Olin jokin aika sitten omakotityömaalla (1 krs ratkaisu) ja siellä leveämpi
harkko oli RUH-200 ja harjaterästä tuli vain joka toiseen harkkoväliin.
Kysymys kuuluukin, onkohan turhan jämäkät perustukset autotallille? Samainen
suunnittelija suunnittelee myös autotallin rakenteet ja pelkään (jos nyt on
niin käynyt) että hän käyttää samaa periaatetta ("ainakin kestää") myös
rakenteissa, mistä helposti seuraa hyvin kallis autotalli. Suunnittelijahan
voi varmistuksekseen pistää kaiken varman päälle, jolloin todennäköisyys
joutua vastaamaan mahdollisista rikkoontumisseuraamuksista pienenee, mutta
asiakas maksaa turhaa tästä varmuusvarasta.
Petteri
Ilman mitään rakennuspuolen koulutusta arvelisin, että alempana
harkkona RUH-200 olisi aivan hyvä ja raudan määrääkin voisi hieman
vähentää, esim. 2 kierrosta 8mm pois. Rahassa nuo vähennykset tekevät
kuitenkin vain noin 50 euroa, joten minä rakentaisin, niin kuin
suunnittelija ehdottaa. Saapi sitten ohi ajeleva moottoripyöräjengi
ampua singolla, jos siltä tuntuu.
Kalle Ranto
> Autallin (koko noin 10x6m, käyttöullakolla) perustukset on suunniteltu
> seuraavalla tavalla:
> - anturaperustus, maanvarainen laatta
> - antura 50cm, 2x10mm harjaterästä
> - sokkeli: kaksi kerrosta RUH-240, kaksi kerrosta UH-150
> - jokaisen harkkokerroksen väliin sekä bitumin alle on suunniteltu 8mm
> harjateräs, 150 harkoilla yksi ja 240 harkoilla 2
Teräs ei maksa "mitään" eli miksi ei laittaisi kunnolla ? Mitä tuo
bitumin alle suunniteltu teräs tekee, makaa harkon ja bitumin välissä
irrallaan ? 240 harkko voi olla liioittelua, riippuu kuinka tuo laatan
ja sokkelin liittymä suunnitellaan. Kaipa jossain rakenteessa tuosta 240
etua olisi, esim kantavassa alapohjassa.
Lauri
Jaa, meinasin ruveta tekemään autotallia myös. Ennen taloa, että on jotain
varastilaa/suojaa.
Autotalli/varasto/liiteri/autokatos. Ei käyttöullakkoa. Pohja-ala 10m*7m.
kirvesmies tekee rungon pitkästä tavarasta, kattotuolit tehtaalta.
Mulle on arkkitehti piirtänyt reunavahvistetun laatan, siksi sitä kai
kutsutaan.
Tavanomainen rakennuspaikka, savea.
Itse asiassa juuri tästä syystä kysyin tutulta rakennusmestarilta mitä
mieltä
hän on perustustavasta. Hän oli sitä mieltä, että paras vaihtoehto.
Tosin mulle ei tule siihen lämmintätilaa ollenkaan eli perustukseen tulee
eristys laatan alle kauttaaltaan.
ei siis anturaa eristeen alapuolelle, tällöin ei myöskään johdu talvella
kylmyys perustuksen alle.
joku rakennusnero voisi kertoa ovatko em. seikat juuri syynä erilaisiin
perustustapoihin?
t. Seppo