reikä seinään
OBL
kokeillaan näin....
Pihassa on autopaikka, mutta pistokkeeseen ei saa kytkeä kuin
lohkolämmittimen. Estääkö mikään poraamasta (ikkunanpokaan?) reikää ja
työntämästä sen kautta omaa piuhaa auton sisälämmitintä varten? Joku
hevosmiesten tietotoimistosta sanoi, ettei vakuutusyhtiöt tykkää ollenkaan
tällaisista virityksistä. Tuntui kyllä vähän oudolta.
OBL
Jape
taloyhtiö et reikää saa porata. Poka kuuluu taloyhtiölle ja raiän
porataksesi tarviit luvan yhtiökokoukselta jota todennäköisesti et saa.
Sanoo kokemus. voisit kysästä sfnet.keskustelu.laki siellä on paljon
tietäjiä noissa asioissa.
Vetäisitkö sisätilanlämppäriin piuhan jostain oven tai ikkunan raosta?
Sitäkään en suosittele. Jos johtimesta meneepi erite rikki saa autosi
saähkölaitteet muutaman ylimääräisen voltin ja seuraukset voi olla hyvinkin
tuhoisat. Meidän taloyhtiössä saa käyttää sisätilanlämmitintä mut täytyy
pitää tolpissa kelloo. Teillä voi olla myös niin pienet sulakkeet ettei ne
kestä kuormaa jos paat sisätilanlämmittimen kiinni.
Jape
"OBL" <eioike...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:3bea...@news.vip.fi...
Kyösti
Jape wrote:
> Jos johtimesta meneepi erite rikki saa autosi
> saähkölaitteet muutaman ylimääräisen voltin ja seuraukset voi olla hyvinkin
> tuhoisat.
Mistä niitä ylimääräisiä voltteja oikein tulee? Eristeen rikkoutuminen
voi johtaa sähköiskuun tai oikosulkuun, ehkä myös tulipalovaara on
ilmeinen, mutta että ylijännitettä...
Markus Vuori
>hevosmiesten tietotoimistosta sanoi, ettei vakuutusyhtiöt tykkää ollenkaan
>tällaisista virityksistä. Tuntui kyllä vähän oudolta.
Ei se tunnu oudolta. Ulkona olevat pistorasiat on tarkoitettu ulkokäyttöön,
ja sisällä olevat sisäkäyttöön. Näille asetetut vaatimukset poikkeavat
ainakin vikavirtasuojauksen suhteen. Joku viisaampi kertokoon enemmän.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
m...@vuori.net.NOSPAM | & vcards / \
Mikko rasi
kiellettyjä asioita rikotaan ja täten aiheutetaan vaaraa itselle tai
ympäristölle. Tässä tapauksessa vaarallisimpana vaihtoehtona pitäisin
lohkolämmittimen käyttöä makuuhuoneen ei suko- pistorasiasta. Kyse on lähinnä
siitä, että näiden turvallinen käyttö perustuu suojamaadoitukseen ja sulakkeen
palamiseen vikatilanteissa. Jos laite (lohkolämmitin) kytketään esim.
ei-maadoitetulla jatkojohdolla pistorasiaan, niin tilanne on ihan vastaava,
sulake ei pala vaikka auton pelleissä olisi 230V. Vikatilanne voi tulla esim.
silloin kun lähdet peruuttamaan lohkolämppärin johto kiinni.
Niin ja karmeja ei kannata reittää ne voi aiheuttaa kosteusvaurion.
t:Mikko
Markku Nevalainen
>
> Pihassa on autopaikka, mutta pistokkeeseen ei saa kytkeä kuin
> lohkolämmittimen. Estääkö mikään poraamasta (ikkunanpokaan?) reikää ja
> työntämästä sen kautta omaa piuhaa auton sisälämmitintä varten?
Joo, teknisestihän mikään ei meitä estele. Porakone puree pokaan
helposti reijän, ja sähköjohto kulkee olkkarista Saabin koneelle
vaivatta.
Mutta jos yhtään haluat noudattaa voimassaolevia sähköasennusten sään-
töjä, pitäisi pari perussääntöä ottaa huomioon.
1. Saman mittaritaulun sulakkeen takana ei saa olla sekä asunnon sisä-
tilan että ulkotilan sähkölaitteita. Vaikkapa olkkarin kattolamppu tai
pistorasia + Saabille vedetty lämmitysletu ei siis saa olla saman
sulakkeen takana.
2. Ulkokäyttöön asennettavat uudet sähköliitännät on varustettava vika-
virtasuojakytkimellä. Vanhoja ulkopistorasioita ei tarvitse varustaa
mittaritaulun päässä vikavirtakytkimillä, mutta kaikki uudet asennuk-
set vaativat sen.
MNe
Jape
"Kyösti" <pal...@kuuluu.sulle> kirjoitti
viestissä:3BEA3FE4...@kuuluu.sulle...
No onhan näitä nähty, kun auton rukoon johtuu 220v tasavirtaa ja kaikki
mahdollinen elektroniikka autosta paskana.
Jape
Jouni Saari
> töjä, pitäisi pari perussääntöä ottaa huomioon.
>
Eli hommataan sähkömies vetämään piuhat sähkötaululta, oma sulake ja
vikavirtasuoja + vaikka kello sinne sähkötauluun. Sitten mietitään miten
saadaan se piuha parhaiten ulos aiheuttamatta haittaa talon rakenteille ja
kysytään yhtiöltä lupa reiän tekoon. Karmin läpi minusta voi usein mennä
ilman suurempaa harmia. Itse vetäisin jopa kaksi johtoa samalla vaivalla,
saa lohkolämppärin ja jonkun muun kytkettyä sisältä erikseen päälle.
Jos kyseessä on joku pienkerrostalo tai rivari, jossa on yhteinen
sähkömittaus, saat vielä kateelliset naapurit kimppuusi sähkön kulutuksen
takia.
Teemu Moilanen
Markku Nevalainen wrote:
>
> 1. Saman mittaritaulun sulakkeen takana ei saa olla sekä asunnon sisä-
> tilan että ulkotilan sähkölaitteita. Vaikkapa olkkarin kattolamppu tai
> pistorasia + Saabille vedetty lämmitysletu ei siis saa olla saman
> sulakkeen takana.
>
tere,
palasi mieleen omasta asunnostani asia, jota ihmettelin jo muuttaessani.
meillä nimittäin on oman huoneistokohtaisen varaston vieressä autopaikka.
varaston päässä on pistorasia, johon sähkön saa tulemaan sisältä
katkaisijalla. eli varsin mukava pakkasaamuna napata lämmitys autoon päälle
ilman pihalle menoa.
mutta tuon samaisen sulakkeen takana on meidän asunnossa myös keittiössä
sijaitsevat jääkaappi ja pakastin. kerran paloi tuo sulake pistorasian
käytön yhteydessä ja mielenkiintoisia ajatuksia heräsi asunnon
sähkösuunnittelusta.
asennukset on siis ihan alkuperäisiä ja kuvat hyväksyttyjä varmaan jossain
virastossa... liekö silti laillista?
t: teemu
"pohjoisessa pakkasherra polun pohjat kovettaa
jänkä kantaa kevyesti kumiterin kulkevaa"
P.Hanhiniemi
Timo Alaranta
sähkölaitteet hajoaisivat vaikka tuo verkkojännite auton rungon
kohtaisikin.tuntuu hieman ihmeelliseltä. Itse en ainakaan ole ikinä nähnyt.
Timo
Ari Paavola
>
> No onhan näitä nähty, kun auton rukoon johtuu 220v tasavirtaa ja kaikki
> mahdollinen elektroniikka autosta paskana.
Alkukantainen "varashälyttimeni" toimi juuri tällä tavalla ennenmuinoin. -87
Sunnyn rungossa oli kiinni toinen kuuma karva ja suojamaa oli irti, autossa
samaan aikaan stereoita erinäinen pinkka eikä mitään rikki, itse otin sätkyt
autosta pariin otteeseen ennekuin muistin automaattisesti irrottaa johdon
ennen lähikontaktia.
Ja mistä tämä tasavirta yhtäkkiä siihen kaapeliin eksyisi ??
Arska
rtm
Markku Nevalainen wrote:
>
> 1. Saman mittaritaulun sulakkeen takana ei saa olla sekä asunnon sisä-
> tilan että ulkotilan sähkölaitteita. Vaikkapa olkkarin kattolamppu tai
> pistorasia + Saabille vedetty lämmitysletu ei siis saa olla saman
> sulakkeen takana.
>
Ei tuollaista yleistä määräystä ole.
Vaikkakin autolämmitykselle kyllä vedetään oma 16 sulakkeella
ja vikavirtasuojakytkimellä suojattu ryhmäjohto.
rtm
--
*** Jos tiedät ettet tiedä, tiedät enemmän ***
*** kuin se, joka ei tiedä ettei tiedä. ***
Markku Nevalainen
>
> Tuo että kaikki auton
> sähkölaitteet hajoaisivat vaikka tuo verkkojännite auton rungon
> kohtaisikin.tuntuu hieman ihmeelliseltä. Itse en ainakaan ole ikinä nähnyt.
>
Autohemmot tietävät kertoa, että ennen kuin auton koria aletaan hit-
sailemaan sähköhitsausvehkeillä, niin akun johto on irroitettava.
En tiedä onko kyse laturin keloihin indusoituvasta jännitteestä, vai
pääseekö hitsin virta suoraan kulkemaan vaihtovirtalaturin diodien
kautta. Lopputuloksena on kuitenkin kärähtäneet diodit.
MNe
Markku Nevalainen
>
> varaston päässä on pistorasia, johon sähkön saa tulemaan sisältä
> katkaisijalla. eli varsin mukava pakkasaamuna napata lämmitys autoon päälle
> ilman pihalle menoa.
Jep, juuri tällaiset on viritykset täälläkin. Asunnossa on pari katkai-
sijaa, joista autotallin kahdelle pistorasialle voidaan kytkeä virta.
Mitään kellokoneistoja, ja niiden asetteluja eri päivien mukaan, ei
tässä tapauksessa tarvita lainkaan. Virrat voi napsauttaa blokiläm-
mittimelle päälle samaan aikaan kun alkaa keitellä aamukahveja.
Olin luulossa, että normaalin, yleensä max 100 W tehoisen valaisimen,
kytkentäkäyttöön myytävät valokatkaisijat eivät riittäisi tällaiseen
10 A lämmittimen virtamäärän kytkemiseen. Mutta eipä mitään, katkai-
sijoissa alkaakin näköjään nykyään olla vakiona 10 A virrankesto,
joten ihan peruskatkaisijat riittivätkin mainiosti.
> asennukset on siis ihan alkuperäisiä ja kuvat hyväksyttyjä varmaan jossain
> virastossa... liekö silti laillista?
Kyseinen kytkentä saattaa hyvinkin olla edellisen asukkaan omia
perintöjä. Ammatikseen asennuksia tekevät eivät uskalla moisia
tehdä.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Ei tuollaista yleistä määräystä ole.
>
Noin kertoi ammatikseen sähköasennuksia tekevä asentaja, ja tuon
mukaisesti ainakin täällä työ tehtiin.
> Vaikkakin autolämmitykselle kyllä vedetään oma 16 sulakkeella
> ja vikavirtasuojakytkimellä suojattu ryhmäjohto.
Tuollaisesta 16 A vaatimuksesta tämä asentaja ei maininnut mitään.
Täällä kytkentä tehtiin 10 A sulakkeella, ja vastaavilla johdin-
paksuuksilla. Maakaapeli taisi tosin tulla 16 A kaapelia vakiona.
MNe
Zuccero
Ari Paavola <arpa...@kase.fi> wrote in article
<3BEA7E7F...@kase.fi>...
>
> Ja mistä tämä tasavirta yhtäkkiä siihen kaapeliin eksyisi ??
>
no joo pääsi ajatus luistaan, vaihtovirtaahan sen piti olla. Mutta kyllä
noi uusien autojen sähkölaitteet tietokoneineen on aika herkkiä
jännitepiikeille. Työkaverin puolivuotta vanhasta autosta hajos boxi kun
sille annettiin toisesta autosta apuvirtaa! Ja johtimet ei missään
vaiheessa menny ristiin.
Jape
rtm
Markku Nevalainen wrote:
>
> > Vaikkakin autolämmitykselle kyllä vedetään oma 16 sulakkeella
> > ja vikavirtasuojakytkimellä suojattu ryhmäjohto.
>
> Tuollaisesta 16 A vaatimuksesta tämä asentaja ei maininnut mitään.
> Täällä kytkentä tehtiin 10 A sulakkeella, ja vastaavilla johdin-
> paksuuksilla. Maakaapeli taisi tosin tulla 16 A kaapelia vakiona.
>
Ei tuo 16 A varokkeen käyttö mikään vaatinus ole, mutta varsin
tarpeellinen jos on kaksi autoa ja niissä sisätilalämppärit.
Heikki Borg
menee virtaa auton sisätilan lämmittämiseen. Eikä sulake ole palanut
kertaakaan.
HB
"rtm" <ris...@sicom.fi> kirjoitti viestissä
news:3BEADED6...@sicom.fi...
JukkaK
OBL wrote:
Kouluajoiltani 10v. takaa muistelen sellaista sähköturvallisuusmääräystä, että
sisältä ei saa vetää sähköä roikalla ulos, ainakaan maadoittamattomasta
rasiasta, eli ulkona sähkö pitää ottaa maadoitetusta ulkorasiasta.
Toisaalta taas muistan jostain lukeneeni, että sitä auton sisälämmitintä ei
saa kytkeä muuta kuin autoon kiinteästi asennettuun pistokkeeseen. Eli tuossa
kohdin hevosmiehet saattaa olla oikeassa.
Ja jokuhan jo kertoikin että se ikkunanpoka kuuluu taloyhtiölle :-) joka
tuskin antaa lupaa porailuun.
Sähköturvallisuusmääryksethän ei tietenkään ole este, muuten kuin
mahdolliselle korvaushakemukselle vahingon sattuessa ;-)
JukkaK
Kare Pietilä
> Vaikkakin autolämmitykselle kyllä vedetään oma 16 sulakkeella
> ja vikavirtasuojakytkimellä suojattu ryhmäjohto.
Yleisestä mielenkiinnosta kyselöen, että millainenulkomaanelävä tuo
vikavirtasuoja itseasiassa on? Vanhassa talossa (r. 1907) on toisinaan
käynyt mielessä, että kosteiden tilojen turvallisuutta voisi jollakin
lailla edistää. MIllainen vikavirtasuoja on (fyysisesti), mihin se
asennetaan, edellyttääkö lisää piuhoja ja suunnaatomasti työtä vanhaan
järjestelmään lisättynä?
Arvoisalle raadille suurkiitos etukäteen!
Kyösti
Kare Pietilä wrote:
> Yleisestä mielenkiinnosta kyselöen, että millainenulkomaanelävä tuo
> vikavirtasuoja itseasiassa on? Vanhassa talossa (r. 1907) on toisinaan
> käynyt mielessä, että kosteiden tilojen turvallisuutta voisi jollakin
> lailla edistää. MIllainen vikavirtasuoja on (fyysisesti), mihin se
> asennetaan, edellyttääkö lisää piuhoja ja suunnaatomasti työtä vanhaan
> järjestelmään lisättynä?
Jos tarkoitus on suojata pelkästään kosteatilan pistokkeet niin voi
asennuttaa pelkästään vikavirtasuojalla varustetut pistorasiat vanhojen
pistorasioiden tilalle, tämä ei kauheasti teetä työtä. Mutta jos
pistokkeita on paljon ja haluaa lisäksi suojata mm.kiinteät
sähkölaitteet jos sellaisia on niin kannattaa asennuttaa keskukseen
vikavirta kytkin, ei käsittääkseni edellytä tämäkään mitään uusia
johtoja, kunhan vanhat johdot ovat suojamaadoitettuja keskukselta
suojattaviin tiloihin.
Finpartian luettelosta voi ihmetellä minkä näköisiä nämä laitteet
ovat, osoitteesta http://www.finnparttia.fi/ kytkentä kaavioita ei
tuolla kyllä ole.
Markku Nevalainen
>
> ei käsittääkseni edellytä tämäkään mitään uusia
> johtoja, kunhan vanhat johdot ovat suojamaadoitettuja keskukselta
> suojattaviin tiloihin.
vikavirtakytkimen aikoisi sähkötaulullensa laittaakin. En kuitenkaan
ole sähkäri, joten jos joku tietää asian varmaksi, niin korjatkoon.
Teknisen toiminnan kannalta vikavirtasuojakytkin ei tarvitse maadoi-
tusta. Se toimii yhtä hyvin maadoitetussa kuin maadoittamattomas-
sakin pistorasiassa.
Laitteen toiminta perustuu siihen, että se kyttää ja vertailee 230V vai-
hejohtimen kautta sähkölaitteelle lähtevää virtaa, sekä nollajohtimen
kautta palaavaa virran määrää. Jos laite huomaa, että palaava virta onkin
pienempi, eli vähintään 30 milliampeerin suuruinen virta on kateissa, niin
laite tietää että tuo osa virtaa on päässyt karkaamaan maahan, ja laite
pätkäisee virrat poikki.
Vertailuksi, jos sähkölaitteessa, vaikka silitysraudassa olisi pieni maavuo-
to, niin rautaan tarttuvan ihmisen läpi voisi kulkea vaikka 5 A kokoinen
tappava virta. Sulaketaululla oleva 10 A kokoinen sulake ei ihmistä pelas-
taisi, koska sehän kärähtää vasta jos virta ylittää 10 A.
Tämän tyyppisissä tapauksissa vikavirtasuojakytkin on varsinainen life
safer, ja varsinkin kosteissa tiloissa. Kytkin laukeaa jo 30 mA vuotovir-
ran havaittuaan, ja virta katkeaa noin yhdessä sadasosasekunnissa.
Periaatteessa aivan "kunnossa" olevakin sähkölaite voi kyllä vuotaa tuol-
laisen 30 mA kokoisen virtamäärän maahan. Huomasin joku aika sitten että
täysin uusi, 1000 W tehoinen parvekkeen infrapunalämmitin ei toiminut vikavirta-
kytkimen kanssa. Vikavirtakytkin laukesi aina, kun infralämmitin oli ollut
pari minuuttia päällä.
Infralämmitin ilmeisesti vuotaa vakiona sen verran virtaa maahan, että
vikavirtakytkin reagoi siihen. Koetuskynä, tai käsi ei huomannut mitään
virtaa, vaan ko. infralämmitintä voi hyvin koskea, eikä mitään sähköis-
kua tullut.
Joidenkin mukaan toinen ongelmallinen laite on auton (vanhempi) bloki-
lämmitin, jossa saattaa olla 30 mA kokoinen vuotovirta, eikä vikavirta-
kytkin oikein tahdo pysyä päällä. Siihen voi kokeilla 50 mA virralla lau-
keavaa vikavirtakytkintä, joka sallii siis hiukan isomman maavuodon en-
nenkuin laukeaa.
MNe
rtm
Markku Nevalainen wrote:
>
> Kyösti wrote:
> >
> > ei käsittääkseni edellytä tämäkään mitään uusia
> > johtoja, kunhan vanhat johdot ovat suojamaadoitettuja keskukselta
> > suojattaviin tiloihin.
>
> Tietääkseni edes uudetkaan säädökset eivät maadoitusta edellytä, vaikka
> vikavirtakytkimen aikoisi sähkötaulullensa laittaakin. En kuitenkaan
> ole sähkäri, joten jos joku tietää asian varmaksi, niin korjatkoon.
>
Tuo on kyllä hieman kyseenalainen tulkinta, vaikkakin vikavirtakytkin
toimiikin nollatuun pistorasiaan kytketyn sähkölaitteen maavuodosta.
Mutta jos maavuoto tapahtuu laitteen maadoitettuun kuoreen, mutta ei
polta vielä sulaketta, ei vikavirtakytkin laukaise koska vuotovirta
palaakin nollajohdinta pitkin. Ei tuossa tosin sähköiskun vaaraa ole,
palon vaara kylläkin.
> Periaatteessa aivan "kunnossa" olevakin sähkölaite voi kyllä vuotaa tuol-
> laisen 30 mA kokoisen virtamäärän maahan. Huomasin joku aika sitten että
> täysin uusi, 1000 W tehoinen parvekkeen infrapunalämmitin ei toiminut vikavirta-
> kytkimen kanssa. Vikavirtakytkin laukesi aina, kun infralämmitin oli ollut
> pari minuuttia päällä.
>
Lämpövastuksen keraamiset eristeet imevät kosteutta kun lämmitin on
pitkään käyttämättä. Kosteus kyllä häviää kun laitetta jotenkin
saadaan pidettyä toiminnassa.
> Infralämmitin ilmeisesti vuotaa vakiona sen verran virtaa maahan, että
> vikavirtakytkin reagoi siihen. Koetuskynä, tai käsi ei huomannut mitään
> virtaa, vaan ko. infralämmitintä voi hyvin koskea, eikä mitään sähköis-
> kua tullut.
Koestuskynä ei näyttänyt koska suojamaadoitus kuoreen oli kunnossa.
Vuotovirta siis meni ohi vikavirtasuojakytkimen suojamaajohtimen
kautta ja vikavirtakytkin laukaisi.
Kyösti
Markku Nevalainen wrote:
>
> Kyösti wrote:
> >
> > ei käsittääkseni edellytä tämäkään mitään uusia
> > johtoja, kunhan vanhat johdot ovat suojamaadoitettuja keskukselta
> > suojattaviin tiloihin.
>
> Tietääkseni edes uudetkaan säädökset eivät maadoitusta edellytä, vaikka
> vikavirtakytkimen aikoisi sähkötaulullensa laittaakin. En kuitenkaan
> ole sähkäri, joten jos joku tietää asian varmaksi, niin korjatkoon.
No kosteissa tiloissa on yleensä kaikki pistorasiat maadoitettuja.
Mutta voivat olla maadoitettja vanhanaikaisesti eli ottamalla suojamaa
nollajohdosta pistorasialta, jolloin ei ole käytetty kuin kaksinapaista
johtoa keskukselta rasialle. Tällöin jos pistorasiasta käytettävä kone
vuotaa tämän nollajohtimen maan kautta ei vikavirtakytkin toimi. Eli
esim. jos käytät kosteana viallista partakonetta ja nojaat pesukoneeseen
niin voit saada tällin ilman että vikavirtasuojaus välttämättä laukeaa,
jos et ole maadoittunut jotain muuta kautta.
Noissa vikavirtasuojatuissa rasioissa tämä voidaan välttää ottamalla
suojamaa nollajohdosta ennen vikavirtasuojausta. Uusia asennuksiahan
ei noin saa tehdä, mutta en tiedä kuinka on asian laita korvattaessa
vanhoja pistorasioita uusilla, lasketaanko nämä uusiksi asennuksiksi?
>
> Teknisen toiminnan kannalta vikavirtasuojakytkin ei tarvitse maadoi-
> tusta. Se toimii yhtä hyvin maadoitetussa kuin maadoittamattomas-
> sakin pistorasiassa.
Kyllä toimii myös maadoittamattomassa pistorasiaassa, mitä ei
ilmeisesti ainakaan pitäisi kosteista tiloista löytyä.
Markku Nevalainen
>
> Mutta jos maavuoto tapahtuu laitteen maadoitettuun kuoreen, mutta ei
> polta vielä sulaketta, ei vikavirtakytkin laukaise koska vuotovirta
> palaakin nollajohdinta pitkin.
>
Jos laite om maadoittamattomassa pistorasiassa, ja vaihejohdin koskee
laitteen runkoon, ja laite on vaikkapa eristävän kumilevyn päällä, niin
tällöinhän kyseessä ei vielä ole "maavuoto", koska mitään virtaa ei
pääse maahan asti vuotamaan.
Vasta jos em. eristävä kumilevy poistetaan tai ihminen hipaisisi tuohon
laitteeseen, maavuoto ihmisen kautta pääsisi tapahtumaan, ja vikavirta-
kytkin laukeaisi.
> Ei tuossa tosin sähköiskun vaaraa ole, palon vaara kylläkin.
Oma järkeilyni ei nyt jostakin syystä yllä tänne asti. Millaisessa ti-
lanteessa kyseinen palonvaara voisi syntyä, mikä paikka alkaisi yli-
kuumeta?
Olen siinä uskossa että vikavirtakytkin suojaa likimain kaikissa ta-
pauksissa sekä ihmisen että laitteen, mahdollisia maavuotoja vastaan.
MNe
jwm
> Yleisestä mielenkiinnosta kyselöen, että millainenulkomaanelävä tuo
> vikavirtasuoja itseasiassa on? Vanhassa talossa (r. 1907) on toisinaan
> käynyt mielessä, että kosteiden tilojen turvallisuutta voisi jollakin
> lailla edistää. MIllainen vikavirtasuoja on (fyysisesti), mihin se
> asennetaan, edellyttääkö lisää piuhoja ja suunnaatomasti työtä vanhaan
> järjestelmään lisättynä?
Vikavirtasuojan tehtävä on katkaista sähvöt, jos järjesrtelmään tulee
maasulku. Esimerkki: Kuivalla kelillä voi etsiä onkimatoja, vetämällä
pistorasiasta johdot maahan muutaman metrin päähän toisistaan ja
odot-
malla että madot ärsyyntyvät maassa kulkevasta sähkövirrasta ja
nousevat pintaan. Maassa kulkeva virta on niin pieni, että matoja voi
poimia, kunhan ei mene koskemaan johtimiin. Jos järjestelmässä on
vikavirtasuoja, homma ei toimi, koska suoja laukeaa jo niin pienellä
vuotovirralla, että ihmiselle ei ole siitä vaaraa.
Vikavitasuojia on kahdenlaisia: Kiinteitä, jotka on asennettu sähkö-
pääkeskukseen ja jotka suojaavat kaikkien ko. vaiheeseeen/sulakkeeseen
liitettyjen laitteiden vikaantuessa ja 'irrallisia', noin
nyrkinkokoisia mötiköitä,
jotka voi tökätä pistorasiaan ja joissa olevaan pistorasiaan voi
liittää kulu-
tuslaitteen, esim hiustenkuivaajan.
rtm wrote:
> Vaikkakin autolämmitykselle kyllä vedetään oma 16 sulakkeella
> ja vikavirtasuojakytkimellä suojattu ryhmäjohto.
99% lämmitysjohdoista on vielä ilman vikavirtasuojaa.
jouko
--
!! jos lähetät mailin, korjaa osoite !!