Kotiverkko
TAK
- kaapelit
- langattomat vermeet
Pitäis olla hyvä ratkaisu myös tuleville vuosille?
Talon rakentaminen alkamassa, joten vaihtoehdot vielä avoimena
Yks kannettava + kaks muuta konetta ja tulostin. Kotiteatterikin tulossa
ja ehkä satellittiantenni ja vuosien päästä kaapeli-TV.
Onko kokemuksia Ensto Connect-järjestelmästä?
http://www.ensto.com/www/finnish/index/kodin_sahkoistys/unnamed.html
Toni L
Kaapelit kannattaa kuitenkin laittaa (putket ainakin, mikäli rakennat
uutta) tulevaisuutta ajatellen ja suurempaa kapasitettia tarvitsevaa
tiedonsiirtoa varten. Ehkäpä hyvinsuunniteltu näiden yhdistelmä olisi
paras ratkaisu.
Mulla oli eka käytössä piuhat sitten molemmat (pöytäkone piuhan päässä)
ja nyt ainoastaan langaton (pöytäkoneeseenkin wlan).
Hantte
> Kumpi mielestänne kätevämpi/järkevämpi ratkaisu kotiverkoksi?
>
> - kaapelit
> - langattomat vermeet
>
> Pitäis olla hyvä ratkaisu myös tuleville vuosille?
>
> Talon rakentaminen alkamassa, joten vaihtoehdot vielä avoimena
> Yks kannettava + kaks muuta konetta ja tulostin. Kotiteatterikin tulossa
> ja ehkä satellittiantenni ja vuosien päästä kaapeli-TV.
Langattomat ovat joustavampia, mutta kalliimpia. Cat5-kaapelilla saa
100Mb:n verkon toimimaan hyvin.
Itse ostin kelan CAT5:ttä ja rakennusvaiheessa vedin tarpeeksi putkea
seiniin, että voi tarvittaessa laajentaa vielä vaikka toiset rasiat per
huone. Kaikki piuhat on kerätty ristikytkennän läheisyyteen, jonne voi
sitten tunkea lisää reitittimiä ja hubeja nykyisen 4-porttisen
ADSL-toosan kaveriksi. Koko lysti putkineen, piuhoineen,
ADSL-reitittimineen ja tilpehööreineen maksio ilman omaa työtä luokkaa
alle 700 euroa sisältäen lankapuhelinverkon.
-ADSL-modeemi palomuurilla 100+euroa, (WLAN maksaisi n. 250 e + kortti)
-CAT5-kela n. 300 euroa,
-putket n. 50 euroa,
-erikoisrasiat, joissa TV ja RJ45 20 e/kpl
-sälä (Crone-rima, ruuvit, liittimet etc.) muutaman kympin.
Seuraava liitettävä laite ei sitten aiheuta lisäkustannuksia kuin
muutaman euron verkkojohdon verran.
WLANissa uusi laite maksaa aina yhden WLAN-kortin verran, puolensataa
euroa kpl.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Jukka Marin
> Langaton on kätevämpi ja järkevämpi!
Lukekaa se muutaman viikon ikäinen keskustelu aiheesta. WLAN on lelu,
ainakaan meillä sen kantomatka ei riitä likimainkaan koko taloon, vaikka
käytössä on vakiota paremmat antennit.
-jm
Kallu
> Talon rakentaminen alkamassa, joten vaihtoehdot vielä avoimena
> Yks kannettava + kaks muuta konetta ja tulostin. Kotiteatterikin tulossa
> ja ehkä satellittiantenni ja vuosien päästä kaapeli-TV.
Langattomat on leluja. Avoimessa tilassa toimii jotenkin, mutta pari
seinää välissä niin ei onstu. Lisäksi sitten on vielä pelko siitä, että
naapuri käyttää surffailuun sinun verkkoasi tai katselee pankkitietojasi.
Jos minä rakentaisin nyt, vaatisin sähköurakoitsijan vetämään CAT5
kaapelit tähtiverkkona niin, että joka kämppään tulisi oma
kaapeli. Ristikytkentätelineellä saisi sitten valita mikä kaapeli on
puhelin- ja mikä tietoverkkokäyttöön tai sitten molempiin. CAT5
-kaapelissa kun on 3 paria, niin molemmatkin onnistuu.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Vellu Martikainen
> kaapelit tähtiverkkona niin, että joka kämppään tulisi oma
> kaapeli. Ristikytkentätelineellä saisi sitten valita mikä kaapeli on
> puhelin- ja mikä tietoverkkokäyttöön tai sitten molempiin. CAT5
> -kaapelissa kun on 3 paria, niin molemmatkin onnistuu.
Rakensin juuri, kaapelointi jokaiseen huoneeseen/tilaan siamilaisella
CAT5:llä, eipä tarvitse ihmetellä jos käyttötarpeet muuttuu vuosien
varrella, paitsi ehkä sitten 10 (!?!?) vuoden päästä kun uusii kaapelit
kerralla sen hetkisten standardien mukaisiksi. Jos joku joskus haluaa
puhelinta käyttää on toinen pari irrotettavissa hubista siihen
tarkoitukseen.
Tee vaan tiuha kaapelointi, lisäkustannus olematon mutta
käyttömahdollisuuksia jatkossa vaikka kuinka!
-v-
Mikko Salmenius
news:slrnd4tloi...@pyy.embedtronics.fi...
Wlan verkon suunnittelu ei olekaan välttämättä niin helppoa kuin annetaan
ymmärtää ja täydellinen peitto (raskasrakenteisessa) talossa voi vaatia
isoja investointeja. Parempi ratkaisu lienee kiinteä verkko kiinteitä
työpisteitä varten ja wlan-verkko avuksi mm. piha-alueille ja yleensäkin
sinne missä halutaan käyttää mobiileja päätelaitteita.
t.Mikko
"Matti"
"Kallu"
> Langattomat on leluja. Avoimessa tilassa toimii jotenkin, mutta pari
> seinää välissä niin ei onstu. Lisäksi sitten on vielä pelko siitä, että
> naapuri käyttää surffailuun sinun verkkoasi tai katselee pankkitietojasi.
Kyllä minulla toimii kannettava 250m päässä tukiasemasta ulkona, ja onhan
siinä jo yksi seinä. Sisällä on kyllä täysi kenttä jokapuolella
kaksikerroksisessa, jopa erillisessa autotallissa on täysi kenttä. Ja selitä
minulle miten naapuri pystyisi käyttämään sitä....
Jussi
kerroksessa. Lattiat siporex lankkua + raudoitettu valu. Tarvitaanko langan
päähän joka kerrokseen toistin tai miksi niitä nyt kutsutaan. Mullakin siis
käytössä cattivitosta, mutta joskus tekisi läppärisurffailu sohvalla terää.
-Jukka
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
news:slrnd4tloi...@pyy.embedtronics.fi...
Mika
"TAK" <tak...@hotomail.com> wrote in message
news:d2mena$9vl$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Meillä kun ei ollut vielä käyttöä verkolle (lapset 2 &4) niin minä putkitin
jokaiseen huoneeseen sähkökeskukselta tähtiverkon. Itse järkeilin niin että
turha on panostaa verkkoon ennenkuin tarvitsee, systeemit vanhenee niin
nopeasti. Kohta saan käyttööni ADSL reitittimen missä on WLAN, sittenpähän
näkee tekeekö sillä mitään. Uskoisin että toimii, ainakin puurakenteisessa
talossa.
Naapurin sedällä on systeemi missä on sama johdotus antennille, puhelimelle
ja kotiverkko riippuen ristikytkennästä. He eivät voineet ottaa
kaapelimodeemia, meni jotenkin taajuudet päällekkäin tms. ei toiminut. ADSL
toimii kyllä. Eli jotain rajoituksia voi olla, itse en ainakaan tuollaista
laittaisi.
Kotiteatteriin katsoppa täältä vinkkiä : http://www.kalliojarvi.net/talo/
KKK
voi ottaa sitten minne haluaa. Mutta kuitenkin uskon siihen että
tulevaisuudessakin tulee olemaan "raskaita" pöytäkoneita peli yms. käytössä
jolloin langattoman etua ei juurikaan tule. Ja jos läppärin omistaa niin
sille voi taas laittaa tukiaseman sinne missä se toimii parhaiten. Ja jos
jotain todella tarpeellista ja isoa tiedonsiirtioa tarvitsee niin tökkää
suoraan seinään kiinni. Lexcom Homea ensin mietin, mutta siinä on naimisissa
Lexcomin kaapeleiden kanssa mm. telkkarin osalta. Nyt kun verkko on
standardi-kamaa ja antenni johdotus perinteinen niin ei tarvitse ostella
kalliita (?) "erikoispiuhoja".
KKk
Jukka Marin
> Kyllä minulla toimii kannettava 250m päässä tukiasemasta ulkona, ja onhan
> siinä jo yksi seinä. Sisällä on kyllä täysi kenttä jokapuolella
> kaksikerroksisessa, jopa erillisessa autotallissa on täysi kenttä. Ja selitä
> minulle miten naapuri pystyisi käyttämään sitä....
Meillä ei mennyt ilman kalliita antenneja 18 metriä talon sisällä,
antennien kanssakin yhteys on ajoittain epävarma. Autotalliin saakka
verkko ei kanna lainkaan (talli asuinrakennuksen yhteydessä). Pahvi-
seinien kanssa kantama voi tietysti olla parempi..
-jm
masa
""Matti"" <mjf2(ota pois)@kolumbus.fi> wrote in message
news:d2n6rl$f4f$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Langattoman kenttä riippuu tietysti tukiasemista yms, suurempi ongelma on,
että se jakaa sitä samaa 11 megan (tai 54 megan) kaistaa. Eli jos verkossa
on useampia koneita n, niin kunkin kaista on sitten se 11(54)/n.
"Normaaleilla" cat-5 kaapeleilla ja aktiivilaitteilla (kytkin, 100mbit/s)
kaistaa on aivan eri lailla, puhumattakaan siitä, että kupariin saa myös
1Gbit/s nopeuden. Jos ainoa käyttätarkoitus on netti, niin silloin tuo
tuskin haittaa, mutta jos siinä tehdään muutakin, niin sitten voi tulla
vastaan.
Suojaamaton langaton verkko on lapsellisen helppo napata käyttöön, jos
kenttä ulottuu naapuriin asti. Pahimmillaan verkkoon pääsee pelkästään
avaamalla langattomalla verkkokortilla varustetun koneen, jos verkko on
piilotettu niin tarvitaan vähän tutkimusta ja jos se on suojattu
perussuojauksella, niin sen purkamiseen menee ehkä tunti, sen jälkeen verkko
on avoinna. Toki langatonkin verkko on mahdollista suojata hyvinkin
varmasti, mutta sitä harvempi kotikäyttäjä taitaa osata tehdä tai
kustannukset kohoavat turhan suuriksi.
Pankkitietojen katselu on sitten eri asia, se ei enää ole ihan niin
yksinkertaista, jos perusasiat ovat kunnossa. Jos ne eivät ole, niin
hakkerointiin ei tarvita langatonta verkkoa, internet-yhteys riittää.
Mutta jos taloa on rakentamassa, niin ilman muuta putket ja mahdollisesti
kaapelointikin joka huoneeseen, se ei maksa kovin paljoa. Sitten
tulevaisuudessa sinne voi tarvittaessa vaihtaa "paksumpaa" kaapelia tai
olemassaolevaa kaapelia voi hyödyntää vaikka niiden tukiasemien
kaapelointina.
t. toinen Matti
"Matti"
"masa"
> Suojaamaton langaton verkko on lapsellisen helppo napata käyttöön, jos
> kenttä ulottuu naapuriin asti. Pahimmillaan verkkoon pääsee pelkästään
> avaamalla langattomalla verkkokortilla varustetun koneen, jos verkko on
> piilotettu niin tarvitaan vähän tutkimusta
Mutta tämähän on sama asia kuin toisi kaapelin naapurin ovelle ja odottaisi
joko sitä käytetään...
> perussuojauksella, niin sen purkamiseen menee ehkä tunti, sen jälkeen
> verkko on avoinna.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein 128bit wep salauksen purkamiseen menee
"hiukan" enemmän aikaa erittäin tehokkaalta koneelta. Lisäksi kun on
asettanut listaan ainoastaan sallitut mac-osioitteet (omat)....
chris
>
> Mikäli olen ymmärtänyt oikein 128bit wep salauksen purkamiseen menee
> "hiukan" enemmän aikaa erittäin tehokkaalta koneelta. Lisäksi kun on
> asettanut listaan ainoastaan sallitut mac-osioitteet (omat)....
>
>
olet ymmärtänyt väärin.
Vesa
> Miten muuten WLAN "kuuluu" lattioiden läpi, eli rinnetalo useammassa
> kerroksessa. Lattiat siporex lankkua + raudoitettu valu. Tarvitaanko langan
Muutaman kuukauden kokemuksella epäilen, että wlanin kuulumiseen
vaikuttaa auringonpilkkujen lisäksi myös tuulensuunta ja lähimmän
TV-aseman lähetystehon vaihtelut ja muut vastaavat selkeästi
havaittavissa olevat tekijät.
Tarkoitan, että kokeilemalla se selviää, ei oikein muuten. Puisen
välipohjan läpi kuuluu mukavasti, tiiliseinä ja kipsilevyt vaimentavat
jo jonkin verran. Kuulemma lähettimissä ja vastaanottimissakin on eroja,
mutta niiden testejä ja vertailuita pitää lienee lukea kuin piru
raamattua, kun laitteiden sisuskalut vaihtuvat valmistuserän mukaan.
Ja kolmen kokeilemani samanlaisen tukiaseman perusteella yksilöerojakin
tuntuu aikalailla olevan, käytän yhteyttä kantaman rajoilla, ja uusi
takuuvaihtolaite olikin tässä ympäristössä tehoton, ei toiminut yhteys
lainkaan, ja nyt tämä vanhempikin epäkuntoinen laite lopetti hillittömän
vinkumisensa ja hukkasi samalla myös lähetystehonsa, langaton yhteys
toimii kun tukiasema on näköetäisyydellä:-( Jospa kohta neljäs laite
alkaisi toimimaan kunnolla?
Niin, jos uutta rakentaisin, laittaisin ainakin reitit valmiiksi
kaapeleille vaikka en kaapeleita heti laittaisikaan vaan pärjäisin
pelkällä langattomalla yhteydellä. Mistäpä sitä tietää vielä mitä
kaapeloititarpeita talon eliniän aikana vastaan tulee. Luulisin, että
vaikka laitat useamman kaapeliputkituksen valmiiksi varalle niin jossain
vaiheessa niitä ei ole tarpeeksi.
-VJ-
Jouni Kröger
toiseen joko singaali supparille tai Cat5. Näin voi surffata olohuoneen
sohvalla läppärillä. Tosin siinä voi surfata myös valkokankaalta kuvaa
katsoen käyttäen tulevaa HTPC:tä langattomalla näppiksellä....
--
____
Malu est concilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"Jussi" <family...@mail.suomi.net> wrote in message
news:d2o09p$bk2$1...@plaza.suomi.net...
kk
> Mikäli olen ymmärtänyt oikein 128bit wep salauksen purkamiseen menee
> "hiukan" enemmän aikaa erittäin tehokkaalta koneelta. Lisäksi kun on
> asettanut listaan ainoastaan sallitut mac-osioitteet (omat)....
>
>
helpommin......
eikä salausten purkaminenkaan niin suuri homma ole, löytyy jo ihan
valmiitaohjelmiakin sitä varten.
Uuten taloon vaan tarpeeksi putkia joka huoneeseen ja unohtaa nuo WLAN:t, ei
ne kuitenkaan toimi haulutulla tavalla.
Aku
> pöytäkoneita peli yms. käytössä
Uudisrakennus kannattaa ehdottomasti putkittaa ja
rasioida tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen.
Antenni- ja yleiskaapelointi putkitetaan
tähtiverkkona yhteiseen tähtipisteeseen josta
reilunkokoinen putkitus mahdolliseen runkoverkon
liityntäpisteeseen.
Toimiihan tuo cat5e-parikaapelikin sitten vaikka
vetonaruna tulevaisuudessa kun siirrytään
valokaapeliin tai ties mihin siirtojärjestelmään,
jota vielä ei osaa edes kuvitella.
Moon1
tähtikytkennällä (tein kaiken itse), suurin kustannus oli
ristikytkentäpaneli 100 euroa ja tietysti johdot+rasiat joista en hintaa
muista. Tuota Lexcomiakin katselin ja tulin siihen tulokseen että on
helvetin kallis systeemi.
Kysyin itsekin asiasta ennenkuin aloittelin verkon rakentamisen
sfnet.keskustelu.tietoverkot josta sain erittäin hyvät neuvot kuvineen
päivineen.
Verkon rakensin nimenomaan tietoverkoksi johon yhteyteen sitten myös
lankapuhelin eli minulla on nyt huoneissa kaksi reikäinen rasia johon
molempiin voi kytkeä tietokoneen ja toiseen (ennakolta valittuun) puhelimen,
tietysti ristikytkentäpanelilta täytyy sitten johdoilla kytkeä ko. linja
toimimaan. On toiminut erittäin hienosti. Johtojen kytkemiseen hain
Biltemasta liittimet sekä työvälineet. Kytkin johdotuksen t568-a standardia
käyttäen http://www.tsp.fi/pdfs/catalog6.pdf
http://www.xpounded.netfirms.com/cat5.html
Eli ajatuksena oli tehdä verkko joka toimii "ehkä" myös tulevaisuudessa
millä tahansa laitteella pienellä muutoksella joka käyttää CAT5:sta
moon1
"KKK" <not.ev...@bb.funet.fi> wrote in message
news:ONM3e.22$fM...@read3.inet.fi...
Petteri Soikkonen
news:CV44e.25$GZ...@read3.inet.fi...
> Uudisrakennus kannattaa ehdottomasti putkittaa ja
> rasioida tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen.
Kannattaa sitten varautua tekemään putkitukset itse. Helppoon rahaan
tottuneet sähköurakoitsijat eivät mielellään enää putkita yhtään mitään tai
jos putkittavat, saatttavat ottaa siitä työstä kovan korvauksen.
Ja putkiin vetonaru ennen niiden piilottamista. Kovassa putkessa vetojousi
ei kovin montaa mutkaa mene ja taipuisassa ei senkään vertaa.. Niin kauan
kun ne ovat esillä, voi putken avata välistä ja auttaa jousta eteenpäin.
Ja fairyvesi tekee ihmeitä jousen putkeen laittamisessa, samoin johtojen
sinne vetämisessä. Eli fairyvettä vetojousen päähän ja myös itse jouseen,
niin menee putkessa paljon pidemmälle kuin ilman sitä.
Petteri
Markus Peuhkuri
> Ja putkiin vetonaru ennen niiden piilottamista. Kovassa putkessa vetojousi
> ei kovin montaa mutkaa mene ja taipuisassa ei senkään vertaa.. Niin kauan
Ja jos sitten on naru jäänyt laittamatta eikä jousi mene helposti
(huom. voiman käyttö ei kannata), niin voi pölynimurin avustuksella
uittaa narun putkeen: imuri toiseen päähän imemään ja sitten lanka
toisesta päästä ilmavirtaan.
Testattu useita kertoja, viimeeksi veneen mastossa. Vaikka suora
olikin, niin putkessa oli sen verran töhnää että mökillä ollut vanha
jousi ei suostunut menemään läpi.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon täysi vaivaa nähden ja
tuulta tavoitellen. - Saarnaajan kirja 4:6
"Matti"
"chris"
> olet ymmärtänyt väärin.
Authentication type : Open System
masa
>
> "masa"
>> Suojaamaton langaton verkko on lapsellisen helppo napata käyttöön, jos
>> kenttä ulottuu naapuriin asti. Pahimmillaan verkkoon pääsee pelkästään
>> avaamalla langattomalla verkkokortilla varustetun koneen, jos verkko on
>> piilotettu niin tarvitaan vähän tutkimusta
>
> Mutta tämähän on sama asia kuin toisi kaapelin naapurin ovelle ja
> odottaisi joko sitä käytetään...
>
asiaa, toiset eivät välitä, "Kun se kuukausimaksu kuitenkin on sama".
>> perussuojauksella, niin sen purkamiseen menee ehkä tunti, sen jälkeen
>> verkko on avoinna.
>
> Mikäli olen ymmärtänyt oikein 128bit wep salauksen purkamiseen menee
> "hiukan" enemmän aikaa erittäin tehokkaalta koneelta. Lisäksi kun on
> asettanut listaan ainoastaan sallitut mac-osioitteet (omat)....
Olet ymmärtänyt väärin tai sitten kertoja on ollut sinisilmäinen. Wepin
perusheikkous lienee kiinteisiin avaimiin perustuva symmetrinen salaus, joka
toisin kuin esim. SSL:n käyttämä epäsymmetrinen, varmenteisiin perustuva, on
lähtökohtaisesti helpommin murrettavissa käyttämällä apuna kaapattua
aineistoa. Asiasta löytyy paljonkin aineistoa, tässä vaikka yksi asiaa
valottava luentomateriaali:
http://www.tol.oulu.fi/~avesanen/Langaton_TT/luennot/wlan/Wlan.html
Teorissa toki riittää tavaamista, mutta tosiasia on, että valmiit työkalut
löytyvät netistä, sen jälkeen tarvitsee vain kuunnella liikennettä. Joku
asiaa enemmän harrastanut voi varmaan sanoa minimiajan murtamiseen, mutta
sen tiedän, että tunti riittää, edellyttäen tietenkin että verkkossa kulkee
liikennettä (esimerkiksi postinlukuohjelma käy 5 minuutin välein hakemassa
postit ja aloittaa liikennöinnin aina samalla tavalla...)
Mac-suodatus on vielä heikompi suojakeino, auttaa rehellisiä ihmisiä
vastaan, niin etteivät he vahingossa luiskahda vieraaseen wlaniin, mutta
tunkeutumista yrittävä osaa kyllä kuunnella liikennettä ja muuttaa oman
korttinsa macin sallituksi, jonka jälkeen verkkoon pääsee liikennöimään.
Verkon nimen piilottaminen, mac-suodatus ja wep-riittänevät piilottamaan
internet-yhteyden, silloin kun siellä ei liiku sensitiivistä tietoa. Jos
wlan halutaan suojata, on syytä käyttää wpa-salausta ja sen tukena
varmenteita. Valitettavasti tuon kaltainen teknologia on (vielä) vähän
turhan monimutkaista matti meikäläisen verkkoon.
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, yleiskaapelointi kannattaa tehdä. Wlan
on mukava lisä, mutta sen suojaaminen on vaikeata, eikä sen käyttö
muutenkaan ole aina ongelmatonta. Kaapelointi toki maksaa jotakin, mutta
wlan-tukiasemien ja -verkkokorttien hinnalla saa jo paljon kaapelia. Lisäksi
esimerkiksi pelikonsolien liittäminen wlaniin on hieman haasteellista
(=kallista).
Jari Arkko
WLANin kantomatkassa voi tosiaan tulla joissakin tapauksissa ongelmia,
lahinna kuitenkin vain kivitaloissa. Enivei, mikali haluatte tehda
kotiverkkonne todella hyvin niin tassa hieman mallia:
o Tietoliikennehuoneeseen tulee sisaan antenni/sat/kaapelitv/puhelin
liittymat.
o Tietoliikennehuoneesta kaapeloidaan (putkia pitkin) tahtiverkko
koko taloon. Voidaan myos kayttaa avattavia tekniikkakuiluja.
o Verkotus sisaltaa antenni- ja ethernet-pohjaisen tietoliikenne
kaapeloinnin (tai molemmat samassa, mutten ole kokeillut),
seka murto- ja paloilmaisimia varten tarvittavat kaapeloinnit.
Itse olen kayttanyt perinteista antennikaapelointia ja rj45-
pohjaista (cat6) eetterikaapelointia niiden odotettavissa olevan
halvan liitinteknologian ja saatavuuden vuoksi.
o Tietoliikennehuoneessa varataan tarvittavat rakit eri (tv/tietoliikenne/
halytys/jne) tekniikalle seka tuodaan johdotus niihin siisteissa
paneeleissa. Tilassa tulee olla myoskin varaus serveri, palomuuri yms.
tekniikalle.
Internet liittyma esim. DSL:n avulla ja NAT laitteistolla
varustettuna jolloin kaikkialla talossa voidaan
kayttaa nettia rajoittamattomalla laitteistomaaralla.
Ethernet liitannat kiinnitetaan sopivan kokoiseen switchiin.
o Tietoliikennepistorasioita varataan "riittavasti" esim. olohuoneen
eri nurkkiin kannattaisi varata viihde-elektroniikkaa varten rasiat;
tietysti jokaisessa makuuhuoneessa myos mutta sen lisaksi kannattaa
harkita myos keittioiden, terassien, ullakoiden jne. varustamista;
jos ei muuta niin ainakin radio/nettiradio/puhelin saattaa noissa
tiloissa joskus sijaita. Ja enemman liitantoja sinne missa saattaisi
joskus sijaita tyo tms. huone.
Oman verkkoni liitantojen maara on gigabitin eetterille 64 porttia,
halytysjarjestelmalle n. 30 porttia, seka antennijarjestelmalle
n. 30 porttia.
o Langallinen tietoverkko on tarpeellinen, yleensa puhelimet,
poytakoneet, printterit, serverit jne. on kiinni langalla.
Kukaan ei kuitenkaan halua kayttaa lankaa kannettavien kanssa,
ja poytakoneissakin ollaan siirtymassa langattomaan. Langaton
jarjestelma on siis myos valttamaton. Tata varten tulee varata
vahintaankin joka kerrokseen (ainakin kivitalossa) sopivat
langalliset rasiat tukiasemien asentamiseen, mielellaan
katonrajassa/piilossa ja tietysti omalla pistorasialla varustettuna.
Kannattaa myos varautua piha-alueen langattomaan kattamiseen,
ellei sisalla olevat tukiasemat jostain syysta riittaisi,
seka mahdolliseen langattomaan WAN verkkoon (esim. mahdollisuus
vetaa tietoliikennejohdotus ja sahko ullakolle).
Turvallisuudesta huolestuneet voivat kayttaa WPA/802.11i
tekniikkaa joka kaytannossa ratkaisee langattomien LANien
tietoturvaongelmat, ainakin noin kotiymparistossa.
o Lisaksi olisi syyta varata kaiutin ja videotykkijarjestelmia
varten omat erityiskaapelointinsa ja rasiansa.
Talla tavoin varustettu jarjestelma omaa riittavan kapasiteetin
(vahintaan gigabitin siirtonopeudet talon sisalla), pohjautuu
yleisesti ja pitkaan saatavilla olevaan halpaan teknologiaan,
mahdollistaa nettiyhteyden valinnan kullakin hetkella kilpailukykyisella
menetelmalla (esim. htv => dsl), soveltuu seka langallisen etta
langattoman tekniikan seuraaviin kehitysaskeleisiin, ja mahdollistaa
myos teknologioissa tapahtuvat suuremmat muutokset (esim. tv => IPTV
tai ethernet=>valokuitu, joista jalkimmainen nyt tuskin tulee
tapahtumaan mutta toiminee esimerkkina).
Jussi Paju
>
> o Tietoliikennehuoneesta kaapeloidaan (putkia pitkin) tahtiverkko
> koko taloon. Voidaan myos kayttaa avattavia tekniikkakuiluja.
Ihan mielenkiinnosta, onko kukaan toteuttanut OKT-projektissa
tuollaisia tekniikkakuiluja, eli löytyykö kuvia/suunnitelmia/kokemuksia?
Lähinnä siis mietityttää, missä mittakaavassa tuollaisia voisi tehdä ja
edellyttääkö tuollainen systeemi hirvittävästi huoltoluukkuja joka
seinään tms.. ;)
--
Jussi
MYYDÄÄN: Peugeot 206 1.4 XR 5-Ov ('00), takuu voimassa 12/2005 saakka.
Kuvia ja lisätietoja: http://www.nettiauto.com/253844
VV
> "masa"
>
>>Suojaamaton langaton verkko on lapsellisen helppo napata käyttöön, jos
>>kenttä ulottuu naapuriin asti. Pahimmillaan verkkoon pääsee pelkästään
>>avaamalla langattomalla verkkokortilla varustetun koneen, jos verkko on
>>piilotettu niin tarvitaan vähän tutkimusta
>
>
> Mutta tämähän on sama asia kuin toisi kaapelin naapurin ovelle ja odottaisi
> joko sitä käytetään...
Mitäs väliä sillä on? Rakkaat naapurit, saatte surffata verkossani niin
paljon kuin sielu sietää! Paitti jos vedätte kaistan tukkoon niin sitten
seuraa rangaistuksia. Pankkiyhteydet on ssl-suojattu ja koneissa
palomuurit niin mitä sillä on väliä ketä siellä surffailee.
Mulla on kyllä vain muutama naapuria :-)
Jussi Laakkonen
> Kumpi mielestänne kätevämpi/järkevämpi ratkaisu kotiverkoksi?
>
> - kaapelit
> - langattomat vermeet
Jos pystyt, laita molemmat. Jokaiseen huoneeseen kaksi CAT6-tökkeliä
(menee kätevästi siamilaisella kaapelilla) ja avoimiin tiloihin
WLAN-tukiasema.
WLAN on kätevä, mutta kiinteällä kaapeloinnilla on aina
nopeusetumatka. Kaikista laitteista ei myöskään löydy vakiona WLAN-tukea
eikä sitä välttämättä aina saa edes rahalla. Jos rakennat kivitaloa,
laita ehdottomasti kaapelointi, sillä betoniseinät vaimentavat
tehokkaast signaalia.
-- Jussi
Pekka Taipale
> > o Tietoliikennehuoneesta kaapeloidaan (putkia pitkin) tahtiverkko
> > koko taloon. Voidaan myos kayttaa avattavia tekniikkakuiluja.
>
> Ihan mielenkiinnosta, onko kukaan toteuttanut OKT-projektissa
> tuollaisia tekniikkakuiluja, eli löytyykö kuvia/suunnitelmia/kokemuksia?
En tiedä puhutaanko nyt ihan samasta asiasta, mutta minä jätin
kellarin ja yläkerran väliin ilmanvaihtoputkien viereen lattianvalun
(tai siis ilmanvaihtoläpivientien täytevalun) yhteydessä yhden 110 mm
viemäriputken pätkän, niin että sen läpi voi myöhemmin pujotella mitä
mieleen tulee. Varsinaisia huoltoluukkuja en tehnyt muualle kuin
isoimman ilmanvaihtoläpiviennin koteloon; jos pitää kuljetella jotain
uudenlaisia johtoja yläkerran eri huoneisiin, eikä tähtiverkon
putkitus riitä, niin se tehdään sitten yläpohjassa.
Noin muutoin toteutus on meillä aika samoilla ideoilla kuin Jarin
edellä kuvaama tähtiverkko CAT5:llä ja antennikoksilla; varsin
halpa verrattuna Lexcomeihin tms, ja sen päällä voi sitten
vastaisuudessa käyttää mitä tahansa yleisiä ja halpoja
verkkoteknologioita.
Ristiinkytkentäpaneelin suuruuteen ei kyllä tullut vielä paljoa
panostettua, eikä siinä ole tilaa millekään räkkipalomuureille
tms. Jos semmoisia tulee laitettua, niin täytyy laittaa viereen toinen
räkki.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Jussi Paju
> Jussi.Paj...@iki.fi (Jussi Paju) writes:
> > > o Tietoliikennehuoneesta kaapeloidaan (putkia pitkin) tahtiverkko
> > > koko taloon. Voidaan myos kayttaa avattavia tekniikkakuiluja.
> >
> > Ihan mielenkiinnosta, onko kukaan toteuttanut OKT-projektissa
> > tuollaisia tekniikkakuiluja, eli löytyykö kuvia/suunnitelmia/kokemuksia?
>
> En tiedä puhutaanko nyt ihan samasta asiasta, mutta minä jätin
> kellarin ja yläkerran väliin ilmanvaihtoputkien viereen lattianvalun
> (tai siis ilmanvaihtoläpivientien täytevalun) yhteydessä yhden 110 mm
> viemäriputken pätkän, niin että sen läpi voi myöhemmin pujotella mitä
> mieleen tulee. Varsinaisia huoltoluukkuja en tehnyt muualle kuin
> isoimman ilmanvaihtoläpiviennin koteloon; jos pitää kuljetella jotain
> uudenlaisia johtoja yläkerran eri huoneisiin, eikä tähtiverkon
> putkitus riitä, niin se tehdään sitten yläpohjassa.
Ihan samasta asiasta puhutaan, tosin itse ajattelin tuota vielä
monimutkaisemmin esimerkiksi tyyliin kaikissa merkittävissä seinissä
piilossa olevasta useamman sentin halkaisijaltaan olevasta putkesta,
kuilusta tms, joita pitkin saisi melko vaivatta vedeltyä mitä kaapelia
lystää huonetilasta toiseen. Tuo toki vaatii myös esimerkiksi ontot
jalkalistat, jotta johdot voi vetää näkymättömissä huoneen sisälläkin.
Yksi merkittävä tavoite itsellä mahdollisen talon tarpeiden
suunnittelussa suunnittelussa (jos projekti nyt koskaan alkaakaan) on
kunnollisten harrastetilojen lisäksi se, että naisen inhoamat johdot
saisi piiloon, mutta silti erilaisten vetojen (mm. tv/tele/atk-verkko,
talotekniikan ja valvonnan tarvitsemat johdot yms) tekeminen olisi
jälkeenpäinkin mahdollisimman joustavaa ympäri talon.
Tällä hetkellä 60m2 kerrostalokaksiossa menee näkyvissä yksi
ethernet-kaapeli parin oviaukon halki sekä lämpöantureiden valkoinen
kaiutinkaapelista tehty johto eteisestä olohuoneeseen kiertäen koko
olohuoneen seinänvierustaa pitkin haarautuen muutamaksi yksittäiseksi
anturiksi sekä yksi jatkojohto melko piilossa olohuoneen seinän vieressä
seinustalla, jolla on vain kaksi pistoketta - tietenkään unohtamatta
normaalia olohuoneen av-laittaiden takana olevaa johtoviidakkoa
jatkojohtoineen. Kaikenkaikkiaan kuulemma "liikaa johtoja joka
puolella".
Pekka Taipale
> Tällä hetkellä 60m2 kerrostalokaksiossa menee näkyvissä yksi
> ethernet-kaapeli parin oviaukon halki sekä lämpöantureiden valkoinen
> kaiutinkaapelista tehty johto eteisestä olohuoneeseen kiertäen koko
> olohuoneen seinänvierustaa pitkin haarautuen muutamaksi yksittäiseksi
...ja lopputuloksena on ethernetin aivan hirveä ylikuuluminen
stereoiden hellasäröksi.
Ryydis
> On 2005-04-02, "Matti" <mj...@kolumbus.fi> wrote:
>
>>Kyllä minulla toimii kannettava 250m päässä tukiasemasta ulkona, ja onhan
>>siinä jo yksi seinä. Sisällä on kyllä täysi kenttä jokapuolella
Nuo kenttävoimakkuusmittarit tietää tosiasiasta yleensä aika
vähän. Tähän ehkä poikkeuksena Orinocon laitteet. Kenttävoimakkuus
muutenkin on vähän toisarvoinen tieto, tärkeämpi on
signaali/kohinasuhde, S/N. Älkää kysykö ainakaan multa, miten se
mitataan digitaalisignaalista oikein.
>>kaksikerroksisessa, jopa erillisessa autotallissa on täysi kenttä. Ja selitä
Mä tiedän "rintamamiestaloja" joissa wlan ei kulje pohjakerroksen
ja asuinkerroksen laatan läpi...
>>minulle miten naapuri pystyisi käyttämään sitä....
>
Ei kovinkaan kummonen temppu...
>
> Meillä ei mennyt ilman kalliita antenneja 18 metriä talon sisällä,
> antennien kanssakin yhteys on ajoittain epävarma. Autotalliin saakka
> verkko ei kanna lainkaan (talli asuinrakennuksen yhteydessä). Pahvi-
> seinien kanssa kantama voi tietysti olla parempi..
Tuo on realistista. Mä olen kokeillut viiden eri merkin (SMC,
Orinoco, D-Link, Wavelan ja joku kiinalainen USB-WLAN) laitteita,
varsinaisia käytännön eroja ei kuuluvuuksissa ei ole ollut.
Kun
matkaa on yli 10m
tai 8 kipsilevyä (=neljä seinää)
tai raudoitettu laatta
tai sauna (alumiinilämpöeristeet?)
tai jääkaapit (yms metalliset koneet)
tai ylä/alapohjan mahdolliset folioilla tehdyt rakenteet
radiotiellä, niin elämä menee vaikeaksi WLANin kanssa.
Jos et tarvi sisäverkkoa muuhun kuin surffaukseen, niin
kantomatkaa saa kasvatettua pudottamalla nopeuden alemmaksi (1Mbit).
Näin menetellen meillä ei aina tarvi katsoa 14m:n matkalla,
mitenpäin läppärin laittaa olohuoneen pöydälle.
Ja sit WiMAXia odottamaan, niin ei tarvita sisäverkkoja.
Ja ZigBee kotiautomaatioon.
äh, huono vitsi...
>
> -jm
-ryydis
masa
"VV" <sopii.k...@muttaeitamatoimikuitenkaan.com> wrote in message
news:425232d7$0$31007$ba62...@newsread.funet.fi...
paranoiaa peliin...
Joku satunnainen ohikulkeva hakkeri huomaa WLANisi ja kaappaa sen
käyttöönsä. Sen jälkeen hän tekee pitkään suunnittelemiaan rötöksiä ympäri
laajan internetin ja IDS:ien piipittäessä poistuu hihitellen paikalta. Vähän
ajan kuluttua asuntoosi rynnistää karhukoplan avustamana krp:n
tietomurtoyksikkö ja alkaa kantamaan laitteita tutkittavaksi. Parin
kuukauden kuluttua olet raastuvassa ja saat todennäköisesti tuomion
tietomurrosta, koska murron todetaan, teleoperaattorin säilyttämien
tunnistetietojen avulla, tapahtuneen käytössäsi olleen laajakaistayhteyden
kautta, eikä sinulla ole näyttöä muustakaan.
Toinen skenaario: Jo nyt internet-palvelimien ylläpitäjät on todettu
vastuullisiksi palvelimien sisällöistä. Vielä käymättä on se oikeudenkäynti,
jossa internet-liittymän haltija todetaan lähtökohtaisesti vastulliseksi sen
kautta tapahtuneesta käytöstä. Mutta suuntaus sinnepäin näyttäisi kuitenkin
olevan...
t. Matti
Markus Peuhkuri
> talotekniikan ja valvonnan tarvitsemat johdot yms) tekeminen olisi
> jälkeenpäinkin mahdollisimman joustavaa ympäri talon.
Itse päädyin siihen, että talossa on riittävä määrä 20 mm putkea
tekniseen tilaan useimmista paikoista. Vielä olisi voinut optimoida
lisää tekemällä komeroiden piiloon huoltoluukujen taaksi putkien
haarotuksia, niin ei olisi sitten tullut niin paljoja putkia tekniseen
tilaan.
Normaalissa omakotitalossa yhteyspituudet pysyvät joka tapauksessa
alle 50 metrin, mikä ei aiheuta ongelmia muutoin kuin joillakin
analogisilla signaaleilla (esim. kaiutinjohdot).
> jatkojohtoineen. Kaikenkaikkiaan kuulemma "liikaa johtoja joka
> puolella".
Kaiken tarpeellisen saisi menemään yhdessä piuhassa, jos kuvat ja
äänet vie digitaalimuodossa perille. Ovat vaan vielä sen verran
kallita ja/tai huonosti toimivia.
Toni L
kortit 20e) wlan vehkeet riittää hyvin nettisurffaamiseen talon
sisätiloissa, kaapelin kautta pöytäkoneeseen lataan sitten suurempia
tavaroita ;) On muuten tietoturvakin hieman parempi, kun sisätiloissa
luvataan vain 30m kantavuutta.
Jussi wrote:
> Miten muuten WLAN "kuuluu" lattioiden läpi, eli rinnetalo useammassa
> kerroksessa. Lattiat siporex lankkua + raudoitettu valu. Tarvitaanko langan
>
>>On 2005-04-02, Toni L <x...@xxx.com> wrote:
>>
>>>Langaton on kätevämpi ja järkevämpi!
>>
Jari Arkko
>>o Tietoliikennehuoneesta kaapeloidaan (putkia pitkin) tahtiverkko
>> koko taloon. Voidaan myos kayttaa avattavia tekniikkakuiluja.
>
> Ihan mielenkiinnosta, onko kukaan toteuttanut OKT-projektissa
> tuollaisia tekniikkakuiluja, eli löytyykö kuvia/suunnitelmia/kokemuksia?
>
> Lähinnä siis mietityttää, missä mittakaavassa tuollaisia voisi tehdä ja
> edellyttääkö tuollainen systeemi hirvittävästi huoltoluukkuja joka
> seinään tms.. ;)
No mulla on tosiaan se tekniikkakuilu, koko muistaakseni 400x1500. Menee
siina hissikuilun vieressa :-) hissia tosin ei viela ole vaan kolme
paallekkaista vaatehuonetta. Kuilussa menee useampi kappale paksuja
ilmastointihormeja, vesi/viemari, sahkot tikkailla ja tietoliikenne omilla
erillisilla tikkaillaan kuilun toisessa reunassa. Jos rakentaisin uudestaan niin
laittaisin todennakoisesti pari tuollaista kuilua eri puolille taloa,
tai hieman isomman. Erityisesti LVI vaatii paljon tilaa, ja kaksi kuilua
olisi lyhentanyt sahko/tietoliikennevetoja putkissa.
Vaatii avattavia luukkuja, mulla 1 iso/krs. Lisaksi palotarkastajalla oli
jotain vaatimuksia, oliko se nyt EI30, joten oli siina avattavien luukkujen
rakentelussa hommaa...
Vesa
>>>Kyllä minulla toimii kannettava 250m päässä tukiasemasta ulkona, ja onhan
> Melkeen epäilisin pilkkuvirhettä...
Tänään bongasin yläkerran koneella vieraan verkon. Naapurit (+80v)
tuskin ovat verkkoja rakentaneet joten lähin mahdollinen paikka on
päiväkoti (50m) tai puiston takana olevat uudemmat talot (>100m) ja
eiköhän tuokin 'testi' tunnuksella olevan verkon tukiasema ole
sisätiloissa. Kenttä oli niin heikko ettei siihen kytkeytyminen
onnistunut. Eikä se näkynyt alakerrassa olevalle koneelle. Oma
tukiasemani on sen verran onneton että se tuskin toiselle
verkonkäyttäjälle näkyy. kentänvoimakkuus oma 21/100, vieras 6/100.
Jos antenni olisi jotain muuta kuin puikko ison rautakotelon kyljessä
niin saattaisi vieraaseen saada yhteydenkin.
Pitääpä kuitenkin perehtyä kuinka salaus kytketään päälle.
-VJ-
--
Ceci est une signature automatique de MesNews.
Site : http://www.mesnews.net
JM
news:d2ubnq$epo$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tuo on realistista. Mä olen kokeillut viiden eri merkin (SMC, Orinoco,
> D-Link, Wavelan ja joku kiinalainen USB-WLAN) laitteita, varsinaisia
> käytännön eroja ei kuuluvuuksissa ei ole ollut.
> Jos et tarvi sisäverkkoa muuhun kuin surffaukseen, niin kantomatkaa saa
> kasvatettua pudottamalla nopeuden alemmaksi (1Mbit).
>
> Näin menetellen meillä ei aina tarvi katsoa 14m:n matkalla, mitenpäin
> läppärin laittaa olohuoneen pöydälle.
Omat kokemukset noin 15 wlan -yhdistelmästä 5 vuoden ajalta. Menee
mainostamiseksi, mutta ylivoimaisesti paras yhdistelmä IBM ThinkPad T41 tai
T42 (voi olla muutkin) kaveriksi Linksysin WRT54G tukiasema. Jollain
valmistajilla "kuuluvuus" vaihtuu jopa kortin tai tukiaseman firmware
päivittettäessä. IBM näytön taankse integroitu antenniratkaisu lienee
jotenkin muita kehittyneempi. Irtonaisilla PcCard -korteilla yhteys ei
millään valmistajilla ole kovinkaan kummoinen ollut minun ympäristössäni.
Rintamamiestalon kolmessa kerroksessa, pihalla ja 40 metrin päässä
piharakennuksessa "kuuluvuus" riittävä - eli pystyy katsomaan mm. riittävän
hyvää live TV -kuvaa wlanin yli (2246kbps).
Kaapeloinnin järkevä toteuttaminen pitänee kai miettiä tapauskohtaisesti.
Itselleni on sen verran heikkovirtakaapelia rakenteissä, että jos olisi
putket vielä laittanut niin ei olisi sopinut enää niitä rakenteita...Eihän
sitä tiedä mille kaikille laitteille pitää saada ethernet tai anturi joskus
laitettua (vessan pytty, kahvin keitin, jkp, akp, kiuas, postilaatikko,...).
Itsestään selvyyksiähän ovat kaikki TV:t, stereot, tietokoneet, tulostimet,
valvontakamerat, hälytinkeskusyksikkö, IV-kone, läpivienti talon katolle
(pitkät WiMAX yhteydet), autotalliin (auto voi siirrellä datat oman
wlan-tukiasemansa kanssa), pannuhuoneeseen lämmmönsäätöyksikölle,
leikkimökkiin, grillikatokseen, pesukoneelle, kuivausrumpuun,
vesimittarille, sähkömittarille, ulko-oville sormenjälkitunnistukselle tai
numeropadille,...
Näiden lisäksi sitten pari karvaa niille 200 anturille.
JM
Pekka Taipale
> Joku satunnainen ohikulkeva hakkeri huomaa WLANisi ja kaappaa sen
> käyttöönsä. Sen jälkeen hän tekee pitkään suunnittelemiaan rötöksiä ympäri
> laajan internetin ja IDS:ien piipittäessä poistuu hihitellen paikalta. Vähän
> ajan kuluttua asuntoosi rynnistää karhukoplan avustamana krp:n
> tietomurtoyksikkö ja alkaa kantamaan laitteita tutkittavaksi. Parin
> kuukauden kuluttua olet raastuvassa ja saat todennäköisesti tuomion
> tietomurrosta, koska murron todetaan, teleoperaattorin säilyttämien
> tunnistetietojen avulla, tapahtuneen käytössäsi olleen laajakaistayhteyden
> kautta, eikä sinulla ole näyttöä muustakaan.
Todennäköisemmin: koska ei ole voitu näyttää, etteivätkö murrot olisi
tämän hakkerin tekemisiä, et saa tuomiota tietomurroista. Mutta, koska
karhukopla on kantanut pois tietokoneesi ja tutkinut niitä vuoden
verran, saat kuitenkin syytteen tekijänoikeusrikoksista, koska et
kykene osoittamaan että sinulla on lisenssi kaikkiin koneestasi
löytyviin ohjelmiin, jne.
"Matti"
"Ryydis" <ryy...@netti.fi> wrote in message
news:d2ubnq$epo$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Nuo kenttävoimakkuusmittarit tietää tosiasiasta yleensä aika vähän.
Kenttävoimakkuudesta en puhunut, vaan toimivuudesta....
masa
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> wrote in message
news:yyx8y3w...@box.kapsi.fi...
ehkä...riippuu varmaan siitä ensimmäisestä ennakkotapauksesta. Joka
tapauksessa harmia tulee.
Jossain määrin analoginen oli spammireleointi aikoinaan, organisaatioiden
sähköpostipalvelimia ei oltu suojattu ja niiden kautta välitettiin
roskapostia. Asialla ei tehty mitään, koska "eihän se meitä paljoa haittaa
ja siitä on niin paljon vaivaa.". Roskapostin yleistyessä tulivat
black-listit käyttöön ja spammireleoijien postia ei enää välitetty
eteenpäin, josta seurasi, että organisaation luvallinenkaan posti ei enää
kulkenut. Siinä vaiheessa tuli yleensä kiire laittaa asia kuntoon.
Jos lisenssit eivät ole kunnossa, niin sietääkin saada syytteen.
t. Matti
Ryydis
vai niin...
>> On 2005-04-02, "Matti" <mj...@kolumbus.fi> wrote:
>>
>> Kyllä minulla toimii kannettava 250m päässä tukiasemasta
>> ulkona, ja onhan siinä jo yksi seinä.
>> Sisällä on kyllä täysi kenttä jokapuolella
-Ryydis
"Matti"
> "Matti" kirjoitti:
>> "Ryydis"
>>>Nuo kenttävoimakkuusmittarit tietää tosiasiasta yleensä aika vähän.
>> Kenttävoimakkuudesta en puhunut, vaan toimivuudesta....
> vai niin...
> >> ulkona, ja onhan siinä jo yksi seinä.
> >> Sisällä on kyllä täysi kenttä jokapuolella
Niin, nojoo....en todellakaan muistanut mitä olin kirjoittanut, mutta
mittareista ei todellakaan ole mitään hyötyä. silloin kun näytää 2/5 ei
toimi, mutta taas 3/5 niin toimii mainiosti...