Tavallinen kaivovesipumppu
Zaphod
kaivovesipumpun toimintaperiaate. Kymmeniä erilaisia pumppumalleja olen
nähnyt, ja niiden toimintaperiaatteen ymmärrän, mutta tuon omakotitalon
painevesijärjestelmän kiinteästiasennettava pumppu on
toimintaperiaatteeltaan minulle hämärän peitossa, vaikka olen nähnyt joskus
muksuna sellaisen palasinakin.
Löytyisikö jostainpäin netistä kaaviokuvaa selityksineen?
Mikähän tuollaisen pumpun englanninkielinen nimi on?
erkki kukkonen
news:k_wT9.24124$ZE1.5...@news1.nokia.com...
mitä mahdannet tarkoittaa "tavallisella" pumpulla?
kaikki normaalikäyttöön tarkoitetut pumput ovat tavallisia,
nykyisin tavallisesti keskipakopumppuja
milloin olit muksu? kuinka vanhasta pumppumallista on kyse?
ennen vanhaan pumpattiin vesi kaivosta tavallisesti ämpäriin
eikä painevesijärjestelmään
Erkki Näsi
Zaphod kirjoitti viestissä ...
>Tekniikasta kiinnostuneena olen aina miettinyt, että mikä on tavallisen
>kaivovesipumpun toimintaperiaate. Kymmeniä erilaisia pumppumalleja olen
>nähnyt, ja niiden toimintaperiaatteen ymmärrän, mutta tuon omakotitalon
>painevesijärjestelmän kiinteästiasennettava pumppu on
>toimintaperiaatteeltaan minulle hämärän peitossa, vaikka olen nähnyt
joskus
>muksuna sellaisen palasinakin.
>Löytyisikö jostainpäin netistä kaaviokuvaa selityksineen?
www.pumppulohja.fi Suomeksi nimi on vesirengaspumppu.
Erkki Näsi
ht
Jos puhutaan samasta asiasta niin järjestelmärakenne on:
kaivo-letku-imupumppu-painesäiliö-johtoverkko (+säätöjärjestelmä).
Toimintaperiaate taitaa olla seuraava: Pumppu pumppaa painesäiliöön
vettä kun paine säiliössä on alentunut riittävästi, säiliössä on siis
paineistettua ilmaa joka antaa vesijohtoverkolle käyttöpaineen. Kun
vettä käytetään paine laskee koska ilmatilavuus kasvaa -> pumppu
käynnistyy. Pumpun pumpattua vettä painesäiliöön ilmanpaine nousee
ilmatilavuuden pienetessä ja pumppu sammuu. Tästä siis johtuu pumpun
käyminen jaksottaisesti vaikka hanasta tulee vettä "tasaisesti".
Tällainen ainakin mummun sotien jälkeen rakennetussa "mukavuuksin
varustetussa" rintamamiestalossa. Taitavat nuo kesämökkipumput olla ihan
samalla periaatteella vaikkakin minikoossa.
Roy
MRA
estetään paineastian, pumpun ja imuputken tyhjeneminen pumpun sammuessa.
________
|paineastia | --- <pumppu>-----------imuputki--<takaiskuventtiili> kaivo
|________|____|_______________vesiputki_________kraaana
|
anturi/mittari
Eli tarvitaan imuputki, jossa pohjaventtiili (takaiskuventtiili),
pumppu/sähkömoottori, paineastia (joko kalvopaisunta-astia tai "ilmapatsas"),
anturi ja painevirtakytkin. Painevirtakytkin käynnistää ja sammuttaa pumppua
pyörittävän sähkömoottorin ennalta asetetuissa ala- ja ylärajapaineissa. Samaan
tapaan kuin ilmakompressoreissa.
Kompakteissa painevesiautomaateissa on samat osat mahdollisimman kompaktisti
integroituna sekä kalvopaisunta-astia.
t:Mikko
Marko
"MRA" <m...@no.spam.com> wrote in message
news:3E22992E...@no.spam.com...
> Sellainen olennainen osa kun pohjaventtiili löytyy tuolta imuputken
päästä. Sillä
> estetään paineastian, pumpun ja imuputken tyhjeneminen pumpun sammuessa.
-x-----x----klips----x-------
> Eli tarvitaan imuputki, jossa pohjaventtiili (takaiskuventtiili),
> pumppu/sähkömoottori, paineastia (joko kalvopaisunta-astia tai
"ilmapatsas"),
------x------x------x--klips------
Mitäs hyötyä tuolla kalvopaisunta-astialla itseasiassa saavutetaan
verrattuna tuohon "ilmapatsas" -tyyppiseen. Tietysti jos se paineastian
letku menee astian kyljestä sisään, niin silloinhan sieltä ilma karkaisi
vesijohtoverkkoon ilman sitä kumipussia, mutta onko siihen muuta syytä?
Antaako se tasaisemman paineen suhteessa kokoonsa tjsp?
Itselläni on tuollainen "tavallinen" rosterinen paineastia, johon letku
menee säiliön pohjasta sisään. Eli ilma ei pääse karkaamaan verkkoon vaikka
paineet putoaisivat nollaan. Ajattelin vaan, että tuossa
kalvopaisunta-astiassahan on yksi särkyvä osa lisää. Keep it simple ja
silleen.
Kyselin muuten tätä samaa asiaa rautakaupan LVI-myyjältä sekä oikein
LVI-tarvikeliikkeessä. Taisin vaan kysellä liian nuorilta myyjiltä, koska
sain jotain ympäripyöreää jargonia vastaukseksi.
Marko
ML
"Marko" <ma...@aukkanenpoista.com> wrote in message
news:b041j3$9ls$1...@news1.songnet.fi...
> Mitäs hyötyä tuolla kalvopaisunta-astialla itseasiassa saavutetaan
> verrattuna tuohon "ilmapatsas" -tyyppiseen.
Ainakin sijoittamisen helppous. Kalvopaisunnan voi laittaa tekniseen tilaan,
paisunta-astiaa välttämättä ei.
--
ML
Marko
"ML" <mi...@laukkaset.com> wrote in message
news:WZgV9.346$NW5...@read3.inet.fi...
Siis mitä? Onkos tässä nyt minulla termit hukassa vai mitä... määrittele
paisunta-astian ja paineastian ero?
Tuolla kellarissa on paineastia(?) ilman sitä kumikalvoa. Tiedän sen, koska
tyhjensin ja puhdistin astian tuossa mennä viikolla sattuneesta syystä :) Se
ei, nimensä mukaan, päästä paineita eikä vesiäkään mihinkään muualle kuin
vesijohtoverkkoon. Kyllähän sen voi tekniseen tilaan laittaa.
Vai vaativatko jotkut määräykset johonkin tilaan nimenomaan
kalvopaisunta-astian? Nuo molemmathan toimivat samalla periaatteella, eroa
on vain se kumipussi siellä sisällä. ->palataan jälleen ruutuun: Mitäs etua
sillä siellä saavutetaan? Ei jymmärrä.
Kiinnostaa aina vaan enemmän tuo kalvopaisunta-astian _kumikalvon_ funktio.
Marko
Jari Kaponen
korroosiota putkistossa.
Muistaakseni kalvopaisunta-astialla saavutetaan sama hyötytilavuus
pienemmällä pöntöllä.
ML
"Marko" <ma...@laukkanenpois.com> wrote in message
news:b04g91$goi$1...@news1.songnet.fi...
>
>
> "ML" <mi...@laukkaset.com> wrote in message
> news:WZgV9.346$NW5...@read3.inet.fi...
> >
> > "Marko" <ma...@aukkanenpoista.com> wrote in message
> > news:b041j3$9ls$1...@news1.songnet.fi...
> >
> > > Mitäs hyötyä tuolla kalvopaisunta-astialla itseasiassa saavutetaan
> > > verrattuna tuohon "ilmapatsas" -tyyppiseen.
> >
> > Ainakin sijoittamisen helppous. Kalvopaisunnan voi laittaa tekniseen
> tilaan,
> > paisunta-astiaa välttämättä ei.
>
> paisunta-astian ja paineastian ero?
Siis mistä puhutaan?
Jos tällä ilmapatsas tyyppisellä systeemillä tarkoitetaan patteriverkoston
vapastihengittävää paineastiaa. Astia on korkeammalla kuin talon patterit,
mutta samassa kierrossa, esim vintillä. Tälläistä "ilmapatsasta" ei käytetä
käyttövedessä.
Sitten voidaan käyttää kalvotonta paisunta-astiaa (ilmeisesti täytetty
typellä?), kalvollista-astiaa (ja paria muuta systeemiä). Nämä voidaan
sijoittaa tekniseen tilaan.
Jos taas puhutaan käyttövedestä niin siellä on painevesisäiliö. Systeemissä
voi olla joka sellainen iso galvanoitu (tms) pönttö. Siellä on pelkkää ilmaa
vastuksena. Eli pönttö tyhjätään vedestä, laitetaan roppu kiinni ja pumppu
uudelleen käyntiin.
Tämä systeemi on heti pumpun perässä (tässä on tietenkin se "ilmapatsas").
Koot lienee jotain 150-1000 litraa (tjsp).
Sitten voi olla se kalvollinen painevesisäiliö, missä noin 1-20 litran
(yleensä)pöntössä on kumisäiliö sisällä. Pöntössä pidetään vastapainetta,
esim täyttämällä kompuralla.
Joku jatkakoon jos ja kun on syytä...
--
ML
Marko
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> wrote in message
news:b04m1i$jfi$1...@news1.songnet.fi...
No niin, nyt ollaan asian ytimessä. Noita molempia mietin, mutten ollut
varma.
Marko