Pihalaattojen katkaisu
VEIKKO
teräspuikkovahvistuksia eikä muutakaan rautaa sisällä. Vakuutettiin
kestävän henkilöauton painon, jos sorapohjustus oikein tehty.) Miten
helpoiten katkon/paloittelen kymmenkunta laattaa)? Kulmahiomakoneella
ja timanttilaikalla leikkaus on turhan pölyistä puuhaa. Ei myöskään
saa 'napsauttamalla' irti edes puoleen väliin leikattuaan.
Kylpyhuoneen laatat hoiteli laattaleikkurilla. Vähäisen tarpeen vuoksi
en mielllään ostaisi ainakaan mitään konetta moiseen puuhaan.
Tapio Viljava
"VEIKKO" <veikko....@kolumbus.fi> wrote in message
news:3fe22654.03090...@posting.google.com...
> Parisataa pihalaattaa (keltasora, pesubetoni, 40x40x4,5 cm;
> ei saa 'napsauttamalla' irti edes puoleen väliin leikattuaan.
Mitä tarkoitat napsauttamisella, vääntämällä ei varmaan mene mutta iskemällä
ehkä (jos et ole jo kokeillut). Kiviä halkaistaan meisselillä, eli semmoisen
vähän kivimiehen moskan näköisen työkalun terävä särmä asetetaan
halkaisukohtaan oikean suuntaisesti ja lyödään lekalla päälle. Noissa
betonilaatoissa on se hankaluus eittä niissä ei ole mitään luonnollista
halkeamissuuntaa, mutta sen voi kuten olet kokeillutkin hoitaa piirtämällä
rälläkällä alun. Meisselin voit paremman puutteessa tehdä vaikka
rälläköimällä "ylimääräisen" kirveen terän suoraksi.
Tapsa
Jukka
kirjoitti seuraavaa:
> ja timanttilaikalla leikkaus on turhan pölyistä puuhaa. Ei myöskään
Pölyä tulee paljon, juu...
Jos siistin katkaisupinnan haluat, niin kyllä jonkinlainen
timangilaikka taitaa olla silloin ainoa oikea väline. Jol-
lakin puristavalla tiilileikkurilla ne voisi mennä aika
suoraan, mutta kannattaa varautua hävikkiin. Timatilla ei
juuri hävikkiä tule. Itse pilkoin paljon betonikiviä
timantilla, kun piti tehdä vinoa reunaa. Onneksi n. 4-5
kiven jälkeen kuvio toistui ja sai käytettyä aiemmin jääneitä
jämäpaloja sellaisenaan, ei jäänyt kuin parin sentin paloja
sieltä täältä yli.
--
Jukka
Jouni Saari
"VEIKKO" <veikko....@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:3fe22654.03090...@posting.google.com...
> kestävän henkilöauton painon, jos sorapohjustus oikein tehty.) Miten
> helpoiten katkon/paloittelen kymmenkunta laattaa)? Kulmahiomakoneella
> ja timanttilaikalla leikkaus on turhan pölyistä puuhaa.
Vettä peliin. Tulee pölyn tilalta mutaa.
Jouni
Markku Nevalainen
>
>
> Kiviä halkaistaan meisselillä, eli semmoisen vähän kivimiehen moskan näköisen
> työkalun terävä särmä asetetaan halkaisukohtaan oikean suuntaisesti ja lyödään
> lekalla päälle.
Olisiko tuossa selostuksessa kuitenkin mennyt työkalut hiukan sekaisin, moskaa
ei ikinä lyödä, mutta sillä kyllä lyödään:)
Moskassa ei ole mitään terävää särmää, koska se on malliltaan joka suuntaan mah-
dollisimman tylppäpäinen pikku lekavasara.
Itse olen saanut pihakivilaatat parhaiten poikki tekemällä timanttirälläkällä
viillon haluttuun kohtaan. Sitten lattarauta pitkälleen pitkin tuota viillon
reunaa, ja hakataan vasaralla pitkin lattarautaa.
Timanttirälläkkä ei pölyä juuri lainkaan, jos on apuri vieressä pruuttaamassa
vedellä täytetyllä fairypullolla vettä laikan terään.
MNe
Tapio Viljava
"Markku Nevalainen" <mne.remt...@iki.fi> wrote in message
news:3F544B...@iki.fi...
> > Kiviä halkaistaan meisselillä, eli semmoisen vähän kivimiehen moskan
näköisen
> > työkalun terävä särmä
> Olisiko tuossa selostuksessa kuitenkin mennyt työkalut hiukan sekaisin,
moskaa
> ei ikinä lyödä, mutta sillä kyllä lyödään:)
> Moskassa ei ole mitään terävää särmää, koska se on malliltaan joka
suuntaan mah-
> dollisimman tylppäpäinen pikku lekavasara.
Ei mennyt sekaisin: meisseli on siis vähän moskan näköinen (ja kokoinen)
varrellinen työkalu. Siinä on terän toinen pää tylppä, toinen on vähän
pitkänomainen ja kahdelta reunalta terävä-suorasärmäinen. Tällä särmällä
saadaan aikaan se meisseliefekti, kun lekalla lyödään siihen tylppään
päähän.
Tapsa
VEIKKO
ja jälki on ihan hyvää, mutta se 'savu' on ankara. Ehkäpä vesi auttaakin
tähän puuhaan; niinhän poratessakin tehdään! Meisselihalkaisu tuntuu
kyllä erikoiselta ratakaisulta, kun - niin kuin kirjoittaja sanookin -
äluonnottomassa' laatassa ei ole mitään luonnollisia halkeamisen uria
rakenteessaan.
Kukaan ei reagoinut tällaisten (raudoittamattomien) pihalaattojen lujuuteen
(suhteessa henkilöauton paino), mutta lienee niin kuin oli optimistisesti
arvellutkin - kestävä!
veimatt
Tapio Viljava
"Jarno Nurminen" <jarno.n...@ebaana.sikanautaa..net> wrote in message
news:3F5486B7...@ebaana.sikanautaa..net...
> p.s. sanoivat muuten ettei kivetettyä pihaa saisi suolata talvella jään
> poistamiseksi. Kuulemma haurastaa kiveä.
Näin on. Siis yleensäkään betoni ei kestä suolaamista. Tässä yksi syy
siihen, miksi asfaltin korvaaminen betonilla Suomen maanteillä ei ole niin
hyvä idea kuin joskus on ajateltu.
Tapsa
Markku Nevalainen
>
> paksuudeltaan jotain reilut 6cm. Myyjän
> mukaan tämä olisi ollut minimipaksuus henkilöautolle. Rekat yms.
> vaatisivat jo sitten yli 8cm kiveä.
Samoja 60-millin unikiviä on myös täällä pihassa. Pari kertaa on sora-
autokin käynyt päällä.
Molemmilla kerroilla kuski on kysynyt, että voiko laattojen päälle
ajaa.
Koska olin itse tasoitellut ja tärytellyt pohjat, niin en tietenkään
halunnut tällaista laatoitustyön kestotestiä estellä, vaan sanoin että
anna mennä vaan.
Ei jäänyt mitään jälkiä, halkeamia tai painumia, vaikka siis 10 m3
sorakuormalla ajettiin ja päältä, ja lava kipattiin myös tyhjäksi
laattojen päältä.
MNe
junnu
Tai vuokraa tiilisaha , tai kuten yllä .
junnu
VEIKKO
täytyy olla tarkoitettuja kestämään ainakin h-auton paino - ole enää
raudoitusvahvistuksia!
Onko niin että nyt on jo saatu aikaan sementtiseos, joka ajaa tämän
keston ongelman? Kun juuri hakkasin palasiksi vanhempia
pesubetonilaattoja - tosin
hieman suurempia (60x60 cm, kun ostamani ovat 40x40 cm), niin niissä
oli kyllä (melto)rautaiset ristikkovahvistukset. Ostamani tuntuvat
kyllä erittäin lujilta ja panavat hiton paljon ja lisäksi
timanttilaikalla tehty leikkauspinta on kuin teräkseen viilletty.
Koska aion 'lyödä' itse n. 130 m matkan metrin mittaisia nurmikon
reunakiviä,
niin tämä raudoitusasia ja kestoasia kiinnostaa minua kovasti. Olin
ajatellut panna pari harjateräspuikkoa (0,8 mm:stä kuhunkin), mutta
onko se tarpeen lainkaan? Erään Lemminkäisen asiantuntijan mukaan
Suomen talvi kohtelee huonosti itsetehtyjä sementtivaluja, ainakin
tällaisia reunuskiviä, koska yksityinen ei saa aikaan
'kuivapuristettuja' valuja, joissa veden määrä on kyetty minimoimaan.
Juuri veden suhteellinen vähyys reunakivissa (ja yleensäkin
sementtivaluissa?) on kuulemma keskeinen kestävyyden ehto (veden
laajenemisvaikutuksen vähentäminen pakkasella).
Mitä foorumin asiantuntijat sanovat näihin kahteen lujuuskysymyksseni:
em 40x40 keltasora-pesubetonolaatan 'h-auto -kestävyyteen' ja
itsetehtyjen nurmikon reunakivien pakkassietoon (ilman
raudoistusta/sen kanssa)?
MiKiE
"Tapio Viljava" <tapio.viljava@danisco*poista*.com> wrote in message
news:bbY4b.86$s1...@read3.inet.fi...
Ja nimenomaan se meisselintapainen kivimiehen työkaluhan on piikki ja se
millä lyödään on talttavasara eli moska.
Esimerkkejä:
http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2003/08/09/alueuutiset/juttu3/sivu.html
http://www.sahkoliitto.fi/slangi.htm#M
MiKiE
Tapio Viljava
"MiKiE" <skyd...@jippii.fi> wrote in message
news:enj5b.175$%c1...@read3.inet.fi...
> Ja nimenomaan se meisselintapainen kivimiehen työkaluhan on piikki ja se
> millä lyödään on talttavasara eli moska.
Juu paitsi että ei. Piikki näyttää "tavalliselta" meisseliltä ja sitä ja
moskaa (sekä sitä puhalluslamppua) käytetään kivien pinnan silotteluun. Se
on yhden miehen hommaa. Sen sijaan tuota aiemmin mainitsemaani meisseliä
käytetään kivien halkaisuun, ja sitä lyödään lekalla eikä moskalla. Se on
kahden miehen hommaa, toinen pitää meisseliä (jossa siis on puuvarsi kuten
moskassa) oikeassa kohdassa ja toinen lyö lekalla päälle.
Tapsa