varaava takkasydän
Peter Rinne
jos asentaa varaavan takkasydämmen?
perustuuko varaavuus ainoastaan lisättävän takkasydämen
massaan?
-peter
Juge
Heps..
Empäs ole kuullutkaan varaavasta takkasydämmestä..
Itse pistin kastorin mallin http://www.kastor.fi/takkas.php?malli_id=1
ja mukavasti se lämmintä ilmaa puskee sisätilaan..
Eikös suurin osa noista takkasydämmistä perustu kaksoisvaippa
rakenteeseen jonka välissä ilmapääsee kiertämään ja sitä kautta
sitten lämpö siirtyy tehokaammin huoneilmaan..
--
Juge
Tapio Viljava
"Juge" <Jukka-Pek...@mail.suomi.xnet> wrote in message
news:lbVod.30857$g4.5...@news2.nokia.com...
> >onko vanhempaan avotakkaan hintansa verran hyötyä
> >jos asentaa varaavan takkasydämmen?
> >perustuuko varaavuus ainoastaan lisättävän takkasydämen
> >massaan?
> Empäs ole kuullutkaan varaavasta takkasydämmestä..
> Itse pistin kastorin mallin http://www.kastor.fi/takkas.php?malli_id=1
> ja mukavasti se lämmintä ilmaa puskee sisätilaan..
> Eikös suurin osa noista takkasydämmistä perustu kaksoisvaippa
> rakenteeseen jonka välissä ilmapääsee kiertämään ja sitä kautta
> sitten lämpö siirtyy tehokaammin huoneilmaan..
Asiasta on viimeksi keskusteltu vähän aikaa sitten. Kastorinkin
takkasydämessä on myös varaava vaikutus, joka perustuu siihen, että itse
takan massa lämpenee enemmän kuin ilman takkasydäntä käytettäessä.
Peltilaatikko itsessään ei varaa tietenkään mitään. Saattaa olla myös
takkasydämiä, joissa on varaavaa massaa, mutta sellaisista en tiedä mitään.
Tapsa
Peter Rinne
suunnilleen oli?
ASalo
Olisiko ollut elokuinen aihe "Mikä takka?"?
Groups.google.fi,
hakusanoiksi: sfnet.keskustelu.rakentaminen varaava takkasydän.
Antero
ask@kolumbus.fi ove
> joka perustuu siihen, että itse takan massa lämpenee enemmän
> kuin ilman takkasydäntä käytettäessä.
tuskinpa sentään lämpenee ... olisi fysiikan lakien vastaista;
kyllä saat takkasydäntä käyttäessäsi varaamiset unohtaa
monet Kastorin aikaisemmatkin mainokset liikkuvat jossain
vilkkaan mielikuvituksen ylärajoilla
Antti K
mukaan avotakka ei lämmitä vaan jäähdyttää taloa. Jäähdytys johtuu
siitä, että avotakassa on käytettävä erittäin runsasta ilmaylimäärää.
Takka toimii siis lähinnä ilmanvaihtokojeena.
Takkasydämellä saadaan palamistapahtuma paremmin hallintaan ja
ilmavirta paljon pienemmälle tasolle.
t. Antti
Tapio Viljava
"ove" <ove a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:co98gk$6d0$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> tuskinpa sentään lämpenee ... olisi fysiikan lakien vastaista;
> kyllä saat takkasydäntä käyttäessäsi varaamiset unohtaa
> monet Kastorin aikaisemmatkin mainokset liikkuvat jossain
> vilkkaan mielikuvituksen ylärajoilla
Ole vahva uskossasi. Siitä huolimatta se kyllä lämpenee. Kuumentunut
takkasydän säteilee lämpöä ympärillään olevan tulipesän seinämiin, joiden
lämpötila näin ollen nousee korkeammaksi kuin tapahtuisi, jos sitä puukasaa
poltettaisiin nuotiona siinä avotakaksi kutsutussa ilmanvaihtolaitteessa.
Tapsa
ask@kolumbus.fi ove
> ympärillään olevan tulipesän seinämiin ...
höpsistä ... koko takkasydäntä ympäröi joka puolelta
leveä kierrätysilmatila(rako), jossa kaikki säteilevä lämpö
siirtyy takaisin huoneeseen pukattavaan ilmaan ... eikä
sinne - entisen! - tulipesän tiiliseinämiin mene Jouleakaan ...
Tapio Viljava
> höpsistä ... koko takkasydäntä ympäröi joka puolelta
> leveä kierrätysilmatila(rako), jossa kaikki säteilevä lämpö
> siirtyy takaisin huoneeseen pukattavaan ilmaan ... eikä
> sinne - entisen! - tulipesän tiiliseinämiin mene Jouleakaan ...
Kaikkien alojen - myös fysiikan - asiantuntijana tietänet, että säteilylämpö
ei siirry ilmaan. Se sisimmäinen pelti säteilee siihen ulommaiseen, joka
säteilee edelleen tulipesään. Kastorin tapauksessa tämä pätee siis muihin
paitsi sivuseiniin, jotka ovat yksikerroksisia eikä niissä tuota rakoa ei
ole ensinkään.
Tapsa
ask@kolumbus.fi ove
> että säteilylämpö ei siirry ilmaan.
no voi herrrajestas kemmppaine' ... ja pahuksen pahus !
mun on kai ennen vielä kovempia pakkasia mentävä ja
vaihdettava kaikki vesikiertoiset radiaattorit ... konvektoreihin
meni uusiks' koko lvi-suunnitelma, ja kaikki jo ½-valmiit
patteri-asennuksetkin ...
ottavatakohan nuo Purmo-tehtailla palautuksia vastaan
onneksi lämpökään ei ymmärrä mitään fysiikan laeista
vaan nousee ihan piruuttaan vain aina ylöspäin, joten ...
... jätin hyvässä uskossa koko alapohjankin eristämättä
Tapio Viljava
> mun on kai ennen vielä kovempia pakkasia mentävä ja
> vaihdettava kaikki vesikiertoiset radiaattorit ... konvektoreihin
Radiaattori lämmittää ilmaa konvektiolla, jonka seurauksena ilma virtaa
ylöspäin radiaattorin pintaa pitkin, viileämpää tulee alhaalta tilalle.
Säteilylämpö siirtyy radiaattorista sujuvasti ilman läpi niihin esineisiin,
joiden ja radiaattorin välissä ei ole muuta kuin ilmaa.
> onneksi lämpökään ei ymmärrä mitään fysiikan laeista
> vaan nousee ihan piruuttaan vain aina ylöspäin, joten ...
Niin nousee juu, konvektion vaikutuksesta.
Tapsa
Jouni Saari
"ove" <ove a...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:coi037$qb9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Kaikkien alojen - myös fysiikan - asiantuntijana tietänet,
> > että säteilylämpö ei siirry ilmaan.
>
>
> no voi herrrajestas kemmppaine' ... ja pahuksen pahus !
>
> mun on kai ennen vielä kovempia pakkasia mentävä ja
> vaihdettava kaikki vesikiertoiset radiaattorit ... konvektoreihin
>
Älä pelkää, se säteilylämpö lämmittää vastakkaista seinää, joka taas sitten
lämmittää ilmaa..
>
> onneksi lämpökään ei ymmärrä mitään fysiikan laeista
> vaan nousee ihan piruuttaan vain aina ylöspäin, joten ...
>
> ... jätin hyvässä uskossa koko alapohjankin eristämättä
>
Älä välitä, osta säästyneillä rahoilla villasukkia ja konjakkia
lämmikkeeksi, kyllä se siitä. Konjakkikin muuten nousee ylös päähän, ihan
kuin lämpö. lienevät joteinkin sukulaisaineita. Eikä tietty välipohjasta
lämpö karkaa alas, mutta kylmä tuppaa tulemaan sisään. Kylmä kun käyttäytyy
ihan eri tavalla, se kun nuosee kenkien pohjienkin läpi ylöspäin, samalla se
lämpö painelee saappan varsista ylös.
Vieläkö legendaarinen Kauko Nieminen myy eetteripyörrekirjojaan? Niissä
selitetään myös lämpö ja radioaallot, kait sieltä löytyy selitys lämmön ja
gravitaation vuorovaikutuksellekin.
ask@kolumbus.fi ove
> joka taas sitten lämmittää ilmaa..
ja höpsis ! se vastakkainen seinähän vaan säteilee takaisin
alkuperäiseen säteilylähteeseen, joka taas säteilee takaisin
vastakkaiseen seinään, joka puolestaan säteilee takaisin,
joka taas säteilee takaisin ... jne ... eikä tuollaisessa säteilyn
ristiaallokossa huoneilma ainakaan lämpene ... hippuakaan
> Konjakkikin muuten nousee ylös päähän, ihan
> kuin lämpö. lienevät joteinkin sukulaisaineita.
tietty ... noin se juuri on ! ... mitä ilmeisimmin
> Eikä tietty välipohjasta lämpö karkaa alas,
> mutta kylmä tuppaa tulemaan sisään.
höpsistä taas ! ... kylmä ei fysiikan mukaan liiku mihinkään
... VAIN lämpö liikkuu ... sano
Peter Rinne
säteilylämpö on yksi maailmankaikkeuden peruslaeista, kututaan myös
entropian laiksi. se tarkoittaa että lämpimämpi kappale (pinta) säteilee
aina lämpöä viileämpään pintaan.
siksi esim. auton tuulilasit jäätyvät talvella tähtikirkkaan yön jälkeen,
auton ikkunoiden pintalämpö on suurempi kuin avaruuden joten siitä
säteilee lämpöä avaruuteen. toinen fysiikan laki taas aiheuttaa sen että
ilmassa
oleva kosteus tiivistyy kun se kohtaa kylmemmän pinnan, tässä tapauksessa
tuulilasin. eli lasi on aamulla raappauskunossa.
säteilylämpöön perustuu myös kattolämmitys, siinä suurin osa katon
pinnasta on n. 30-40 asteista,eli lämmön luovutusta tapahtuu kaikille sitä
viileimmille pinnoile. kattolämmityksessä esim. pöydän pinnan alapuoli
on viileämpi kuin yläpuoli koska säteily pysähtyy pöydän yläpintaan.
Antti K:n vastaus selitti tuon takkasydämmen;
>Eiköhän hyöty perustu parempaan hyötysuhteeseen. Motivan tutkimuksen
...
eli palamistapahtuman hallinta siten että ilmaa kuluu vähän on se selitys.
kiitokset kaikille
-peter
ask@kolumbus.fi ove
> kirjojaan? Niissä selitetään myös lämpö ja radioaallot, kait
> sieltä löytyy selitys lämmön ja gravitaation vuorovaikutuksellekin.
kyllä kai niitä yhä jokaisella rajatiedon messuilla kaupitellaan
mullakin on se kirja isossa tieto-kirjahyllyssäni ... kunniapaikalla
muuten ...
... olen vähentänyt huomattavasti laatukonjakin njauttimista
ja siirtynyt vieläkin parempaan, nimittäin ... Calvados:een
njami -njami ... aaaaachhhh .... tämä vie kielenkin mennessään
Petri Kärhä
"Peter Rinne" <peter...@elperi.fi> wrote in message
news:Bu1rd.253$An....@read3.inet.fi...
> viileimmille pinnoile. kattolämmityksessä esim. pöydän pinnan alapuoli
> on viileämpi kuin yläpuoli koska säteily pysähtyy pöydän yläpintaan.
Näin sitä minullekin on selitetty, mutta ei sitä käytännössä huomaa.
Huoneessa on lämpötilaerojen ja ilmanvaihdon seurauksena aina sen verran
konvektiota, että nuo lämpötilaerot tasaantuvat. Jaloissa tuntuu ihan yhtä
lämpimältä, pitää niitä sitten pöydän alla tai päällä. Mulla on joskus (aika
useinkin) käynyt niin, että säädän kattolämmityksen termarit liian suurelle
lämpötilalle. Tämän seurauksena kattolämmitys ei jossain huoneessa toimi
ollenkaan. Ei tätäkään helposti huomaa. Lämpö siirtyy huomaamatta avonaisten
ovien kautta, eikä huone ole sen kylmempi kuin muutkaan.
Lämmityksen fysiikka on huomattavasti monimutkaisempi, kuin mitä useinmiten
esitetään. Tuokin lause on peräisin lattialämmitysjärjestelmien myyjien
suusta. Sillä yritetään perustella, miksi lattialämmitys on paljon parempi,
kuin kattolämmitys. Oikeasti tuo lause on hevon kukkua.
Pete
PJK
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:cok5hb$q40$1...@epityr.hut.fi...
>
> "Peter Rinne" <peter...@elperi.fi> wrote in message
> news:Bu1rd.253$An....@read3.inet.fi...
> > viileimmille pinnoile. kattolämmityksessä esim. pöydän pinnan alapuoli
> > on viileämpi kuin yläpuoli koska säteily pysähtyy pöydän yläpintaan.
>
> esitetään. Tuokin lause on peräisin lattialämmitysjärjestelmien myyjien
> suusta. Sillä yritetään perustella, miksi lattialämmitys on paljon
parempi,
> kuin kattolämmitys. Oikeasti tuo lause on hevon kukkua.
>
Ero pöytälevyjen eri puolilla ovat normaalisti eristetyssä talossa pienet.
Jos lattia _on_huonosti_eristetty, se on tietysti kylmä kattolämmityksellä
varustetuissa taloissa, pöydän kohdalla.
Lämpötilakerrostumien kannalta lattialämpö on siltikin fiksu synsteemi
(lattia ilmaa lämpimämpi). Mittaappa Petri lattianrajan lämpö, sitten 180 cm
ja katonrajassa. Arvaampa, että lattia on muutaman asteen ilmaa kylmempi.
Lattian lämmön tuntemukseen vaikuttaa tietysti pinnoite.
Itse kuulun niihin vilukissoihin, jotka eivät enää halua villasukkia ja
kattolämpöjä. -> aika aikaa kutakin.
Petri Kärhä
"PJK" <nom...@invalid.com> wrote in message
news:Wthrd.130$2z1...@read3.inet.fi...
> Lämpötilakerrostumien kannalta lattialämpö on siltikin fiksu synsteemi
> (lattia ilmaa lämpimämpi). Mittaappa Petri lattianrajan lämpö, sitten 180
> cm
> ja katonrajassa. Arvaampa, että lattia on muutaman asteen ilmaa kylmempi.
> Lattian lämmön tuntemukseen vaikuttaa tietysti pinnoite.
Meillä on puolessa taloa lattialämmitys (klinkkeripinnat). Olkkareihin ja
makkareihin laitoin kattolämmityksen. Näissä on parketit, joiden alla
korkkirouhematto, eikä ne tunnu yhtään kylmiltä. Ei minua juuri kiinnosta
jotkut pienet lämpötilagradientit, kun lopputulos toimii hyvin.
> Itse kuulun niihin vilukissoihin, jotka eivät enää halua villasukkia ja
> kattolämpöjä. -> aika aikaa kutakin.
Sinulla sitteen vissiin on kaikissa huoneissa lattialämmitys? Minä en
uskaltanut laittaa tätä, kun se helposti johtaa siihen, ettei takkaa voi
polttaa. Lattialämmitys reagoi liian hitaasti muuttuneeseen lämpötilaan, ja
taloon tulee liian kuuma. Joillain kavereillani tämä on johtanut siihen,
että takkaa ei polteta ollenkaan. Meillä taas olkkarissa, jossa poltetaan
takkaa, kattolämmitys sammuu automaattisesti, jonka jälkeen tilaa lämmittää
takka. Toinen syy laittaa kattolämmityksiä oli se, että
parkettivalmistajilta ei saanut oikein kirveelläkään ongittua tietoa, että
kestääkö ne pinnoitteet sähköisen lattialämmityksen. Varmuuden vuoksi
laitoin lämmityksen kattoon, koska kattopaneelivalmistajilta tiedon sai
paremmin. Ja se jopa piti paikkansa. Ei ole paneelit lähteneet irvistämään.
Jotenkin en viitsinyt oleskelutiloihin laittaa klinkkereitä. Tulee liikaa
kylpylä mieleen.
Pete
Keijo Länsikunnas
> Sinulla sitteen vissiin on kaikissa huoneissa lattialämmitys? Minä en
> uskaltanut laittaa tätä, kun se helposti johtaa siihen, ettei takkaa voi
> polttaa. Lattialämmitys reagoi liian hitaasti muuttuneeseen lämpötilaan, ja
> taloon tulee liian kuuma. Joillain kavereillani tämä on johtanut siihen,
> että takkaa ei polteta ollenkaan. Meillä taas olkkarissa, jossa poltetaan
> takkaa, kattolämmitys sammuu automaattisesti, jonka jälkeen tilaa lämmittää
Samalla tavalla termostaatti kytkee lattialämmityksen pois päältä kun
lämpötila nousee. Jos kyseessä ei ole varaava laatta, ei kai siinä
lattiassa ole niin paljon termistä massaa että se posottaisi lämpöä
tupaan kovin kauan sen jälkeen kun vastus lakkaa lämmittämästä.
--
** Keijo Länsikunnas
PJK
>
> "PJK" <nom...@invalid.com> wrote in message
> news:Wthrd.130$2z1...@read3.inet.fi...
> > Lämpötilakerrostumien kannalta lattialämpö on siltikin fiksu synsteemi
> > (lattia ilmaa lämpimämpi). Mittaappa Petri lattianrajan lämpö, sitten
180
> > cm
> > ja katonrajassa. Arvaampa, että lattia on muutaman asteen ilmaa
kylmempi.
> > Lattian lämmön tuntemukseen vaikuttaa tietysti pinnoite.
>
> Meillä on puolessa taloa lattialämmitys (klinkkeripinnat). Olkkareihin ja
> makkareihin laitoin kattolämmityksen. Näissä on parketit, joiden alla
> korkkirouhematto, eikä ne tunnu yhtään kylmiltä. Ei minua juuri kiinnosta
> jotkut pienet lämpötilagradientit, kun lopputulos toimii hyvin.
>
> > Itse kuulun niihin vilukissoihin, jotka eivät enää halua villasukkia ja
> > kattolämpöjä. -> aika aikaa kutakin.
>
> Sinulla sitteen vissiin on kaikissa huoneissa lattialämmitys? Minä en
> uskaltanut laittaa tätä, kun se helposti johtaa siihen, ettei takkaa voi
> polttaa. Lattialämmitys reagoi liian hitaasti muuttuneeseen lämpötilaan,
ja
> taloon tulee liian kuuma. Joillain kavereillani tämä on johtanut siihen,
> että takkaa ei polteta ollenkaan. Meillä taas olkkarissa, jossa poltetaan
> takkaa, kattolämmitys sammuu automaattisesti, jonka jälkeen tilaa
lämmittää
> takka.
Kyllä on, kaikissa. On selvä, että lattialämmityksessä (hieman
toteutuksesta riippuen) on termistä massaa rutkasti. Pintaan vedetyissä
kaapeleissa vähemmän.
Takkojakin on niin monenlaisia.On sellaisia kevyitä koristetakkoja, jotka
puhaltavat lämpöä senaikaa, kun poltetaan. Mitään ei varata, kun ei ole
varaavaa massaa.
Kunnon varaava takka periaatteessa viilentää huonetta alkuun. Vasta takan
lämpenemisen jälkeen se lämmittää.
Ilmeisest kaveriesi takat ovat näitä kevyitä lelutakkoja ?
Toinen syy laittaa kattolämmityksiä oli se, että
> parkettivalmistajilta ei saanut oikein kirveelläkään ongittua tietoa, että
> kestääkö ne pinnoitteet sähköisen lattialämmityksen.
Jaa, maar ja nääs. Olisit tehnyt niinkuin me muut ja kokeillut puukkkoa. Ei
vaan;
Eiköhän parkettivalmistajat anna maksimilämpötilat, joita he suosittelevat.
Hyvin eristetyssä uudessa talossa on matalat lämpötilat.
Parkettiäijiltä; niiltä kunnollisilta kannattaa myös kysyä vinkkejä.
Mosaiikki -saarni ainakin toimii hienosti.
Varmuuden vuoksi
> laitoin lämmityksen kattoon, koska kattopaneelivalmistajilta tiedon sai
> paremmin. Ja se jopa piti paikkansa. Ei ole paneelit lähteneet
irvistämään.
Perustelu tämäkin oli valinnalle. Mitenkähän ne xxx muuta lattialämmittäjää
ovat uskaltaneet tehdä valintansa.
Voi hyvä sylvi !
> Jotenkin en viitsinyt oleskelutiloihin laittaa klinkkereitä. Tulee liikaa
> kylpylä mieleen.
Samaa mieltä.
> Pete
>
En haluaa maalata piruja seinille, mutta vuonna 86 rakennetun talon
kattolämmityksestä oli jo kymmenen vuotta myöhemmin aika moni elementti
pimeänä.
Ehkä ne ovat nykyään kestävämpiä. Eipähän näitä vesikiertoisia
lattialämpöjäkään kovin montaa kymmentä vuotta ole kokeiltu ...
Peter Rinne
> lämpötila nousee. Jos kyseessä ei ole varaava laatta, ei kai siinä
> lattiassa ole niin paljon termistä massaa että se posottaisi lämpöä
> tupaan kovin kauan sen jälkeen kun vastus lakkaa lämmittämästä.
taita toimia niin että tasaisella pakkasella täytyy tuottaa lämpötehoa saman
verran kuin häviöinä katoaa., eli tilanne on stabiili.
lattialämmityksen massan ongelma tulee siinä kun pakkanen äkisi lauhtuu,
lämpötilansäätö ei kykene hoitamaan asiaa kun massasta muuytoinkin vapautuu
lämpöenergiaa enemmän kuin lauhtuneessa tilanteessa tarvitaankaan.
tätä tarkoittaa lattiamassan varaavuus ja sen hallinta.
toinen asia on ns. mukavuuslämmitinkaapelit, ne asennetaan pintaan, yleensä
mahdollisimman lähelle pintaa. ne eivät ole varaavia lämmitysratkaisuja.
-peter
Petri Kärhä
> Ilmeisest kaveriesi takat ovat näitä kevyitä lelutakkoja ?
No ei, kun yhdellä kaverilla on sellainen iso varaava liuskekivitakka ja
sähköinen lattialämmitys koko alakerrassa. Muistan vieläkin yhdet pirskeet,
kun taloon tuli pari kymmentä ihmistä bileisiin, ja sitten haluttiin paistaa
makkaraa takassa. Lämpötila oli alunperin 25 astetta. Makkaran paiston
jälkeen lämpötila oli jotain 30 astetta, eikä pudonnut sieltä aamuyöhön
mennessä. Ei tuntunut kauhean mukavalta. Se kestää aika pitkään ennen kuin
tollainen tavallinen 8 senttinen laattakaan jäähtyy. Ja sitten kun se
jäähtyy, niin on jo takkakin jäähtynyt. Ja jos lattiaa yritti käyttää
varaavana, niin sitten on seuraavana päivänä kylmä. Minusta on parempi, jos
ainakaan koko talon lämmitys ei ole varaava. Suoran nopean sähkölämmityksen
osittaisella käytöllä voi varautua lämmitystarpeen nopeaan muuttumiseen.
Pete
Marko Björkroth
>>Älä pelkää, se säteilylämpö lämmittää vastakkaista seinää,
>>joka taas sitten lämmittää ilmaa..
>
>
> ja höpsis ! se vastakkainen seinähän vaan säteilee takaisin
> alkuperäiseen säteilylähteeseen, joka taas säteilee takaisin
> vastakkaiseen seinään, joka puolestaan säteilee takaisin,
> joka taas säteilee takaisin ...
Pinnasta lähtevän säteilyn määrä on verrannollinen (absoluuttisen)
lämpötilan neljänteen potenssiin, joten 40-asteisesta (313 K)
radiaattorista lähtee paljon enemmän watteja/m² kuin mitä se
vastaanottaa 20-asteisista (293 K) seinistä.
> jne ... eikä tuollaisessa säteilyn
> ristiaallokossa huoneilma ainakaan lämpene ... hippuakaan
Ei säteily sitä lämmitäkään, mutta säteilyn lämmittämät pinnat kyllä.
Oletkos koskaan huomannut, että lattian lämpimin paikka on juuri siinä
ikkunan edessä, jos ikkunan alla on radiaattori, joka paahtaa täysillä.
Kuiva ilma ei absorboi lämpösäteilyä niin paljoa, että sillä olisi
mitään käytännön merkitystä.
Marko
Petri
>
> "PJK" <nom...@invalid.com> wrote in message
> news:Lxird.158$2z1...@read3.inet.fi...
>> Ilmeisest kaveriesi takat ovat näitä kevyitä lelutakkoja ?
>
> No ei, kun yhdellä kaverilla on sellainen iso varaava liuskekivitakka ja
> sähköinen lattialämmitys koko alakerrassa. Muistan vieläkin yhdet
> pirskeet, kun taloon tuli pari kymmentä ihmistä bileisiin, ja sitten
> haluttiin paistaa makkaraa takassa. Lämpötila oli alunperin 25 astetta.
> Makkaran paiston jälkeen lämpötila oli jotain 30 astetta, eikä pudonnut
> sieltä aamuyöhön mennessä.
Parinkymmenen pirskeitä pitävän henkilön lämmittävä vaikutus on väh. 5 Kw
luokkaa.
Ei tuntunut kauhean mukavalta. Se kestää aika pitkään ennen kuin
> tollainen tavallinen 8 senttinen laattakaan jäähtyy. Ja sitten kun se
> jäähtyy, niin on jo takkakin jäähtynyt. Ja jos lattiaa yritti käyttää
> varaavana, niin sitten on seuraavana päivänä kylmä. Minusta on parempi,
> jos ainakaan koko talon lämmitys ei ole varaava. Suoran nopean
> sähkölämmityksen osittaisella käytöllä voi varautua lämmitystarpeen
> nopeaan muuttumiseen.
>
Jos kaikki olivat samassa huonessa ilman takan polttamistakin olisi tullut
kuuma.
ask@kolumbus.fi ove
jokaisessa huoneessa (myöskin kylppärissä) eikä
niiden alta mikään lattialämpö jaksaisi tunkeutua huoneisiin,
joten mulla on vain ihan tavalliset patterit ikkunoiden alla
vain todelliset viher-hörhö-askeetit asuvat kokonaan ilman
mattoja ja verhoja ... ne samat jotka syövätkin vain ruohoja,
eivätkä monet koske edes konjakkiin (siideri kyllä maistuu)
... ja patjatkin on monasti vain lattialla ... yäääkk !!
ask@kolumbus.fi ove
no sattuuhan sitä ... tekevälle
Janne Raekallio
> Takkojakin on niin monenlaisia.On sellaisia kevyitä koristetakkoja, jotka
> puhaltavat lämpöä senaikaa, kun poltetaan. Mitään ei varata, kun ei ole
> varaavaa massaa.
> Kunnon varaava takka periaatteessa viilentää huonetta alkuun. Vasta takan
> lämpenemisen jälkeen se lämmittää.
>
> Ilmeisest kaveriesi takat ovat näitä kevyitä lelutakkoja ?
Elähän turhaan leluiksi nimittele. Jos on muu kuin sähkölämmitys ja puista
joutuu maksamaan markkinahinnan, ei takalla ole juuri sen vakavampaa
käyttötarkoitusta kuin satunnainen makkaran paistelu ja visuaalinen
nautinto. Oli varaava tai ei.
Janne
ask@kolumbus.fi ove
> ja puista joutuu maksamaan markkinahinnan, ei takalla ole juuri
> sen vakavampaa käyttötarkoitusta kuin satunnainen makkaran
> paistelu ja visuaalinen nautinto.
ja p:skat ... !
takkahan on "myyntivaltti"
ja jos tuo valttikortti puuttuu asuntoaan myydessä
... niin onpa tosi huono käsi
ne muut myyntivaltit ovat: parketti ja julkisivumuuraus
ja niiden kaikkien on oltava: "näyttäviä"
(= suomeksi: kalliita ... tai ainakin: kalliin näköisiä)
Lähde: osaavan grynderöinnin alkeet, osa 1
Janne Raekallio
> > Elähän turhaan leluiksi nimittele. Jos on muu kuin sähkölämmitys
> > ja puista joutuu maksamaan markkinahinnan, ei takalla ole juuri
> > sen vakavampaa käyttötarkoitusta kuin satunnainen makkaran
> > paistelu ja visuaalinen nautinto.
>
> ja p:skat ... !
>
> takkahan on "myyntivaltti"
No varmasti näin onkin, mutta varaavuus on vähän toinen juttu. Muuhun kuin
kaukolämmitteiseen taloon/asuntoon haluaisin kyllä itsekin jonkinlaisen
takan ihan varmuuden vuoksi.
> ne muut myyntivaltit ovat: parketti
Tämähän on nykyään melkein kaikilla (tai laminaatti ainakin), joten tämä
pitäisi kai muotoilla niin, että puuttuminen hankaloittaa myyntiä.
> ja julkisivumuuraus
Tämä taas ei ole nykyään juuri muodissa. Mielummin vaikka rappaus.
>
> ja niiden kaikkien on oltava: "näyttäviä"
> (= suomeksi: kalliita ... tai ainakin: kalliin näköisiä)
Mielummin tietysti pelkästään kalliin näköisiä, eihän niillä muuten tienaa.
> Lähde: osaavan grynderöinnin alkeet, osa 1
Miksihän grynderit eivät käytä noista juuri muuta kuin parkettia?
Amatöörejä?
Janne
Antti Häikiö
> "ove" <ove a...@kolumbus.fi> wrote in message
> news:cp6en6$66t$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>>ne muut myyntivaltit ovat: parketti
>
>
> Tämähän on nykyään melkein kaikilla (tai laminaatti ainakin), joten tämä
> pitäisi kai muotoilla niin, että puuttuminen hankaloittaa myyntiä.
Laminaatin ja parketin ero on likipitäen sama kuin hesarin ja iltalehden
- kumpikin näyttää sanomalehdeltä, mutta toisessa ei ole uutisia.
--
Antti Häikiö
PJK
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> wrote in message
news:31ns4gF...@individual.net...
Takasta on tullut monessa kodissa pelkkä fiilistelylaite. Minä ymmärrän
*takan* olevan lämmitys- tai varalämmityslaite. Pitäisi ehkä puhua takoista
ja kevyttakoista ? Tai kaupunkitakoista ?
Lelu on liian voimakas ilmaisu. Mutta ei sellainen mielestäni täytä myöskään
takan määritelmää. Tämä on nyt pelkkää semantiikkaa.
Itse en siltikään ottaisi mokomaa turhaketta kotiini. Tulee vähän kalliita
makkaroita, kun pitää hormit ja kaikki rakentaa. Mutta jokainen taaplaa
tavallaan ja käyttää rahansa mihin lystää. Siinä avotakassa voi esim.
paistaa makkaroita 20 euron seteleleillä juhannuksena ja jouluaattona, niin
tulee paremmat FIILIKSET ! ; )
OT:na;
Ameriikan ihmemaassa saa niitä tekotakkoja. Niissä on vastukset, jotka
tuottavat lämpöä. Muovipuut "hehkuvat" arinalla. Pizzaman tuo syötävät
kotiin.
PIM - POM !
Janne Raekallio
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:cp6ftj$8mp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tämä on kovasti mielipidekysymys, mutta itse olen tuosta täysin samaa
mieltä. En siedä puujäljitelmää (tai iltapäivälehtiä) oikein missään. Mutta
monet asunnon ostajat varmasti pitävät laminaattia ainakin melkein yhtä
hyvänä kuin parkettia, ja joka tapauksessa paljon hienompana kuin
muovimattoa.
Janne
ask@kolumbus.fi ove
> täysin samaa mieltä. En siedä puujäljitelmää (tai iltapäivälehtiä)
> oikein missään.
kun minä näen laminaattia lattiassa, niin ihka ensimmäiseksi
tulee kyllä heti mieleen että :
koko roska (= siis asunto) on (pika)pintaremontoitu ... myös
kaikilta muiltakin "uusilta" kohdiltaan
vain myntiä varten
... niille, joilla on oma sisutusmaku ns. "nenässä"
laminaatin ominaisuus : " KOP - kop " ... nykyinen Nordea ?
Janne Raekallio
puista
> > joutuu maksamaan markkinahinnan, ei takalla ole juuri sen vakavampaa
> > käyttötarkoitusta kuin satunnainen makkaran paistelu ja visuaalinen
> > nautinto. Oli varaava tai ei.
>
> *takan* olevan lämmitys- tai varalämmityslaite. Pitäisi ehkä puhua
takoista
> ja kevyttakoista ? Tai kaupunkitakoista ?
> Lelu on liian voimakas ilmaisu. Mutta ei sellainen mielestäni täytä
myöskään
> takan määritelmää. Tämä on nyt pelkkää semantiikkaa.
Ennenhän oli avotakkoja, joita katseltiin, ja massiivisia muureja, joilla
pelkästään lämmitettiin. Moderniissa varaavassa takassa on yhdistetty
molemmat samaan. Minulle ensimmäinen mielleyhtymä takasta on jonkinlainen
avotakka, varaava tai ei. Tärkeintä on se, että tuli näkyy. Minä puhuisin
yleisesti 'takoista' ja sitten tarkemmin 'varaavista takoista'. Mutta
semantiikkaahan tämä vain on, olet oikeassa.
> Itse en siltikään ottaisi mokomaa turhaketta kotiini. Tulee vähän kalliita
> makkaroita, kun pitää hormit ja kaikki rakentaa. Mutta jokainen taaplaa
> tavallaan ja käyttää rahansa mihin lystää. Siinä avotakassa voi esim.
> paistaa makkaroita 20 euron seteleleillä juhannuksena ja jouluaattona,
niin
> tulee paremmat FIILIKSET ! ; )
En ottaisi minäkään, jos senkin tilan ja rahan voisi käyttää johonkin
muuhun. Mutta jotkut tykkäävät.
Janne
Jukka Marin
> No varmasti näin onkin, mutta varaavuus on vähän toinen juttu. Muuhun kuin
> kaukolämmitteiseen taloon/asuntoon haluaisin kyllä itsekin jonkinlaisen
> takan ihan varmuuden vuoksi.
Mikäs kaukolämmöstä tekee niin luotettavan, ettei takkaa tarvitse "varmuuden
vuoksi"? Itse pidän sitä haavoittuvampana kuin sähkölämmitystä. Voimala
hajoaa, putket pettävät - tai sähkö katkeaa, niin eipä lämmitä Kauko.
-jm
Pekka Huhta
>Janne Raekallio wrote:
>> Tämähän on nykyään melkein kaikilla (tai laminaatti ainakin), joten tämä
>> pitäisi kai muotoilla niin, että puuttuminen hankaloittaa myyntiä.
>Laminaatin ja parketin ero on likipitäen sama kuin hesarin ja iltalehden
>- kumpikin näyttää sanomalehdeltä, mutta toisessa ei ole uutisia.
Tässä on taas vuoden paras oivallus, kiitos siitä.
Saaks tätä ruveta käyttämään yleisemminkin :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Antti Häikiö
Ole hyvä vaan.
--
AH
Jouni Saari
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestissä:slrncrdj74...@pyy.embedtronics.fi...
Vastahan tässä oli alkutalvesta lähemmäs vuorokauden katko Espoossa.
PAikallinen sähkökatko on yleensä helpompi korjata kuin hajonnut
kaukolämpövoimala tai putkilinja. Sähköä saa myös siirrettyä vaikka
ulkomailta saakka. Ja kaukolämpötalokin pumppaa sen lämmön sähköllä
pattereihin.
Ei tule ainuttakaan luotettavaa "tavallista" lämmitystapaa mileen.
Kaukolämpö, sähkölämpö, maalämpö, öljylämmitys, puukeskulämpö, briketit,
aurinkokeräimet, PILP.. kaikki jättää talon kylmäksi, jos sähköt on poikki.
Toki varavoimasysteemeitä saa vaikka pelkän kiertoveden pyörittämiseen,
jolloin esim varaajallinen puulämpö on jo aika luotettava.
Pientä lisäaikaa antaa varaava lämmitystapa, massavaraaja, laattaan varaava
jne.. Vesitankkikin, jos vaan sen lämmön saa sieltä ulos sähkökatkon aikana.
Muuten, jossain mainostettiin, että massiiviseen kivitaloon ei varaava takka
ole yhtä tärkeä, pelkkä takkasydän vaan lämmittämään ilmaa, ja seinät varaa
lämpöä. Varmaan toimiikin, mutta ei kovin mukavasti.
PJK
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:dTAtd.290$_J5...@reader1.news.jippii.net...
Jotta seiniin saisi jotain varattua takasta äärellisessä ajassa, pitäisi
sisäilma kuumentaa tukahduttavan kuumaksi.
Ilman ominaislämpökerroin on matala.
Janne Raekallio
news:slrncrdj74...@pyy.embedtronics.fi...
Olet oikeassa, tuo oli minun ajatusvirheeni. Sähköähän kaukolämpökin
tarvitsee, että saadaan lämpö siirretyksi asuntoihin. Itse kaukolämmön
jakelun katkokset sinänsä lienevät yleensä aika harvinaisia ja
lyhytaikaisia. Taajamissa sähkön saatavuuskin on tietysti varmempaa kuin
haja-asutusalueilla.
Janne
Ari H
> Takasta on tullut monessa kodissa pelkkä fiilistelylaite. Minä
> ymmärrän *takan* olevan lämmitys- tai varalämmityslaite. Pitäisi
> ehkä puhua takoista ja kevyttakoista ? Tai kaupunkitakoista ? Lelu
> on liian voimakas ilmaisu. Mutta ei sellainen mielestäni täytä
> myöskään takan määritelmää. Tämä on nyt pelkkää semantiikkaa.
Jaa, ainakin itselläni on juuri päinvastainen mielikuva termeistä.
"Takka" on ennen kaikkea fiilistely-tulisija pääasialliseen
käyttötarkoitukseen nähden epäoleellisella lämmitysarvolla (joka
siis avotakalla voi olla jopa negatiivinen). "Uuni" on varaava
tulisija ja lämmityslaite, vaikka siinä olisikin niin isot luukut
että sitä voi myös varaavaksi takaksi kutsua.
Siihen en osaa ottaa kantaa että mikä on "alkuperäinen" merkitys
sanalle "takka", mutta ainakin kuvittelen että minun käsitykseni
noiden sanojen merkityksestä on sama kuin monella muulla.
> Itse en siltikään ottaisi mokomaa turhaketta kotiini. Tulee vähän
> kalliita makkaroita, kun pitää hormit ja kaikki rakentaa. Mutta
> jokainen taaplaa tavallaan ja käyttää rahansa mihin lystää. Siinä
> avotakassa voi esim. paistaa makkaroita 20 euron seteleleillä
> juhannuksena ja jouluaattona, niin tulee paremmat FIILIKSET ! ; )
Sellainen ei ole oikea Suomalainen Koti, missä ei ole tulisijaa ;).
No joo, mutta pieni ei-varaava fiilistelytakka on niin halpa että
sen hinnan saa varmasti korkojen kanssa takaisin asuntoa myydessä,
jos pistää nuohouskulut hinnaksi sille että sitä käyttää myös itse.
(ja jos pistää sen käyttökieltoon niin nuohouskulut jää pois.) Eli
sikäli sitä ei tarvi ottaa rahan polttamisena, jos sellaisen haluaa
itselleen, ainakin jos miettii vähän että millaisen tekee. Paljon
huonomminkin tuottavaan voi rahansa pistää.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Jos haluat mailata, parsi osoite alta:
nyyssi_ah
yahoo co uk
Jouni Saari
"PJK" <nom...@invalid.com> kirjoitti
viestissä:22Btd.441$AA2...@read3.inet.fi...
>
>
> Jotta seiniin saisi jotain varattua takasta äärellisessä ajassa, pitäisi
> sisäilma kuumentaa tukahduttavan kuumaksi.
>
> Ilman ominaislämpökerroin on matala.
>
Varmaan totta. Tai oikeastaan esim 6kW tehoinen takka lämmittää ilman turhan
lämpimäksi, ja sitä lämmintä täytyy pitää tunteja, jotta seinät ehtisivät
lämmetä.
Tuttavan kanssa pähkäiltiin kuitenkin, että hätäratkaisuksi riittää
kaminamainen takka, jolla saa useamman sadan kuution kivilaatikkoon
hätätilassa lämpöä. Ainakin tyhjää parempi, varsinkin kun takka on
alakerrassa keskellä isoa tilaa, jolloin takka lämmittää isoa ilmamäärää.
Luulisi että ainakin lämmittämällä alakerta illalla tukalan kuumaksi,
yläkerrassa riittää lämmintä aamuun saakka, että peiton alla tarkenee. Toki,
eihän hyvin eristetty kivitalo kylmene hetkessä, ei se sitten lämpenekään
nopeasti.
Toisaalta, jos hätätilakäytössä miettii takkaa, varmaan tosipaikassa
kiittelee mitä tahansa vempelettä, jolla putket saa pysymään sulana ja talon
asuttavassa lämpötilassa. Varaavuus vaan tarkoittaa, että tulta laitetaan
kerran päivässä, eikä kolme kertaa.. Tuskin kukaan varaavaa takkaa käyttää
massivisten lattalaatan ja kaukolämmöllä toimivan lattialämmityksen kanssa
lämmityskulujen säästöön.
PJK
>
> "PJK" <nom...@invalid.com> kirjoitti
> viestissä:22Btd.441$AA2...@read3.inet.fi...
> >
> >
> > Jotta seiniin saisi jotain varattua takasta äärellisessä ajassa, pitäisi
> > sisäilma kuumentaa tukahduttavan kuumaksi.
> >
> > Ilman ominaislämpökerroin on matala.
> >
>
> Varmaan totta. Tai oikeastaan esim 6kW tehoinen takka lämmittää ilman
turhan
> lämpimäksi, ja sitä lämmintä täytyy pitää tunteja, jotta seinät ehtisivät
> lämmetä.
Sama asia toisilla sanoilla.
>
> Tuskin kukaan varaavaa takkaa käyttää
> massivisten lattalaatan ja kaukolämmöllä toimivan lattialämmityksen kanssa
> lämmityskulujen säästöön.
>
>
Tuskin kukaan ? Voin kertoa, että lukuisa joukko. On selvä, että
metsänomistaminen ei ole yhtä yleistä nykyään, tai ko. polttoaineen haku
sieltä perintömetsistä ei ole aivan hanskassa ...
Ei se massiivinenkaan laatta ilmaiseksi lämpene. Maksaa se kaukolämpökin.
Janne Raekallio
news:cp6ua9$63c$1...@news2.cc.tut.fi...
> Sellainen ei ole oikea Suomalainen Koti, missä ei ole tulisijaa ;).
Ja kun nykyään pitää kesämökilläkin olla sähköt ja vesivessa, mitäs
viehätystä sinne menemiselle sitten enää jää, kun takkakin on ihan arkinen
kapistus? ;-) Nykyisessä asunnossani ei ole takkaa, joten lomamökeillä tulee
poltettua takassa niin paljon puuta kuin suinkin ehtii. Sen sijaan niissä
aiemmissa asunnoissa, joissa takka on ollut, käyttö on jäänyt todella
vähälle.
> No joo, mutta pieni ei-varaava fiilistelytakka on niin halpa että
> sen hinnan saa varmasti korkojen kanssa takaisin asuntoa myydessä,
> jos pistää nuohouskulut hinnaksi sille että sitä käyttää myös itse.
> (ja jos pistää sen käyttökieltoon niin nuohouskulut jää pois.) Eli
> sikäli sitä ei tarvi ottaa rahan polttamisena, jos sellaisen haluaa
> itselleen, ainakin jos miettii vähän että millaisen tekee. Paljon
> huonomminkin tuottavaan voi rahansa pistää.
Noin voi ajatella, jos ei keksi mitään muuta mihin rahansa pistäisi. Jos
teetetyn takan ja sen viemän tilan vaihtoehtona on yksi ylimääräinen huone,
voi se huone olla monelle kiinnostavampi investointikohde.
Uudehkossa ok-talossa takan puuttuminen on nykyään harvinaista ja voi
hankaloittaa myyntiä, mutta epäilisin ihan puhtaalta mututuntumalta, että
rivitaloissa, joissa takkaa ei kovin usein ole, takallinen 4 huoneen asunto
tuskin on myytäessä ainakaan kalliimpi kuin 5 huonetta ilman takkaa.
Janne
Janne Raekallio
> Toisaalta, jos hätätilakäytössä miettii takkaa, varmaan tosipaikassa
> kiittelee mitä tahansa vempelettä, jolla putket saa pysymään sulana ja
talon
> asuttavassa lämpötilassa.
Tuli mieleeni sellainenkin vaihtoehto, että jos takkaa tarvitse kuin
lämmönlähteeksi hätätilassa, eikö sen voisi korvata aggregaatilla ja parilla
liikuteltavalla sähköpatterilla? Hintaa tulisi ehkä kymmenesosa takan
hinnasta ja sähköä voisi käyttää muuhunkin kuin lämmitykseen.
Janne
Jouni Saari
"PJK" <nom...@invalid.com> kirjoitti
viestissä:LiEtd.518$AA2...@read3.inet.fi...
>
> Ei se massiivinenkaan laatta ilmaiseksi lämpene. Maksaa se kaukolämpökin.
>
>
Kaupungissa vaan puukin maksaa ainakin jotain ja esim ylivuotisen puun
varastointiin menee paljon kallista tilaa. Ja kaukolämmössä kiinteät maksut
on kovat, itse energia ei sitten maksa kovin paljoa. Sen massiivisen laatan
ongelma on siinä, että pitäisi ottaa etukäteen huomioon takan käyttö ja
laskea laatan lämpötilaa. Patterilämmitys tai varaamaton lattialämmitys
reagoi paljon nopeammin.
JtH
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qgshF...@individual.net...
>
> teetetyn takan ja sen viemän tilan vaihtoehtona on yksi ylimääräinen
huone,
> voi se huone olla monelle kiinnostavampi investointikohde.
>
asunto
> tuskin on myytäessä ainakaan kalliimpi kuin 5 huonetta ilman takkaa.
Jaa..a, makuasioita. Minä en ainakaan tee mitään takan kokoisella huoneella.
Ehkä siitä saisi seinät purkamalla vaatekomeron paikan. Jos kyseessä olisi
tuollaisen takan+hellan+leivinuunin kokoinen tila, niin siitä saattaisi
saada jo pienehkön vaatehuoneen.
Jouko
Janne Raekallio
"JtH" <jouko.hy...@pp.phnet.pois.fi> wrote in message
news:FrUtd.563$jy5...@reader1.news.jippii.net...
En tarkoittanut pelkästään takan viemää tilaa vaan myös sitä tilaa, jonka
takan hinnalla saisi ostettua. Jos takka itsessään vie tilaa kolme neliötä
(tämäkin lienee aika optimistinen luku) ja takan teettäminen kaikkine
kuluineen maksaa 6000 euroa (näitä on tietysti monen hintaisia), alkaa
tuolla hinnalla saamaan jo pienen makuuhuoneen tai pari neliötä lisää
useampaan huoneeseen.
Janne
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qhe4F...@individual.net...
>
> Tuli mieleeni sellainenkin vaihtoehto, että jos takkaa tarvitse kuin
> lämmönlähteeksi hätätilassa, eikö sen voisi korvata aggregaatilla ja
parilla
> liikuteltavalla sähköpatterilla? Hintaa tulisi ehkä kymmenesosa takan
> hinnasta ja sähköä voisi käyttää muuhunkin kuin lämmitykseen.
>
Tjaa, aika kallis tapa tehdä lämmitysenergiaa, aggregaatti syö bensaa melko
vauhtia ja hukkaa 2/3 bensan energiasta harakoille. Tietty, jos muutenkin
tarttee vaikka isoja koneita varten kunnon aggregaatin, niin mikä ettei. Ei
tietenkään hätätapauksessa muutaman sadankaan bensalitran hakeminen
huoltikselta ole kynnyskysymys.
Bensa-aggregaatti vie varmaan ainakin 3 kertaa enemmän bensaa kuin
öljylämmitys öljyä. Polttomoottorin hyötysuhde ei ole kovin hyvä..
Kanisterilämmöllä menee mun talossa pikkupakkasilla 20 litraa öljyä
päivässä, siis bensaa tarvittaisiin ehkä 60 litraa ja kovilla pakkasilla 100
litraa päivässä. Moista määrää ei saa kotona varastoida, ja kanisterilla
hakeminenkin on kova homma.
Mutta varmastikin toimiva systeemi, hinta verrattuna johonkin halpaan
kevyttakkaan tai kaminaan taitaa olla aika samoissa, mutta toki aggregaatti
on monikäyttöisempi kuin nurkassa nököttävä rautakamina, johon ei kuitenkaan
ole hätätilassa puuta varastossa:-).
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:31qhe4F...@individual.net...
> >
> > Tuli mieleeni sellainenkin vaihtoehto, että jos takkaa tarvitse kuin
> > lämmönlähteeksi hätätilassa, eikö sen voisi korvata aggregaatilla ja
> parilla
> > liikuteltavalla sähköpatterilla? Hintaa tulisi ehkä kymmenesosa takan
> > hinnasta ja sähköä voisi käyttää muuhunkin kuin lämmitykseen.
> >
>
> Tjaa, aika kallis tapa tehdä lämmitysenergiaa, aggregaatti syö bensaa
melko
> vauhtia ja hukkaa 2/3 bensan energiasta harakoille. Tietty, jos muutenkin
> tarttee vaikka isoja koneita varten kunnon aggregaatin, niin mikä ettei.
Ei
> tietenkään hätätapauksessa muutaman sadankaan bensalitran hakeminen
> huoltikselta ole kynnyskysymys.
Kuinkahan massiivista aggregaattia ajattelit? Pieni vie bensaa noin litran
tunnissa. Ja kyse oli nyt vain tilapäisten sähkö- tai lämpökatkojen yli
selviämisestä, joten noilla käyttökuluilla ei ole mitään käytännön
merkitystä.
> Mutta varmastikin toimiva systeemi, hinta verrattuna johonkin halpaan
> kevyttakkaan tai kaminaan taitaa olla aika samoissa,
2 kW:n halpiksen saa kaiketi noin 300-400 eurolla. Sillä pitää jo
jonkinlaiset lämmöt yllä 100-neliöisessä talossa.
> mutta toki aggregaatti
> on monikäyttöisempi kuin nurkassa nököttävä rautakamina,
Totta, muutakin käyttöä voi olla.
> johon ei kuitenkaan
> ole hätätilassa puuta varastossa:-).
Erittäin hyvä huomio, jos sitä takkaa ei aktiivisesti käytetä.
Janne
ask@kolumbus.fi ove
> tai pari neliötä lisää useampaan huoneeseen.
tuo
olis' muuten hyvä idea, muttakun täällä ihmistenilmoilla
kaikki ok-talot rakennetaan jo niin, ettei rakennuslupaa
noille "edullisille" lisäneliöille enää heltiäisi ... joten
ainoaksi reaaliseksi vaihtoehdoksi ylimääräisten rahojen
poisheittämiselle jää: ... rakenna se takka !
täällä se on rakennusoikeus, josta maksetaan - ja paljon!
... ja jossain kaukana "landella" on ihmisillä ihan eri arvot
Janne Raekallio
> > ... tuolla hinnalla saamaan jo pienen makuuhuoneen
> > tai pari neliötä lisää useampaan huoneeseen.
>
>
> tuo
> olis' muuten hyvä idea, muttakun täällä ihmistenilmoilla
> kaikki ok-talot rakennetaan jo niin, ettei rakennuslupaa
> noille "edullisille" lisäneliöille enää heltiäisi ...
En ajatellutkaan valmiin asunnon laajentamista vaan tilannetta, jossa
ostetaan tai rakennetaan uutta. Siis hankitko samalla summalla pienemmän
takallisen vai suuremman takattoman asunnon.
Janne
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qmmvF...@individual.net...
>
> > Mutta varmastikin toimiva systeemi, hinta verrattuna johonkin halpaan
> > kevyttakkaan tai kaminaan taitaa olla aika samoissa,
>
> 2 kW:n halpiksen saa kaiketi noin 300-400 eurolla. Sillä pitää jo
> jonkinlaiset lämmöt yllä 100-neliöisessä talossa.
Jonkinlaiset.. Mulla on ollut sähkölaskut noin 20 - 30 000 kWh/v, eli
2kW aggregaatti saa jauhaa 400 - 625 vuorokautta saadakseen vuoden
keskikulutuksen täyteen ja tammikuun pakkasilla palaa paljon keskimääräistä
enemmän energiaa.. Veikkaan että isohkoon taloon on 6kW tarpeen. Nykyinen
talo taitaa viedä talven aikana ainakin 24 000kWh vastaavan määrän öljyä ja
sähköä. Eli keskiteho 100 vrk:lle noin240 kWh/vrk eli 10 kW.. Omaan taloon
ei 2 kW sähköteholla ei varmaan saisi pidettyä paikkoja jäätymättä kovilla
pakkasilla, hyvä jos 6kW riittäisi pitämään osan taloa asuttavana ja loput
sulana.. (Talossa on lämpimänä pidettäviä vesijohdollisia neliöitä yli 250,
suurin osa kyllä hyvin eristettyjä.)
Tosin mun talossa ei yhdellä takalla saisi taloa pysymään sulana..
tarvittaisiin varmaan kolme tulisijaa, jos katko jatkuu pari päivää. Tuskin
pannussa puiden polttokaan toimisi ilman kiertovesipumppua. Toisaalta, jos
saisi aggregaatista sähköä, yksikin pieni puukamina ja parit
lämminilmapuhaltimet kierrättää lämmön isoonkin taloon vaikka
puulämmitteisestä saunasta, jos se on edes kohtuullisen keskellä taloa.
Varalämmönlähteeksi riittää hyvin joku Porin MAtti tai vastaava pikkuhärveli
ja kevythormi, saa samalla vehkeellä keitettyä vettäkin. Pienikin puukamina
tai vaikka puukiuas antaa kevyesti 10kW tehoa, tosin sitten palaa 3+ kg
kuivaa puuta tunnissa. (Kiukaan hyötysuhde lienee aika heikko..)
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:31qmmvF...@individual.net...
> >
> > > Mutta varmastikin toimiva systeemi, hinta verrattuna johonkin halpaan
> > > kevyttakkaan tai kaminaan taitaa olla aika samoissa,
> >
> > 2 kW:n halpiksen saa kaiketi noin 300-400 eurolla. Sillä pitää jo
> > jonkinlaiset lämmöt yllä 100-neliöisessä talossa.
> ei 2 kW sähköteholla ei varmaan saisi pidettyä paikkoja jäätymättä kovilla
> pakkasilla, hyvä jos 6kW riittäisi pitämään osan taloa asuttavana ja loput
> sulana.. (Talossa on lämpimänä pidettäviä vesijohdollisia neliöitä yli
250,
> suurin osa kyllä hyvin eristettyjä.)
No tuohan onkin aika paljon yli 100 neliötä, ja ajattelin mitoituksessa
uutta taloa.
Uusiin taloihin neuvotaan laittamaan lämmitystehoa 50-60 W neliölle eli
5000-6000 W 100 neliölle. Luulisi 2000 W:nkin pitävän kohtuullista lämpöä
yllä, erityisesti jos ei ole talven kovimmat pakkaset meneillään. Tietysti
jos varman päälle haluaa ottaa, hankkii vielä toisen aggregaatin ja useamman
patterin, niin lauhoilla ilmoilla riittää virtaa tarvittaessa myös
valaistukseen, kylmälaitteille ja tietysti telkkarille ;-) Hinta pysynee
silti alle tonnissa. Öljytäytteisen 1000 watin patterin saa
kolmellakympillä.
Janne
PJK
>
> "PJK" <nom...@invalid.com> kirjoitti
> viestissä:LiEtd.518$AA2...@read3.inet.fi...
> >
> > Ei se massiivinenkaan laatta ilmaiseksi lämpene. Maksaa se
kaukolämpökin.
> >
> >
>
> Kaupungissa vaan puukin maksaa ainakin jotain ja esim ylivuotisen puun
> varastointiin menee paljon kallista tilaa.
Kaapunnissa puukin maksaa jotakin, mutta joillakin sitä on lähialueilla
saatavilla. Sakkasuomessa ilmeisesti yhä harvemmilla ?
Niin menee tilaa, mutta sen ei tarvitse olla mitenkään erityisen hienoa.
Meillä on muuten laminaattia yhdessä ainoassa paikassa, johon se
lähestulkoon soveltuukin; halkovajan lattiassa.
Ja kaukolämmössä kiinteät maksut
> on kovat, itse energia ei sitten maksa kovin paljoa.
Tämä kylmä fakta ohjaa kuluttajia tuhlaamaan energiaa; ei ole väliä,
paljonko sitä menee, kun ei se vaikuta.
Meillä kaukolämpö-energia maksaa noin 42 euroa / MWh, joten ei se aivan
ilmaista ole sekään.
Sen massiivisen laatan
> ongelma on siinä, että pitäisi ottaa etukäteen huomioon takan käyttö ja
> laskea laatan lämpötilaa. Patterilämmitys tai varaamaton lattialämmitys
> reagoi paljon nopeammin.
>
Sen kenellä on massiivinen laatta, ei varsinkaan pidä ostaa lelutakkaa.
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qqftF...@individual.net...
>
> Uusiin taloihin neuvotaan laittamaan lämmitystehoa 50-60 W neliölle eli
> 5000-6000 W 100 neliölle.
Tuo on kait mitoitettu esim 45 asteen pakkasille ja 25 asteen sisälämmölle,
eli pitää noin 60 asteen lämpötilaeroa 6kW:lla. 2kW:lla sitten 20 astetta
lämpötilaeroa, eli -15 sisälämpötilaksi -35 asteen pakkasilla. KÄytännössä
tietty ilmavaihto on pois päältä, ja ihmisetkin tekee muutaman sata vattia
lisää. Ja vesijohdottomat huoneet saa mennä vaikka pakkasen puolelle, eli
lämmitetään vain puolta taloa.
Ehkä riittää, ehkä ei, riipuu pohjapiirustuksesta ja siitä, voiko osan
talosta päästää pakkasen puollelle. Esim jos vedet on aika keskitettynä, ja
loppu taloa suoralla sähköllä lämmitetty, luulisi 2 kW riittävän pitämään
putket sulana ja yhden huoneen asuttavana.
Luulisi 2000 W:nkin pitävän kohtuullista lämpöä
> yllä, erityisesti jos ei ole talven kovimmat pakkaset meneillään. Tietysti
> jos varman päälle haluaa ottaa, hankkii vielä toisen aggregaatin ja
useamman
> patterin, niin lauhoilla ilmoilla riittää virtaa tarvittaessa myös
> valaistukseen, kylmälaitteille ja tietysti telkkarille ;-) Hinta pysynee
> silti alle tonnissa. Öljytäytteisen 1000 watin patterin saa
> kolmellakympillä.
>
Muuten, ihan sama mihin sen 2000W tunkee, telkkariin, jääkaappiin vai vaikka
neljään 500W halogeenilamppuun, saman 2000 W se lämmittää, kunhan lämpö vaan
pysyy talon vaipan sisällä. Eli kaksi 2000 W aggregaattia luulisi riittävän
ja saisi vaikka kaffeet keitettyä valovirtakeittolevyllä ja pidettyä
pakastimen kylmänä. Muuten, minä hommasin aikoinaan töpseliin pistettäviksi
varalämmittimiksi lämminilmapuhaltimia. Ne saa puhaltamaan lattian rajaan ja
suunnattua kohti putkia, ja ovat paljon pienempiä kuin öljypatterit laittaa
komeron nurkaan odottamaan. Aggregaattikäytössä pitäisi olla pikkutehot,
jotta termostaatti ei napsuta mitään 1kW tehoja päälle ja pois. Siis vaikka
4*500W ennemmin kuin yksi tehokas. Monta pientä saa paremmin lämmittämään
strategisia paikkoja kuin yhden tehokaan.
PJK
Säälikäämme kaikki yhdessä näitä kadonneen neliön metsästäjiä...
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qjqiF...@individual.net...
>
>
> En tarkoittanut pelkästään takan viemää tilaa vaan myös sitä tilaa, jonka
> takan hinnalla saisi ostettua. Jos takka itsessään vie tilaa kolme neliötä
> (tämäkin lienee aika optimistinen luku) ja takan teettäminen kaikkine
> kuluineen maksaa 6000 euroa (näitä on tietysti monen hintaisia), alkaa
> tuolla hinnalla saamaan jo pienen makuuhuoneen tai pari neliötä lisää
> useampaan huoneeseen.
>
Tuolla 6000 asennuttaa kyllä uuteen taloon takan, mutta ei sillä saa edes
tontinpalaa sitä makuuhuonetta varten.
Janne Raekallio
Ehkä on helpompaa vertailla ostettavan rivitaloasunnon hintaa. Jos asunnon
neliöhinta on 2000 euroa, takka vie kolme neliötä ja takan hinta on 6000
euroa, takan pois jättämällä saa kuusi neliötä lisää. No, ei sillä ihan
asuinhuonetta rakenneta.
Nämä erot ovat ehkä merkityksettömiä 250-neliöisessä talossa asuvan
näkökulmasta, mutta jonkun 70-neliöisen asunnon kohdalla tilanne on hiukan
toinen. Muutamastakin lisäneliöstä saa jotain mukavaa irti.
Janne
PJK
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> wrote in message
news:31qurnF...@individual.net...
Hauskinta on, että aika monen 70 -neliöisen koirankopperon hinnalla tekee
uuden 250 neliöisen talon, kun ei oteta tonttia huomioon.
Janne Raekallio
news:5GXtd.172$iL3...@read3.inet.fi...
> Off the topiccina.
>
> Hauskinta on, että aika monen 70 -neliöisen koirankopperon hinnalla tekee
> uuden 250 neliöisen talon, kun ei oteta tonttia huomioon.
Aika edullisesti se talo kyllä pitäisi rakentaa. Kallein noin 70-neliöinen
rivitaloasunto, jonka Etuovi.com löytää, on Westendissä, hintaa 255 000 ?.
Tontti on tosin oma, mikä saattaa noilla tienoilla "hiukan" vaikuttaa
hintaan.
Janne
PJK
Meinaatko "Janne Raekallio", että 255000 euroon ei tee _hyvää_ 250 neliöistä
taloa (ilman tonttia) ?
Kyllä tekee, tai pitää olla kämmäri. Olen tosin kuullut, että niitä riittää
jossakin päin...
Sen tekee noin 200 tuhanteenkin.
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31qurnF...@individual.net...
>
> Ehkä on helpompaa vertailla ostettavan rivitaloasunnon hintaa. Jos asunnon
> neliöhinta on 2000 euroa, takka vie kolme neliötä ja takan hinta on 6000
> euroa, takan pois jättämällä saa kuusi neliötä lisää. No, ei sillä ihan
> asuinhuonetta rakenneta.
Eipä varmaan rivarinpätkään kannata 3 neliön takkaa rakentaa. Alta neliön
veivä kaakeliuuni pitää 70 neliön kämpän lämpimänä pikkupakkasilla kerran
päivässä lämmittäen ja maksaa asennuksineen ilman hormia alta 3000 euroa.
Ilman kaakeleita, rapattuna saa jonkunlaisen toimivan takan runsaalla
tonnilla, tosin ilman hormia.
Mutta sen rivarinpätkän ulkovarastoon ei montaa mottia halkoa mahdu, ja jos
vaikka pitää halkovarastoa parkkipaikalle unohtuneessa vanhassa pakussa tai
kuomullisessa peräkärryssä, varmasti kärsii naapurisuhteet. Sikäli takka
usein on enemmän koriste-esine rivarinpätkässä. (Suorasähkölämmitys tietty
motivoi.. toisaalta ilmalämpöpumppu taitaa olla rahallisesti parempi
investointi kuin takka.)
Muuten, jos haluaa vain vuorokauden ajaksi varalämmönlähteen, massavaraaja
koko ajan kiinni töpselissä ja lämmön luovutuksen termostaatti minimissä.
Antaa pientä lämpöä vuorokauden sähkökatkon yli, vaikkei olisi kotona.
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> wrote in message
> news:31r03cF...@individual.net...
> > "PJK" <nom...@invalid.com> wrote in message
> > news:5GXtd.172$iL3...@read3.inet.fi...
> > > Off the topiccina.
> > >
> > > Hauskinta on, että aika monen 70 -neliöisen koirankopperon hinnalla
> tekee
> > > uuden 250 neliöisen talon, kun ei oteta tonttia huomioon.
> >
> > Aika edullisesti se talo kyllä pitäisi rakentaa. Kallein noin
70-neliöinen
> > rivitaloasunto, jonka Etuovi.com löytää, on Westendissä, hintaa 255 000
?.
> > Tontti on tosin oma, mikä saattaa noilla tienoilla "hiukan" vaikuttaa
> > hintaan.
> >
> > Janne
> >
>
> Meinaatko "Janne Raekallio", että 255000 euroon ei tee _hyvää_ 250
neliöistä
> taloa (ilman tonttia) ?
En meinaa, siinä summassa on tontin hinta mukana. Mutta varmasti tuo
onnistuu.
> Sen tekee noin 200 tuhanteenkin.
Voi hyvin olla. Aikaa siihen kyllä palaa. On se kuitenkin vähän eri asia
kuin valmiin asunnon osto.
Janne
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:31qurnF...@individual.net...
> >
> > Ehkä on helpompaa vertailla ostettavan rivitaloasunnon hintaa. Jos
asunnon
> > neliöhinta on 2000 euroa, takka vie kolme neliötä ja takan hinta on 6000
> > euroa, takan pois jättämällä saa kuusi neliötä lisää. No, ei sillä ihan
> > asuinhuonetta rakenneta.
>
> Eipä varmaan rivarinpätkään kannata 3 neliön takkaa rakentaa. Alta neliön
> veivä kaakeliuuni pitää 70 neliön kämpän lämpimänä pikkupakkasilla kerran
> päivässä lämmittäen ja maksaa asennuksineen ilman hormia alta 3000 euroa.
Tuon kolmen neliön oli tarkoitus kuvastaa sen lattia-alan määrää, joka on
poissa muusta käytöstä. Huonekaluja ei oikein voi sijoittaa ihan kiinni
takkaan. Mutta optimaalisella sijoittelulla tilaa voi kyllä mennä
vähemmänkin, takkahan voi jonkun kapean seinäkkeen edessä siten, että etuala
ja sivut ovat kulkuväyliä.
Janne
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31r2i8F...@individual.net...
> Tuon kolmen neliön oli tarkoitus kuvastaa sen lattia-alan määrää, joka on
> poissa muusta käytöstä. Huonekaluja ei oikein voi sijoittaa ihan kiinni
> takkaan. Mutta optimaalisella sijoittelulla tilaa voi kyllä mennä
> vähemmänkin, takkahan voi jonkun kapean seinäkkeen edessä siten, että
etuala
> ja sivut ovat kulkuväyliä.
>
Ahaa..
Minusta takan edessä vai silti oleilla ja sen vierestä pääsee kävelemään,
vaikka käyttö on vähän rajoitettua. Muuten, ihan sama juttu, jos talossa ei
ole metriäkään käytävää, on siellä kuitenkin "hukkaneliöitä", jotka
tarvitaan paikasta toiseen liikkumiseen, eli ei huonekaluja voi kuitenkaan
laittaa miten tahansa kuitenkaan. Jos oleskelualueen kulmassa on takka ja
lähettyvillä kuitenkin kulkureitit, ei neliöt ole juurikaan hukassa, kulmaan
tietty voisi laittaa komeron tai vaikka työpisteen takan tilalle.
Totta kuitenkin, että takka rajoittaa sisustusta, se on ainakin aika
massiivinen ja sopii yleensä avoimen tilan reunamille. Ja takka pitäisi olla
lämmityksen kannalta melko keskellä taloa. Ja kaksikerroksisessa talossa
pitää laskea myös yläkerran osalta hormin viemä tila pois hyötykäytöstä.
Sekin voi olla enemmän kuin nettoala, jonka hormi vie, varsinkin
jälkiasennuksena.
PErus-rivarinpätkään itse laittaisin ennen takkaa ilmastointilaitteen,
kunnon LTO:n suodattimineen, kaasuhellan tai kunnon induktiolieden,
grillisysteemin pihalle tms samalla rahalla. Ellei sitten hormi ole
valmiiina sopivassa paikassa, sitten ehkä takka kelpaisi. Jos pitää tehdä
hormit ja pähkäillä lattian kestävyyttä, en edes harkitsisi takkaa, ainakaan
2-kerrostalossa, jossa tulee vielä välipohjaankin reikä ja menee tilaa
kahdesta kerroksesta. Toisaalta, jos ostaisin vanhan talon, jossa on jo
savupiippu, varmasti laittaisin takan, ellei sitä olisi valmiina..
Ari H
> Nämä erot ovat ehkä merkityksettömiä 250-neliöisessä talossa asuvan
> näkökulmasta, mutta jonkun 70-neliöisen asunnon kohdalla tilanne on
> hiukan toinen. Muutamastakin lisäneliöstä saa jotain mukavaa irti.
Niin saa, siihen voi esim rakentaa takan saunailtojen iloksi ;-)
Mutta ei varaavakaan pieni tunnelma-takka kyllä vie kuin yhden
neliön tilaa, jos hormiliitos on päältä, eikä 70 neliön kämppään
liene juuri järkeä isompaa rakentaakaan (paitsi jos haluaa
takka-leivinuunin, mutta sitten puhutaan jo asioiden erilaisista
arvotuksista muutenkin). Eli tilan vienti on samaa luokkaa kuin
yksi kirjahylly pätkä (jossa alakaapit) tai TV-taso. Onko se
sitten paljon vai vähän...
Ja jos sen pienen takan hinta on reilu 3000e, niin siitä voi laskea
2 neliötä lisää, eli teoriassa valittavana olisi esim joko 72 m2
kämppä jossa yhden neliön vie takka, tai 74 m2 kämppä ilman takkaa.
Kyllä ainakin minä noilla neliöillä ottaisin sen takan, mutta toki
makuasia. Todellisuudessahan saa käydä tosi tuuri jos tälläisillä
perusteilla pääsee valitsemaan muuten sopivien kämppien välillä,
tai sitten olemattomat kriteerit muuten.
Ja jos tosiaan semmoinen hätätilanne tulee että pikkutakka pitää
varalämmönlähteeksi valjastaa, niin kyllä saa olla -30 pakkaset
aika pitkään ennen kuin 70 neliön kämpän kauimmassakaan nurkassa
olisi mitään vaaraa jäätymisestä, vaikka takka olisi "mitoitettu"
vaikka vain 40 neliölle. Ja jos moinen tilanne tulee, niin tuskin
siinä hätätilassa on ongelma jos joutuu sängyn siirtämään siihen
huoneeseen jossa on takka ja lämmintä, takattomat sukulaiset tai
naapurit voi sitten makuupussimajoittaa kylmään makkariin ;-).
Jos taas rakentaa, niin vaikka ei takkaa haluaisikaan, valmius
kannattaa kuitenkin tehdä, se ei kuitenkaan maksa oikeastaan
mitään (rakennustavasta riippuen ehkä). Jos rakentaja tai vaikka
seuraava ostaja(-ehdokas) sellaisen haluaa, niin onnistuu sitten
ainakin ilman lattian auki piikkauksia yms.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Jos haluat mailata, parsi osoite alta:
nyyssi_ah
yahoo co uk
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:31r2i8F...@individual.net...
>
> > Tuon kolmen neliön oli tarkoitus kuvastaa sen lattia-alan määrää, joka
on
> > poissa muusta käytöstä. Huonekaluja ei oikein voi sijoittaa ihan kiinni
> > takkaan. Mutta optimaalisella sijoittelulla tilaa voi kyllä mennä
> > vähemmänkin, takkahan voi jonkun kapean seinäkkeen edessä siten, että
> etuala
> > ja sivut ovat kulkuväyliä.
> >
>
> Ahaa..
>
> Minusta takan edessä vai silti oleilla ja sen vierestä pääsee kävelemään,
> vaikka käyttö on vähän rajoitettua. Muuten, ihan sama juttu, jos talossa
ei
> ole metriäkään käytävää, on siellä kuitenkin "hukkaneliöitä", jotka
> tarvitaan paikasta toiseen liikkumiseen, eli ei huonekaluja voi kuitenkaan
> laittaa miten tahansa kuitenkaan. Jos oleskelualueen kulmassa on takka ja
> lähettyvillä kuitenkin kulkureitit, ei neliöt ole juurikaan hukassa,
kulmaan
> tietty voisi laittaa komeron tai vaikka työpisteen takan tilalle.
Tai vaikka nojatuolin tai pöydän tai kulmasohvan. Olet ihan oikeassa, tuo
neliöiden mittailu ei ole helppoa. Oikeastaan olisikin ehkä järkevämpää
vertailla sitä metrimäärää, jonka takka vie seinustalta. Pieni takka on ehkä
metrin levyinen ja toinen metri menee "varoväleihin" takan sivuilla. Kaipa
se vastaisi noin kahden neliön alaa, joka on poissa muilta huonekaluilta.
> Totta kuitenkin, että takka rajoittaa sisustusta, se on ainakin aika
> massiivinen ja sopii yleensä avoimen tilan reunamille. Ja takka pitäisi
olla
> lämmityksen kannalta melko keskellä taloa. Ja kaksikerroksisessa talossa
> pitää laskea myös yläkerran osalta hormin viemä tila pois hyötykäytöstä.
> Sekin voi olla enemmän kuin nettoala, jonka hormi vie, varsinkin
> jälkiasennuksena.
Ja näin ne asiat vain mutkistuvat ;-) Pinta-alan tarve on todellakin hyvin
tapauskohtaista.
> PErus-rivarinpätkään itse laittaisin ennen takkaa ilmastointilaitteen,
> kunnon LTO:n suodattimineen,
Tuo taitaakin olla uusissa taloissa käytännössä pakollinen.
> kaasuhellan tai kunnon induktiolieden,
Siinäpä samalla varalämmönlähde.
> grillisysteemin pihalle tms samalla rahalla. Ellei sitten hormi ole
> valmiiina sopivassa paikassa, sitten ehkä takka kelpaisi. Jos pitää tehdä
> hormit ja pähkäillä lattian kestävyyttä, en edes harkitsisi takkaa,
ainakaan
> 2-kerrostalossa, jossa tulee vielä välipohjaankin reikä ja menee tilaa
> kahdesta kerroksesta. Toisaalta, jos ostaisin vanhan talon, jossa on jo
> savupiippu, varmasti laittaisin takan, ellei sitä olisi valmiina..
Viisaita sanoja.
Janne
Janne Raekallio
> On 2004-12-09, Janne Raekallio <j_rae...@hotmail.com> wrote:
> > Nämä erot ovat ehkä merkityksettömiä 250-neliöisessä talossa asuvan
> > näkökulmasta, mutta jonkun 70-neliöisen asunnon kohdalla tilanne on
> > hiukan toinen. Muutamastakin lisäneliöstä saa jotain mukavaa irti.
>
> Niin saa, siihen voi esim rakentaa takan saunailtojen iloksi ;-)
Toki, jos siitä tykkää, ei yhtään hullumpi suunnitelma ;-)
> Ja jos sen pienen takan hinta on reilu 3000e,
Kröhöm, pistä tuohon kymppitonni lisää niin saadaan kaupat minunkin makuuni
sopivasta, modernista design-takasta ;-)
> Todellisuudessahan saa käydä tosi tuuri jos tälläisillä
> perusteilla pääsee valitsemaan muuten sopivien kämppien välillä,
> tai sitten olemattomat kriteerit muuten.
Näin on, ei tuollaista valinnan paikkaa tule vastaan kuin ok-taloa
suunnitellessa tai jos valitsee sopivaa huoneistokokoa uudiskohteesta.
> Jos taas rakentaa, niin vaikka ei takkaa haluaisikaan, valmius
> kannattaa kuitenkin tehdä, se ei kuitenkaan maksa oikeastaan
> mitään (rakennustavasta riippuen ehkä). Jos rakentaja tai vaikka
> seuraava ostaja(-ehdokas) sellaisen haluaa, niin onnistuu sitten
> ainakin ilman lattian auki piikkauksia yms.
Ilman muuta näin.
Janne
ask@kolumbus.fi ove
kyllä se vaan kannattaa ... asunnon tulevaa myyntiä ajatellen;
vaan kun ei voi - ei ainakaan yläkertaan - eikä myäskään tähän
rossipohjaiseen alakertaankaan
kaikki väli- ja alapohjien liimapuupalkit ovat nyt jo ennestäänkin
keskeltänsä noin 30 mm notkollaan ...
- tuo kun on se "virallisessa palkki-standardissa" sallittu taipuma -
joka on annettu tumpelon lattiankannatin-suunnittelijan ohjeeksi -
ja näillä seuduin riehuvien pientalo-grynderien suureksi riemuksi
(tään kapean rivitalokämpän runkoleveys kun on vain 6 metriä)
... niin ettei pitkä maitotölkki tahdo pysyä keittiön pöydällä
pystyssä
(no, onneksi ainaski' näissä konjakkilaseissa on lyhyt
ja leveä jalka)
ja >1500 kg painoisen vuolukivikasan jos vielä uskaltaa ja menee
ja läväyttää johonkin (= mihin tahansa) kohtaa asuntonsa lattialle
(vellovasta vesisängystä nyt edes puhumattakaan), niin sen
valurautaista suuluukkua saakin kohtapian sen jälkeen alkaa etsiä
päivittäistä harrastelu-sähkönsäästö-puulämmitystään varten
talon alta, 800 mm:n korkeasta kosteasta ryömintätilasta ...
sieltä kaikkien muiden hylättyjen rakennusjätteiden seurasta
Takka se on talon sydän !
ellei ole takkaa - niin ei mikään syki, ja : talo on ns. kuollut ...
... tai ainaski' se on ½-kuollut
ja sen huomaa sitten kyllä itsekin jonain sunnutai-iltapäivänä
asuntonsa myyntinäytillä, kun kaikki tarpeeksi äveriäät ja
potentiaaliset ostajaehdokkaat / kämpänkatsojat kiertävät
kaukaa tämän koko takattoman ja sykkeettömän korttelin
Jouni Saari
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:31r6c1F...@individual.net...
>
>
> > PErus-rivarinpätkään itse laittaisin ennen takkaa ilmastointilaitteen,
> > kunnon LTO:n suodattimineen,
>
> Tuo taitaakin olla uusissa taloissa käytännössä pakollinen.
>
Ilmastointi ei ole pakollinen. Tarkoisin ilmastoinnilla lämpöpumppua, jolla
saa kesällä kuivattua ja jäähdytettyä kämpän ilman, pikkupakkasille saakka
saa sitten halutessaan lämmitettyä sähkölämmitystä halvemmalla.
> > kaasuhellan tai kunnon induktiolieden,
>
> Siinäpä samalla varalämmönlähde.
>
Siis kaasuhella toimii varalämmittimenä.. Induktioliesi toimii sähköllä.
Kaasuhella taitaa olla halvempi, silti sillä saa pannun nopeammin kuumaksi.
Molemmat on mukavia käyttää, kun tehon säätö vaikuttaa välittömästi.
Kumpaakin osaa arvostaa vasta, kun niitä on vähän aikaa käyttänyt.
Indukstioliesi on turvallisempi, siinä ei ole liekkiä tai kuumaa osaa, eli
liedelle roiskunut rasva ei aiheuta sammutustöitä kuten kaasuhellan tai
tavallisen lieden kanssa helposti käy.. Induktioliedellä vaan ei toimi
läheskään kaikki pannut ja kattilat, esim mehumaijan suhteen löytyi tasan
yksi vaihtoehto. Mutta sen kanssa saa sählätä uppopaiston kanssa, kunhan ei
polta itseään rasvaroiskeissa. Kaasuhellalla rasvan kuohahtaminen tekee
komeat lieskat ja kattilan kannen sijoitus ja sammutusvälineiden käyttö
kannattaa miettiä etukäteen. Sähkö+kaasu-hella tekee kyllä profimman
vaikutuksen kuin induktiotaso keraamisessa liedessä:-).
Kaasuhella vaan tuo kosteutta, ja yleensä hellan päällä on hormi ulos, osa
lämmöstä sitten karkaa sitä kautta. Kaasulla voi muuten lämmittää isoissa
kattiloissa vettä. Vesi sitten luovuttaa lämpöä useamman tunnin ajan. Kolme
30 litran käymissankoa täyteen kiehuvaa vettä, kansi päälle ja filtti
hidastamaan lämmön luovutusta. Sadan litran pieni lämpövaraaja on valmis:-).
Kunhan ei sählää veden kanssa. Veikkaan että kerralla ei isompaa määrää
viitsi lämmittää, ainakaan pikkupakkasilla.
Kaasulla voisi kyllä laittaa lämmittimenkin toimimaan, on suoraa sähköä
kalliimpaa ja vaatii pari vaihtopulloa, mutta pulloja voi käyttää
ulkogrillissä, kaasuhellassa ja asuntovaunussa ja veneessäkin.. Tuottaa vaan
hiilidioksidia ja vettä huoneilmaan turhan paljon, ellei pakokaasuja
poisteta. Varmaan joku veneilijä tai caravaanari tietää kertoa sopivista
lämmittimistä. Tehoa niistä kyllä lähtee, jos vaan kaasua piisaa..
Saa niitä lämmittimiä ainakin veneisiin myös polttoöljyllä toimivina.
LVaralämpökäytössä itse asiassa 20 litran jerrykannu lämmitysöljyä vastaa
200 kWhta sähköä, puukilo vastaa noin 4 kWhta, siis puuta tarvitsee
varastoida vastaavasti 50 kg, joka taitaa viedä runsaan 100 litraa varaston
kulmasta hyvin ladottuna. Lsäksi puun polttaminen tehokkaasti on vaikeampaa,
käytännössä siis puuta kuluu vielä enemmän. Ja jos varalämpöä tarvitaan
useampi päivä, ehkä dieseliä tai polttoöljyä saa haettua helpommin..
(ehkä... ainakin tavallisessa kriisissä, tiedä sitten, ei kait
huoltoasematkaan toimi ilman sähköä...)
Janne Raekallio
>
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:31r6c1F...@individual.net...
> >
> >
> > > PErus-rivarinpätkään itse laittaisin ennen takkaa ilmastointilaitteen,
> > > kunnon LTO:n suodattimineen,
> >
> > Tuo taitaakin olla uusissa taloissa käytännössä pakollinen.
> >
>
> Ilmastointi ei ole pakollinen. Tarkoisin ilmastoinnilla lämpöpumppua,
jolla
> saa kesällä kuivattua ja jäähdytettyä kämpän ilman, pikkupakkasille saakka
> saa sitten halutessaan lämmitettyä sähkölämmitystä halvemmalla.
Piti tarkoittamani pelkästään tuota LTO:ta.
> > > kaasuhellan tai kunnon induktiolieden,
> >
> > Siinäpä samalla varalämmönlähde.
> >
>
> Siis kaasuhella toimii varalämmittimenä.. Induktioliesi toimii sähköllä.
Piti jälleen tarkoittamani pelkästään tuota kaasuhellaa. Tietysti
sähköhellakin toimii lämmittimenä silloin jos pelkkä kaukolämmön jakelu on
poikki tai öljylämmittäjältä öljy lopussa.
> Kaasuhella taitaa olla halvempi, silti sillä saa pannun nopeammin
kuumaksi.
> Molemmat on mukavia käyttää, kun tehon säätö vaikuttaa välittömästi.
> Kumpaakin osaa arvostaa vasta, kun niitä on vähän aikaa käyttänyt.
Induktioliedestä ei ole käyttökokemusta, mutta kaasuhella on tosiaan oikein
kätevä.
> Ja jos varalämpöä tarvitaan
> useampi päivä, ehkä dieseliä tai polttoöljyä saa haettua helpommin..
> (ehkä... ainakin tavallisessa kriisissä, tiedä sitten, ei kait
> huoltoasematkaan toimi ilman sähköä...)
Eivät ilmeisesti toimi, mutta jos sähkökatko on paikallinen, autolla voi
saada haetuksi kauempaa. Toisaalta jos polttoaineen jakelu on katkolla monta
päivää, luulisi jakeluun kehitettävän jonkinlaisia hätäratkaisuja. Siinä
vaiheessa on sitten aika moni muukin asia sekaisin.
Janne
JR
Ensiki tietysti elävän tulen katselu on monista rauhoittavaa (Suomi ei
pudonnut puusta kovinkaan kauan sitten).
Toiseksi lämpö tuntuu jotenkin mukavammalta, kuin sähköpattereista
tuotettu. Hollantilaisten tutkimus muutama vuosi sitten selitti tämän
minulle niin, että minäkin tajusin mistä se johtuu. Väittivät nimittäin,
että tiili/kivitulisijan tuottama säteilytaajuus on sama kuin ihmisen oma
säteilytaajuus ja sähköpatterin on tuplasti suurempi tai pienempi ( en
valitettavasti muista lukuja). Joku kielitaitoinenhan voisi goolettaa nää
tiedot :).
jr
Petri Kärhä
infrapunasäteilyä. Säteilyn spektrisen jakauman voi laskea Planckin
säteilylaista tai Wienin säteilylaista. Patteri käy hieman kuumempana (~50
astetta C = 323 K) kuin takka (~30 astetta C = 303 K). Tästä seuraa, että
säteilyjakaumassa on pieni ero. Takan säteilyjakaumassa maksimi on hieman
matalammilla aallonpituuksilla kuin patterin jakaumassa. Jos takan lämpötila
on 37 astetta C, niin joo, sen säteilyjakauma on likimain sama kuin ihmisen
säteilylämpötilan.
Valitettavasti on kuitenkin niin, että ihmisen iho reagoi lämpösäteilyyn
koko lailla samalla lailla aallonpituudesta riippumatta.
Kokonaissäteilytehoon vaikuttaa pinnan lämpötilan lisäksi säteilevän pinnan
pinta-ala, pinnan emissiviteetti, ja kohteen etäisyys säteilevästä pinnasta.
Käytännössä on ihan sama, mitä näistä muutetaan. Iho tuntee muutoksen
samanlaisena. Jos ihminen laitetaan silmät kiinni istumaan sellaiselle
etäisyydelle takasta tai patterista, että kokonaissäteilyteho on sama, niin
kohde ei pysty kertomaan minkätyyppisestä lämmittimestä on kyse. Tämä menee
samanlaiseksi uskomushommeliksi kuin esim. kullattujen kaiutinliittimien
vaikutus äänenlaatuun, LP-levyjen lämmin soundi verrattuna vastaavaan
CD-levyyn, tai vakkapa jonkin suomalaisen keskikaljan paremmuus (muka
erilaisuus) verrattuna muihin. Sokkotesteissä ilmiöitä ei pysty
havaitsemaan. Silti tietyt ihmisryhmät ovat varmoja, että ilmiöt ovat
aitoja. Hieman varovaisesti kannattaa suhtautua myyntimiesten kehittämiin
fysikaalisiin selityksiin.
Pete
"JR" <uuni...@nospam.saunalahti.fi.invalid> wrote in message
news:12Cud.113$R45...@reader1.news.jippii.net...
JR
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> kirjoitti viestissä
news:cpjp2l$94i$1...@epityr.hut.fi...
ask@kolumbus.fi ove
> takasta tai patterista, että kokonaissäteilyteho on sama, niin kohde
> ei pysty kertomaan minkätyyppisestä lämmittimestä on kyse.
herkkäkään iho ei ehkä havaitse lämmitinten eroa eroa, mutta siitä
huolimatta eron havaitsee helposti ... vaikka silmät ummessa :
jokaisen nenä haistaa helposti ... sekä palaneen (että myöskin
"täydellisesti" palamatta jääneen) polttopuun käryn
ja tarkkakorvainen kuuleekin ... on-off-termostaatin naksumisen
mua ette ainakaan huijaa ... tarjoamalla wiskiä konjakkilasista
Eero Augustin
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote :
> kohde ei pysty kertomaan minkätyyppisestä lämmittimestä on kyse. Tämä
> menee samanlaiseksi uskomushommeliksi kuin esim. kullattujen
> kaiutinliittimien vaikutus äänenlaatuun, LP-levyjen lämmin soundi
> verrattuna vastaavaan CD-levyyn,
Hifiaiheet ovat insinööriväelle vaikeita: asiat yleensä kiinnostavat, mutta
teoreettinen ajattelutapa ei anna periksi korvan kuulemiin eroihin
uskomista. Onneksi ihan kaikki inssit eivät ole täysin mustavalkoisia,
joidenkin valmistajien suunnittelijoilla on kyky koulutuksestaan huolimatta
uskoa myös korviinsa ja siten kehittää parempia laitteita.
En aio raksaryhmässä jatkaa tästä tämän enempää, jonkun verran vaan
puistatti (selvästikin vakaan) patteritietämyksen perusteella muidenkin
"totuuksien" julistaminen.
Eero
Petri Kärhä
että miten tyhmä olin, kun asentelin yläkerrassa seinän sisään
kaiutinkaapeleita. Kysyin sähkötukusta puotipuksulta kaiutinkaapeleita,
jotka voi asentaa putkeen seinän sisään. Kaveri sanoi, ettei heillä ole.
Samaan hengenvetoon ihmetteli, että miksen vedä niitä tavallisella 1.5 mm2
asennusjohdolla. Tulee ihan yhtä hyvä, eikä niihin piuhoihin seinän sisässä
tarvitse mitään suojausta kaapelin liikkumiselle. En osannut vastata tähän,
mutta olo meni hankalaksi. Eihän audiosignaalia voi vetää sähköjohtoa
pitkin. Toisaalta pieni insinööri sisälläni huusi, että kaveri on ihan
oikeassa. Asennusjohto kestää virrat hyvin, mekaanisia rasituksia ei ole.
Johdon induktanssi ja kapasitanssi on kokolailla sama, kuin
kaiutinkaapelissa. Ja mitään muuta mystistä siinä ei voi olla. Vai onko,
ihmettelee pieni sisäinen hifimies.
Hieman sitten mietin, että mitä teen. Teki mieli lähteä Radio-duo:oon
ostamaan kaiutinkaapelia. Toisaalta harmitti, kun sitten joutuu ajelemaan
keskikaupungilla, mikä on ihan hanurista. Ja hommaan tulisi päivän viive.
Kompromissina sitten ostin sellaista taipuisaa 2*2.5 mm2 kalustekaapelia.
Oli aika keljua vetää putkeen, mutta siellä se nyt on. En ole vielä
kokeillut, että saa nähdä pelittääkö. Äänet nyt varmaan on ihan hanurista.
Tai sitten ihan hyvät, riippuu vähän mielentilasta sillä hetkellä, kun niitä
ekan kerran kokeilee. Täytyy varmaan kokeilla tota oven konjakkitemppua.
Siis ennen kuuntelua. Silleen ensivaikutelma on parempi, ja tämä taas
vahvistuu lisäkuuntelulla.
Pete
"Eero Augustin" <eero.a...@augustinimports.fi> wrote in message
news:cpm1me$9ai$1...@plaza.suomi.net...
Eero Augustin
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote :
> ekan kerran kokeilee. Täytyy varmaan kokeilla tota oven konjakkitemppua.
> Siis ennen kuuntelua. Silleen ensivaikutelma on parempi, ja tämä taas
> vahvistuu lisäkuuntelulla.
Silläkin uhalla että lupasin olla jatkamatta tämän aiheen tiimoilta, täytyy
sanoa, että ethän sä sittenkään ihan toivoton tapaus ole ;-)
Eero
Jouni Saari
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> kirjoitti
viestissä:cpm73a$5v6$1...@epityr.hut.fi...
> oikeassa. Asennusjohto kestää virrat hyvin, mekaanisia rasituksia ei ole.
> Johdon induktanssi ja kapasitanssi on kokolailla sama, kuin
> kaiutinkaapelissa. Ja mitään muuta mystistä siinä ei voi olla. Vai onko,
> ihmettelee pieni sisäinen hifimies.
>
Ja esim Bilteman 2.5 tai 4 neliöinen kajarikaapeli on hyvää esim 12 V
halogeenivalojen virran kuljetukseen. Ohutta, taipuisaa, läpinäkyvä kuori,
helppo kuoria ja hinta-kuparisuhde aika kohdillaan. 230V kalustekaapelina
sitä ei saa käyttää. Sun kaapeli taisi olla jännitekeston suhteen
overkilliä, toisaalta ehkä oikosulkutapauksessa paloturvallisuus on ehkä
parempi verkkojännitekaapelilla.
Huonolla kaapelilla saa värittyneen äänen, ainakin liian ohuet pitkät piuhat
kuulee tälläinen ei-hifistikin, jos pääsee vertaamaan kunnolliseen. Jossain
näin sokkovertailun, sen voitti tavallinen sähkökaapeli pienellä erolla
ennen "oikeaa" paksua kaiutinkaapelia. Paksu oli parempi, ihan riippumatta
merkistä, ainoa tilastollisesti merkittävä ero testissä syntyi resistanssin
vaikutuksesta, siis tarvitaan neliöitä, koska kajarin tuloimpedanssikäyrä
voi olla melkoista siksakkia, testikajari toisin taisi olla josku iso
Gradient tms, jonka impedanssi käy ohmin tienoilla tai allakin ja sadassa
ohmissa eri taajuuksilla. Eli siinä varmasti kuulee muutaman sadan
milliohmin vastuksen kaapelissa, jos pääsee vertaamaan samaa äänilähdettä
peräkkäin.
Eli ainakaan ei kananta laittaa sitä halpaa 0.75 neliön supermarketnarua
pitkään kajarilinjaan. Ei edes, vaikka kaapeli kestäisi virrat
pienitehoiseen kajariin, koska kaiutin on hankala kuorma, se ei kaipaa
sarjavastusta. En oikein usko hifi-kaapelimyyjien liturgioita kiderajoista
ja "viritetyistä" impedanssiarvoista. Ulkoiset häiriöt voi kiusata
kaiutinlinjaakin, jos vahvari on huonosti suunniteltu radiohäiriömielessä.
Toisaalta suojaus ei paranna kaapelin muita ominaisuuksia, vaipan lisääminen
lisää kapasitanssia.