--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jao(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================
Olisi mukava jos muutkin laittavat lukemia vaikka aika vaikeaa vertailu
savi/moreeni/vesistö/porakaivo keruulla on..
Terv. Timo P
"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> kirjoitti
viestissä:c0d1d1$iue$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Terv.MK
"Timo Pulkkinen" <timi@_poistatämä_kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:c0d95n$184$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
400 metriä savimaassa Lahden korkeudella,+1 kun tulee maasta, koneelta
maahan -1,7 astetta näillä pakkasilla.Ekowell EPT 400
Matti
Tuleva 3,2 ja lähtevä -1,5. Putkea on 680m noin metrin syvyydessä. 1/3
hiekkaa, loput savimaata.
-Ilkka Sorsa
> Putkea on 680m noin metrin syvyydessä
Kun putkea on noinkin rajusti, niin tulee mieleen, että minkälaisessa
kaivannossa se on/pitäisi olla? Onko sillä mitään käytännön merkitystä, jos
putki on ikään kuin isolla "kiepillä", eli useampia vetoja samassa kuopassa
pienin välietäisyyksin? Vai niinkö se yleensä tehdäänkin? :-) Entä syvyys -
useimmilla tähän vastanneissa tuntuisi olevan hiukan yli metrissä - onko
vastaavaa hyötyä syvemmästä asennuksesta?
Eero
-Kare
"Eero Augustin" <eero.a...@augustinimports.fi> wrote in message
news:c0f63d$tm$1...@plaza.suomi.net...
Mulle selitti Ekowell asentaja että jos putken laittaa liian syvälle niin
kesän aikana ei maan lämpötila ehdi palautua vaan seurauksena olisi maan
jäähtyminen vähitellen ja muutamien vuosien kuluttua putken ympärillä olisi
"ikirouta".Niinpä laitoin 1,2 metrin syvyyteen ja hyvin on toiminut,kuudes
talvi menossa.Putkien etäisyys vaakasuunnassa oli muistaakseni 1,5 metriä.
Matti
Käytössä Carrier 9kw, 170m reikä kalliossa, Turun kupeessa.
- ulkolämpötila -15C
- maalämpöpiirin menolämpötila -3.5
- maalämpöpiirin paluulämpötila 0.1
T: Mika
http://rakentaja.hitechplace.com/
Raksa, keskustelufoorumi pienrakentajille
> Putkien etäisyys vaakasuunnassa oli muistaakseni 1,5 metriä.
No tuon halusinkin tietää. Eli se "kieppi talon ympärille samalla kun
sokkeli fiksataan"-ajatus ei varmaankaan toimi, jos ja kun putki tarvitsee
aika lailla tilaa vaakasuunnassa? Jos funtsitaan, että 300-600 metriä luirua
pitäisi saada valmiiseen tonttiin (siis niin, että olemassa olevat puut,
pensaat jne säilyvät ehjänä), niin taitaapa olla jokseenkin akrobatiaa..
Mitenkäs putki toimisi pihatien alla - mahtaako lumen vähyys haitata?
Eero
Heh,meillä kaivinkone nosteli ensin omenapuut ,marjapensaat ym juurineen
tontin reunalle ja putkiston asennuksen jälkeen takaisin,taikka tarkkaan
ottaen emäntä sommitteli noiden osalta uuden järjestyksen mutta kaikki
onnistui hyvin,ainoatakaan puuta eikä pensasta menetetty.Pari päivää olivat
"evakossa"
On se silti sellaista akrobatiaa että kannattaa vaikka langalla ja kepeillä
sommitella putkireitit etukäteen ja piirtää jonkinlainen mittapiirros.Mä
tein putken upotuksen silleen että kone kaivoi n 8-12 metriä ojaa,putki
sinne ja seuraavaa ojaa kaivaessa kone täytti edellisen....
> Mitenkäs putki toimisi pihatien alla - mahtaako lumen vähyys haitata?
Pihatien ja vastaavien kulkuväylien kohdalta täytyy putkisto eristää
jollain (styrox?)kourulla eikä siitä kohtaa sitten lämpöä saa
Matti
Vesilahdessa Pirkanmaalla, pumppu Ekowell 752 (kompressorin ottoteho 2.3kW)
- liuos maahan -0.8
- liuos maasta 1.1
- menovesi 27.3, tulo 24.5
- kuumakaasu 84.3
- kompura käynyt viimeisen vuorokauden aikana 9.2 tuntia
- lämpötila sisällä 20.0, lämpötilaanturia ei ole ulkona, mutta noin -7,
edellisenä yönä on saattanut olla pakkasta yli -20
- yläsäiliö 72.1 ja alasailiö 40.0
Kyseessä rakenteilla oleva talo, 132 m2, vesikiertoinen lattialämmitys
(wirsbo, putkea lattiassa jotain noin 700m) viimeaikoina en ole muuta tehnyt
kuin katsomassa, että kaikki on kunnossa, eli ovea ei ole paljoa auottu.
Kuumaa käyttövettä ei ole käytetty ollenkaan.
Putkea savimaassa noin metrin syvyydessä 600m kahdessa 300m lenkillä. Pumppu
ollut päällä noin puolitoista viikkoa. Liuos maasta lämpötila voisi olla
ehkä korkeampikin? Noin viikko sitten ilma lämpeni päiväksi hieman plussan
puolelle. Niihin aikoihin liuos maasta nousi noin kuuden lämpöasteen
paikkeille eikä pumppu käynyt montakaan tuntia vuorokaudessa. Sisälämpötila
oli silloin kolmisen astetta alempi. Sen tarkemmin en tulo- ja paluuveden
lämpötiloja ole seurannut.
Kerro Marko omat lukemasi.
Petteri
Meillä IVT C7 kalliossa (166m) keruuputki:
tulo +0,1 celsius
meno -3,0 celsius
talo lämmitettävä pinta-ala 240 m², kerrosala yli 300m². Talo on siporexia.
Tasan vuosi tuli täyteen tänään ja sähkövastus on käynnyt 28h koko aikana!
Josta 14 tuntia tuli kun laite laitettiin päälle ensimmäisen kerran, oli
meinaan
aika kylmät lattiat....
Terveisin,
Teepee
Kaivuri tuli paikalle metrin leveän kauhan kanssa ja ensin oli ajatus että
laitetaanko putket niin että putket tulisivat kaivannon reunoille. Ei tehty
niin eikä jälkeenpäin ajatellen olisi ollut mahdollistakaan. Olisi
edellyttänyt
aikamoista näppäilyä kaivurin kanssa. Maa on kyllä aika suffelia tähän
tarkoitukseen sillä tuossa pappa aikanaan kasvatti lehmille heinää ja minä
vuorostani rikkaruohoa. Ei siis mitään puidenkiertojamboreeta.
Olen joskus aiemmin markkinoinut keinoa jolla putket tuonne laitettiin,
mutta
niin pääpiirteittäin että kone kaivaessaan uraa täyttää aina edellistä.
Siinä jää
lapiomiehille hyvää aikaa säätää kaivannonpohja kuntoon ja esitäyttää ennen
täyttövaihetta. Kone tekee kuitenkin koko ajan työtä.
Putki on, kuten sanoin, noin metrissä. Syvemmälle mentäessä pitää
mennä porakaivoon ja ottaa homma ihan toisella periaatteella sillä muuten
ei maa välttämättä kesällä ehdi sulaa/talvella pumppu jäädyttää maan eikä
saa siitä enää irti mitään tehoa.
Saa nähdä miten hyötysuhteet paranee tulevina vuosina sillä kaivannot jäivät
melko
hötölle täytölle. Savi nousi maasta kauhan kokoisina köntteinä eikä se
paljon
traktorin mylläämisestä huolimatta tiivistynyt.
Toinen kysymys, liittyen vähän samoihin kuvioihin: Millainen käyntiaikasuhde
pumpuissanne on? Omani (Lämpöässä V15) käy noin kymmenen minuuttia
puolen tunnin välein. Lämmityksessä ei kyllä olekaan kuin kellari ja keittiö
(55-60m2) mutta aika tiheältä vaikuttaa.
-Ilkka Sorsa
> Toinen kysymys, liittyen vähän samoihin kuvioihin: Millainen
käyntiaikasuhde
> pumpuissanne on? Omani (Lämpöässä V15) käy noin kymmenen minuuttia
> puolen tunnin välein. Lämmityksessä ei kyllä olekaan kuin kellari ja
keittiö
> (55-60m2) mutta aika tiheältä vaikuttaa.
Meillä on Lämpöässä 15V (ollut käytössä n. 9 vuotta) ja kompressori näkyy
tällä kelillä olevan päällä n 3 minuuttia ja taukoa n 7 minuuttia.
Muutama päivä sitten (ulkona pakkasta -25) kompressori jyrräsi 4 minuuttia
ja taukoa oli välissä 5 minuuttia.
Eli ei ainakaan meidän pumppuun verrattuna tuo pumppusi kovin tiheään käy.
KK
Lämpöässä V10, lämmitettävää 150 neliötä ja käy samassa suhteessa: 5 käy, 10
hiljaa, pakkasta 10, menovesi 29.
ML
"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> kirjoitti
viestissä:c0d1d1$iue$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Oletko/oletteko puuttunut Oumanin asetuksiin? Tarkoittaen että millainen
varaajan
alaosan lämpötilan vaihteluväli on?
-Ilkka
Kyllä Oumanin säätöihin olen puuttunut (kun sen itse tuohon aikoinaan
asensin), varaajan alaosan lämpötilasta en tiedä, ymmärtääkseni tuo
ainokainen varaajan mittari kertoo yläosan(?) lämmön, en tosin asiasta ole
ollenkaan varma. No joka tapauksessa mittarin lukema : kesällä n. 55 ja näin
talvella 60-90 välillä, talvella lämpö nousee sitä korkeammaksi mitä
kylmempää ulkona on.
Tuo meillä oleva pumppu 15V on eri malli (ainakin kuvien perusteella) kuin
nykyisin myytävä V15
KK
Tuntuu olevan tosiaan yläosan mittaus. Meillä se vaihtelee (kun kukaan ei
ole suihkussa) 65 ja 70 asteen välillä. Alaosassa se menee luonnollisesti
ylärajan ja eroalueen väleissä. Tämä kompressorin käyntiin vaikuttava
lämpötila minua lähinnä kiinnostaakin. Sanotaan että maalämpö on loistava
lattialämmitystä käytettäessä jolloin voidaan pitää varaaja mahdollisimman
viileänä. Lähtevä kiertovesi ei kovin kuumaa voi ollakaan kun maksimi on 55
astetta ja eroalue siitä alaspäin jotain hieman alle kymmenen astetta.
Itselläni on muistaakseni yläraja 53 ja eroalue 7 astetta. Miten alas
varaajan lämpö kannattaa pudottaa? Itse kokeilin joskus ja totesin johtavan
siihen että kun varaajan lämpötila laskee suhteellisen lähelle kiertoveden
lämpötilaa, shunttien moottorit ajavat jokaisen käyntisyklin aikana melkein
laidasta laitaan.
Nyt ei ole ollut aikaa tehdä mitään pitkäjänteisempää testiä joten on ollut
ihan sinällään.
Sähkölaskussa ei ole ollut mitään eroa viime vuoden vastaaviin kuukausiin
pelkällä suorasähkölämmityksellä. Nyt tosin kellari on huoneenlämpöinen kun
se ennen oli pahimmillaan hieman yli nollassa.
-Ilkka.
Viisas Vinkki: Jos teet ulkolämpöanturille tilapäisasennuksen, kannattaa
nostaa se niin ylös ettei tuisku peitä sitä.
"Mitä helvettiä?! Ulkona miinus kolme??"