rossipohjan rakenne
Lu-lu
perustukset yms. eivät (tietenkään) kuulu talotoimitukseen
vaan ne teetätetään "omana työnä"
savea on kairattu 1,5 m syvyyteen talon sijaintipaikan
toisessa päässä ja 4 m toisessa päässä
talo voidaan perustaa anturan varaan (massanvaihto)
kellari ei ole mahdollinen, koska maanpäälinen sokkeli
saa olla enintään 500 mm korkee, ja salaojavesiä ei saa
pumppaamatta pois kuin reilun metrin syvyydeltä maasta
viemärivesien poisjohtaminen kellarista olisi myös ongelma
pumppaamoa ei rakenneta
alapohjaksi on suunnitteilla siis rossipohja
(vapaan ryömintätilan korkeus vähintään 800 mm)
millanen
perustus (ellei paaluja) sokkeleineen kannattaisi rakentaa
ja millaisesta materiaalista rossipohja (lämpöeristeineen)
uudet energiansäästömääräykset on otettava huomioon
olen kuullut huhuja että rossipohjan alapuoli homehtuu
kaikista kissanluukuista huolimatta
millä tekniikalla homehtumisen voisi estää
JTM
Ari Paananen
>ja millaisesta materiaalista rossipohja (lämpöeristeineen)
>
>uudet energiansäästömääräykset on otettava huomioon
Noin syvään saveen ei varmaan ilman paaluja kannata harkita juuri
mitään. Tutustupa teräspaalu- ja palkkiperustuksiin sekä niiden päälle
asennettaviin ontelolaattoihin alapohjavaihtoehtona. Maksaa enemmän kuin
perinteinen, mutta valmistuu myös alle viikossa talopaketille valmiiksi
ja on viimosen päälle mittatarkka ja voi olla ihan hyvä vaihtoehto.
Energiasäädökset pitää hoitaa kuntoon sitten joko onteloiden päälle
tehtävää harkotusta ja eristystä paksuntamalla tai talon muiden osien
lämpötaselaskelmassa huomioitavia juttuja säätämällä.
Lu-lu
> Noin syvään saveen ei varmaan ilman paaluja kannata harkita juuri
> mitään. Tutustupa teräspaalu- ja palkkiperustuksiin sekä niiden päälle
> asennettaviin ontelolaattoihin alapohjavaihtoehtona. Maksaa enemmän kuin
> perinteinen, mutta valmistuu myös alle viikossa talopaketille valmiiksi
> ja on viimosen päälle mittatarkka ja voi olla ihan hyvä vaihtoehto.
>
> Energiasäädökset pitää hoitaa kuntoon sitten joko onteloiden päälle
> tehtävää harkotusta ja eristystä paksuntamalla tai talon muiden osien
> lämpötaselaskelmassa huomioitavia juttuja säätämällä.
toisen pään puolitoista metriä lienee liian lyhyt pätkä paalua verten
varsinkin jos 0,8 m jätetään talon alle vapaaksi ryömintätilaksi
ja kun
ontelolaatan alapintaankin tulisi 200 mm paksu styrox-eriste
niin lyhyt paalu jäisi ehkä vain n. metrin verran maan sisään
taitaa olla herkkä "kaatumaan"
olen ymmärtänyt että paalujen tulisi olla "vähimmäismittaisia"
ja kaivuusta, maansiirrosta ja sen poisviennistä ei kokonaan vältytä
jos tonne 0,8 m:iin pitäisi mahtua vielä ryömimäänkin
suodatinkangas, (savi)massanvaihto, teräsbetoniantura ja kevytsoraharkko
sokkeliksi lienee omatoimiselle kuitenkin kaikkein yksinkertaisin
mutta
entä se (kantava?) rossipohja sitten
kannattaskos se kuitenkin mieluummin
tehdä 250mm massiivipuupalkeista (+ 150mm ristiinkoolaus)
ennenkuin 200mm:n ontelolaatoista?
eriste tulisi silloin alapohjan sisään (ja koko tämähän osio tulisi kai
valmistalotehtaalta) säästyisi omat hääräämiset onteloiden kanssa
sekä pekkaniskan vuokra
Rauno Kangas
> tarttis pyk�st�� 100 m2:n valmistalo savimaatontille
>
> perustukset yms. eiv�t (tietenk��n) kuulu talotoimitukseen
> vaan ne teet�tet��n "omana ty�n�"
>
> savea on kairattu 1,5 m syvyyteen talon sijaintipaikan
> toisessa p��ss� ja 4 m toisessa p��ss�
>
> talo voidaan perustaa anturan varaan (massanvaihto)
>
>
> kellari ei ole mahdollinen, koska maanp��linen sokkeli
> saa olla enint��n 500 mm korkee, ja salaojavesi� ei saa
> pumppaamatta pois kuin reilun metrin syvyydelt� maasta
>
> viem�rivesien poisjohtaminen kellarista olisi my�s ongelma
>
> pumppaamoa ei rakenneta
>
> alapohjaksi on suunnitteilla siis rossipohja
> (vapaan ry�mint�tilan korkeus v�hint��n 800 mm)
>
> millanen
> perustus (ellei paaluja) sokkeleineen kannattaisi rakentaa
> ja millaisesta materiaalista rossipohja (l�mp�eristeineen)
>
> uudet energians��st�m��r�ykset on otettava huomioon
>
> olen kuullut huhuja ett� rossipohjan alapuoli homehtuu
> kaikista kissanluukuista huolimatta
>
> mill� tekniikalla homehtumisen voisi est��
Tuossa kohtaa n�ytt�isi �kki� katsoen mahdolliselta k�ytt�� melkein kaikkia
tunnettuja perustusj�rkestelmi�. Olet kuitenkin l�ht�kohdaksi valinnut
ry�mint�tilallisen, joten siit� aluksi pari sanaa. Ry�mint�tilallinen
kissanluukuilla on kielt�m�tt� haaste (ellei suoranainen ongelma). T�m�n on
norminlaatijakin huomioinut siten, ett� rossipohjan u-arvovaateet ovat
kiristyneet vain hitusen (vuotol�mm�ll� kuivatellaan ry�mint�tilaa ja
ry�mint�tilan l�mp�� nostamalla v�hennet��n kondenssia). Ry�mint�tilan
kosteustekniikkaa voidaan parantaa parantamalla tuuletusta esim.
pystyhormilla katolle, mutta siin� vaiheessa l�mm�neristysvaatimukset
nousevat (ry�mint�tilallisella ja ulkoilmaan rajoittuvalla alapohjalla on
eri m��r�ykset).
Lyhyet ter�spaalut ei ole ongelma, ne porataan sen verran syv�lle kovaan
maaper��n, ett� kaatumisongelma poistuu. Vastik��n olin suunnittelemassa
kohdetta, jossa oli alle 2 metrinen paalu kalliolla - se porattiin puoli
metri� kallioon.
Jos et olisi noin leimallisesti l�htenyt liikkeelle ry�mint�tilallisesta,
olisin vinkitt�nyt maanvaraisen laatan j�rjestelmist� vaikkapa
http://www.legalett.fi/ , jolla saadaan hyvin pienet pohjapaineet ja se
siksi soveltuu mainiosti noihin savimaajuttuihin maanvaraisena - se toimii
my�s hyvin yhteen paalujen kanssa ja tuottaa paalutustapauksissa
"matalalinjaisemman" lopputuloksen, sokkeli vaikka 40 cm ja salaojat l�hell�
pintaa, tarvittaessa. Lintermi myy Legaletti� my�s tehtyn�, joten "omana
ty�n� teett�minen" on vaivatonta.
Mutta tapauksessasi - ry�mint�tilalliseen mieltyneen� - l�htisin liikkeelle
ajatuksesta, ett� sit� ry�mint�tilan tuuletusta parannettaiiin tai
suorastaan luovuttaisiin ry�mint�tilasta ja teht�is "ulkoilmaan rajoittuva"
alapohja vaikkapa Ruukin ter�sperustuksen tapaan:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_175_RRterasperustusteraspaalut.htm
Kalevi Hautaniemi
> tarttis pykästää 100 m2:n valmistalo savimaatontille
>
> alapohjaksi on suunnitteilla siis rossipohja (vapaan ryömintätilan
> korkeus vähintään 800 mm)
>
Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut tuolle. Näin hatusta vetäen
vaikuttaisi että perustus olisi maavarainen laatta.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Lu-lu
Lu-lu wrote:
>> tarttis pykästää 100 m2:n valmistalo savimaatontille
>> alapohjaksi on suunnitteilla siis rossipohja (vapaan ryömintätilan
>> korkeus vähintään 800 mm)
> Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut tuolle. Näin hatusta vetäen
> vaikuttaisi että perustus olisi maavarainen laatta.
"tuolle" ? - siis rossipohjalleko ?
1)
no sitä savea on ekaks' kai kaivettava pois (ja roudattava huitsin
nevadaan = kaivuu + kuljetus + "jäte"maan kippausmaksu täällä
ns. "ihmisten ilmoilla": į 35 euroo 7m3:n kuorma) vähintään tuon
1,5 m paksuuden verran
(ja paikoin jopa ehkä enemmänkin) yksin tää on jo v:tun kallista
(ja mielestäni "turhaa" (millä voitais ehkä jo perustella paalujakin)
2)
no paaluja käyttäen (ja kuitenkin "rossi(ala)pohja"ratkaisuun
päätyen) on kai savea kaivettava ja roudattava talon alta joka
tapauksessa melkoisia määriä pois (- luulisin -) koska mullon
karmeita kokemuksia siitä, mitä kosteana pysyvä savimaa talon
rossipohjan alla saattaa aiheuttaa (mättäät, kakkos-nelosen pätkät
ja savi kun on poistettava tuuletetusta (ja tuulettamattomastakin)
ryömintätilasta
3)
sokkelin yläreunan on hynyään yllettävä 300-500 mm maanpinnan
yläpuolelle ja lisäksi
maan pinta profiloitava joka puolella talon ympärillä "riittävään"!
kaltevuuteen talosta poispäin aina 3 metrin etäisyydelle saakka
(mikä myös faktisesti nostaa sokkelin yläreunan korkeusasemaa
kun taloa yritetään "laillisesti" väkästää tasaiselle matäsmaalle)
ja koska ns.
"valesokkeli" - mahdollisena riskirakenteena - ei tietenkään tule
sykymykseen, niin asuintilojen lattiataso määräytyy kai sokkelin
korkeuden mukaan
4)
mikäli tehtäisiin maanvarainen laatta, niin kallista täyttösoraa
(täällä päin runsaine raadoneineen) jouduttaisiin roudaamaan
monttuun, poiskaivetun savimaan tilalle (ja tärryyttämään
tiukkaan) niin paljon, että lattiataso asettuisi oikeaan koroonsa
muttakun
5)
p-eteeni-muovisia pohjaviemäreitäKÄÄN ei enää "saa"
upottaan piiloon alapohjana toimivan betonilaatan alle siten
ettei niitä päästä myöhemmin helposti "huoltamaan" niin tässä
meillä onkin (eka?) melkeenpä lähes ylitsepääsemätön onkelma
mikäli
kaikkia viemäreitä ei saa heti sunnitelmissa ohjattua maassa
talon ulkopuolelle, mikä taas usein on käytännössä vaikeeta
tai melkeen mahdotonta (... tai ainakin v:ttumaista suunnitella)
ja
avattavilla kansilla varustettujen putkikanaalien teko
olohuoneen lattialämmitettyyn wenge-parkettiin on toki myös
v:ttumainen tehtävä ... tällaselle kokeneellekin väkästäjälle
6)
no kun sen ryömintätilan on oltava aina vähintään 800 mm
korkea, jotta sinne mahtuu isokin ihminen ryömimään, ja
kun kaikki - mun tuntemani - putkimiehet ovat niin "isoja"
(keskivartalonsa kohalta)
7)
liityntäkorkeus(asema) sekä jäte- että sadevesiviemäreihin on
sellanen, että 15m päässä katukaivosta (+ 10m talonpituutta)
päästä ei saa enää salaohaputkiinKAAN riittävää "kaatoa",
jos niiden lähtotaso on jossain > 1,5 m syvällä maassa
niinpä
jätevesiviemäritkin mahdollisesta kellarista saap' heti unohtaa
ellei nyt haluu välttämättä alkaa väkästää myös hule- ja paska-
vesipumppaamojakin
muttakun (ydin)sähvönKIN saanti töpselistä alkaa täälläkinpäin
olla joskus jo enemmän hyvää tuuria kuin jatkuvaa vaki-kamaa
niin parin viikon sähkökatkon aikana hulevesipumppaamo
edellyttäisi valtaisaa puskurisäiliötä, jottei vesi tulvisi maasta
kellariin (kun ei tarkootus oo kuitenkaan rakentaa venettä)
ja ottaen
huomioon myös sen, että jotkut (1950-luvulla rintamamiestalonsa
rakentaneet) laskee tontti-sadevetensäkin yhä kunnalliseen
jätevesiviemäriin, niin rankkasateen (joita nyt esiintyy jo kerran
kymmenessä vuodessa) aikana paskavedet tulvivat ja nousevat
joka tapauksessa kunnallisesta viemäristä kellariin (koska mä
ainaskaan en oo vielä nähnyt vedenpitävää padotusventtiiliä -
en ees teoriassa)
niin
8)
koko-kellari - mikä muutoin olis' aivan ihanteellinen ratkaisu -
on valitettavasti myös jo lähtökohtasestikin pois-suljettu optio
9)
rakennusvalvontaviranomaisilla ei täällä päin oo' enää muuta
puuhaa kuin vain v:ttuuttaa omatoimisia omakotirakennuttajia:
tarttee olla sitä esteetöntä ... ja ramppia ... ja kaidetta ... ja
nyt on jopa jo ympäristöviranomaisetkin työntäneet lusikkansa
omakotirakentajien soppaan ... on tehtävä työnaikaiset
jätesuunnitelmat ja hyväksetettävä ne ... ja ... ja ... ja ...
... ja kaikkien muidenkin määräysten pilkkuja jatkuvasti
n:ssitaan ikäänkuin taannoin jossain lääninverotarkastuksen
suur-rikollisjahdissa
(ai niin ... noita läänejähän ei nyt enää ookkaan ... heh-heh!)
10)
ontelolaatat rossipohjana olis OK! - mutta melko kallista -
ja se pekkaniskan apu - se se vasta kallista lystiä on
(kaks miestä kun ei oikein jaksa ontelolaattaakaan asentaa)
joten
10)
rossipohja on nyt vain yks' mieleen juolahtanu optio, mutta
mä yritänkin tässä hakee jotaanki' helpompaa ja parempaa
ratkaasua tolle, yleensä aina-homehtuvalle rossipohjalle
onneksi ei tartte sentään räjäytellä ... no ainakaan paljoo
hm ... unohtukohan multa noista perusteluista nyt jotain ...
no jos tulee mieleen niin kerron heti
Lu-lu
(joka on metri maan alla ja toinen metri maan päällä
+ sokkelissa pienet ikkunat) jollainen on kaikissa
1950-luvulla rakennetuissa (- ja hyvin toimivissa -)
rintamamiestaloissa
EI TIETENKÄÄN ! tule enää sykymykseenkään
koskapa silloinhan NYKYISEN kaavan sallima
"räystäskorkeus" ylittyisi ja asuinkerroksen lattia-
tasokin nousisi aivan huisin! korkeelle ... vaikka
tossa naapuritontilla juuri sellanen talo vielä onkin
tää on tätä ... ota tai jätä !
Juha Ruismäki
> "tuolle" ? - siis rossipohjalleko ?
Vähän arvasinkin, että kaikkien alojen asiantuntijalta tämä
"kysymys" ei voinut olla oikea kysymys.
> ns. "ihmisten ilmoilla": į 35 euroo 7m3:n kuorma) vähintään tuon
> 1,5 m paksuuden verran
Mitä siinä pohjatutkimuksessa luki, miksi hitossa sitä pitää
noin paljon kaivaa? Jos se ei ole mitään löysää suokuraa niin
päältä pois muutama kymmenen senttiä ja se menee helposti sitten
ulkopuolisiin täyttöihin ja pahimmillaan joudut ajamaan täyttömaata
jonkun toisen onnettoman tontilta sen kummun tekemiseen.
> sokkelin yläreunan on hynyään yllettävä 300-500 mm maanpinnan
> yläpuolelle ja lisäksi
> maan pinta profiloitava joka puolella talon ympärillä "riittävään"!
> kaltevuuteen talosta poispäin aina 3 metrin etäisyydelle saakka
Ks. yllä. Eli älä kaiva sitä anturaa sinne maan uumeniin niin se
talo nousee itsestään kukkulalle.
> p-eteeni-muovisia pohjaviemäreitäKÄÄN ei enää "saa"
> upottaan piiloon alapohjana toimivan betonilaatan alle siten
> ettei niitä päästä myöhemmin helposti "huoltamaan" niin tässä
> meillä onkin (eka?) melkeenpä lähes ylitsepääsemätön onkelma
> mikäli
Ookei? Mitenkäs ajattelit niitä huoltaa, vaihtaa öljyt ja
suodattimet? Niissä ei ole liikkuvia ja kuluvia osia ja tukokset
saa rassattua jos ne on yhtään järkevästi vedetty.
Juha
Lu-lu
> Ookei? Mitenkäs ajattelit niitä huoltaa, vaihtaa öljyt ja
> suodattimet? Niissä ei ole liikkuvia ja kuluvia osia ja
> tukokset saa rassattua jos ne on yhtään järkevästi vedetty.
no noin mäkin sen totesin ... mutteivat net siellä omatoimi-
rakennuttamisen "valvonta"virastossa ymmärrä (yskää)
Kalevi Hautaniemi
> 10)
> rossipohja on nyt vain yks' mieleen juolahtanu optio, mutta mä yritänkin
> tässä hakee jotaanki' helpompaa ja parempaa ratkaasua tolle, yleensä
> aina-homehtuvalle rossipohjalle
Olihan sulla perusteluja. Jotenkin vain ihan perstuntumalta se rossipohja
ja savimaa kuulostavat samalta kuin ketsuppi viilin kanssa. No, jos
laskimesi saa sinut vakuuttumaan rossipohjan edullisuudesta, niin siitä
vain.
Siitä radonista sen verran, että se on paremminkin soraharjujen vaiva
eikä savimaa sitä juurikaan läpäise. Sorasta se haihtuu maailman tuuliin
jo kuormaa tehdessä.
Kun en tunne rakennuspaikkasi olosuhteita, niin en osaa sanoa kuinka
paljon halvemmaksi tai kalliimmaksi se rossipohja tulee. Mutta kunhan
kyselet soran, betonin, yms. materiaalien hintoja sekä mahdollisia
työpalkkoja eri perustustavoille, niin saat kuvan eri perustamistapojen
kustannusvaikutuksista.
Mutta silti se rossipohja savimaalle kuulostaa epäilyttävälle...:-)
Lu-lu
> Olihan sulla perusteluja. Jotenkin vain ihan perstuntumalta se rossipohja
> ja savimaa kuulostavat samalta kuin ketsuppi viilin kanssa. No, jos
> laskimesi saa sinut vakuuttumaan rossipohjan edullisuudesta, niin siitä
> vain.
> Siitä radonista sen verran, että se on paremminkin soraharjujen vaiva
> eikä savimaa sitä juurikaan läpäise. Sorasta se haihtuu maailman tuuliin
> jo kuormaa tehdessä.
> Kun en tunne rakennuspaikkasi olosuhteita, niin en osaa sanoa kuinka
> paljon halvemmaksi tai kalliimmaksi se rossipohja tulee. Mutta kunhan
> kyselet soran, betonin, yms. materiaalien hintoja sekä mahdollisia
> työpalkkoja eri perustustavoille, niin saat kuvan eri perustamistapojen
> kustannusvaikutuksista.
> Mutta silti se rossipohja savimaalle kuulostaa epäilyttävälle...:-)
rossipohjan toimimattomuudesta mä oon kyllä täysin samaa mieltä
sun kaa, enkä oo siksi itekään yhtään innostunut siitä, eräänä
(epäilyttävänä?) ratkaisuna edellä esittämiini käytännön ongelmiin
(joista jotkut aiheutuvat täkäläisten rakennusvalvontaviranomaisten
tiukkapipoisuudesta eli tyhmyydestä (joista useimmat lienevät
luullaksen "rakentaneen" ite vain oppiahjonsa teoriatunneilla)
mutta
taidanpa luopua tosta rossipohja-ideasta nyt jo ihan suosiollakin
mutta
raadon-kallioista (muita kun täällä päin ei liene) louhitun, koko-
lajitellun täyttömurskeen (= jota täällä päin kutsutaan "soraksi"
ja jota myös myydään sorana) sä sen sijaan oot (valitettavasti)
vielä ihan ns. "metässä"
savikuoppaan, betonianturan alle (suodatinkankaan päälle)
on tärryytettävä tiukkaan vähintään 300 mm paksu kerros
sitä (radon)soraa - ja samaa kamaa
tulee silloin toki myös koko talon "maanvaraisen laatan" alle
(jossa sorapatjan paksuus riippuu - ja on edellistä suurempi)
eivätkä
raadonit tosta murskeesta matkalla mihinkään "taivaan tuuliin"
"haihdu" vaan ne tunkevat
myöhemmin sisälle taloon pienimmistäkin huokosista, joten:
päivitäpä nopeesti ruusuiset kuvitelmasi ja tietosi raadoneista,
ellet sä mua haluu uskoa
sorafirman kuuluisi (nyky-määräysten? mukaan) luovuttaa
soran tilaajalle "certifikaatti" että toimitettu sora on raadon-
vapaata, mutta
viimeksi sellaista tietoa pyytäessäni sorakuski nauroi vain
paskasen naurun ja sano, että jollei tää sora sulle kelpaa
niin mee ja yritä hommata se sorasi jostain muualta
ja ihan sama oli tulos kaikkien muidenkin sorantoimittajien
kaa, jollonkas mä nopeesti hokasin, ettei
semmotta certifikaattia kukaan ryhdy antamaan, koska
kaikki täkäläinen sora sisältää niitä raadoneita - jopa aivan
hurjia määriäkin
tossa vast'ikkään mitattiin erään grynderin savikuoppaan
väkästämän, maanvaraisella alapohjalla toteutetun ok-talon
sisäilma, ja raadoneita löytyi yli 400 pekkerelliä ... HUI !
(ja <200 on nykyään VAATIMUS !!! uusille ok-taloille)
eikä ollu tuo veijari tietenkään tehnyt edes raadonputkistoa
sinne petonilaatan alle ja perheellinen ostaja-asukas oli
aivan kauhuissaan, jotta mitäs nyt sitten tehdään ? ... no,
tehtiin sitten talon viereen raadon-kaivo
(enkä jääny ihmettelemään jotta auttoko - ilmeisesti kyllä
koska ei oo perään huudeltu)
net kun on net ympäristöviranomais-pirut jotka VAATIVAT
nykyään myös ton raadonselvityksen enneku' saap' niiltä
rak-valvontaviranomaisilta hyväksytyn lopputarkastusleiman
piirustuksiin, eikä tollasella pitoisuudella tule leimaa enneku'
homma on korjattu ja uusi, sallittua raadon-enimmäispitoisuutta
osottava mittaus tehty
en tiedä miten noita raadoneita liikkuu siellä susirajan takana,
mutta täällä ainakin ovat kaikki viranomaiset niiden johdosta
lähes paniikissa
johonkinhan sitä ihmisen pitää kuolla - ellei nyt keuhko- niin
lopulta kuitenkin haima-, paksusuoli- tai eturauhassyöpään
Hantte
> en tiedä miten noita raadoneita liikkuu siellä susirajan takana,
> mutta täällä ainakin ovat kaikki viranomaiset niiden johdosta
> lähes paniikissa
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/kartat_3_2008/
> johonkinhan sitä ihmisen pitää kuolla - ellei nyt keuhko- niin
> lopulta kuitenkin haima-, paksusuoli- tai eturauhassyöpään
Tai liukastua ja halkaista kallonsa... ;)
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Rauno Kangas
> rossipohjan toimimattomuudesta mä oon kyllä täysin samaa mieltä
> sun kaa, ...
> raadon-kallioista (muita kun täällä päin ei liene) louhitun, koko-
> lajitellun täyttömurskeen (= jota täällä päin kutsutaan "soraksi"...
> savikuoppaan, betonianturan alle (suodatinkankaan päälle)
> on tärryytettävä tiukkaan vähintään 300 mm paksu kerros
> sitä (radon)soraa - ja samaa kamaa....
Nurkkasilmällä keskustelua seurattuani olenkallistumassa siihen suuntaan,
että sinulle taitaa tulla:
* teräspaalut ja
* Legalett-laatta tai
* perinteisempi reunavahvisteinen maanvarainen laatta ja
* noihin kunnollinen radonsuojaus (30 cm mursketta #16 jossa kunnolliset
raatoputket).
Lu-lu
> Nurkkasilmällä keskustelua seurattuani olenkallistumassa siihen suuntaan,
> että sinulle taitaa tulla:
> * teräspaalut ja
> * Legalett-laatta tai
> * perinteisempi reunavahvisteinen maanvarainen laatta ja
> * noihin kunnollinen radonsuojaus (30 cm mursketta #16 jossa kunnolliset
> raatoputket).
ihan hyvä ehdotus, mutta
ettekö te muut ole vielä törmänneet vaatimukseen, että mitään putkia
ei saa enää asentaa rakenteisiin piiloon, mikä siis
koskee nykyään myös pohjaviemäriä maanvaraisen betonilaatan alla
eli
tää "pientalo"rakentamisen ihmeellinen (viranomais)maailma muuttuu
jatkuvasti ja nopeesti yhä vain entistä hullummaksi
raadonkeräilyputket ovat myös "must" eli siis pakolliset - samoin
kuin poistoputki katolle - mutta imuri vain tarvittaessa
Rauno Kangas
> ettekö te muut ole vielä törmänneet vaatimukseen, että mitään putkia
> ei saa enää asentaa rakenteisiin piiloon, mikä siis
> koskee nykyään myös pohjaviemäriä maanvaraisen betonilaatan alla
Eipä ole tullut tuollainen tulkinta aiemin vastaan. Tuohan johtaisi
maanvaraisen laatan täyskieltoon - ja tekisin juuri nytkin laittomuuksia
(piirustuslaudalla parhaillaankin maanvastainen alapohja yhteen taloon).
Lu-lu
> "Lu-lu"kirjoitti
no ei nyt suinkaan "täys"kieltoon vaan "huolto!"kanaaleihin
jollasii mä oon toki nähny muutamissa teollisuushalleissakin
mutta
kuten jo aikaasemmin totesin, niin sellaset on tosi-v:ttumaisia
väkästää esim. olohuoneen lattialämmitettyyn wenge-parkettiin
ja
kyllä se vesilaitoksen tarkastaja viime vuodenvaihteessa jo jotaanki
tohon suuntaan mulle vihjasi ... mä en ollu ekaks' uskoa korviani
eli
kyllähän sä kai tiedät: putkia EI enää SAA asentaa rakenteisiin piiloon
(eikä oo saanu enää muutamaan vuoteen)
sykymys on siis vain tiukentuneesta "tulkinnasta" ... eli sitä samaa
p:skaa kuin mitä on nyt tuon "esteettömyys"-hössötyksenkin ympärillä
mä
oonkin ryhtyny' nyt suunnitteleen näin: wessa heti ulkoseinän viereen
ja siitä sen
paskaputki suoraan laatan alta ulos - ja edelleen salaojia seuraillen
liitäntä kunnalliseen jätevesiviemärikaivoon kadussa
jollonkas
jääp olohuoneen wenge-parketti ehjäksi (- ja lattialämmitysputket)
Jopo Jyskälästä
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> kirjoitti viestissä
news:syEVn.22607$if1....@uutiset.elisa.fi...
Rauno levittää taas kakarakakkejansa nettiin!!!
Tuutkos asenteleen mulle lintupönttöjä???
Jopo Jyskälästä
Rauno Rauno älä sonni kakaraskeidoja nettiin!!!
KH
kiinteää savea n.2-4 m, jonka alla on löysää liejua tms. Tein
reunavahvistetun laatan ja on toiminut hyvin. Saven päällä on n. 20-30
cm multaa, jonka otin pois. Siihen päälle sitten soraa. Laatan reunat
ovat muistaakseni n. 50 cm korkeat ja keskiosa n. 5 cm paksu.
On helppo ja varma ratkaisu. Mikään maailman voima ei laattaa liikuta
koskaan. Eikä ole home-, ym. ongelmia.
Naapuri teki samoihin aikoihin paritalon rossipohjalla. Laitettiin
betonipaalut ja betonipalkit, jonka päälle talo tehtiin. Sen jälkeen on
useita kertoja tullut vettä talon alle, joten lienee tällä hetkellä
homeessa.
Suosittelen reunavahvistettua laattaa. On varma ratkaisu.
Kaitsu
ps
ps
"P. Kärhä"
Höh, ehdin vasta nyt osallistua tähän mielenkiintoiseen keskusteluun :-)
Mulla on savimaalle rakennettu rossipohja. Palkit tehtiin paikalla
valaen ja päälle tuli ontelolaatat, styroksit ja lattialaatta. En ole
kyllä päivääkään katunut.
Viemärit ja vesijohdot on talon alla siististi näkyvissä. Putkiremppa 40
vuoden päästä tulee olemaan tosi helppo. Enhän mä sitä tee, mutta lapset
saa perinnöksi helppohuoltoisen talon. Saneerauksiakin voi tehdä
vapaammin, kun lattialaattaan voi puhkoa uusia viemärinpaikkoja. (Ei
tosin mielellään, kun sitten täytyy lattialämmitys tehdä / miettiä uusiksi).
Rossipohjalla hoituu radonpoisto itsestään. Alatila tuuletetaan putkella
katolle. Mitään erillisiä putkia sorapatjaan ei tarvitse talon alle
laittaa. Eikä sinne kyllä radonia tulekaan kun on savipatja.
En ymmärrä miksi rossipohja ja savimaa eivät sopisi yhteen? Rossipohjat
sopii nimenomaan savimaille paalujen kanssa. Puisia rossipohjiahan siis
nykyään vissiin harva tekee. Kansi tehdään ontelolaatoilla tai
liittopellillä.
Talon alla on kiva 800 korka kellari, minne saa hillot ja kaljat
piiloon. Harmittaa oikeestaan vaan, kun kulku on ulkokautta. Olisin
halunnut tehdä lattiaan luukun, mutta kun perustussuunnittelija kielsi.
Sanoi että sieltä tulee hajuja. Ei kyllä tule. Kun salaojitus ja
tuuletus on kunnossa, niin talon alla on ihan raikas ilma.
Peté