ja koko hakevarasto syttyy, sen yhden
kuution kokoisen syöttösäiliön tilalla?). Askaretta riittää mm nuohoamisessa
ja tuhkan ulosviennissä ja hävittämisessä.
Nuohoamista joutuu polttimen säädöistä ja hakkeen kosteudesta riippuen
tekemään jopa viikoittain, parhaimmillaan ainakin kerran kuussa.
-Hake täytyy muuten olla todella kuivaa. Se että talvella kaataa puut,
kesällä tekee haketta, ja talvella polttaa ei tule mitään. Hake täytyy olla
ylivuotista ja kuivassa säilytettyä, tai sitten erikseen kuivattua.
Velipoika esim työntää puhaltimella ilmaa traktorilavan läpi n parin
kuukauden ajan ennen hakkeen käyttöä.
-Polttimen säädettävyys on huono. Tulihan täytyy palaa käytännössä koko
ajan. Ja jos syöttöä ja/tai ilmansaantia kuristaa liikaa, nokea syntyy
suuria määriä. Tästä seuraa että kesällä ei juuri haketta kannata polttaa,
ja kesän lämminvesi ja mahdollinen lämmitys hoidetaan muulla
lämmönlähteellä.
Hyviäkin puolia löytyy:
-Jos on omaa metsää ja riittävästi varastotilaa pihalla ja katon alla. Sekä
tarvittavat koneet. (Traktori, peräkärry, haketin, moottorisaha). Tai
ainakin hyvällä naapurilla on :). Niin lämmitys on erittäin halpaa.
Myös ekologisesti hakkeen polttaminen on hyvä vaihtoehto, vaikkakin hakkeen
tekeminen ja kuljetus saastuttaa.
Onnea ja menestystä projektille.
Niko
Kalevi Mäkinen
"Esko K" <ek...@POISTAmbnet.fi> kirjoitti
viestissä:alhk4n$kml$1...@plaza.suomi.net...
> Hakelämmityksen hyvät ja huonot puolet.
Mikähän mahtaa olla tilastollinen totuus hake/pellettilämmityksen
tulipaloriskistä?
Lehtien uutispalstoja kun lukee, tulee väistämättä mieleen että palamisriski
on monikymmenkertainen esim. sähkölämmitteisiin taloihin nähden. Sen verran
usein on "pellettitalo" palanut maan tasalle.
Kalevi
Erkki Näsi
Niko kirjoitti viestissä <8Q_e9.163$yj4....@read2.inet.fi>...
>-Polttimen säädettävyys on huono. Tulihan täytyy palaa käytännössä koko
>ajan. Ja jos syöttöä ja/tai ilmansaantia kuristaa liikaa, nokea syntyy
>suuria määriä. Tästä seuraa että kesällä ei juuri haketta kannata
polttaa,
>ja kesän lämminvesi ja mahdollinen lämmitys hoidetaan muulla
>lämmönlähteellä.
Minkähänlainen systeemi velipojallasi on? Minulla on ollut käytössä pian
20 vuotta stokeripoltin, joka toimii öljypolttimen periaatteella. Eli
liekki syttyy, kun lämpötila laskee ja sammuu, kun lämpö nousee
termostaatista säädettyyn arvoon. Syöttöä ja ilmamäärää en ole juuri
säätänyt kuin kovimmilla pakkasilla. Seisonta-aikana ajastin käyttää
stokeria muutaman minuutin välein jonkin sekunnin hiilloksen kuumana
pitämiseksi. Käytännössä tuli kyllä syttyy parin tunnin sähkökatkon
jälkeenkin. Itsekin olen tosin kesäksi pannut vanhan öljypolttimen
stokerin tilalle. Ei stokeri kaikesta huolimatta tahdo ihan nollateholle
säätyä.
Erkki Näsi
jphn
suhteen mutta jos polttoainetta hakelämmitystä varten on itselläsi ja
olet valmis myös panostamaan niin hyvä. Pellettilämmityksestä löydät
enemmän tietoa osoitteesta www.pelletforum.com ja hake ainakin
www.finbioenergy.fi.
jphn
Niinkö, en tiedä ensimmäistäkään pellettilämmitteistä taloa, joka olisi palanut???
jphn
En malta olla kommentoimatta Kalevin viimeiseen lauseeseen. En tiedä
yhtään eikä vakuusyhtiötkään tiedä yhtään pellettilämmitteistä taloa,
joka olisi palanut maan tasalle. Joten olisi kiva tietää mistä Kalevi
on moisen tiedon saanut?
jphn
> on monikymmenkertainen esim. sähkölämmitteisiin taloihin nähden. Sen verran
> usein on "pellettitalo" palanut maan tasalle.
>
> Kalevi
Oho, missähän on palanut pellettitalo. En tiedä ensimmäistäkään eikä
ole vakuusyhtiöidenkään tiedossa.
Kari
"jphn" <janne....@jsp.fi> kirjoitti
viestissä:1da1aeda.02091...@posting.google.com...
Laitoit sitten kolmeen kertaan...
Eihän tuo Kalevin väite tilastoja tarvitse tuekseen; johan se
maalaisjärkikin sanoo että pelletti- ja hakelämmitteiset järjestelmät ovat
palonarkoja.
Itse olen katsellu vierestä pellettilämmitteisen talon palamista eräässä
keskisuomen kunnassa toissakeväänä.
Kari
Matti K
Moi!
Tässä kun odottelen tekosyytä vaihtaa vanha valurautainen öljykattila
hakelämmitykseen sopivaksi, listaan muutaman asian lyhyesti:
-hake on halvempaa, mutta pelletti helpompaa käyttää
tasalaatuisuutensa ja kuivuutensa takia
-en luota että pelletti pysyy tarpeeksi hintakilpailukykyisenä
öljyyn nähden, pellettien tarjonta on vähän niukkaa kysyntään
nähden
-jotta voi polttaa haketta, täytyy valita stoker tyyppinen poltin,
sille kelpaa pelletitkin
-pelkkä pellettipoltin on fiksu peli ("automaattinen sytytys" kuten
öljypolttimissakin), mutta hinta on kauhea verrattuna öljypolttimeen tai
stokeriin,
ja estänee hakkeen käytön
-varasto lähellä pannuhuonetta saisi olla yli 3 m3, jotta voisi tarvittaessa
tilata minimi määrän pellettejä säiliöautolla (hinta halvempi)
-hake/pelletit kulkee kierukkaputkessa (mutkat mahdollisia) varastosta
polttimelle
-valitse mahdolliseen stokeriin sellainen ohjaus (liekintunnistin?) ettei
käy niin, että stoker ampuu sammuneen kattilan palotilan täyteen
tavaraa
- lämmityskattilassa täytyy olla niin iso tuhkatila, ettei tarvitse
jatkuvasti
tyhjennellä
- varalämmitysmahdollisuus mielellään öljyllä kesää varten
(ainakin vanha poltin ja tynnyrin kokoinen öljysäiliö)
- Koneviesti lehdessä on silloin tällöin artikkeleita aiheesta, löytyy
ehkä netistäkin
- taloudellinen, kattilaa paremmin puhtaana pitävä täydellä teholla
lämmittäminen vaatinee varaajan, ei välttämättä hillittömän isoa.
Jos et tiedä, miltä pikittynyt puukattila näyttää (ja haisee), niin
selvitä se.
-mieti miten saat ylivuotista tai kuivattua haketta. Pellettien jakelu
on vasta viime aikoina organisoitunut, hakkeella ei sellaista ole,
koska useimmat hakkeen käyttäjät ovat omavaraisia. Siksi kimppa
jonkun hakelämmittäjän kanssa olisi suositeltavaa.
- on olemassa hakeyrittäjiä, jotka tulevat pihallesi/ metsääsi hakettamaan
puusi, mutta hakkeen myyjiä ei ole tullut vastaan vielä. Silloin täytynee
hakettaa vähintään kymmeniä kuutioita, jotta taloudellisesti järkevää.
Eli varastotilaa on oltava jossain lähistöllä.
-jotkut hakettimet tekevät tikkuista haketta, siitä tulee helposti
käyntihäiriöitä, eli varmista laatu ennen haketusta
-savupiipun hormi täytyy olla luultavasti hiukan suurempi kuin
vastaavan tehoisella öljykattilalla (useimmat nuohoojat tietävät paljon
asiasta)
-paloturvallisuus on ok, kun noudattaa varomääräyksiä eikä tee omia
virityksiä
t. Matti
Timo Pulkkinen
maalämpö pinta-asennuksella? Vaatii tontilta tilaa noin 600-700m2 tilaa
keruuputkistolle, mutta todella vaivaton käyttö asennuksen jälkeen ja
vieläkin luontoystävällisempi jos se kriteerinä. Meillä on Ekowell EVT
pumppu 350litran varaajalla ja pinta-asennuksella 600m kaapelia. Huom,
kokemusta ei vielä ole, mutta odotan mielenkiinnolla tulevaa ;) (lisäksi
vaikuttaa myös Vallox Digit SE LTO ja talon koko kaikenkaikkiaan 230m2).
-Timo-
"Matti K" <matti....@kolumbus.fi> wrote in message
news:alo838$aod$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Esko K
keruuputkien vetäminen on hankalaa ja sitä joutuisi vetämään pidemmästi kuin
savimaalle. Porakaivo on taas kallis. Ja maalämpökin on kuitenkin
sähkölämmitystä vaikka 2/3 energiasta saadaan maaperästä.
Seuraavasta linkistä löytyy kustannusvertailuja, mutta maalämpöä ei ole
tässä vertailtu.
http://www.tekes.fi/opet/pdf/OPET_Raportti1_2002.pdf
Vuoden 2001 versiossa oli laitteiden hintojakin, mutta sitä ei näkynyt enää
olevan joten laitanpa tähän hintahaarukat
20 kW:n pellettipoltin: 2000 - 2500 EUR
20 kW:n pellettikattilat: 2200 - 2500 EUR
20 kW:n stoker 0,5 m^3 säiliöllä: 2100-2250 EUR
20 kW:n stokerkattila: 2100- 2900 EUR
t. Esko
"Timo Pulkkinen" <timo.a.p...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:8tVf9.14074$ws6.2...@news2.nokia.com...
Erkki Näsi
Matti K kirjoitti viestissä ...
>-hake/pelletit kulkee kierukkaputkessa (mutkat mahdollisia) varastosta
>polttimelle
Kyllä on täysi työ saada haketta kulkemaan edes suoraan kierukkaputkessa
vähänkänn pitempää matkaa.
>-valitse mahdolliseen stokeriin sellainen ohjaus (liekintunnistin?) ettei
>käy niin, että stoker ampuu sammuneen kattilan palotilan täyteen
>tavaraa
Sähkölieden uunin termostaatti toimii hyvin. Anturi vain kiinni palopään
vaippaan.
>- taloudellinen, kattilaa paremmin puhtaana pitävä täydellä teholla
>lämmittäminen vaatinee varaajan, ei välttämättä hillittömän isoa.
Ei kunnon stokeri varaajaa tarvitse. Stokeri ei taukoaikana juurikaan
kehitä lämpöä, joten käyntiaikana stokerin voi säätää toimimaaan lähes
täydellä teholla. Kesää varten kyllä kannattaisi käyttää jotakin muuta
vedenlämmityssysteemiä.
Erkki Näsi
Erkki Näsi
Timo Pulkkinen kirjoitti viestissä
<8tVf9.14074$ws6.2...@news2.nokia.com>...
>Terve, paljonkos hakelämmitys-koneisto kaikenkaikkiaan maksaa? Miten olis
>maalämpö pinta-asennuksella? Vaatii tontilta tilaa noin 600-700m2 tilaa
Stokeri maksaa parituhatta euroa. Jos systeemiä rupeaa viimeisen päälle
automatisoimaan, niin kymmenentuhatta euroa on pikkuraha.
Erkki Näsi
Esko K
Stokeri vaihtoehdot lienevät:
-Säätötuli 20 kW/säiliö 420 l
-Veto-talkkari 20 kW/450 l
-Arimax 540 (20 kW/540 l)
Ja kattilaksi:
-Veto 30 (Ala-Talkkari)
-Arimax Bio 340 (Thermia)
-Jämä Bio 50
-Jäspi 40K Stoker
-Termax ?
-Tulimax ?
Jäikö jotain pois?
Onko kellään hyviä tai huonoja kokemuksia jostakin em. laitteesta?
t. Esko K
"Esko K" <ek...@POISTAmbnet.fi> kirjoitti
viestissä:alhk4n$kml$1...@plaza.suomi.net...
Erkki Näsi
Esko K kirjoitti viestissä ...
>Eipä ole tullut käyttökokemuksia juurikaan. Tarkennanpa asiaa.
>
>Stokeri vaihtoehdot lienevät:
>-Säätötuli 20 kW/säiliö 420 l
Säätötuli 40 kW ollut käytössä 10 vuotta. Säiliön ja poltinpään välinen
putki kului puhki parissa vuodessa. Kannattaa heti vahvistaa, jos uusissa
on vielä putki tehty kahden millin pellistä. Syöttöruuvi vaihdettu
kulumisen takia viime talvena. Muuten toiminut hyvin. Palopää on vielä
uuden veroinen.
>Ja kattilaksi:
>-Arimax Bio 340 (Thermia)
Ollut vuoden käytössä. Hyvä hyötysuhde, iso tuhkatila, helppo nuohota,
siistiä työtä kun vertaa erinäisiin muihin kattiloihin. Kestävyydestä ei
tietysti voi vielä sanoa mitään.
>Jäikö jotain pois?
Topi Pämpin laitteet, joita sietää varoa. Vehkeet voivat olla hyviä, mutta
jos ongelmia tulee, yhteyden saaminen Pämppiin on lähes mahdotonta. Ja jos
jonkun onnistuu saamaan langan päähän ovat lupaukset asian hoitamisesta
kokemuksen perusteella yhtä tyhjän kanssa.
Erkki Näsi
Matti K
"Erkki Näsi" <en...@nic.fi> kirjoitti viestissä
news:wM1g9.511$z8.1...@reader1.news.jippii.net...
>
> Matti K kirjoitti viestissä ...
>
>
>
> >-hake/pelletit kulkee kierukkaputkessa (mutkat mahdollisia) varastosta
> >polttimelle
>
> Kyllä on täysi työ saada haketta kulkemaan edes suoraan kierukkaputkessa
> vähänkänn pitempää matkaa.
>
Kulkeeko 8 metriä (meidän tuleva tarve) ?
t. Matti
Erkki Näsi
Matti K kirjoitti viestissä ...
>> Kyllä on täysi työ saada haketta kulkemaan edes suoraan
kierukkaputkessa
>> vähänkänn pitempää matkaa.
>>
>
>Kulkeeko 8 metriä (meidän tuleva tarve) ?
Kyllä kulkee, kun ruuvin halkaisija on riittävän suuri, vähintään 150mm.
Nelikulmainen putki on paljon parempi kuin pyöreä. Ruuvin täytyy myös
pyöriä hitaasti eli tarvitaan vaihdemoottori, jossa on paljon vääntöä.
Erkki Näsi
jphn
> maalaisjärkikin sanoo että pelletti- ja hakelämmitteiset järjestelmät ovat
> palonarkoja.
> Itse olen katsellu vierestä pellettilämmitteisen talon palamista eräässä
> keskisuomen kunnassa toissakeväänä.
>
> Kari
Erikoinen maalaisjärki mutta yleistys on kuitenkin aika rankka ja
paloturvallisuusasiat ovat jatkuvasti kehittyneet. Olisinkin kysynyt,
mikä oli pellettilämmitteisen talon palamisen syy? Ja käyttikö
pääpolttoaineena pellettiä? Nimittäin nykyiset pellettilaitteet
(aktiivinen paloturvallisuus) on varmistettu vähintään kandella
toissitaan riipumattomalla turvajärjestelmällä. Joissakin markkinoilla
olevissa on jopa useampi...
Kari
"jphn" <janne....@jsp.fi> kirjoitti
viestissä:1da1aeda.0209...@posting.google.com...
> Erikoinen maalaisjärki mutta yleistys on kuitenkin aika rankka ja
> paloturvallisuusasiat ovat jatkuvasti kehittyneet. Olisinkin kysynyt,
> mikä oli pellettilämmitteisen talon palamisen syy? Ja käyttikö
> pääpolttoaineena pellettiä? Nimittäin nykyiset pellettilaitteet
> (aktiivinen paloturvallisuus) on varmistettu vähintään kandella
> toissitaan riipumattomalla turvajärjestelmällä. Joissakin markkinoilla
> olevissa on jopa useampi...
Niin - ei taida kaupunkilainen ymmärtää maalaisjärjen päälle mitään...
Pelletti oli ko. tapauksessa päälämmitysjärjestelmä ja omistajan epäilyt
palon syyksi oli pellettien syöttöhäiriö. Oli kuulemma ollut ongelmaa
ennenkin.
Oletko miettinyt minkähän takia pellettipolttimiin joudutaan rakentamaan
moninkertaisia turvajärjestelmiä, kun monet muut lämmityssysteemit eivät
tarvitse yhtäkään. Minunkin lämmitysjärjestelmäni eli leivinuunilämmityksen
ainoa turvajärjestelmä on palovaroitin.
Miksi siis ei polteta Suomessa puita halkona, eikä jonakin pieninä
puristeina?
Kari
Kari
Kalle Ranto
> Miksi siis ei polteta Suomessa puita halkona, eikä jonakin pieninä
> puristeina?
Pelletti on mukavampi laiskalle kaupunkilaiselle ja
asemakaava-alueella naapuritkin tykkäävät siitä enemmän, kun palo on
hallitumpaa ja päästöt pienemmät.
Tuleva pellettilämmittäjä
Kalle Ranto
Turku
jphn
>
Voi hyvinkin olla niinkin...jokatapauksessa...
> Pelletti oli ko. tapauksessa päälämmitysjärjestelmä ja omistajan epäilyt
> palon syyksi oli pellettien syöttöhäiriö. Oli kuulemma ollut ongelmaa
> ennenkin.
Ja koko talo oli palanut maan tasalle??.. Saamieni tietojen mukaan,
Vakuustusalan keskusliitosta, Suomessa ei ole vakuustuskorvauksia
ja/tai vakuutustapauksissa ollut yhtään pellettilämmitysjärjestelmää.
No ehkä sielläkin voi olla aukko tilastoinneissa mutta erittäin
harvinaista se kuitenkin on.
> Oletko miettinyt minkähän takia pellettipolttimiin joudutaan rakentamaan
> moninkertaisia turvajärjestelmiä, kun monet muut lämmityssysteemit eivät
> tarvitse yhtäkään. Minunkin lämmitysjärjestelmäni eli leivinuunilämmityksen
> ainoa turvajärjestelmä on palovaroitin.
No muutaman kerran kyllä on mieleeni asia tullut. Voitko verrata
ylipäätänsä halkolämmitystä lieivinuunissa ja pellettilämmitystä
toisiinsa? Tottakai, kun kyse on kiinteästä polttoaineesta ja kun
siihen liitetään korkea automatiikan taso on myös paloturvallisuudesta
huolehdittava.
> Miksi siis ei polteta Suomessa puita halkona, eikä jonakin pieninä
> puristeina?
Edelleen nämä kaksi lämmitystapaa on automaatiotasoltaan erilaisia.
Kaikki eivät halua työllistää itseään haloilla vaan hakevat helppoa
lämmitysmuotoa joka on kuitenkin kotimainen, uusiutuva ja ekologinen.
Sitä paitsi eivät halot ja pelletit kilpaile toistensa kanssa vaan
tukevat toisiaan ja vaikka sinulla olisikin pellettilämmitys on
suositeltavaa, että on lisäksi varajärjestelmänä takka klapeilla.
>
Kari
Ei palanut maan tasalle ei, mutta olisi palanut jos ei olisi ollut väki
kotosalla.
.
> Sitä paitsi eivät halot ja pelletit kilpaile toistensa kanssa vaan
> tukevat toisiaan ja vaikka sinulla olisikin pellettilämmitys on
> suositeltavaa, että on lisäksi varajärjestelmänä takka klapeilla.
Eikös se ole itsestään selvää, että taloihin rakennetaan nykyään
varalämmitysjärjestelmät?
En vain kertakaikkiaan ymmärrä mikä on se motivaatio hankkia pellettipoltin,
ainakaan uudisrakennukseen. Jos lämmitysjärjestelmän taloudelliset edut
painavat, niin samansuuruisilla investoinneilla on saatavilla lukuisia muita
halvempia lämmityssysteemejä. Jos taas ekologisuus, polttoaineen
uusiutuminen ja kotimaisuus, niin halko on silloin ehdoton ykkönen.
Pellettien tekemiseen ja kuljettamiseen, varastojen rakentamiseen (ja
lämmittämiseen) menee energiaa rutkasti.
Tutkiessani lisää pellettilämmityksen perustietoja, huomasin että
investointien takaisinmaksuajaksi luvataan 6 - 10 vuotta verrattuna
öljylämmitykseen. Näillä takaisinmaksuajoilla perusteet pellettilämmittimeen
pitänevät siis olla muualla kuin rahassa.
Pellettipoltin kuuluu minun mielestäni samaan kategoriaan kuin
ilmalämpöpumppu. Maksaa itsensä takaisin ehkä joskus jos vain kestää
rikkumatta ja ilman isoja huoltokustannuksia.
Ilmalämpöpumpusta vaan saa kesällä ihan todellista iloa ja hyötyä.
Kari
Kalle Ranto
> En vain kertakaikkiaan ymmärrä mikä on se motivaatio hankkia pellettipoltin,
> ainakaan uudisrakennukseen. Jos lämmitysjärjestelmän taloudelliset edut
> painavat, niin samansuuruisilla investoinneilla on saatavilla lukuisia muita
> halvempia lämmityssysteemejä. Jos taas ekologisuus, polttoaineen
> uusiutuminen ja kotimaisuus, niin halko on silloin ehdoton ykkönen.
Ompa se nyt niiiiiiiin vaikeaa ymmärtää. Ihmisillä on erilaisia
arvoja. Jos tässä ruvetaan rahassa laskemaan, niin pistetään joka
torppaan sähkölämmitys. Ainakin sähköyhtiöiden mukaan se on aina ja
iankaikkisesti kaikkein halvin lämmitysmuoto.
- sähkö: sähkö on erittäin pitkälle jalostettu tuote, jonka hinta voi
vain nousta. Jos olen ääneen vastustanut uutta ydinvoimalaa, niin en
todellakaan voi laittaa talooni sähkölämmitystä.
- maalämpö: tämä oli aluksi mielessä, mutta kun sekin vie sitä
ydinsähköä ja investoinnit ovat melkoisen suuret.
- öljy: no en todellakaan rupea lämmittämään fossiilisella
polttoaineella, jota raahataan ulkomailta, ja jonka hinta riippuu
Bushista ja Saddamista.
- halot: keskellä Turkua en kehtaa savustaa naapureitani
klapikattilan aromeilla, enkä omista omaa metsää, enkä aio
harrastaa ns. hyötyliikuntaa halkojen parissa kovin montaa päivää
vuodessa. Eikä varastotilojakaan alle 500 neliön tontilla ole liikaa.
- hake: vie liikaa tilaa, eikä ole välttämättä taloudellinen pienessä
talossa, esim. kesäaikaan.
- pelletti: marginaalitouhua - kattilat ja polttimet maksavat vielä
turhan paljon. Kotimainen polttoaine ja automatisoitu lämmitys.
Saa naapurustossa hullun maineen, mutta uteliaita katsojia riittää.
- aurinko: keräimien yhteyteen tarvisi varaajaan ja muuta sälää - ei
ole selvää, kannattaako pienessä talossa. Toisaalta ei jaksa vetää
ylimääräisiä putkia katolle. Selvää laiskuutta - kyllä kunnon eko
nämä laittaisi.
> Näillä takaisinmaksuajoilla perusteet pellettilämmittimeen
> pitänevät siis olla muualla kuin rahassa.
Nimenomaan. Nyt mä sanoisin, et sä olet asian ytimessä.
Kalle Ranto
Turku
Hanna
"Matti K" <matti....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:alo838$aod$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Rakenteille olisi tulossa talo 160 m^2 ja ulkorakennus 50 m^2 (lämmintä).
> Olemme päätymässä hakelämmitykseen. Pellettilämmitys on toinen
> varteenotettava vaihtoehto.
>
> hakkeen polttimen säiliöön?
Meilläpäin on muutamassa uudessa talossa hakelämmitys ja niissä on
pannuhuone toteutettu sillä tavalla, että pannuhuone ja hakevarasto ovat
autotallissa. Pannuhuone on niin alhaalla että hakkeen voi varastosta
työntää suoraan siiloon isolla lapiolla/kolalla. Talvi aikaan homma toimii
hyvin, mutta kesällä kun lämmitystarve on pientä, polttimo saattaa sammua.
Silloin monet ovat käyttäneet turvetta; kytee hyvin.
________________Hanna___________________
han...@ullava.fi www.kase.fi/~hanname
jphn
http://www.pelletforum.com/.
Pellettilämmityksessä pitää muistaa myös kuitenkin varaston
rakennuskustannukset tai jos ostaa tehdasvalmisteisen niin sen hinta.
+ asennustyät jne... eli puhuisin 20 kW kokonaispaketissa noin
6000-7000 € paketista. Tosin se on hyvin tapauskohtaista.