Vaadittavan rakennusoikeuden laskeminen?
Janne Kylliö
pari taloa erään firman mallistosta:
Talo1:
Kerrosala 234 m2
Huoneistoala 191 m2
Kokonaisala 234 m2
Vaatii rakennusoikeutta 201 m2
Talo2:
Kerrosala 218 m2
Huoneistoala 177 m2
Kokonaisala 218 m2
Vaatii rakennusoikeutta 207 m2
Ei tuosta äkkiä kyllä osaa sanoa mitä pinta-aloja tohon
rakennusoikeusvaatimukseen oikein lasketaan mukaan ja millä
logiikalla. Yritin googlettaa, mutta laihoin tuloksin.
--
j a n n e k [ a t ] v e l t o x . o r g
Petteri Soikkonen
news:cngd20$245d$1...@news.cc.tut.fi...
Luullakseni rakennusoikeutta syö kerrosala, mutta vain tiettyyn
seinäpaksuuteen saakka. Voisiko erotus tulla siitä? Onko talossa 1 suurempi
seinäpaksuus kuin talossa 2 (onko talo1 jokin harkkotalo, esim?). Ovatko
talot kaksikerroksisia?
Googlettamalla löytyi tieto: "Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250
mm, saa rakennuksen kerroala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun
kerroalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran, MRL 115 § 3 mom., osa."
(http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;1805;5429;5430;13
289)
Petteri
PJK
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:cngfm7$p0g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kokonaisalan ja kerrosalan ero on se, että kerrosalassa on on ullakot ja
kellarit sun muut vain siltä osin, kun ne kuuluvat pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisiin tiloihin. Kokonaisalassa on kaikki tilat.
Koska näissä kelluvissa kivitaloissa tarvitaan paksut seinät, että saadaan
riittävä eristys, seinän paksuus ylittää tuon 250 mm. Tällöin tarvitaan
tuota Petterin mainitsemaa laskentaa.
Pekka Taipale
> Miten talon vaatima rakennusoikeus oikein lasketaan? Esimerkkeinä
> pari taloa erään firman mallistosta:
Rakennusoikeus lasketaan muutoin kerrosalan mukaan, mutta
rakennusoikeuden saa ylittää siltä osin, kun rakennuksen ulkoseinät
lämmöneristysten vuoksi ovat paksumpia kuin 250 mm.
Esimerkkisi:
> Kerrosala 218 m2
> Huoneistoala 177 m2
> Kokonaisala 218 m2
> Vaatii rakennusoikeutta 207 m2
Talon ulkomitat 21800x10000. Ulkoseinien paksuus 600 mm. Kerrosala
siis 218 m², mutta sisämitat samoina pitäen ja 250 mm paksuilla
ulkoseinillä ulkomitat olisivat 21550x9650, mikä vastaisi n. 207 m²
kerrosalaa, joten tarvitaan sen verran rakennusoikeutta.
Oikeasti missään talossa ei ole noin paksuja seiniä -- ero tulee
luultavasti siitä, että talo ei ole suorakaiteen muotoinen, jolloin
ulkoseinää on suhteessa enemmän.
Lisäksi kannattaa huomata, että monin paikoin asemakaavassa on
erilaisia lisärajoituksia ja -myönnytyksiä rakennusoikeuden suhteen
(tyyliin: taloon saa rakennusoikeuden salliman pinta-alan lisäksi
rakentaa 30 m² siipirakennuksen jossa on pesutilat, ja
rakennusvalvonta käytännössä sallii sen, että siipirakennus ei ole
erillinen siipi.)
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Rauno Kangas
viestissä:JzYmd.41$VN...@read3.inet.fi...
> Kokonaisalan ja kerrosalan ero on se, että kerrosalassa on on ullakot ja
> kellarit sun muut vain siltä osin, kun ne kuuluvat pääasiallisen
> käyttötarkoituksen mukaisiin tiloihin. Kokonaisalassa on kaikki tilat.
Ullakot ja kellarit lasketaan kerrosalaan siötä osin kuin ovat rakennuksen
pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, mutta "sun muut", joilla
tarkoittanette maanpäällisiä vasrastoja ym. aputiloja, lasketaan kerrosalaan
sellaisenaan.
> Koska näissä kelluvissa kivitaloissa tarvitaan paksut seinät, että saadaan
> riittävä eristys, seinän paksuus ylittää tuon 250 mm. Tällöin tarvitaan
> tuota Petterin mainitsemaa laskentaa.
Ja rakennusoikeuden pitäisi olla suurempi kuin kerrosalaa isompi, mutta
jotkin kunnat (piirtelen parhaillaan yhtä casea Vantaalle), antavat
rakennusoikeuden ylityslupaa harkinnanvaraisesti - yleisimmillään kylmien
kevytrakenteisten varastokoppien verran (siis sun muut lasketaan tai ei
lasketa rakennusoikeutta rasittamaan - riippuen valvontaviranomaisen
mielentilasta :-)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Hantte
Otetaan yhdensorttinen esimerkki Helsingistä:
*tontti 1000 m2, e=0,2 ja rakennusoikeus siis 200 m2.
Lupakuvissa lukee:
-kokonaisala = 375 m2
-kerrosala = 201 m2
-kerrosala (250mm seinä) = 191 m2
-huoneistoala = 171 m2
Talossa on kaksi asuinkerrosta ja kellari. Jokaisen kerroksen pinta-ala
on sama. Kellarissa on vain tekniikkaa ja varastotiloja. Alakerrassaa
asuintiloja. Yläkerrassa asuintiloja ja käyttöullakko/varastotiloja.
Talo on rakennettu 375mm Siporexharkoista, jotka vievät pinta-alaa n.
18m2 per kerros bruttona ja 250mm-säännöllä n. 12 m2. Tuota n. 6m2 per
asuinkerros ei siis lasketa kerrosalaan. Kantavia väliseiniä on reilu
neliö per asuinkerros.
Selitinkö vaikeasti? Oliko hyötyä?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
marko
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> wrote in message
news:yyxsm77...@box.kapsi.fi...
> Janne Kylliö <jan...@students.cc.tut.fi> writes:
> > Miten talon vaatima rakennusoikeus oikein lasketaan? Esimerkkeinä
> > pari taloa erään firman mallistosta:
>
> Rakennusoikeus lasketaan muutoin kerrosalan mukaan, mutta
> rakennusoikeuden saa ylittää siltä osin, kun rakennuksen ulkoseinät
> lämmöneristysten vuoksi ovat paksumpia kuin 250 mm.
Huom!
Seinän paksuuden vaikutus voidaan huomioda tietyn
päivämäärän jälkeen vahvistetun kaavan alueella....
Tarkkaa pvää en tähän hätään muista.
Eli ei ole sovellettavissa aina.
T:Marko
Janne Kylliö
> Otetaan yhdensorttinen esimerkki Helsingistä:
> *tontti 1000 m2, e=0,2 ja rakennusoikeus siis 200 m2.
> Lupakuvissa lukee:
> -kokonaisala = 375 m2
> -kerrosala = 201 m2
> -kerrosala (250mm seinä) = 191 m2
> -huoneistoala = 171 m2
>
> Talossa on kaksi asuinkerrosta ja kellari. Jokaisen kerroksen pinta-ala
> on sama. Kellarissa on vain tekniikkaa ja varastotiloja. Alakerrassaa
> asuintiloja. Yläkerrassa asuintiloja ja käyttöullakko/varastotiloja.
> Talo on rakennettu 375mm Siporexharkoista, jotka vievät pinta-alaa n.
> 18m2 per kerros bruttona ja 250mm-säännöllä n. 12 m2. Tuota n. 6m2 per
> asuinkerros ei siis lasketa kerrosalaan. Kantavia väliseiniä on reilu
> neliö per asuinkerros.
>
> Selitinkö vaikeasti? Oliko hyötyä?
Juu, kieltämättä säikeen viestit ovat selventäneet asiaa. Kysymys
johtui alunperin siitä että itsellä on kiikarissa tontti jolla on
rakennusoikeutta 200 m2 + 60m2 autotallille/ulkovarastolle.
Itse olen siis pohtinut että minkälaisen torpan saisi noihin
neliöihin mahtumaan. Ilmeisesti kellaritilat ovat joiltain
osin sellaisia, että niitä ei lasketa tuohon rakennusoikeuteen
mukaan?
Kahteensataan neliöön saa kyllä asuintilat mahtumaan,
mutta tarvetta olisi myöskin lisäsäilytystilalle koska sitä
tavaraa on jo nytkin nurkissa liikaa, esim naisihmisillä on
vaatteita ihan uskomattomia määriä. Samoin kersoilla leluja.
Luultavasti talon runkomateriaaliksi tulee kanssa siporex.
Hantte
Helsingissä tuo kaavan ikä ei pitänyt paikkaansa 2001, ja tuskin pitää
nytkään.
Alueemme kaava oli jostain -50- ...70-luvulta ja yli 250mm menevää
seinäpaksuutta ei laskettu rakennusoikeuteen. Edellytyksenä muistaakseni
oli, että ylimenevä osa parantaa talon lämmöneristystä (kuten
Siporexissa käy). Rakennusvalvonnan alueyliarkkitehti (tms.) saanoi
palaverissa yksiselitteisesti, että kerrosala lasketaan max. 250mm
seinäpaksuudella.
Lupamaksut määräytyivät sitten ulkomittojen mukaan riippumatta
seinäpaksuudesta (=bruttoala tai kokonaisala).
Rauno Kangas
viestissä:5CFnd.88$q93...@read3.inet.fi...
>>>Rakennusoikeus lasketaan muutoin kerrosalan mukaan, mutta
>>>rakennusoikeuden saa ylittää siltä osin, kun rakennuksen ulkoseinät
>>>lämmöneristysten vuoksi ovat paksumpia kuin 250 mm.
Laki on tuolta osin täysin yksiselitteinen, mutta...
> Helsingissä tuo kaavan ikä ei pitänyt paikkaansa 2001, ja tuskin pitää
> nytkään.
Lain tulkinnassa on kunnalla viimeinen sana.
Lain mukaisella menettelyllä voi varmistaa sen, että saa paperinsa
viimeistään hallinto-oikeus-käsittelyn avulla vahvistetuksi. Kysymällä
kunnasta tulkinnan ennakkon, varmistaa sen, että saa paperinsa tappelematta
läpi.