Lammitysjarjestelman uusiminen
Ulla Mansikka-aho
120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n. 3000
l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista. Luultavasti
seka kattila etta poltin ovat uusimisen tarpeessa. Mistas sen muuten
tietaa?
Nykyisessa jarjestelmassa on siis kattila, lamminvesivaraaja ja patterit
termostaatilla varustettuina. Kiertovesipumppua ei ole vaan homma toimii
vapaalla kierrolla.
Perheeseen kuuluu 3 teini-ikaista, ahkeraa suihkunkayttajaa ja kaksi
aikuista.
Mietinkin nyt onko jarkevampaa uusia kattila ja poltin ja hommata
kierovesipumppu vai heittaa koko systeemi varaavalle sahkolle?
Onko kellaan kokemuksia investointi- ja kayttokuluista eri
vaihtoehdoissa?
Ulla Mansikka-aho
Oulu
T.Uusilehto
Ulla Mansikka-aho kirjoitti viestissä <382EA8FD...@om.fi>...
................................
>Mietinkin nyt onko jarkevampaa uusia kattila ja poltin ja hommata
>kierovesipumppu vai heittaa koko systeemi varaavalle sahkolle?
>
>Onko kellaan kokemuksia investointi- ja kayttokuluista eri
>vaihtoehdoissa?
>
>Ulla Mansikka-aho
>
>Oulu
>
Jos uusit tosiaan kattilan ja polttimen ainoastaan tuosta syysta,
et todennakoisimmin tule koskaan elamasi aikana nauttimaan
taman hankinnan tuotosta.
Hyotysuhteen paranemisella saat markkoja kerata kauan ennenkuin
edes tama systeemin haukkaama kymppi tai 15 000 markkaa on
kasassa. Ja silla mahdollisella uudella pannulla pilaat viela
savupiippusikin
jos et laita siihen terassielua. Sekin maksaa.
Pari kolmekymmenta vuotta vanhat vehkeet oikein saadettyina
ovat aivan kelvollisia, vastoin kaikkien mainosmiesten kirjoituksia.
On turhaa pelata mahdollista tulipesan puhkeamista tms. hairiota
vain siita syysta etta laitteistolla on ikaa.
Hajoamistilanteessa uusi saadaan paikoilleen todella nopeasti jos
tarve on.
Mutta kun en yhtaan tieda kuinka vanhoista vempeleista on kyse, en voi
taman enempaa ottaa kantaa .
terv.
Timo
jouko moisander
> Jos uusit tosiaan kattilan ja polttimen ainoastaan tuosta syysta,
> et todennakoisimmin tule koskaan elamasi aikana nauttimaan
> taman hankinnan tuotosta.
Niin. Enemmän säästöä saat tutkimalla kulutustottumiksiasi
ja mahdollisia lämpövuotoja.
Jos viisi ihmistä lotraa koko ajan suihkussa, niin energiaa
kyllä kuluu. Ja vettä.
Säädä käyttöveden lämpötila, asenna suihkuun 'uimahallinuppi'
joka antaa vettä vain ½min kerrallaan, pidä kattila puhtaana,
vaihda polttimen suutin vähintään joka toinen vuosi, hanki
polttimeen esilämmitin, laske huonelämpötila +20:neen, jne.
jouko
Kaj Luukko
Ulla Mansikka-aho <ulla.man...@om.fi> wrote:
> Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n.
3000
> l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista.
Muutama kysymys:
Paljonko öljynkulutus on aikaisemmin ollut?
Onko talon käyttössä tapahtunut energiankulutukseen vaikuttavia
muutoksia, kuten huonelämpötilan nostoa tai lämpimän käyttöveden
lisääntynyttä kulutusta?
Viime talvi oli tavallista kylmempi, jolloin lisääntynyt öljynkulutus
on normaalia. Milloin kulutus on alkanut kasvaa?
> Luultavasti
> seka kattila etta poltin ovat uusimisen tarpeessa. Mistas sen muuten
> tietaa?
Kuinka vanhoja kattila ja poltin ovat?
Kaj Luukko
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Kimmo Saarinen
>
> Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n. 3000
> l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista.
Ainahan sitä harkita voi, mutta todellisen säästön aikaansaaminen
voi edellyttää ihan muita toimenpiteitä. Itselläni on -54 valmistunut
puoltoistakerroksinen omakotitalo (lämmitettävä tilavuus n. 600 m3)
ja kulutus on hiukan tuon yli. Minusta 3000 l/v on ihan normaalia
tämänkokoisille 50-luvun taloille.
> Luultavasti
> seka kattila etta poltin ovat uusimisen tarpeessa. Mistas sen muuten
> tietaa?
Minkä ikäisiä ne ovat? Kattilan tekninen käyttöika taitaa olla tuossa
30-40 vuoden paikkeilla (ja jos kattila on hyväkuntoinen niin sitä
voi pitää vanhemmaksikin), polttimella on lyhyempi tekninen käytöikä
(se kuluu eri malliin) ja jos se ei pysy enää kunnolla säädöissä
niin sen voisi uusia.
<snip>
> Perheeseen kuuluu 3 teini-ikaista, ahkeraa suihkunkayttajaa ja kaksi
> aikuista.
Lämpimän käyttöveden mukana viemäriin taitaa valua aikas paljon
lämpöenergiaa. Joten tuohon nähden 3000 l/v antaisi ymmärtää,
että itse talon lämpötalous olisi ihan tyydyttävä -
kulutustottumuksista voisi säästöä saada kaikista pienimmin
investoinnein.
Seuraava vaihe olisi kiertoveden lämmön tarkempi säätäminen.
Lisäeristäminen ja lämmitysjärjestelmän uusiminen onkin jo
sitten suuremman luokan investointi, jonka kannattavuus onkin
jo sitten eri asia.
k@
M.Pettersson
Kimmo Saarinen <kimmo.s.saarinen@remove_this.nokia.com> kirjoitti
viestissä:38311AE3.F10BE76A@remove_this.nokia.com...
>
> Seuraava vaihe olisi kiertoveden lämmön tarkempi säätäminen.
>
Itselläni on 21 vuotta vanha 3-vaihe Danfoss kiertovesipumppu, jonka
tehoa / kierroslukua ei voi säätää.
Mitä etua tuosta 3-vaihe kytkennästä on?
Hinnanero 2-vaihe vermeeseen on melkoinen.
Onko syytä heittää tuo toimiva, mutta vanha pumppu lepikkoon ja hankkia
varmuuden vuoksi uusi, vielä lauhan sään aikaan?
Lähtevan ja pälaavan kiertoveden läpötila ero on n.10 C.
T.Uusilehto
M.Pettersson kirjoitti viestissä <80s8hq$ig3$1...@tron.sci.fi>...
>
>
>Kimmo Saarinen <kimmo.s.saarinen@remove_this.nokia.com> kirjoitti
>viestissä:38311AE3.F10BE76A@remove_this.nokia.com...
>>
>Itselläni on 21 vuotta vanha 3-vaihe Danfoss kiertovesipumppu, jonka
>tehoa / kierroslukua ei voi säätää.
>
>Mitä etua tuosta 3-vaihe kytkennästä on?
>Hinnanero 2-vaihe vermeeseen on melkoinen.
>
Ei mitaan noilla tehoilla .
>Onko syytä heittää tuo toimiva, mutta vanha pumppu lepikkoon ja hankkia
>varmuuden vuoksi uusi, vielä lauhan sään aikaan?
>
Ei . Se kay minka kay, ja uuden saa tilalle todella nopeasti kun tarve
vaatii.
Riipuen missa asut, ja etta onko pumppusi venttiileilla erotettavissa
verkosta
"vauhdissa" ??
>Lähtevan ja pälaavan kiertoveden läpötila ero on n.10 C.
>
>
Tuosta tiedosta ei voi paatella juuri mitaan. Muuttujia on niin paljon mitka
vaikuttavat tahan arvoon .....??
Timo
Kaj Luukko
"M.Pettersson" <itt...@yahoo.co.uk> wrote:
> Itselläni on 21 vuotta vanha 3-vaihe Danfoss kiertovesipumppu, jonka
> tehoa / kierroslukua ei voi säätää.
>
> Mitä etua tuosta 3-vaihe kytkennästä on?
> Hinnanero 2-vaihe vermeeseen on melkoinen.
Näin pienissä pumpuissa etua ei juuri ole. 1-vaiheinen moottori
tarvitsee kondensaattorin, joka hieman lisää pumpun
vikaantumismahdollisuutta.
> Onko syytä heittää tuo toimiva, mutta vanha pumppu lepikkoon ja
hankkia varmuuden vuoksi uusi, vielä lauhan sään aikaan?
Jos pumppu toimii, ei pidä ylimääräistä ääntä ei vuoda mistään, ei
kannata vaihtaa. Jos sitten hätä tulee, uuden pumpun saa vanhan tilalle
päivässä. Itselläni on 32 vuotta vanha 3-vaiheinen Televa-merkkinen
kiertovesipumppu. Siinä ei ole vielä mitään vanhenemisen oireita.
Monia pumppuja saa vaihto-osana. Vie vanhan pumpun kauppaan ja saa
peruskorjatun samanlaisen pumpun tilalle. Hinta on uutta pumppua
tietenkin halvempi.
Kurt Lundqvist
> > Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> > 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n. 3000
> > l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista.
>
> Ainahan sitä harkita voi, mutta todellisen säästön aikaansaaminen
> voi edellyttää ihan muita toimenpiteitä. Itselläni on -54 valmistunut
> puoltoistakerroksinen omakotitalo (lämmitettävä tilavuus n. 600 m3)
> ja kulutus on hiukan tuon yli. Minusta 3000 l/v on ihan normaalia
> tämänkokoisille 50-luvun taloille.
>
> > Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> > 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n. 3000
> > l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista.
>
> Ainahan sitä harkita voi, mutta todellisen säästön aikaansaaminen
> voi edellyttää ihan muita toimenpiteitä. Itselläni on -54 valmistunut
> puoltoistakerroksinen omakotitalo (lämmitettävä tilavuus n. 600 m3)
> ja kulutus on hiukan tuon yli. Minusta 3000 l/v on ihan normaalia
> tämänkokoisille 50-luvun taloille.
>
Meillä on n. -54 valmistunut puolitoistakerroksinen talo (kellari n. 100m2
joka pidetään suht. kylmänä, sekä asuinkerrokset n. 100m2 + 50m2). Kolme
lasta on, ei sentään teini-ikäisiä, vanhin 8v. Vaihdoin kattilan ja
polttimen sekä asensin kiertoveden lämmönsäädön v. -89. Nyt menee vajaat
2000 litraa kesäöljyä vuodessa. Talossa on kolmilasiset ikkunat ja eristystä
parannettiin remontin yhteydessä muutenkin n. kymmenen vuotta sitten.
Käyttöveden lämmittämiseen menee muuten ehkä yllättävän vähän öljyä. Jos
lasketaan yläkanttiin ja arvioidaan että kulutus olisi reippaanlainen 250
m3/vuosi, niin koko vesimäärän lämmittäminen suihkulämpöiseksi (n. 40C)
vaatisi 4.2kJ/kgC x 35C x 250000kg=10208kWh eli noin tuhat litraa öljyä.
Todellisuudessa vähintään puolet vedestä käytetään kylmänä (vessat, kastelu,
autonpesu, pyykinpesu y.m.) jolloin öljyä tarvitaan n. 500 l/vuodessa.
Meidän vedenkulutuksemme on noin 150 m3/v, joten lämpimään veteen menee ehkä
noin 300 l/v.
Qrt
Ulla Mansikka-aho
Vahan lisavalaistusta asiaan: Kattila on vuodelta -57 ja poltin -85,
kiertovesipumppua ei ole vaan homma toimii vapaalla kierrolla, vettä kuluu
n. 90l/henk/vrk eli ei kuitenkaan kovin paljon joten tuskin oljyn kulutus
johtuu kokonaan "lasten lutrailusta". En osaa sanoa paljonko oljyä on
kulunut aikaisemmin koska olen asunut talossa vain kaksi talvea ja entinen
asukas oli vuokralainen jonka kanssa en ole puhevalissa. Kulutus taitaa olla
jopa 3500 l/v eli mielestani liikaa, vertaan kulutusta ennen asuttamaani
vastaavan ikaiseen omakotitaloon jossa oli enenman kuutioita ja vahemman
oljynkulutusta. Pelkaan etta kattila pamahtaa kokonaan ja sitten olen
"paakouusimisen" edessa ja se on varmasti kallista.
Sain muuten uusimishommasta tarjouksen paikallisesta putkiliikkeesta:
kattila, poltin, kiertovesipumppu, asennus, romujen poisvienti, sisapiippu
asennuksineen + ALV 23 000 mk, miltas kuulostaa?
Ulla
Ulla Mansikka-aho wrote:
> Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n. 3000
> l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista. Luultavasti
> seka kattila etta poltin ovat uusimisen tarpeessa. Mistas sen muuten
> tietaa?
>
> Nykyisessa jarjestelmassa on siis kattila, lamminvesivaraaja ja patterit
> termostaatilla varustettuina. Kiertovesipumppua ei ole vaan homma toimii
> vapaalla kierrolla.
> Perheeseen kuuluu 3 teini-ikaista, ahkeraa suihkunkayttajaa ja kaksi
> aikuista.
>
Mika Saren
Ulla Mansikka-aho <ulla.man...@om.fi> wrote in article
<383D0183...@om.fi>...
> Kiitos kommenteista!
> Vahan lisavalaistusta asiaan: Kattila on vuodelta -57 ja poltin -85,
> kiertovesipumppua ei ole vaan homma toimii vapaalla kierrolla, vettä
kuluu
> n. 90l/henk/vrk eli ei kuitenkaan kovin paljon joten tuskin oljyn kulutus
> johtuu kokonaan "lasten lutrailusta". En osaa sanoa paljonko oljyä on
> kulunut aikaisemmin koska olen asunut talossa vain kaksi talvea ja
entinen
> asukas oli vuokralainen jonka kanssa en ole puhevalissa.
Kannattaisi kysyä...
Kulutus taitaa olla
> jopa 3500 l/v eli mielestani liikaa, vertaan kulutusta ennen asuttamaani
> vastaavan ikaiseen omakotitaloon jossa oli enenman kuutioita ja vahemman
> oljynkulutusta. Pelkaan etta kattila pamahtaa kokonaan ja sitten olen
> "paakouusimisen" edessa ja se on varmasti kallista.
Ei oikeastaan. Kattilat harvemmin paukahtaa paukahtamalla, vaan rupeavat
hissukseen tihkumaan ja vuotamaan. Silloin on kyllä aikaa hankkia
urakoitsija tekemään vaihto.
Pahin skenario on kattilan rupeaminen vuotamaan jouluaatonaattona, jolloin
urakoitsijat laittavat hieman joululisää asennukseen....
> Sain muuten uusimishommasta tarjouksen paikallisesta putkiliikkeesta:
> kattila, poltin, kiertovesipumppu, asennus, romujen poisvienti,
sisapiippu
> asennuksineen + ALV 23 000 mk, miltas kuulostaa?
Kuuluihan tuohon sähkötyöt?
Sitten ihan OK. Itse urakoitutin saman homman, ja sain summaksi 3000 mk
vähemmän....säästöni tuli lähinnä sähkötöistä ja romujen poisviennistä.
tv mika
Ari Salmela
> Sain muuten uusimishommasta tarjouksen paikallisesta putkiliikkeesta:
> kattila, poltin, kiertovesipumppu, asennus, romujen poisvienti, sisapiippu
> asennuksineen + ALV 23 000 mk, miltas kuulostaa?
Kuulostaa kohtuulliselta, pari kuukautta sitten teetätin vastaavan
remontin ja loppusumma oli 22 000 mk.
Ari Salmela
Kaj Luukko
Ulla Mansikka-aho <ulla.man...@om.fi> wrote:
> Meilla on 11/5 kerroksinen paritalo vuodelta -58. Nelioita yhteensa n.
> 120, kolmessa kerroksessa. Oljynkulutus alkaa olla sita luokkaa (n.
3000
> l/v) etta on syyta harkita lammitysjarjestelman uusimista.
Jos huonekorkeus on 2,5 m, lämmitettävää tilavuutta on siten n. 300
kuutiota, ja öljynkulutus 10 l/kuutio. Se ei välttämättä ole tuon
ikäiselle talolle epänormaalin paljon. Uudet talot pärjävät jopa alle
puolella tuosta määrästä, mutta öljy oli ennen niin halpaa ettei
kulutuksesta välitetty.
Lämmitysjärjestelmän lisäksi kulutukseen vaikuttaa moni muukin asia:
Ilmavaihto, ikkunoiden eristytkyky ja tiiveys, seinien ja katon eristys
sekä huonelämpötila.
> Vahan lisavalaistusta asiaan: Kattila on vuodelta -57 ja poltin -85,
Uusien vastaavien laitteiden hyötysuhde on selvästi parempi, joten
kulutus varmasti pienenee uusimisella. Kirjoitit aikaisemmin, että
systeemiin kuuluu myös lämminvesivaraaja. Mikä sen virka on?
> kiertovesipumppua ei ole vaan homma toimii vapaalla kierrolla, vettä
kuluu
> n. 90l/henk/vrk eli ei kuitenkaan kovin paljon joten tuskin oljyn
kulutus
> johtuu kokonaan "lasten lutrailusta".
Jos 5 henkilöä käyttää jokainen 90 l suihkulämmintä vettä, se tekee 450
l. Sen lämmittämiseen tarvitaan öljyä (450 kg x 4,2 kJ/kgK x 30
C)/40000 kj/l eli n. 1,5 l/vrk, 550 l vuodessa.
> Pelkaan etta kattila pamahtaa kokonaan ja sitten olen
> "paakouusimisen" edessa ja se on varmasti kallista.
Harvoin se "pamahtaa", vaan alkaa vuotaa hissukseen, jolloin
paniikkitilannetta ei synny. Kattilan kunnosta ei tosin voi olla varma,
kun ei tiedä miten sitä on käytetty. Tulipinnan voivat olla likaiset
vesitilan puolelta, joka lisää öljynkulutusta huomattavasti.
> Sain muuten uusimishommasta tarjouksen paikallisesta putkiliikkeesta:
> kattila, poltin, kiertovesipumppu, asennus, romujen poisvienti,
sisapiippu
> asennuksineen + ALV 23 000 mk, miltas kuulostaa?
Kuullostaa kohtuulliselta. Jos säästät öljyä 1000 litraa vuodessa,
maksaa investointi itsensä takaisin nykyisellä öljyn hinnalla n. 13
vuodessa. Vuotuinen öljyn säästö jäänee kuitenkin pienemmäksi kuin 1000
litraa. Vastaavasti öljyn hinta todennäköisemmin nousee kuin laskee.
Lämminvesivaraajaa ei öljylämmityksessä tarvita, vaan kattila toimii
itsessään riittävänä varaajana. Varaajasta luopuminen vähentää myös
jonkin verran kulutusta, kun sen lämpöhäviöt jäävät pois.
Yksi tärkeä kattilan kestoikään vaikuttava seikka on kattilan pitäminen
mahdollisimman kuumana koko ajan, vuoden ympäri. Tiedän tapauksia,
jossa kattilan lämpötilaa on pudotettu kesäksi, seurauksena
tulipintojen puhkisyöpyminen jopa kymmenessä vuodessa.
T.Uusilehto
Kaj Luukko kirjoitti viestissä <820j87$cls$1...@nnrp1.deja.com>...
>Lämminvesivaraajaa ei öljylämmityksessä tarvita, vaan kattila toimii
>itsessään riittävänä varaajana. Varaajasta luopuminen vähentää myös
>jonkin verran kulutusta, kun sen lämpöhäviöt jäävät pois.
>
Ja taas toiseen suuntaan, niin ;
Suurempi vesitila systeemissa aikaansaa pidemmat kayntijaksot
polttimelle, mika taas parantaa taman hyotysuhdetta.
Jos poltin saataisiin kaymaan taysin katkotta ,olisi tama
aivan ideaali tilanne .
Eli ehjan varaajan suoralta kadelta poistaminen ei ole
aivan viisasta. Kaikki vaikuttaa silti, esim.taman vesitilan
sijainti rakennuksessa?? Jos se on aivan talon 'sydamessa'
eli irti ulkoseinista, ei ole mitaan syyta sita poistaa !
Timo.U
Kaj Luukko
"T.Uusilehto" <ti...@nic.fi.net> wrote:
> Suurempi vesitila systeemissa aikaansaa pidemmat kayntijaksot
> polttimelle, mika taas parantaa taman hyotysuhdetta.
> Jos poltin saataisiin kaymaan taysin katkotta ,olisi tama
> aivan ideaali tilanne.
Käyntijaksoja pidentämällä vähenee kattilan tuuletushäviöt polttimen
käynnistyshetkellä. Pienissä kevytöljypolttimissa tämä häviö on
merkityksetön.
> Eli ehjan varaajan suoralta kadelta poistaminen ei ole
> aivan viisasta. Kaikki vaikuttaa silti, esim.taman vesitilan
> sijainti rakennuksessa?? Jos se on aivan talon 'sydamessa'
> eli irti ulkoseinista, ei ole mitaan syyta sita poistaa !
Lämmityskauden ulkopuolella se on lämpöhukka, oli se missä paikassa
tahansa. Tietysti jos sen voi pitää kylmänä kesällä, niin tilanne on
toinen. En tunne ko. tapauksen käyttötapoja, voihan olla, että kattilan
vesitila on niin pieni, että varaaja on siksi tarpeen. Nykyaikaisissa
kattiloissa ei välttämättä edes ole varaajaliitäntää, ja kun hankkii
riittävän suurivesitilaisen kattilan, on erillinen varaaja mielestäni
täysin turha.
T.Uusilehto
Kaj Luukko kirjoitti viestissä <822qb1$13t$1...@nnrp1.deja.com>...
>Käyntijaksoja pidentämällä vähenee kattilan tuuletushäviöt polttimen
>käynnistyshetkellä. Pienissä kevytöljypolttimissa tämä häviö on
>merkityksetön.
>
lisaksi;
polttoaineen palaminen on aina taydellisempaa kun
tulipesa on saavuttanut ns.normaalin lamponsa.
Siten vasta alkaa taysi tehonsiirto kattilaveteen.
Ja joka kaynnistys paastaa kaasua palamattomana lapi
kattilan, vahan mutta kuitenkin.
Saataisiinhan sama teho valtavalla suutinkoolla/oljymaaralla
siirretyksi yhdessa hetkessa pannuun jos haluttaisiin. Mutta on
keksitty, etta suutinta/oljymaaraa pienentamalla paastaan parempiin
tuloksiin, ja siita viela enemman suutinta pienentamalla ja
oljya esilammittamalla pysyy viela laitteen varmuuskin kunnossa.
Taman edellamainitun aaritila on juuri se, etta kone kay koko-ajan tauotta .
Tulipesamateriaali ja pinta-ala seka lampotilaerot maaraavat
lammonsiirtonopeuden eli tehon mika voidaan siita siirtaa.
>Lämmityskauden ulkopuolella se on lämpöhukka, oli se missä paikassa
>tahansa. Tietysti jos sen voi pitää kylmänä kesällä, niin tilanne on
>toinen. En tunne ko. tapauksen käyttötapoja, voihan olla, että kattilan
>vesitila on niin pieni, että varaaja on siksi tarpeen. Nykyaikaisissa
>kattiloissa ei välttämättä edes ole varaajaliitäntää, ja kun hankkii
>riittävän suurivesitilaisen kattilan, on erillinen varaaja mielestäni
>täysin turha.
>
Lampohukka se on silloin, mutta asiaa pystyy komeasti korjaamaan
eristyksella.
Monilla ihmisilla on se paha taipumus,etta kauheassa paniikissa
heitetaan kaikki heti pihalle ja uutta taloon, ihan vaan kun joku
kaupan myyja on niin ja niin sanonut ??
Pitaa myos pikkuisen itse ajatella ! Hyvin kallista elamantapaa sanoisin ..
sellaista se ...
Timo
Mika Saren
> itsessään riittävänä varaajana. Varaajasta luopuminen vähentää myös
> jonkin verran kulutusta, kun sen lämpöhäviöt jäävät pois.
Toista mieltä: öljykattilasta ei riitä äärettömästi lämmintä käyttövettä
esim.useamman ihmise suihkuttelussa. Varaaja auttaa tähän puskuroimalla
lämmintä käyttövettä, niin että loppu lähenee hitaammin ja suihkuvettä
riittää pitempään.
Energian haaskuutahan se on, mutta enemmän riipii tuo lämmintä käyttöveden
puute.
Ensimmäisen kerran nimittäin lämmin vesi loppui kun vaimoni helpotti
synnytyspolttojaan lämpimässä suihkussa.....kyllä otti päähän...molempia.
> Yksi tärkeä kattilan kestoikään vaikuttava seikka on kattilan pitäminen
> mahdollisimman kuumana koko ajan, vuoden ympäri. Tiedän tapauksia,
> jossa kattilan lämpötilaa on pudotettu kesäksi, seurauksena
> tulipintojen puhkisyöpyminen jopa kymmenessä vuodessa.
Mihin tuo vaikuttaa? Mikä syöpyy nopeammin alemmassa lämpötilassa?
tv mika
Kaj Luukko
"Mika Saren" <mika....@hut.fi> wrote:
> Toista mieltä: öljykattilasta ei riitä äärettömästi lämmintä
käyttövettä
> esim.useamman ihmise suihkuttelussa. Varaaja auttaa tähän
puskuroimalla
> lämmintä käyttövettä, niin että loppu lähenee hitaammin ja suihkuvettä
> riittää pitempään.
Öljykattila lämpenee sen varran nopeasti, että NORMAALISTI lämmin vesi
ei lopu. Jos lämpimän veden tarvetta on enemmän, on mielestäni
riittävän tehokas kattila parempi ratkaisu kuin erillinen varaaja.
> Energian haaskuutahan se on, mutta enemmän riipii tuo lämmintä
käyttöveden
> puute.
Kuten moni muukin asia, toisia riipii, toisia ei. Jos moisesta
vermuuden maksimoinnista on valmis maksamaan, niin mikäs siinä.
> Ensimmäisen kerran nimittäin lämmin vesi loppui kun vaimoni helpotti
> synnytyspolttojaan lämpimässä suihkussa.....kyllä otti
päähän...molempia.
Huonoon saumaanpa loppui. Mutta ei kovin usein toistuva tilanne, oletan?
> Mihin tuo vaikuttaa? Mikä syöpyy nopeammin alemmassa lämpötilassa?
Polttoöljyn rikki tiivistyy tulipinnoille ja muodostaa veden kanssa
rikkihapoketta.
Kaj Luukko
"T.Uusilehto" <ti...@nic.fi.net> wrote:
> lisaksi;
> polttoaineen palaminen on aina taydellisempaa kun
> tulipesa on saavuttanut ns.normaalin lamponsa.
> Siten vasta alkaa taysi tehonsiirto kattilaveteen.
> Ja joka kaynnistys paastaa kaasua palamattomana lapi
> kattilan, vahan mutta kuitenkin.
Tosi vähän, tuskin edes mitattavaa määrää. Sen tietää jo siitä, että
kattila ei juuri edes nokeennu enää nyhyisillä polttimilla.
> Tulipesamateriaali ja pinta-ala seka lampotilaerot maaraavat
> lammonsiirtonopeuden eli tehon mika voidaan siita siirtaa.
Sekä tulipesän seinämän paksuus, puhtaus, pinnanlaatu ja väri, liekin
säteilyteho, savukaasun ja veden turbulenttisuus...
> Monilla ihmisilla on se paha taipumus,etta kauheassa paniikissa
> heitetaan kaikki heti pihalle ja uutta taloon, ihan vaan kun joku
> kaupan myyja on niin ja niin sanonut ??
> Pitaa myos pikkuisen itse ajatella ! Hyvin kallista elamantapaa
sanoisin ..
Se on ymmärrettävistä syistä monilla kauppamiehillä tapana. Vielä kun
on kysymys asiasta, josta tavallinen sukankuluttaja ei välttämättä
tiedä tuon taivaalista, on oma ajattelu jokseenkin mahdotonta. Yleensä
tosin kaikistä ylimääräisistä virityksistä on enemmän haittaa kuin
hyötyä. Yksinkertainen on kaunista.
Tuosta paniikinomaisesta kaiken ulos heittämisestä taitaa putkiremontti
olla yksi yleisimpiä. Niitä kun usein tehdään sillä perusteella, että
kun "ne ovat jo niin vanhoja..."
Kaitsu.
J. Reinikainen
seuraavaa:
> > jossa kattilan lämpötilaa on pudotettu kesäksi, seurauksena
> > tulipintojen puhkisyöpyminen jopa kymmenessä vuodessa.
>
> Mihin tuo vaikuttaa? Mikä syöpyy nopeammin alemmassa lämpötilassa?
>
> tv mika
Sanovat, että liian alhaisessa lämpötilassa tapahtuu rikkiä
sisältävän vesihöyryn tiivistymistä levypintoihin ja muodostuu
pikkuhiljaa rikkihappoa, joka syövyttää. Polttoöljyn palaessa
muodostuu paljon vesihöyryä. En tiedä, missä lämpötilassa tii-
vistyminen alkaa, mutta useasta lähteestä olen kuullut, että
60 astetta olisi minimi, missä kattilaa kannattaa pitää. Piip-
pukin pysyy paremmassa kunnossa, kun palokaasut ovat lämpimäm-
piä.
Itse pidän kattilan läpi vuoden n. 80-asteisena. Savukaasu-
mittari (ei kattilan oma, vaan erillinen, kanavaan poratussa
reiässä oleva) kertoo palokaasujen lämpötilaksi n. 110 astetta
käyntijakson lopulla. Toinen, mitä en kesäksi lepuuta, on
kiertovesipumppu - se saa käydä koko ajan.
--Jukka
--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.
jouko moisander
> Sanovat, että liian alhaisessa lämpötilassa tapahtuu rikkiä
> sisältävän vesihöyryn tiivistymistä levypintoihin ja muodostuu
> pikkuhiljaa rikkihappoa, joka syövyttää. Polttoöljyn palaessa
> muodostuu paljon vesihöyryä. En tiedä, missä lämpötilassa tii-
> vistyminen alkaa, mutta useasta lähteestä olen kuullut, että
> 60 astetta olisi minimi, missä kattilaa kannattaa pitää.
Mielekiintoinen oletus! Polttimen palaessa pesän lämpötila
on varmasti yli 60 astetta, kun poltin sammuu, ei sinne
enää tule kuin ilmaa....
> Piip-
> pukin pysyy paremmassa kunnossa, kun palokaasut ovat lämpimäm-
> piä.
Pitää paikkansa. Ja se lämpö taas riippuu paljon myös
kattilan hyötysuhteesta.
> reiässä oleva) kertoo palokaasujen lämpötilaksi n. 110 astetta
> käyntijakson lopulla.
Hyvin jää lämpö kattilaan, miten mahtaa voida piipun yläpää?
Paljonko on kaasujen lämpö siellä?
> Toinen, mitä en kesäksi lepuuta, on
> kiertovesipumppu - se saa käydä koko ajan.
Mitäköhän etua sillä saat?
jouko
Markku Ryytty
Kaj Luukko kirjoitti viestissä <8262hi$c22$1...@nnrp1.deja.com>...
>
>Tuosta paniikinomaisesta kaiken ulos heittämisestä taitaa putkiremontti
>olla yksi yleisimpiä. Niitä kun usein tehdään sillä perusteella, että
>kun "ne ovat jo niin vanhoja..."
>
Hei !
Meillä on mietitty just tota. Talo rakennettu v. 1967 ja pelottaa ajatella,
että entäs jos... ! Minkälaisia keinoja löytyy putkiston ( sekä lämpö- että
käyttövesi- ) kunnon tarkastamiseen? Vai löytyykö mitään ? Onko kustannukset
järjellisiä ?
Meillä esim olohuoneessa parketti on tummunut juuri siitä kohdasta, jossa
putket kulkee, ja olemme epäilleet, että sieltä vuotaa tai ainakin
kondensoituu kosteutta. Parketin aukirepiminenkin tulee varmaan aika
kalliiksi pelkän tarkastuksen vuoksi.
Valaiskaa asiaa te jotka tiedätte!
kiitos
Make
J. Reinikainen
<jouko.m...@otapois.nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
> "J. Reinikainen" wrote:
>
> > vistyminen alkaa, mutta useasta lähteestä olen kuullut, että
> > 60 astetta olisi minimi, missä kattilaa kannattaa pitää.
>
> Mielekiintoinen oletus! Polttimen palaessa pesän lämpötila
> on varmasti yli 60 astetta, kun poltin sammuu, ei sinne
> enää tule kuin ilmaa....
Eikös kattilalevyjen kaasupuolen pintalämpötila ole aika lähel-
lä vesipuolen lämpötilaa niin kauan, kun vespipuolelle ei muodostu
lämpöä eristäviä kaasukuplia? Savukanavan keskellä kaaujen läm-
pötila on varmasti korkeampi kuin levyjen pinnassa. Ehkä se
tiivistyminen koskee savukanavan muita osia, jotka ovat kauempana
pesästä - en tiedä. Joku osaava saisi varmaan laskettua paljonko
vesihöyryä muodostuu ja kuinka suuren osan siitä esim. 50-asteinen
ilma saa pidätettyä ilman, että osa tiivistyy vedeksi.
> > reiässä oleva) kertoo palokaasujen lämpötilaksi n. 110 astetta
> > käyntijakson lopulla.
>
> Hyvin jää lämpö kattilaan, miten mahtaa voida piipun yläpää?
> Paljonko on kaasujen lämpö siellä?
En ole mitannut mittarilla. Piippu on sellainen vuorivillaeris-
teinen, vähän alle satamillisellä sileäpintaisella haponkestävällä
sisäputkella varustettu. Tässä linkki, jossa materiaalitiedot JM-
piipuista:
http://www.jama-kattilat.fi/kattilat/piiput.htm
Kyllä se yläpää tuntuu sormia polttelevan. Yläpäässä sisäputki on
n. 10cm pituudelta eristämättömänä.
> > Toinen, mitä en kesäksi lepuuta, on
> > kiertovesipumppu - se saa käydä koko ajan.
>
> Mitäköhän etua sillä saat?
Pari asiaa ainakin. Ensiksi pesutilojen lattiat pysyvät lämpiminä
ja kuivuvat huomattavasti nopeammin kesälläkin, koska talossa on
lattialämmitys. Toinen liittyy itse pumppuun. Pumpun seisottaminen
koko kesän ajan tekee itse pumpulle huonoa. Pumppua pitäisi käyttää
silloin tällöin kesän aikana, jottei se juutu kiinni. Tämä ei ehkä
ole tarpeen kaikilla pumppumalleilla, mutta jotkut kaipaavat ver-
ryttelyä laakerien ja tiivisteiden kunnossapysymiseksi.
Taannoin muutaman vuoden ikäinen pumppu unohtui pariksi kuukeudeksi
seisoksiin, eikä lähtenyt pyörimään ilman akselin päästä ruuvimeis-
selillä avittamista. Silloinkin se vaati suurimman nopeuden (3/3)
käyttämistä. Pumppu jäi hieman rahisten käymään, mutta hiljeni.
Siitä lähtien se piti auttaa jokaisen sammutuksen jälkeen uudelleen
käyntiin, vaikka seisonta-aika olisi ollut vain muutamia sekunteja.
Ilmeisesti laakerointi otti itseensä seisottamisesta.
Parin putkimiehen neuvot olivat, että kannattaa mieluummin pitää
pumppu koko ajan käynnissä, ellei muista käyttää sitä välillä.
Mutta kuten sanoin, tämä ei välttämättä koske kaikkia pumppumal-
leja.
> jouko
T.Uusilehto
Kaj Luukko kirjoitti viestissä <8262hi$c22$1...@nnrp1.deja.com>...
>> lisaksi;
>> polttoaineen palaminen on aina taydellisempaa kun
>> tulipesa on saavuttanut ns.normaalin lamponsa.
.....................................
>Tosi vähän, tuskin edes mitattavaa määrää. Sen tietää jo siitä, että
>kattila ei juuri edes nokeennu enää nyhyisillä polttimilla.
>
Tata et voi tietaa muulla kuin mittaamalla mittarilla piipun CO:n
hyva mies ?
Palamattomia tuprahtaa joka kaynnistyksella pannusta ulos .
Nokeentumisasteella on jo saadot pahasti pielessa
tai polttoaine kehnoa.
Pienista asioista on kysymys, mutta kun niita kerran kysyttiin .
>Sekä tulipesän seinämän paksuus, puhtaus, pinnanlaatu ja väri, liekin
>säteilyteho, savukaasun ja veden turbulenttisuus...
Kylla, ja nama kaikki edellamainitut saavutetaan parhaimmilleen
kun kattilan tehonsiirto on vakiintunut, eli taas tulee tama katkottoman
kaynnin edullisuus esiin ?
Ja sitten Kaitsu ?
Sanasi ovat ristiriidassa, kun edellisessa jutussa heittaisit pannun surutta
ulos, ja ostaisit uutta tilalle,varmuuden vuoksi, ja kuitenkin seuraavassa
jutussa
ihmettelet miksi joku on maksamassa "varmuuden maksimoinniksi" varaajan
aiheuttamasta haviosta ??????
Mikakohan on oikea kantasi ....
Timo
Kaj Luukko
"T.Uusilehto" <ti...@nic.fi.net> wrote:
> Tata et voi tietaa muulla kuin mittaamalla mittarilla piipun CO:n
> hyva mies ?
> Palamattomia tuprahtaa joka kaynnistyksella pannusta ulos .
> Nokeentumisasteella on jo saadot pahasti pielessa
> tai polttoaine kehnoa.
> Pienista asioista on kysymys, mutta kun niita kerran kysyttiin.
CO:ta tulee piipusta jatkuvasti polttimen käydessä. Pieniä määriä,
mutta jos hiuksia ruvetaan halkomaan. niin... Tästä aiheesta tuskin
kannattaa jatkaa. Jos joka käynnistyksellä menee ruokalusikallinen
öljyä hukkaan, niin mitä sitten?
> Ja sitten Kaitsu ?
> Sanasi ovat ristiriidassa, kun edellisessa jutussa heittaisit pannun
surutta
> ulos, ja ostaisit uutta tilalle,varmuuden vuoksi, ja kuitenkin
seuraavassa
> jutussa
> ihmettelet miksi joku on maksamassa "varmuuden maksimoinniksi"
varaajan
> aiheuttamasta haviosta ??????
> Mikakohan on oikea kantasi ....
Minäkö heittämässä jotakin vain varmuuden vuoksi ulos? Olet tainnut
lukea jonkun muun viestejä. Ammattini on voimalaitoskunnossapito. Jos
suunnittelisin työt "varmuuden vuoksi"-periaatteella, voisin helposti
tuplata vuosibudjettini, ja saisin kenkää.
Siitä mistä kukakin haluaa maksaa, ei kannata kiistellä. Makuasioita
ovatten. Jos joku haluaa vaihtaa kattilansa kerran vuodessa, sopii
sekin minulle. Itse heitin juuri 30 vuotta vahnan kattilan ulos. Se oli
vielä täydessä kunnossa, mittasin tulipesän seinämän paksuuden vuosi
sitten, ja sain tulokseksi 4..5 mm joka kohdassa. Kattila ei vaan enää
sopinut tarkoitukseensa. Tänään sitten porasin kylmävesiputken puhki,
kun tein perustusta uudelle kattilalle, mutta se onkin sitten toinen
juttu. Varmaan arvaattekin jo, mitä tuli sanottua? No, eipä ole
tekemisen puutetta lähipäivinä...
T.Uusilehto
Kaj Luukko kirjoitti viestissä <82eh9c$214$1...@nnrp1.deja.com>...
..................................
>CO:ta tulee piipusta jatkuvasti polttimen käydessä. Pieniä määriä,
>mutta jos hiuksia ruvetaan halkomaan. niin... Tästä aiheesta tuskin
>kannattaa jatkaa. Jos joka käynnistyksellä menee ruokalusikallinen
>öljyä hukkaan, niin mitä sitten?
>
Nain tapahtuu, ja taloudellisuudestahan oli alunperin puhe,
mutta mitas sita enempaa tosiaan hiuksia halkomaan ....
>Minäkö heittämässä jotakin vain varmuuden vuoksi ulos? Olet tainnut
>lukea jonkun muun viestejä. ....
Mielestani en ole ?
Nyt on vahan vaikea asiaa tarkistaa, kun tama kayttamani news-palvelin
systeemi takkuaa tosi pahasti, eli joudun jatkuvasti vaihtamaan sita
newsreaderini asetuksiin, ja sen takia viesteja menee hukkaan ..harmillista
.
Ammattini on voimalaitoskunnossapito. Jos
>suunnittelisin työt "varmuuden vuoksi"-periaatteella, voisin helposti
>tuplata vuosibudjettini, ja saisin kenkää.
>
Samalla alalla siis olemme .
>Siitä mistä kukakin haluaa maksaa, ei kannata kiistellä. Makuasioita
>ovatten. Jos joku haluaa vaihtaa kattilansa kerran vuodessa, sopii
>sekin minulle. Itse heitin juuri 30 vuotta vahnan kattilan ulos. Se oli
>vielä täydessä kunnossa, mittasin tulipesän seinämän paksuuden vuosi
>sitten, ja sain tulokseksi 4..5 mm joka kohdassa. Kattila ei vaan enää
>sopinut tarkoitukseensa. Tänään sitten porasin kylmävesiputken puhki,
>kun tein perustusta uudelle kattilalle, mutta se onkin sitten toinen
>juttu. Varmaan arvaattekin jo, mitä tuli sanottua? No, eipä ole
>tekemisen puutetta lähipäivinä...
>
>Kaitsu.
Naita tapahtuu, otan osaa,meinaan siita vesiputkirikosta.
Mutta ilmeisena tekijamiehena selvitat homman tuotapikaa.
Talven jatkoja !
terv.
Timo
Mika Saren
Kaj Luukko <kajl...@my-deja.com> wrote in article
<8261fq$b3t$1...@nnrp1.deja.com>...
> In article <01bf3bfe$55348320$7c0aa8c0@rlhkimsar4>,
> "Mika Saren" <mika....@hut.fi> wrote:
> > Toista mieltä: öljykattilasta ei riitä äärettömästi lämmintä
> käyttövettä
> > esim.useamman ihmise suihkuttelussa. Varaaja auttaa tähän
> puskuroimalla
> > lämmintä käyttövettä, niin että loppu lähenee hitaammin ja suihkuvettä
> > riittää pitempään.
>
> Öljykattila lämpenee sen varran nopeasti, että NORMAALISTI lämmin vesi
> ei lopu. Jos lämpimän veden tarvetta on enemmän, on mielestäni
> riittävän tehokas kattila parempi ratkaisu kuin erillinen varaaja.
Hmm...kuinka tehokas "kattila" pitäisi olla että käyttövettä riittää?
Meillä on kaksi vuotta vanha Jämä Nova ja 15 min lämmin suihku on maksimi.
Tämä kattila on tuollainen varmaan suht iso omakotitalo ratkaisu...210
litraa vesitilavuus.
15 min on muuten Jämän teknisen palvelun mielestä ihan hyvä arvo.
Poltin on Oilon junior ja käyttöveden haaletessa se laulaa kyllä
jatkuvasti, mutta lämpö ei siirry käyttövesikierukkaan riittävän
tehokkaasti ja lämmin vesi jää saamatta.
Auttaako sitten jytympi poltin?
> > Energian haaskuutahan se on, mutta enemmän riipii tuo lämpmän
> > käyttöveden puute.
> Kuten moni muukin asia, toisia riipii, toisia ei. Jos moisesta
> vermuuden maksimoinnista on valmis maksamaan, niin mikäs siinä.
No jaa, tämähän on lähinnä mitoitusongelma. Jos haluaa lämmintä
käyttövettä riittävästi, pitää sellainen järjestelmä tehdä.
Markkinoilla on nyt tullut tuo Rica Combi - kattila, jossa valmistan mukaan
on käyttövesikierukka liekin ympärillä ja antaa periaatteessa äärettömän
lämpimänveden tuoton: Onko kenelläkään tuollaista? Toimiiko noin?
kestäneeköhän kierukka?
> > Ensimmäisen kerran nimittäin lämmin vesi loppui kun vaimoni helpotti
> > synnytyspolttojaan lämpimässä suihkussa.....kyllä otti
> > päähän...molempia.
> Huonoon saumaanpa loppui. Mutta ei kovin usein toistuva tilanne, oletan?
Juu, ja lisää lapsia hankitaan. Ja puskurivaraaja.
tv mika