Hirsipöytää havittelemassa
Paavo Heiskanen
siitä yrittäisi tehdä hirsipöydän. Miten puun kaatamisen kanssa pitäisi
toimia, itse olen harkinnut seuraavia vaihtoehtoja:
1. Kuoren poistaminen lyhyeltä pätkältä juuresta lähtien, kaato
seuraavana kesänä, kuoren poistaminen, x vuoden kuivatus pitkänä tukkina.
2. Kaato tänä kesänä, kuoren poistaminen, x vuoden kuivatus pitkänä tukkina.
3. Kaato tänä kesänä, kuoren poistaminen, x vuoden kuivatus
määrämittaisina tukkeina.
4. 3. Kaato tänä kesänä, kuoren poistaminen, x vuoden kuivatus
määrämittaisina puolitettuina tukkeina.
5. Joku muu, mikä?
[L/V]inkkejä toivotaan, myös ohjeet/piirrustukset/kokemukset otetaan
kiitollisuudella vastaan.
--
Paavo
Pekka Huhta
>Mökin pihalta pitää kaataa suurehko kuusi ja olen pohdiskellut josko
>siitä yrittäisi tehdä hirsipöydän. Miten puun kaatamisen kanssa pitäisi
>toimia, itse olen harkinnut seuraavia vaihtoehtoja:
>1. Kuoren poistaminen lyhyeltä pätkältä juuresta lähtien, kaato
>seuraavana kesänä, kuoren poistaminen, x vuoden kuivatus pitkänä tukkina.
Tämä on ihan hyvä keino, tosin männyllä paljon tehokkaampi kuin kuusella.
Vaan pihkottuu se sekin. Jos pihkan määrää haluaa maksimoida, niin jätä
kämmenen levyinen lisu kuorta katkaisematta, niin että se nostaa pihkaa
sitä myöten ylemmäs puuhun. Muuten pihkoittuu vain ihan katkaisukohdan
vierusta. Tervankeitossa tehtiin kuulemma niin että puu kaulattiin ensin
yhtenä vuonna niin että sinne jäi se "elämänlanka" vuodeksi ja sitten
toisena vuonna rinnan korkeudelta uudestaan niin että elämänlanka jäi
toiselle puolelle puuta. Sen jälkeen puu oli yleensä jo kuollut, mutta
pihkan määrä saatiin maksimoitua.
Meille tehtiin tuollainen pöytä liki 30 vuotta sitten ja se sahattiin
klapeiksi viime keväänä lähes loppuun lahonneena. Tukki oli puolisen
vuotta kuoripäällisenä kuivumassa ennen halkaisua, mutta se sinistyi aika
ikävästi.
Mieleen tulee että jos kaulaat puun niin että se keloutuu pystyyn
niin se kuivuu siinäkin jo jonkin verran. Ja sahatavaraahan sä et ole
tekemässä, niin että sitä ei tarvitse kuivata vuosikausia.
Jos sitä kuivaa kuori päällä niin se sinistyy. Jos ottaa koko kuoren pois
mutta ei halkaise, niin se voi haljeta kuivuessaan sydäntä myöten, jolloin
menee helposti pilalle koko tukki.
Jos sen halkaisee valmiiksi pian kaadon jälkeen, niin voi olla varma että
se ei ainakaan halkea sydäntä myöten. Sen sijaan sahauspintaan voi tulla
isompia tai pienempiä pikkuhalkeamia.
Kuivaat kummin päin hyvänsä niin jätä vähintään puoli metriä ylimääräistä
molempiin päihin. Puu halkeilee päästään aina helpommin kuivuessaan,
jolloin määrämittainen on joka tapauksessa päästään halki. Tätä voi
vähentää vetämällä päätypinnat öljymaalilla jotta ne eivät kuivu liian
sukkelaan muuhun puuhun verrattuna.
Se kaulaaminen voi olla hyvä ajatus, kannattaa varmaan aloittaa siitä jos
aikaa on. Kaataa sitten talvella ja hommaa sahaamisen kevättalveen
mennessä. Ja kun se kevätahavilla kuivaa niin se alkaisi jo olla kesän
korvalla sen verran kuiva että siitä voisi jo ruveta pöytää laatimaan. Sen
ei tosiaan tarvitse puusepänkuivaa olla, tukki kuivuu kumminkin vuosia.
Ja selvittele että mistä löydät sahurin sille puulle, sillä on yleensä
ammattitaitoa enempikin kaatamiseen ja kuivaamiseen.
Niin ja pikkuvinkkinä: etsi sellainen sahuri jolla on kenttävannesaha.
Isonkaan kenttäsirkkelin terä ei välttämättä ylety läpi asti ja meillä oli
aika savotta höyläillä kahdesta suunnasta sahatun kansi tasaan kun
sahuukset ei ihan sattuneet kohdalleen. Vaikka ei se nyt enää nykyään
käsikutterilla pitkään vie, mutta silloin kyllä sai työnnellä toisenkin
lastun käsihöylällä.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Tapio Viljava
"Paavo Heiskanen" <paavo.h...@hut.fi> wrote in message
news:KsF4g.7927$dT5....@reader1.news.jippii.net...
> Mökin pihalta pitää kaataa suurehko kuusi ja olen pohdiskellut josko
> siitä yrittäisi tehdä hirsipöydän.
Meinaat sellaista, mikä on tehty halki sahatuista puista, ja penkit samalla
tekniikalla? Pekan vinkit ovat OK, mutta sen verran inttäisin vastaan, ettei
siihen mitään sahuria tarvita. Ne kahden metrin pöllit saa hyvin itsekin
halki moottorisahalla. Edellyttäen että saha on priimakunnossa. Nostat
pöllin pystyyn seisomaan ja seisot itse tuolilla vieressä. Saha käyntiin ja
annat sen pudota omalla painollaan suoraan pöllin keskiviivaa pitkin alas.
Puolivälissä joudut pitämään tauon astuaksesi tuolilta maan pinnalle. Tulee
siisti jälki.
Tapsa
Pekka Huhta
>Meinaat sellaista, mikä on tehty halki sahatuista puista, ja penkit samalla
>tekniikalla? Pekan vinkit ovat OK, mutta sen verran inttäisin vastaan, ettei
>siihen mitään sahuria tarvita. Ne kahden metrin pöllit saa hyvin itsekin
>halki moottorisahalla. Edellyttäen että saha on priimakunnossa. Nostat
>pöllin pystyyn seisomaan ja seisot itse tuolilla vieressä. Saha käyntiin ja
>annat sen pudota omalla painollaan suoraan pöllin keskiviivaa pitkin alas.
>Puolivälissä joudut pitämään tauon astuaksesi tuolilta maan pinnalle. Tulee
>siisti jälki.
Joo, näinhän se käy. Meillä vaan oli pöydänkannen pöllit sen kokoisia että
puolen metrin kenttäsirkkelin terä ei tullu läpi asti ja siitä mulla toi
pakkomielle sahureihin tuli. Pöytä oli semmonen ehkä 110-120 cm leveä ja
kolmisen metriä pitkä ja kun se oli pakko sahauttaa niin samalla tuli
penkitkin, semmoset vähän vajaa 40 senttiä leveät. Kun puhuttiin isosta
kuusesta niin ajattelin että eihän puolimetrinen vielä niin iso ole.
Jos siitä menee moottorisaha läpi niin hyvä niinkin, Säästäähän siinä
sahurin palkan. Lisämausteena voisi ajatella että pöllin vastakkaisille
puolille kopsauttaisi linjalaudan malliksi, pelkällä silmämäärällä en
ainakaan itse osaa sahata noin pitkää ihan suoraan. Muuten tulee semmonen
pöytä jossa just ja just kaljapullo pysyy pystyssä :)
Tuli sitten muuten vielä mieleen että noin isoissa kuusissa on helposti
maannousemaa, varsinkin jos se jo kuivattaa oksia tai on muuten
ränsääntyneen näköinen. Voi joutua tyveämään aika korkeallekin ennen kun
löytyy läpi asti tervettä puuta. Eli jos käy niin huonosti että tyvipölli
on pilalla niin katsele valmiiksi "kakkoskuusi" josta voi sitten laatia
penkkejä jos pöydänkansi pitää ottaa kovin ylhäältä ja penkkitavara jää
vähiin.
Pekka
Paavo Heiskanen
> "Tapio Viljava" <tapio....@poista.danisco.com.invalid> writes:
>
> penkitkin, semmoset vähän vajaa 40 senttiä leveät. Kun puhuttiin isosta
> kuusesta niin ajattelin että eihän puolimetrinen vielä niin iso ole.
Yritin pienentää mielikuvaa puhumalla suurehkosta kuusesta suuren
sijaan. Olisikohan kuusen tyvihalkaisija vajaan puolen metrin luokkaa
joten laipan pitäisi riittää. Joskus töissä kuulin ns. "ammattilaisten"
puhuvan että halkaisussa sahan ketju tulee teroittaa eri tavalla,
enemmän poikittain laipan suhteen kun normaalisti, onko tässä mitään perää?
> puolille kopsauttaisi linjalaudan malliksi, pelkällä silmämäärällä en
Tämä oli hyvä vinkki, pistetään muistiin. Kuusi kasvaa melko "huonolla"
paikalla, kallioisessa rinteessä joten uskon että se olisi melko
pienisyistä ja muutenkin kelpo tavaraa. En tosin tiedä riittääkö siitä
penkeiksi, täytyy mittailla. En ole nyt ehtinyt paikalla käydä puuta
kaulaamassa joten voi olla että joudun kaatamaan sen portaiden tieltä
sellaisenaan. Kuinka suuri vaara on että kuivuessaan puolikkaat menevät
propelleiksi? Lisäksi rupesin miettimään että jos kaadan puun
kaulaamatta, valuuko se ikänsä pihkaa sotkien vaatteet? Olisiko tälle
tehtävissä mitään, esim pintakäsittelyä/vastaavaa?
Paavo
Pekka Huhta
>Yritin pienentää mielikuvaa puhumalla suurehkosta kuusesta suuren
>sijaan. Olisikohan kuusen tyvihalkaisija vajaan puolen metrin luokkaa
>joten laipan pitäisi riittää. Joskus töissä kuulin ns. "ammattilaisten"
>puhuvan että halkaisussa sahan ketju tulee teroittaa eri tavalla,
>enemmän poikittain laipan suhteen kun normaalisti, onko tässä mitään perää?
Ainakin käsisahassa halkaisusaha terotetaan just noin, lieneepä sama juttu
moottorisahankin kanssa.
>> puolille kopsauttaisi linjalaudan malliksi, pelkällä silmämäärällä en
>Tämä oli hyvä vinkki, pistetään muistiin. Kuusi kasvaa melko "huonolla"
>paikalla, kallioisessa rinteessä joten uskon että se olisi melko
>pienisyistä ja muutenkin kelpo tavaraa. En tosin tiedä riittääkö siitä
>penkeiksi, täytyy mittailla.
Jos tyvi on puoli metriä ja pöytä on alta kolmen metrin mittainen niin
tuleehan siitä penkit väkisinkin. Tyvestä pöytälevy ja välitukista penkit.
Jos ei sitten joudu tyveämään niin ylös että penkeistä tulee puhelintolpan
paksuiset.
>En ole nyt ehtinyt paikalla käydä puuta
>kaulaamassa joten voi olla että joudun kaatamaan sen portaiden tieltä
>sellaisenaan. Kuinka suuri vaara on että kuivuessaan puolikkaat menevät
>propelleiksi?
Varmasti siinä jotain muodonmuutosta on, mutta ei ne propelleiksi pääse
menemään. Pöydän kantta ei kannata heti samantien ruveta tekemään
valmiiksi jos sen joudut nyt piakkoin kaatamaan.
Jos sen nyt kaadat niin se on märimmillään koko puu, just oikeen hikisintä
kevätpuuta. Mutta sillon kai se on kaadettava kun pakko on.
>Lisäksi rupesin miettimään että jos kaadan puun
>kaulaamatta, valuuko se ikänsä pihkaa sotkien vaatteet? Olisiko tälle
>tehtävissä mitään, esim pintakäsittelyä/vastaavaa?
Itkeehän se pihkaa aika pitkään jos sen tähän aikaa kaataa, mutta ei
loputtomiin.
Pintakäsittelyksi itse laittaisin tervaa, pellavaöljyä ja tärpättiä. Se
meidän vanha pöytä oli Valtilla käsitelty suunnilleen vuosittain, siihen
aikaan vielä Valtissakin oli pentakloorifenolia myrkkynä (eli sitä
kaikista yrmyintä myrkkyä jota nyt sahojen tonteilta kaivellaan). Kun
siinä ei ollut kumminkaan mitään joka olis estänyt veden imeytymistä
puuhun niin se oli lahonnut aika puruksi melkein koko matkalta.
Ennemmin suojaisin kevyesti vedeltä tolla vanhalla Roslagin mahongilla
kuin yrittäisin myrkyttää lahoa turhaan. Pihkan itkemiseen niillä ei oo
kummallakaan juuri vaikutusta.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/