Kuinka yleistä on lattialaattojen irtoaminen? Kiinnitin juuri n. 40 laattaa
(30x30) uudestaan (yli 10v vanhoja, ei
saa uusia) jotka irtoilivat 11v asumisen jälkeen. Lattiassa on
sähkälämmitys. Osassa laatoista oli lähes
kaikki laasti laatassa kiinni, osassa kaikki laasti oli betonissa. Liekö
syynä lämpöliike (vesikiertoinen lämmitys
voisi aiheuttaa pienempää liikettä), sementtiliima, huono laasti (vanhaa?,
muuten heikko laatu?) vai mikä...?
Suuret laatat irtoavat hiukan helpommin itsestään, ja irtoaminen alkaa usein
laatoituksen reunoilta. Meillä on
irronnut sekä Pukkilan että Recer:in laattoja, joten valmistajasta se ei
johtune.
Onko nykylaasteissa laatueroja? En ole rakentanut ko. taloa itse, mutta sen
tiedän että laasti on ollut Saneerauslaattalaastia.
Mitenkä on tilanne vesieristyksen kanssa, sehän ei ole yhtä huokoinen (ja
voisi kuvitella ettei myöskään yhtä
pitävä) kuin betoni?
terv. Pasi
Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys ja suurin osa 30x30 laatoista
vuosien saatossa pikkuhiljaa irtoilleet. Pienet laatat ovat pysyneet
kiinni.Uskon syyn piilevän lämpölaajenemisessa. Kuvittelisin, että iso
laatta periaatteessa pysyisi yhtä hyvin kuin pieni, mutta sehän vaatii
huomattavasti suuremman paineen kiinnittyäkseen samalla tavalla kuin pieni.
Eli epäilen, ettei isoja laattoja ole aikanaan painettu tarpeeksi lujaa
lattiaan. Jos 5x5 cm laatta painetaan kilon voimalla lattiaan, pitäisi 30x30
cm laatta painaa 36 kg voimalla jotta paine olisi sama.
-PS
Tai sitten lattialla on kävelty liian aikaisin. Pienet laatat kuivuu
kävelykuntoon päivässä parissa, mutta suuret laatat ei, koska kuivuminen
tapahtuu saumojen kautta, jotka isoissa laatoissa ovat kauempana laatan
keskustasta.
Peté
Mutta eikös laattalaasti sisällä sementtiä, joka vaatii vettä kovettuakseen,
eli liian nopea
kuivuminen heikentäisi lujuutta? Silloin mäski ison laatan alla olisi
lujempaa... ;-)
- Pasi
> Kuinka yleistä on lattialaattojen irtoaminen? Kiinnitin juuri n. 40 laattaa
> (30x30) uudestaan (yli 10v vanhoja, ei
> saa uusia) jotka irtoilivat 11v asumisen jälkeen. Lattiassa on
> sähkälämmitys. Osassa laatoista oli lähes
> kaikki laasti laatassa kiinni, osassa kaikki laasti oli betonissa. Liekö
> syynä lämpöliike (vesikiertoinen lämmitys
> voisi aiheuttaa pienempää liikettä), sementtiliima, huono laasti (vanhaa?,
> muuten heikko laatu?) vai mikä...?
Veikkaisin että huono laasti, tai huono betoni, mutta vaikea sanoa.
Lämpölaajemisteoria edellyttäisi siis että betoni ja laatta olisivat
välillä ERI lämpötiloissa. Luulisi että niiden välinen lämpötilaero ei
koskaan muutamaa astetta suurempi olisi. (?)
>
> Onko nykylaasteissa laatueroja? En ole rakentanut ko. taloa itse, mutta sen
> tiedän että laasti on ollut Saneerauslaattalaastia.
Poikkeaa oikeasta laastista siten että siinä on (muovimaista?) liimaa
joukossa. Jää hiukan joustavaksi.
>
> Mitenkä on tilanne vesieristyksen kanssa, sehän ei ole yhtä huokoinen (ja
> voisi kuvitella ettei myöskään yhtä
> pitävä) kuin betoni?
>
Betoni olisi syytä kastella ennen laatoitusta ettei se imisi laastista
vettä pois.
--
Uljas
Yleensä taidetaan käyttää primeria tähän tarkoitukseen?
Juha
Laastin ns. kuivuminen on kemiallinen prosessi eikä kuivuminen
Se prosessi käyttää laastissa olevaa vettä hyväkseen.
Ei ole syytä kiihdyttää ennenaikaista veden poistumista lattialämmityksellä.
Tämä on nyt mutu: Kemiallisen prosessin loppuunviemiseksi olisi hyvä
kastella laatoitusta sen viikon aikana niin, että laasti saa saumojen
kautta vettä.
Saatan olla väärässäkin. Itse menettelin kuitenkin kertomallani tavalla
viime kesänä lattian laatoitustyössä.
Laatoituslaasteissa on liima-aineita. Niiden tulisi kyllä tarttua
vesieristysmateriaaleihin.
Mielestäni Saneerauslaattalaasti on kunnollista tavaraa.
Kuivuttuaan sitä on todella vaikea saada irti työvälineistä ja sormista.
Laatoituksen kannalta tärkeätä on myös pohjatyön laatu. Pohjan on syytä
olla tasainen ilman kohoumia.
Pohjan tasaisuuden tärkeys korostuu isoja laattoja käytettäessä.
Kuivana kokeillessa laatat eivät saa keikkua pohjan päällä.
Leveällä lastalla vedellen lattiatasoitteen saa helposti tasaiseksi ja
oikaistuksi ennen laatoitusta
Leveällä lastalla myös lattian kaatojen viimeistely onnistuu hyvin.
terv, Risto
Kun meillä oli laatoitus ajankohtainen soitin meidän laastin valmistajalle,
eli Kiillolle ja mitään syytä ei ollut kytkeä vesikiertoista lämmitystä
pois.
Meno vesi oli tuolloin 20C.
> Onko syynä laastin liian nopea
> kuivuminen vai lämpöliike, jos lämmön pitää
> päällä? Näin -25 asteen pakkasilla kakku menee aika kylmäksi, jos
> ohjetta noudattaa tarkasti.
Hulluahan se olisi lämmitys katkaista näillä pakkasilla...
Mutta jos muutenkin lämmität sähköllä niin miksei sitten samalla
vaikka puhaltimella?
> Kuinka yleistä on lattialaattojen irtoaminen? Kiinnitin juuri n. 40
> laattaa (30x30) uudestaan (yli 10v vanhoja, ei
> saa uusia) jotka irtoilivat 11v asumisen jälkeen.
Meillä on muutamia 30x30 laattoja nyt vuoden asumisen jälkeen irti...
Kopisevat ikävästi, vielä ei ole yhtään otettu ylös ja katsottu missä
mättää.
Epäilen juuri tuota että niitä ei ole kunnolla painettu kiinni?
> Lattiassa on
> sähkälämmitys. Osassa laatoista oli lähes
> kaikki laasti laatassa kiinni, osassa kaikki laasti oli betonissa.
> Liekö syynä lämpöliike (vesikiertoinen lämmitys
> voisi aiheuttaa pienempää liikettä), sementtiliima, huono laasti
> (vanhaa?, muuten heikko laatu?) vai mikä...?
> Suuret laatat irtoavat hiukan helpommin itsestään, ja irtoaminen
> alkaa usein laatoituksen reunoilta. Meillä on
> irronnut sekä Pukkilan että Recer:in laattoja, joten valmistajasta se
> ei johtune.
>
> Onko nykylaasteissa laatueroja? En ole rakentanut ko. taloa itse,
> mutta sen tiedän että laasti on ollut Saneerauslaattalaastia.
>
> Mitenkä on tilanne vesieristyksen kanssa, sehän ei ole yhtä huokoinen
> (ja voisi kuvitella ettei myöskään yhtä
> pitävä) kuin betoni?
JJ
Laattalaastien kiinnitys perustuu kyllä pääosin sementin kovettumiseen, ei
kuivumiseen tms. Joten saumoilla ei pitäisi olla merkitystä.
Laatoitustyölle alustan lämpötilaksi annetaan +15 - +25. Olennaista on
alustan pysyminen mahdollisimman tasalämpöisenä koko työn ajan. Kuinka vakaa
kyseisen tilan lämmitys on ja onko sinulla mahdollisuutta alentaa sitä? Se
olisi varmaankin optimi.
> Mitenkä on tilanne vesieristyksen kanssa, sehän ei ole yhtä huokoinen (ja
> voisi kuvitella ettei myöskään yhtä
> pitävä) kuin betoni?
Vesieristys vaatii pääosin samat olosuhteet kuin laatoitustyö alustalta.
Alustan pitää lisäksi olla riittävän sileä ja omata riittävä tartunta.
Tartuntaa voi testata eri tavoilla, mutta nopein ja osaavan käsissä
tehokkain on törkkäisy ruuvitaltalla!
Kyllä se lämpöliike on, joka laatat irroittaa. Sähkölämmitys on
siitä hankala, että se on liian helppo kytkeä pois päältä.
Ts. vesikiertoisen lattialämmityksen päällä laatoitus pysyy
paremmin kun lämmitys on aina päällä.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Jos näin on, niin luulisi olevan paras pitää tasainen lämpö laatassa, eikä
alkaa sitä jäähdytellä kytkemällä lämmitys pois? Jos vaikka menovesi on 20
asteista, niin miten se kuivattaa laastia nopeammin kuin 20 asteinen
sisäilma?
eikös' tuossa jo sormetkin kohmetu ?
kannattaskos' hankkia jonkinlainen "sisätilan" lämmitin
> Onko nykylaasteissa laatueroja? En ole rakentanut ko. taloa itse,
> mutta sen tiedän että laasti on ollut Saneerauslaattalaastia.
saneerauslaasti ei ole märkätilan lattiaan tarkoitettu
Saneerauslaasti != SaneerausLAATTAlaasti...
>> Onko kenelläkään parempaa tietoa, miksi lattialämmitys pitäisi olla
>> poiskytkettynä laatoituksen aikana?
>> Näin -25 asteen pakkasilla kakku menee aika kylmäksi, jos ohjetta
>> noudattaa tarkasti.
Hanki laastia, jossa saa olla lattialämmitys päällä.