kylpyhuoneen lattian lampotilan vaihtelu
Harri Hotti
Rakennuttajan kanssa on kiistaa kylpyhuoneen lattialämmityksen (sähkö)
toimivuudesta. Lämpötila vaihtelee (tietyllä termostaatin asennolla)
välillä 21C - 32C eli minun mielestäni liian paljon. Täällä kävi eräs
näihin ongelmiin erikoistunut mies, joka totesi, että anturi ja
lämmityskaapelit ovat OK mutta ongelmana saattaa olla se, että kylpyhuoneen
laatta ja muu talon laatta eivät ole eristettyjä toisistaan.
Kylpyhuoneen lattiassa on suora sähkölämmitys (ei ole kytketty
aikatariffiin), muualla ei ole lattialämmitystä.
Kysymyksiä:
- pitäisikö laattojen (kylpyhuone vs. muu) olla aina toisistaan eristettyjä
(eli onko tapauksessani tehty virhe)
- onko joku mitannut oman toimivan (sähkölämmitteisen) lattian lämpötiloja
(vaihteluvälejä)
- onko näistä jotain määräyksiä tai suosituksia (siis paljonko lämpötila
saisi vaihdella)
Harri
Petri Kärhä
> - pitäisikö laattojen (kylpyhuone vs. muu) olla aina toisistaan eristettyjä
> (eli onko tapauksessani tehty virhe)
Niitä voi tehdä molemmilla tavoilla. Riippuu vähän seinien rakenteesta.
Jos on kevyet puurankaiset seinät, niin on parempi jos laatta on ehyt.
Alajuoksut on tultava lattiatason yläpuolelle. Tiilirakenteiset seinät
taas voi lähteä lattian alapuolelta, esim. ontelolaatan päältä. Tällöin
alimmaiseksi tulee leca-harkko, joka katkaisee kylmäsillan. Kylppärin
lattialaatta tulee silloin erilleen muista laatoista, paitsi kynnysten
kohdalta. Muitakin rakenteita on, joissa laatasta tulee joko yhtenäinen
tai pilkottu. Kevyt tiiliseinä saattaa kestää ihan hyvin laatan
päälläkin. Ja joskus sen laatan voi tukea poraamalla styroksiin reikiä
tiiliseinien kohdalle ennen valua.
Onko tehty virhe riippuu lähinnä siitä, miten lattia on suunniteltu. Eli
kuvat käteen ja tarkistamaan. En kyllä usko, että tuo on vian syy. Onhan
niissä muissa huoneissakin lämmitys. Veikkaisin syyksi ihan lonkalta
termarin väärää asennusta. Termari voi kyllä toimia, mutta jos se on
asennettu liian lähelle lämmityskaapelia, niin se toimii huonosti.
Onkos tuo lämpötilan vaihtelu muuten silleen loogista, eli seuraako se
esim. ulkolämpötilaa? Ja kummin päin? Onko lattia kuumempi kovilla
pakkasilla, vai kylmempi?
> - onko joku mitannut oman toimivan (sähkölämmitteisen) lattian lämpötiloja
> (vaihteluvälejä)
Meillä on puoli kämppää lattialämmityksillä. Kylppärissä on oma laatta,
mutta esim. keittiössä laatta jatkuu olohuoneeseen lämmittämättömänä.
Siinä ne on kaikkien laattojen lämpötilat pysyneet 25 asteen paikkeilla.
Ehkä ne joskus vähän seilaa. Lämmityksessä on kuitenkin kaikenkaikkiaan
kymmenkunta termaria. Joskus käy niin, että yksi huone alkaa
lämmittämään enemmän, jolloin viereisestä huoneesta lämmitys putoaa
pienemmälle. Takka esim. joskus sotkee balanssia. Ei se kuitenkaan ole
mitenkään häiritsevää ollut. Missään tapauksessa suoralla sähköllä
lämmitettäessä ei vaihtelu ole yli viittä astetta. Ehkä parin viikon
välein talvella piti säätää jotain termaria. Itse asiassa varaavanakaan
meidän lattioiden lämpö ei seilaa yli viittä astetta.
> - onko näistä jotain määräyksiä tai suosituksia (siis paljonko lämpötila
> saisi vaihdella)
Tiedä häntä. Mutta 32 astetta on kyllä minun mielestä aivan liian kuuma,
ja 21 astetta on hivenen kylmä. Sellainen 22 - 26 astetta keleistä
riippuen on hyvä, kun silloin sisäilman lämpötila pysyy 20 asteessa.
Sukat täytyy tosin pitää jalassa. Minusta sisäilman lämpötila on
tärkeämpi kuin lattian lämpötila.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Uljas Tampio
näkökulmasta juuri siltä, että termostaatin anturi ei ole kohdallaan, jos
oletetaan että itse termostaatti on ehjä kuten erikoisasiantuntija
totesikin.
Usein käy niin, että termostaatin anturia putkeen työnnettäessä se ei mene
putken perälle joko putkessa olevan mutkan tahi välinpitämättömän asennuksen
vuoksi.
Kuvitellaan että anturi on putkessa "puolivälissä" eli jossain seinän
sisällä lattian rajassa. Tällöin käy niin, että anturi tuntee kylmää ja
termari kytkeytyy päälle. Koska anturi ei ole laatassa, saa laattaa
lämmittää melko kuumaksi ( noin 32 C), ennenkuin lämpö johtuu seinässä
olevaan anturiin. Lämpötilan laskiessa tilanne on se, että seinä
mahdollisesti vielä eristettynä säilyy lämpimänä pitkään, vaikka
betonilattia alkaa olla jo kylmä. Tästä luuppi käynnistyy uudelleen.
Anturin sijoituksen saa perille esim. siten, että teippaa rautalankaan
(=riittävän jäykkää, ettei mene putkessa kasaan) tai sähkömiesten
vetojouseen kevyen teippauksen anturiin siten, että anturi pysyy kiinni
langassa kun työnnät sitä putkeen ja teippi sekä anturi irtoaa kun vedät
lankaa putkessa takaisinpäin. Teipin jääminen putkeen ei vaikuta systeemin
lopulliseen toimintaan.
ei kun korjaamaan
UT
"Harri Hotti" <harri...@pp.inet.fi> wrote in message
news:NrjV6.84$fn4....@read2.inet.fi...
Uljas Tampio
laatan" yhteydessäololla tai eristyksellä ei ole tässä tapauksessa mitään
merkitystä - jos erikoisasiantuntija yritti esittää, että lämpö johtuu
muuhun laattaan. Tästä seuraisi vain se, että laatta olisi aina, varsinkin
talvella, kylmä. Tästähän ei tapauksessasi ole kyse (vrt 32C).
Lämmityskaapeli jaksaa helposti pitää lämmön tasaisena sillä alueella, jota
se lämmittääkin eli anturin ympärystän, kunhan anturi vain sijaitsee
lämmitettävällä alueella. Laittamalla anturin jääkaappiin, laattasi
lämpötila nousisi vielä reilusti yli tuon 32 asteenkin. Tuolloin
lämmityskaapelin kestoikä tosin lyhenisi melko olemattomaksi.
UT
"Uljas Tampio" <ah...@POISTA.iki.fi> wrote in message
news:8BsV6.330$fn4....@read2.inet.fi...