Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Lämmönvaraajat

584 views
Skip to first unread message

Jari Nieminen

unread,
Aug 28, 1999, 3:00:00 AM8/28/99
to
Meillä on valmistumassa omakotitalon laajennus noin 35 m2, jossa
on makuuhuone ja pienempi työhuoneeksi ajateltu osa.

Sähkömies on jo käynyt vetämässä putket seiniin ja ehdotti siinä
samalla, että laittaisimme lämmittimiksi yösähköllä varaavat
lämmittimet. Saimme esitteen Creda-merkkisistä lämmönvaraajista.
Makuuhuoneeseen varaavan lämmittimen lisäksi tulisi yksi tavallinen
lämpöpatteri. Vanhassa osassa meillä on keittiö ja yksi huone.
Keittiössä yksi sähköpatteri ja ainoassa huoneessamme Tulikivi-takka
sekä kaksi sähköpatteria. Takan lämpö ei johdu uuteen osaan :-/

Kenelläkään tutulla ei ole tällaista varaavaa sähkölämmitintä ja
ei muutenkaan asiasta mitään tietoa. Esitteen mukaan säästöä
syntyy satoja markkoja vuodessa.

Onko jollakulla kokemusta tai tietoa näistä laitteista? Kannattaako
maksaa n. 3000,- mk varaavasta lämmittimestä?

Jari Nieminen
jari...@netti.fi


Petri

unread,
Aug 29, 1999, 3:00:00 AM8/29/99
to
Jari Nieminen <jari...@netti.fi> wrote in message
news:7q9ap9$ac0$1...@tron.sci.fi...

> Meillä on valmistumassa omakotitalon laajennus noin 35 m2, jossa
..

> lämmittimet. Saimme esitteen Creda-merkkisistä lämmönvaraajista.
> ei muutenkaan asiasta mitään tietoa. Esitteen mukaan säästöä
> syntyy satoja markkoja vuodessa.
>
> Onko jollakulla kokemusta tai tietoa näistä laitteista? Kannattaako
> maksaa n. 3000,- mk varaavasta lämmittimestä?
>
Ei ole käytännön kokemusta itsellä. Kavereilla on wanhoissa omakotitaloissa
ja ovat tyytyväisiä.

Ideahan on siirtää halvempaa yösähköä purkautumaan lämpönä päivällä.
Varaajatarve mitoitetaan eräissä yhteyksissä kaavalla: Kokonaislämmitystarve
50 w/m^2 jaetaan kahdella. =50*35 / 2 =875 w. Sopiva varaaja saattaisi olla
esim. Creda 18M. Sen varauskyky esitteen mukaan on 18 kwh ja purkuteho 750
w. Jos yö- ja päiväsähkön hinnanero on 40 p/Kwh, säästöä syntyy 18 *0,40
mk/päivä. Monenako päivänä lämmität? 200? Kyllä taitaa kannattaa. K-raudan
hinnastossa sitä myydään hintaan 2270 mk.

Itse olen laittamassa varaajaa (merkkiä en tiedä vielä)
suorasähkölämmitteiseen rivariin.

Tom Blom

unread,
Aug 30, 1999, 3:00:00 AM8/30/99
to

Jari Nieminen wrote:

> Meillä on valmistumassa omakotitalon laajennus noin 35 m2, jossa

> on makuuhuone ja pienempi työhuoneeksi ajateltu osa.
>
> Sähkömies on jo käynyt vetämässä putket seiniin ja ehdotti siinä
> samalla, että laittaisimme lämmittimiksi yösähköllä varaavat

> lämmittimet. Saimme esitteen Creda-merkkisistä lämmönvaraajista.

> Makuuhuoneeseen varaavan lämmittimen lisäksi tulisi yksi tavallinen
> lämpöpatteri. Vanhassa osassa meillä on keittiö ja yksi huone.
> Keittiössä yksi sähköpatteri ja ainoassa huoneessamme Tulikivi-takka
> sekä kaksi sähköpatteria. Takan lämpö ei johdu uuteen osaan :-/
>
> Kenelläkään tutulla ei ole tällaista varaavaa sähkölämmitintä ja

> ei muutenkaan asiasta mitään tietoa. Esitteen mukaan säästöä
> syntyy satoja markkoja vuodessa.
>
> Onko jollakulla kokemusta tai tietoa näistä laitteista? Kannattaako
> maksaa n. 3000,- mk varaavasta lämmittimestä?
>

> Jari Nieminen
> jari...@netti.fi

Meillä oli edellisessa asunnossa kaksi jälkiasennettua lämmönvaraajaa.
Merkkiä en muista mutta valmistaja oli irlantilainen, kasittaakseni
hyvin samankaltainen laite kuin Creda. Käyttökokemuksia kertyi vain
yhdeltä vuodelta.

Plussaa:
- Normaalipakkasilla varaava takka + kaksi lämpövaraajaa piti talon
lämpimänä (n. 140 m2)
- Muistelen laskeneeni varaajien maksavan itsensä 3 - 4 vuodessa

Miinusta
- Varaajassa ei ollut merkkivaloa. Ajastuksen joutui tekemaan
vuorokausiajastimella eli tarkkuus oli heikonlainen ja viikonloput
tekivät poikkeuksen muusta viikosta. Tämä ei ehkä ole teilla ongelma
jos varaajat kytketään suoraan sähköpääkeskukseen.
- Rautamalmitiilet murenevat ajan mittaan, en tiedä mikä on niiden
todellinen käyttöikä ja kuinka paljon uusiminen maksaa.
- Tiilet haisivat (mitä lie päästöjä?) n. yhden viikon ajan
käyttöönotosta

--
Tom Blom (Tom....@Helsinki.fi) -- FK, Amanuenssi -- M.Sc., Amanuensis
' Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto
' Dept. of Geography, University of Helsinki, Finland
' Puh / Tel: +358-9-19122429 -- Fax: +358-9-19122641
' Postios. / Postal address: PL 4, 00014 Helsingin yliopisto
' Käyntiosoite / Street address: Porthania 6. krs., Yliopistonkatu 3

Olli Eskola

unread,
Aug 30, 1999, 3:00:00 AM8/30/99
to

Jari Nieminen kirjoitti viestissä <7q9ap9$ac0$1...@tron.sci.fi>...

>Meillä on valmistumassa omakotitalon laajennus noin 35 m2, jossa
>on makuuhuone ja pienempi työhuoneeksi ajateltu osa.
>
>Sähkömies on jo käynyt vetämässä putket seiniin ja ehdotti siinä
>samalla, että laittaisimme lämmittimiksi yösähköllä varaavat
>lämmittimet. Saimme esitteen Creda-merkkisistä lämmönvaraajista.
>Makuuhuoneeseen varaavan lämmittimen lisäksi tulisi yksi tavallinen
>lämpöpatteri. Vanhassa osassa meillä on keittiö ja yksi huone.
>Keittiössä yksi sähköpatteri ja ainoassa huoneessamme Tulikivi-takka
>sekä kaksi sähköpatteria. Takan lämpö ei johdu uuteen osaan :-/

Itselläni on ollut muutaman vuoden käytössä Unidare-merkkinen noin 1,5 kW
tehoinen massavaraaja, joka myös on irlantilainen. Maksoi muistaakseni n.
1500 mk.Massavaraaja sopii pohjakuormaksi, varsinainen lämmön säätö pitää
tehdä pattereilla. Massavaraajaa pitää säätää aina käsin ulkolämpötilan
mukaan, koska lämpimillä keleillä huoneen lämpötila saattaa nousta, mikä
puolestaan nostaa energian kulutusta. Varaajan ohjaus onnistuu hyvin
yksinkertaisella pistorasiaan työnnettävällä viikkokellolla. Ainoaksi
lämmönlähteeksi ei massavaraaja sovellu.

Terv Olli

helenius...@gmail.com

unread,
Jan 22, 2016, 8:19:06 AM1/22/16
to
lauantai 28. elokuuta 1999 10.00.00 UTC+3 Jari Nieminen kirjoitti:
> Meillä on valmistumassa omakotitalon laajennus noin 35 m2, jossa
> on makuuhuone ja pienempi työhuoneeksi ajateltu osa.
>
> Sähkömies on jo käynyt vetämässä putket seiniin ja ehdotti siinä
> samalla, että laittaisimme lämmittimiksi yösähköllä varaavat
> lämmittimet. Saimme esitteen Creda-merkkisistä lämmönvaraajista.
> Makuuhuoneeseen varaavan lämmittimen lisäksi tulisi yksi tavallinen
> lämpöpatteri. Vanhassa osassa meillä on keittiö ja yksi huone.
> Keittiössä yksi sähköpatteri ja ainoassa huoneessamme Tulikivi-takka
> sekä kaksi sähköpatteria. Takan lämpö ei johdu uuteen osaan :-/
>
> Kenelläkään tutulla ei ole tällaista varaavaa sähkölämmitintä ja
> ei muutenkaan asiasta mitään tietoa. Esitteen mukaan säästöä
> syntyy satoja markkoja vuodessa.
>
> Onko jollakulla kokemusta tai tietoa näistä laitteista? Kannattaako
> maksaa n. 3000,- mk varaavasta lämmittimestä?
>
> Jari Nieminen
> jari...@netti.fi

Mielenkiintoista keskustelua. Muutimme juuri 60 m rivariin, jossa on suorasähkölämmitys ja eteisessä seisoo valmiina Unidare WMH18 lämpövaraaja. Talossa on yösähkö. Nyt vaan en tiedä miten tuota varaajaa käytetään. Mistähän saisin tietoo???

Ismo Salonen

unread,
Jan 22, 2016, 10:33:43 AM1/22/16
to
Upeasti pelastettu 17 vuotta vanhga keskustelu. Tuskin kukaan enää
muistaa mistä siinä oli oikeasti kysymys. On pikkaisen muuttunut maailma
sinä aikana. Mutta gargle groups käyttältä ei voikaan kaikkea vaatia.


Asko

unread,
Jan 22, 2016, 11:39:05 AM1/22/16
to
On 22.1.2016 17:33, Ismo Salonen wrote:
> Upeasti pelastettu 17 vuotta vanhga keskustelu. Tuskin kukaan enää
> muistaa mistä siinä oli oikeasti kysymys.

Onhan tuossa ketjun aloitusviesti mukana, joten ihan hyvin itse ainakin
pääsin kärryille.


> On pikkaisen muuttunut maailma
> sinä aikana.

Kyllä yösähköllä lämpiäviä taloja on yhä edelleen olemassa, vaikka
minusta tuntuu että viime vuosina sen suosio on vähentynyt
jatkuvatoimisten lämpöpumppujen myötä.

Googlesta ei suoraan löytynyt kuvaa Kaarinan mainitsemasta
lämmittimestä, mutta olisikohan kyseessä joku tämän tapainen:

http://dy.fi/bo9

Uskaltaisin kyllä väittää, että tuollainen aparaatti ei juurikaan eroa
tavallisesta sähköpatterista. Jos varauskyky on noin 10 kg kiveä, niin
se ei montaa tuntia lämmitä sähkön katkettua aamulla. Toki hyvin
eristetty talo pysyy lämpöisenä puoli vuorokautta ilman lämmitystäkin,
mutta säästääkö siinä oikeasti niin paljon sähköä?

Meillä on 2012 rakennettu talo ja tähän ei otettu mitään
yösähkövirityksiä, kun se olisi kuulemma vaatinut sähkökeskukseen
enemmän älyä/releitä/tms. Niinpä voin ihan huoletta käyttää pesukoneita
milloin lystään, eikä tarvi pelätä että lämminvesivaraajasta loppuu
iltasuihkun aikaan lämmin vesi, jos olen aamupäivällä sitä tuhlannut
johonkin siivousprojektiin. En ole laskenut paljonko joudun näistä
elämän helpotuksista maksamaan kalliimman sähkölaskun muodossa, mutta
uskoisin että korkeintaan 10,- eur/kk. Tuo on niin pieni hintaero, ettei
kannata omaa vuorokausirytmiään sotkea sen vuoksi!

-Asko

Ismo Salonen

unread,
Jan 22, 2016, 12:21:08 PM1/22/16
to
Yksikään noista ei säästä yhtään energiaa (=sähköä). Ainoa säästö syntyy
siinä että lämmittää pikkaisen halvemmalla yösähköllä tuota.

Aikoinaan lämpötekniikan proffa neuvoi piirtämään systeemin ympärille
rajan. Kaikki mitä menee ulos pitää tuoda sisään , muuten systeemi ei
ole tasapainossa ja joko lämpenee tai kylmenee.

Sähkö muuntuu aikas tasan 100% hyötysuhteella lämmöksi joten ei ole
mistä sitä säästöä tulisi.


Mutta saahan sitä myydä mitä tahansa, hölmöt uskovat kaiken minkä
mainosmiehet kynästään ulos suoltavat.

ismo

Otto Keronen

unread,
Jan 22, 2016, 12:30:04 PM1/22/16
to
On Fri, 22 Jan 2016 18:38:58 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:

> On 22.1.2016 17:33, Ismo Salonen wrote:
> > Upeasti pelastettu 17 vuotta vanhga keskustelu. Tuskin kukaan enää
> > muistaa mistä siinä oli oikeasti kysymys.
>
> Onhan tuossa ketjun aloitusviesti mukana, joten ihan hyvin itse ainakin
> pääsin kärryille.
>
>
> > On pikkaisen muuttunut maailma
> > sinä aikana.
>
> Kyllä yösähköllä lämpiäviä taloja on yhä edelleen olemassa, vaikka
> minusta tuntuu että viime vuosina sen suosio on vähentynyt
> jatkuvatoimisten lämpöpumppujen myötä.
>
> Googlesta ei suoraan löytynyt kuvaa Kaarinan mainitsemasta
> lämmittimestä, mutta olisikohan kyseessä joku tämän tapainen:
>
> http://dy.fi/bo9
>
> Uskaltaisin kyllä väittää, että tuollainen aparaatti ei juurikaan eroa
> tavallisesta sähköpatterista. Jos varauskyky on noin 10 kg kiveä, niin
> se ei montaa tuntia lämmitä sähkön katkettua aamulla. Toki hyvin
> eristetty talo pysyy lämpöisenä puoli vuorokautta ilman lämmitystäkin,
> mutta säästääkö siinä oikeasti niin paljon sähköä?

Luulisin että +100 kg kiveä.
http://www.hwelectric.co.uk/unidare.php

Jäi mulle vähän epäselväksi että onko tossa kuoressa jotain eristystä ympärillä niin että ton kiven voi lämmittää tulikuumaksi ja sitten luovuttaa lämpöä jotenkin hallitusti jonkinlaisten säädettävien aukkojen kautta vai onko toi vaan satakiloinen kivikasa joka vaan hohkaa lämpöä jokasuuntaan kunnes on kylmä taas.

Vaikuttaa kovasti sumujen saarien luomukselta joten en nyt olisi niinkään yllättyny jos toimintatapa on jälkimmäinen.

Onhan meilläkin noita, kutsutaan nimellä jatkuvalämmitteinen kiuas, tai aitokiuas. Käyttötarkoitus vaan on hieman eri :-)



Otto J. Makela

unread,
Jan 22, 2016, 12:54:08 PM1/22/16
to
Ismo Salonen <nob...@nowhere.invalid> wrote:

> Sähkö muuntuu aikas tasan 100% hyötysuhteella lämmöksi joten ei
> ole mistä sitä säästöä tulisi.

Maa- ja ilmalämpöpumputhan tosin sopivissa oloissa tuottavat yli
100% lämpöhyötysuhteen (käytetty sähkö + sisään pumpattu lämpö),
toinen asia on miten hyvin tällaiset olot toteutuvat käytännössä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

Asko

unread,
Jan 22, 2016, 1:06:29 PM1/22/16
to
On 22.1.2016 19:30, Otto Keronen wrote:
> Onhan meilläkin noita, kutsutaan nimellä jatkuvalämmitteinen kiuas, tai aitokiuas. Käyttötarkoitus vaan on hieman eri :-)

Niinpä. Pistähän mikä tahansa 100 kg kivikasa 30 m2 / 20 C huoneeseen,
niin se on saletisti huoneenlämpöinen muutamassa tunnissa sen jälkeen
kun lämmittäminen loppuu.

Minulla on 200 kg kivikasa löylyhuoneessa, jonka pinta-ala on 10 m2 ja
lämpötila lämmittämisen loppuessa 60 C. Tuokin kivikasa jäähtyy alle
käden lämpöiseksi n. 10 tunnissa.

-Asko

Asko

unread,
Jan 22, 2016, 1:10:49 PM1/22/16
to
On 22.1.2016 19:21, Ismo Salonen wrote:
> Yksikään noista ei säästä yhtään energiaa (=sähköä). Ainoa säästö syntyy
> siinä että lämmittää pikkaisen halvemmalla yösähköllä tuota.


Itsekin pohdin tuota "epätarkkuutta" postauksessani. Joskus se talo on
jokatapauksessa lämmitettävä, niin kyllähän sitä sähköä tosiaan kuluu
sitten yöaikaan aika paljon enemmän, kuin jos lämmittäisi tasaisesti
ympäri vuorokauden.

Toisaalta, jos ympäri vuorokauden lämmittäminen tarkoittaisi tasaista 22
C lämpötilaa, mutta pelkällä yösähköllä lämmitettäessä lämpötila
"päästetään" iltapäivän ja illan ajaksi 20 C tienoille, niin kyllähän
siinä säästyy myös energiaa, kun tyydytään matalampaan lämpötilaan.

-Asko

Asko

unread,
Jan 22, 2016, 1:44:37 PM1/22/16
to
On 22.1.2016 18:38, Asko wrote:
> En ole laskenut paljonko joudun näistä elämän helpotuksista maksamaan
> kalliimman sähkölaskun muodossa, mutta uskoisin että korkeintaan 10,-
> eur/kk. Tuo on niin pieni hintaero, ettei kannata omaa
> vuorokausirytmiään sotkea sen vuoksi!

Nyt kun Ismo puuttui epätarkkuuksiin postauksessani, niin tartunpa
itsekin vähän tarkemmin tuohon 10,- euron "säästöön" yösähkö vs. yleissähkö.

Minulla on tammikuun 21 ensimmäisen päivän aikana kulunut 185 m2
suoralämmitteisessä omakotitalossani sähköä 1746 kWh. Varaavaa takkaa
(1800 kg kivikasa) on lämmitelty enimmäkseen kerran päivässä, joskus
jopa 2 krt/pvä. Myös kellarissa ja porakaivon poterossa on pienet
sähkölämmittimet päällä nyt kun on ollut kovia pakkasia.

Tuo 1746 / 21 tekee keskimäärin 83 kWh/vrk (vaihteluvälin ollessa 60 -
120 kWh). Tuosta päivittäisestä 83 kWh kulutuksesta veikkaisin, että
noin 10 kWh menee käyttöveden lämmittämiseen, 65 kWh lattialämmitykseen
ja 8 kWh valaistus, liesi, elektroniikka.

Nyt maksan Fortumille perusmaksua 4,02 e/kk, energiamaksua 0,0526 e/kWh
sekä Carunalle perusmaksua 15,67 e/kk, siirtomaksua 0,0295 eur/kWh ja
sähköveroa 0,027937 eur/kWh. Näin ollen minulla on koko tammikuulta
odotettavissa 303,- euron sähkölasku (jos pakkaset jatkuu samanlaisena).

Vuodessa minulla kuluu sähköä 13 MWh, josta siis talvisaikaan 90%
lämmitykseen ja 10% muuhun.

Kun näppäilen ylläolevat tiedot www.sahkovertailu.fi, niin se tarjoaa
minulle 255,- euron vuosisäästöä yleissähköllä ja 245,- euron
vuosisäästöä yösähköllä. Näin ollen yleissähkö näyttäisi olevan jopa
halvempi yösähköön verrattuna - vaikka laitoinkin siihen laskuriin 10%
kulutuksesta päiväsaikaan ja 90% yöaikaan!! Yösähkössä on niin paljon
korkeammat kk-maksut, että se ei kannata!

Kokonaan toinen keskustelun aihe on, että kannattaako minun vaihtaa
nykyinen Fortum Yleissähkö sopimukseni tuon nettivertailun ehdottamaan
Vihreä Älyenergia Oy sähkösopimukseen. Vaikka se nyt kuinka lupailee
255,- euron vuosisäästöä, niin ihan hyvin ensi kuussa tuonkin firman
hinnat saattavat nousta ja Fortumin hinnat saattavat laskea. Näin ollen
en ole nähnyt tarpeelliseksi vaihdella sähkön toimittajaa joka vuosi.
Kuitenkin sähkölaskusta suurin osa on niitä siirtomaksuja, joihin ei voi
vaikuttaa.

-Asko

Ismo Salonen

unread,
Jan 23, 2016, 2:14:55 AM1/23/16
to
On 22.01.2016 19:54, Otto J. Makela wrote:
> Ismo Salonen <nob...@nowhere.invalid> wrote:
>
>> Sähkö muuntuu aikas tasan 100% hyötysuhteella lämmöksi joten ei
>> ole mistä sitä säästöä tulisi.
>
> Maa- ja ilmalämpöpumputhan tosin sopivissa oloissa tuottavat yli
> 100% lämpöhyötysuhteen (käytetty sähkö + sisään pumpattu lämpö),
> toinen asia on miten hyvin tällaiset olot toteutuvat käytännössä.
>
> https://en.wikipedia.org/wiki/Coefficient_of_performance
>

Tuossa sitä energiaa pumpataan matalammasta tasosta korkeammalle,
siksi laskettu hyötysuhde on parempi. Ulkoilmasta se lisäenergia
otetaan, pumpun ottama sähkö muuttuu lämmöksi myös tässä 100 %
hyötysuhteella (kaikki energia muuttuu lämmöksi lopulta, ilmavirtaus
jne). Osa siitä lämmöstä menee kyllä hukkaan kun se ulkoyksikkö
luovuttaa lämpöä ulkoilmaan. Kokonaishyötysuhde on kyllä yli 100%
kunhan ollaan toiminta-alueella, kaiketi nykyään jossain cop 4 paikkeilla ?

Mutta tuo alaa olla jo pilkun viilaamista :-) tarkoitukseni oli puuttua
noihin suorasähkölämmittimien "säästöihin".

Jos tässä maassa oltaisiin fiksuja niin valtio tukisi kaikkien
lämmitysmuotojen vaihtamista maalämpöön, luultavasti tuontienergian
kulutus laskisi (puhumattakaan saasteista). Mutta politiikkahan ei
koskaan ole muuta kuin lehmänkauppoja :-)

ismo

Asko

unread,
Jan 23, 2016, 6:33:24 AM1/23/16
to
On 23.1.2016 9:14, Ismo Salonen wrote:
> Jos tässä maassa oltaisiin fiksuja niin valtio tukisi kaikkien
> lämmitysmuotojen vaihtamista maalämpöön

Miksi valtion pitäisi tuollaista tukea? Jos se on niin ylivoipaisen hyvä
lämmitysmuoto, niin kai siihen huomenna kaikki siirtyvät ihan ilman
tukiaisiakin?

Paitsi minä, joka olen laskenut takaisinmaksuajaksi yli 20 vuotta, ja
todennut että minulla on sille rahalle käyttöä enemmän nyt
kolmekymppisenä kuin joskus 50 - 60 vuotiaana.

-Asko

Mikko Saukkoriipi

unread,
Jan 25, 2016, 10:41:23 AM1/25/16
to
Koska valtiovalta hyötyy enemmän siitä että tuottamatonta energian
kulutusta pienennetään, kuin yksittäinen talous hyötyy pienemmästä
sähkölaskusta. Valtion pitää saada hiilidioksidipäästöjä laskettua,
mutta yksittäisellä taloudella ei tätä ongelmaa ole.

Toisaalta maalämmön rakennuskustannukset eivät suurelta osin mene
hukkaan valtion kannalta, koska vain osa siitä pääty ulkomaille. Loput
pyörittävät taloutta ja vähentävät työttömyyskorvauksia.


Ismo Salonen

unread,
Jan 25, 2016, 1:14:06 PM1/25/16
to
--snip--

Kerrankin joku on kanssani samaa mieltä. Sähköyhtiöt tuossa häviäisivät.
Ei tarvittaisi uutta ydinvoimalaakaan välttämättä (en jaksa tehdä
laskelmia, joku toinen varmasti tekee).
Kokonaisvaltaisesti ajateltuna tuo voisi hyvinkin olla win-win tilanne.

Itse en tuota enää laita nykyisillä hinnoilla, jos takaisinmaksuaika on
20 vuotta niin olen silloin reippasti yli 70. Jos takaisinmaksu aika jää
reippaasti alle 10 vuoteen niin voisin harkita.

Tilanne muuttuu koko ajan, öljyn hinnakehitys vaikuttaa asiaan
radikaalisti, samoin sähkön hinta ja laitteistojen hinta.
Pääomakuluja en edesole miettinyt. Ne kun vaan pidentävät
takaisinmaksuaikaa.

Juuri laiton uudemman öljykattilan (vm2002) vanhan 1980 mallisen
tilalle. Uskon että tuo maksaa itsensä takasin (kattila halpa, asennus
maksoi mutta sen saanee kotitalousvähennyksiin).

ismo


Asko

unread,
Jan 25, 2016, 1:39:44 PM1/25/16
to
On 25.1.2016 17:41, Mikko Saukkoriipi wrote:
> Koska valtiovalta hyötyy enemmän siitä että tuottamatonta energian
> kulutusta pienennetään, kuin yksittäinen talous hyötyy pienemmästä
> sähkölaskusta. Valtion pitää saada hiilidioksidipäästöjä laskettua,
> mutta yksittäisellä taloudella ei tätä ongelmaa ole.

Jos sähkölämmitys on "tuottamatonta", niin voisihan valtiovalta ihan
vaan nostaa sähköveroa, sen sijaan että ryhtyisivät suosimaan jotain
tiettyä lämmitysmuotoa. Aina kun lakiin ja asetuksiin kirjataan jotain
liian tarkkoja teknisiä yksityiskohtia, niin joku "lähestulkoon lain
mukainen" aparaatti jää väliinputoajan rooliin ja sellaisen omistajat
keksivät sitten jonkun porsaanreiän laista. :)

Hiilidioksidipykälät ovat nimenomaan esimerkki epäonnistuneesta laista.
Ne eivät ole yhtään vähentäneet rikkaiden maiden hiilidioksidipäästöjä,
kun me voimme ostaa päästöoikeuksia afrikasta ja siten tehdä afrikan
elinvoimaisuus entistä surkeammaksi. Sen lisäksi, että tuijotetaan
sähkölaitoksen tai henkilöauton käytön aikaisia päästöjä, pitäisi laskea
myös valmistukseen ja loppusijoitukseen liittyvät päästöt.


> Toisaalta maalämmön rakennuskustannukset eivät suurelta osin mene
> hukkaan valtion kannalta, koska vain osa siitä pääty ulkomaille. Loput
> pyörittävät taloutta ja vähentävät työttömyyskorvauksia.

Joo, työllistävä vaikutus niillä kuulemma on. Saattavat tarvita isojakin
remontteja 10 vuoden välein, kun taas suorasähköinen lattialämmitys
toimii yleensä vuosikymmeniä ilman minkäänlaista huolenpitoa.

-Asko

Mikko Saukkoriipi

unread,
Jan 26, 2016, 3:50:10 AM1/26/16
to
Mitä olet arvioinut lämmityskustannuksiksi siinä vaiheessa kun olet
eläkkeellä? Jos 20 vuoden kuluttua öljylämmityksessä määrätään
siirtymään biopolttoaineisiin, niin miten tämä vaikuttaa kustannuksiin?
Kuinka suuri eläkkeesi tulee olemaan verrattuna nykyisiin kuluihin?


Ismo Salonen

unread,
Jan 26, 2016, 8:42:15 AM1/26/16
to
On 26.01.2016 10:50, Mikko Saukkoriipi wrote:
>
> Mitä olet arvioinut lämmityskustannuksiksi siinä vaiheessa kun olet
> eläkkeellä? Jos 20 vuoden kuluttua öljylämmityksessä määrätään
> siirtymään biopolttoaineisiin, niin miten tämä vaikuttaa kustannuksiin?
> Kuinka suuri eläkkeesi tulee olemaan verrattuna nykyisiin kuluihin?

Kun olen eläkkeellä niin haluan olla sellaisissa maisemissa jossa ei
tarvitse lämmittää, etupäässä jäähdyttää. Tämä holhousyhteiskunta ei
minua tarvitse enkä minä sitä.

ismo

Asko

unread,
Jan 26, 2016, 3:10:20 PM1/26/16
to
On 26.1.2016 10:50, Mikko Saukkoriipi wrote:
> Mitä olet arvioinut lämmityskustannuksiksi siinä vaiheessa kun olet
> eläkkeellä? Jos 20 vuoden kuluttua öljylämmityksessä määrätään
> siirtymään biopolttoaineisiin, niin miten tämä vaikuttaa kustannuksiin?


Miten todennäköistä on, että olet ylipäätään enää hengissä "reilusti yli
70 vuotiaana" ?

https://www.thl.fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri


-Asko

0 new messages