Halkeamat tiiliseinässä???
Givenname Surname
Mitenkäs vakavaa oli halkeamat tiiliseinässä??
Kävin tuossa katsomassa yhtä ok-taloa ja tykästyin todella,mutta
vaivaamaan jäi:
Talon kolmella sivustalla oli seinässä kunnon halkema(ei leveä,mutta
pituutta kyllä)
Mitenkäs tiilivuorauksessa,pitääkö aina olla alhaalla ekarivissä
tuuletus raot.Niitä ei ollut ainuttakaa.
Talossa lohkotiilivuoraus ja rak. -83.
Miten onnistuu halkeamien korjaus/kuinka kallista??
T. Pasi L
Tuomas
Pääongelma eivät taida olla halkeamat vaan se, mikä ne on aiheuttanut.
Voisin arvailla, että perustukset ovat muurauksen jälkeen liikahtaneet,
mikä on halkaissut seinät. Oleellinen kysymys on, liikkuvatko
perustukset edelleen. Jos liikkuvat, halkeamien korjaaminen on turhaa,
sillä ne uusivat jatkuvasti ja ehkä jopa pahenevat. Jos taas perustukset
ovat asettuneet, tilanne ei varmaankaan ole kovin huolestuttava.
TR
Esa Hämäläinen
Pahin ja asukkaille kallein tiiliseinän halkeama oli neljän huoneiston
rivarissa, jonka perustusta ei ollut paalutettu kunnolla. Talo katkesi
keskeltä poikki- ja pituussuuntaan. Asukkaat siirtyivät pois yhdeksi
kesäksi, talon pohja kaivettiin auki sisältäpäin ja paalutettiin
uusiksi. Homma ei tullut kuntoon kerralla, vaan homma jatkui yhden
huoneiston osalta vielä seuraavana kesänä. Siitä talosta oli ennen
remonttia huoneistoja halvalla myynnissä.
Tuossa tapauksessa syynä oli se, että rakennusten alla oli savea
kymmenkunta metriä ja paaluja ei ollut kunnolla juntattu kovaan
maaperään saakka. Kun rivari oli rakennettu yhteen tasoon, niin kovin
suurta liikkumista ei tarvita kun tiilisaumat alkaa ratkeilla. Maaperä
painui alueella puolisen metriä, ja mm. 30 huoneiston rivitaloyhtiö,
jossa silloin asui, viemäriputkien kannakointi meni uusiksi ja
kustannukset olivat lähelle miljoonaa.
Katselepa, mikä halkeamat voisi aiheuttaa. Onko maaperä painunut, tms?
Givenname Surname
>
> Mitenkäs vakavaa oli halkeamat tiiliseinässä??
>
Onhan se aika vakavaa etenkin jos useammalla seinällä.
Onko Perustus myös halki?
> Mitenkäs tiilivuorauksessa,pitääkö aina olla alhaalla ekarivissä
> tuuletus raot.Niitä ei ollut ainuttakaa.
>
Tuuletusraot pitää olla muuten väliin tiivistyy kosteutta -> homehtunee
ennen pitkään
Markku Nevalainen
>
> Jos taas perustukset
> ovat asettuneet, tilanne ei varmaankaan ole kovin huolestuttava.
Periaatteessa, 18 vuodessa perustukset kyllä ovat asettuneet, jos
ne sitten ikinä asettuvatkaan.
Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä talon nykyinen asukas sanoo, milloin
nuo halkeamat ovat seinään tulleet.
Tiiliä ilmeisesti ei ole poikki, vaan halkeamat näkyvät vain tiilen
ja laastin saumojen irvistyksenä? Jos noin on, niin ihmetyttää, että
jos halkeamat ovat tulleet pian rakennusvaiheen jälkeen, niin miksei
saumojen halkeamia ole paikattu 17-18 vuoden kuluessa. Jos ne niinkin
näkyvät ovat, että ulkopuolisen simmuun pistävät heti.
Itse en välttämättä hylkäisi talokauppaa pienien halkeamien takia,
jos kämppään muuten on innostunut. Talohan ei ole toki mihinkään
kaatumassa, kun se on ollut pystyssä jo 18 vuotta.
Mutta kyllä se vaikuttaa myös kaupahintaan. Ja mielellään jokin
klausuuli myös kauppasopimukseen, että jos halkeamien korjauksesta
huolimatta uusia halkeamia 5 v. myyjävastuuaikana tulee, niin (...jo-
takin lisäehtoja.)
Tuuletusrakojen puute ei ole katastrofaalinen. Sellaisethan voi tehdä
itsekin jälkeenpäin, jos asia mieltä vaivaa. Iskuporakoneen kanssa
rapsii sauman auki joka viidennestä tiilestä.
Tietysti sen jälkeen on herran hallussa, että onko seinän tiilivuorin
ja tuulensuojan välissä olemassa ilmarako ylos asti, vai onko väli
täynnä muurauslaastia. Mutta aivan sama tukkeutimistilanne on
myös niissä taloissa, joissa alatiilien väliin on ilmaraot jätetty,
kiireisen seinämuurarin laasti tukkii todella helposti koko ilmavälikön.
MNe
Pirhonen Mika
>
> Periaatteessa, 18 vuodessa perustukset kyllä ovat asettuneet, jos
> ne sitten ikinä asettuvatkaan.
Turussa ja käsittääkseni myös Helsingissä on ongelmia pohjavesien
muutosten kanssa. Maan kuivumisen vuoksi puupaalut mätänevät. Kai se
kuivuva maa myös muutenkin elää. Tämä on kai aika epätodennäköistä,
mutta ei kai täysin mahdotonta.
Kare Pietilä
> Turussa ja käsittääkseni myös Helsingissä on ongelmia pohjavesien
> muutosten kanssa. Maan kuivumisen vuoksi puupaalut mätänevät. Kai se
> kuivuva maa myös muutenkin elää. Tämä on kai aika epätodennäköistä,
> mutta ei kai täysin mahdotonta.
Oikeastaan mahdotonta, sillä puupaalutuksia löytyy vain todella
vanhan rakennuskannan alta. Helsingissä on ongelmia juuri tuon
kuivumisen kanssa ja pohjaveden laskua on pyritty hidastamaan
samalla kun perustuksia pikkuhiljaa uusitaan siellä missä tilanne
on pahin. Turussa ongelma on taas se, että osa rakennuskannasta on
niin paksun savipatjan päällä, että koko roska liukuu kohti Affe-
nanmerta. Perustusten keskinäisestä liikkeestä aiheutuneita ongelmia
on sitten jouduttu korjailemaan väliaikaisesti - muutama kiinteä paa-
lukun ei kuitenkaan pysäyttäisi liikekannalla olevaa kaupunkia...
Vanhan herjan mukaanhan Turku vajoaa kohti Aurajoen suistoa, mihin
se epäilemättä kuuluukin. Valitettavasti prosessi on hidas, mutta
onneksi edes suunta on oikea ;-)
Markku Nevalainen
>
> Turussa ongelma on taas se, että osa rakennuskannasta on
> niin paksun savipatjan päällä, että koko roska liukuu kohti Affe-
> nanmerta.
Meneeköhän vielä monta vuotta? Ainakin TPS:n konttori saisi mennä mukana,
mutta sinappi on aika hyvää, että sinappitehtaan tontti saisi toisaalta säästyä.
Pirhonen Mika
>
> Turussa ongelma on taas se, että osa rakennuskannasta on
> niin paksun savipatjan päällä, että koko roska liukuu kohti Affe-
> nanmerta. Perustusten keskinäisestä liikkeestä aiheutuneita ongelmia
> on sitten jouduttu korjailemaan väliaikaisesti - muutama kiinteä paa-
> lukun ei kuitenkaan pysäyttäisi liikekannalla olevaa kaupunkia...
Ehkä sotkin kaksi asiaa yhteen. Paalutuksia siellä on tehty ja
ajattelin, että ne johtuvat pohjaveden muutoksista, koska uuden
pysäköintiluolan vastustajat pelkäävät muutoksia pohjavedessä.
Kare Pietilä
> Ehkä sotkin kaksi asiaa yhteen. Paalutuksia siellä on tehty ja
> ajattelin, että ne johtuvat pohjaveden muutoksista, koska uuden
> pysäköintiluolan vastustajat pelkäävät muutoksia pohjavedessä.
Osa rakennuskannasta on toki perustettu paaluttamalla peruskallioon
eikä mahdollinen pohjaveden lasku koskaan ole hyväksi, koska se
lyhentää aikaikkunaa, jossa puupaalutukset on saneerattava.