Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Lautalattian raoista

90 views
Skip to first unread message

Juha Kärkkäinen

unread,
Oct 6, 1999, 3:00:00 AM10/6/99
to
Asumme 50-luvun omakotitalossa, jossa sunnittelemme keittiöremonttia, ja
samalla lattian ehostamista. Nykyinen lattiamme on linoleumia, sen alla on
levytys, ja sen alla lautalattia, joka on tehty n. 25*145. Lautojen välissä
on noin 6 mm raot. Koska keittiössämme on alkuperäisiä kiinteitä kaapistoja,
joita on hankala purkaa hajottamatta niitä (haluamme säilyttää ne) niin
lautojen irrotus ja uudelleen kasaaminen tiiviimmäksi on työlästä. Miten on,
voisikohan näkyviin jäävien lautojen väliin asentaa ohuet listat, vaikka
liimaten ja hioa tämän jälkeen koko hoito? Raot ovat varmasti liian suuret
kittaamiseen.

Juha

samuli

unread,
Oct 7, 1999, 3:00:00 AM10/7/99
to
On Wed, 06 Oct 1999 17:57:23 GMT, "Juha Kärkkäinen" <juh...@icon.fi>
wrote:

> Lautojen välissä
>on noin 6 mm raot.

Lautalattiassa on raot.
Se missä ei ole rakoja on parketti
60 luvulla kun alkoi lautalattian raot hävettää niin naulattiin
kovalevyt päälle.
Kovalevyssäkään ei ole rakoja :-)

samuli

Leena Kivivalli

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to
samuli <+samuli...@sci.fi> wrote:
: Lautalattiassa on raot.

: Se missä ei ole rakoja on parketti

Höpö höpö. Lautalattiassa on raot, jos se on tehty märästä tavarasta.
Jos se on tehty kuivasta tavarasa kuivaan rakennukseen, siinä ei ole
rakoja.

Leena
le...@iki.fi

Mika Saren

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to

Juha Kärkkäinen <juh...@icon.fi> wrote in article
<74MK3.288$Uc6...@read2.inet.fi>...


> Asumme 50-luvun omakotitalossa, jossa sunnittelemme keittiöremonttia, ja
> samalla lattian ehostamista. Nykyinen lattiamme on linoleumia, sen alla
on

> levytys, ja sen alla lautalattia, joka on tehty n. 25*145. Lautojen
välissä


> on noin 6 mm raot. Koska keittiössämme on alkuperäisiä kiinteitä
kaapistoja,
> joita on hankala purkaa hajottamatta niitä (haluamme säilyttää ne) niin
> lautojen irrotus ja uudelleen kasaaminen tiiviimmäksi on työlästä. Miten
on,
> voisikohan näkyviin jäävien lautojen väliin asentaa ohuet listat, vaikka
> liimaten ja hioa tämän jälkeen koko hoito? Raot ovat varmasti liian
suuret
> kittaamiseen.

Kätevä mies tekee mitä haluaa....

Hankala homma tuosta tullee koska nuo rimat pitäisi olla suht naftisti
istuvia, josta seuraa äärettömästi veistelyä ja lopputulos on sitten
"raidallinen puulattia", joka voi olla hienokin! Tuo vanha laudoitus on
ollut luultavasti vain alusta tuolle linoleumille ja siten aika arvoton.

Lisäksi joudut tuurnalla naputtelemaan vanhat naulat syvemmälle...

Nopeampi ja helpompi on sittenkin koko homman purkaminen ja uusi
puulattia....

tv mika

Elias Aarnio

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to

Ja sitten kun siitä kuivasta rakennuksesta tulee jossain kohtaa
joksikin aikaa kosteampi rakennus, niin höpöhöpö-kuiva lautalattia
ottaa ja ponnahtaa kuprulle jostain kohtaa kun ei ole jätetty seinän
viereen tarpeellisen suurta liikuntasaumaa.

Varsinaiseen asiaan. Täällä joku ehdotteli alkuvuodesta vastaavaan
ongelmaan seuraavaa ratkaisua: sopivan levyistä hamppunarua sinne
saumaan. En tiedä, onnistuuko päälle lakkaaminen, mutta kaverin luona
pistimme kahteen kohtaan, noin 20 mm rakoihin tervattua hamppuköyttä.
Lattialaudat oli maalattu ennen sitä vaaleiksi pellavaöljypohjaisella
maalilla. Kaunis tuli.

EliasA

samuli

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to
On 8 Oct 1999 05:47:51 GMT, Leena Kivivalli <lm5...@uta.fi> wrote:

>samuli <+samuli...@sci.fi> wrote:
>: Lautalattiassa on raot.
>: Se missä ei ole rakoja on parketti
>
>Höpö höpö. Lautalattiassa on raot, jos se on tehty märästä tavarasta.
>Jos se on tehty kuivasta tavarasa kuivaan rakennukseen, siinä ei ole
>rakoja.
>

Hienoa! ( turhan monta jossia tosin )

Tietysti voi liimalevyn tehdä 70 mm rimoista ja sanoa sitä
lautalattiaksi, 50-luvulla vaaan ei oltu vielä niin fiksuja.

Alkuperäiseen asiaan palatakseni rakojen tukkiminen
edes 6" lautalasttiassa millään kovalla aineella on
sikäli riskihomma, että jos koskaan mistään ihmeen
syystä lämmitykseen tulee pitempi katkos, niin
lattia ampuu vuorenvarmasti ylös.
Puu kun on pysyvästi elävä materiaali.
Eikä näitä lattioita 50-luvullakaan mistään märästä
puusta tehty.

samuli

Leena Kivivalli

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to
Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> wrote:

: Ja sitten kun siitä kuivasta rakennuksesta tulee jossain kohtaa


: joksikin aikaa kosteampi rakennus, niin höpöhöpö-kuiva lautalattia
: ottaa ja ponnahtaa kuprulle jostain kohtaa kun ei ole jätetty seinän
: viereen tarpeellisen suurta liikuntasaumaa.

No joo. Valitan, mutta en jaksa kantaa vastuuta siitä, että lattiantekijä
ei osaa tehdä lattiaansa = noudattaa varsin yksinkertaisia ohjeita.

Leena
le...@iki.fi

Leena Kivivalli

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to
samuli <+samuli...@sci.fi> wrote:

: Hienoa! ( turhan monta jossia tosin )

Niin, hienoa lautalattia on, eikä siinä loppujen lopuksi niin kovin
montaa jossia ole. Tilaa lattiansa paikasta, jossa sitä osataan
valmistaa, silloin kun työmaa on kunnossa ja tekee sen reippasti
valmiiksi.

: Eikä näitä lattioita 50-luvullakaan mistään märästä
: puusta tehty.

Käytännössä kyllä. Minä tarkoitan nyt kuivalla lattialla ennen
höyläystä keinokuivattua, toimitushetkellä noin 8-prosenttista lattialautaa.

Sinänsä mukava, että rakoileviin lattioihinkin löytyy joitakin parannus-
keinoja. Puulattiassa on mielestäni aina oma viehätyksensä; niissä vanhoissa
rakoilevissa lattioissa vain vähän toisenlainen, omanlaisensa.

Leena
le...@iki.fi

samuli

unread,
Oct 8, 1999, 3:00:00 AM10/8/99
to
On 8 Oct 1999 18:04:52 GMT, Leena Kivivalli <lm5...@uta.fi> wrote:


>
>Käytännössä kyllä. Minä tarkoitan nyt kuivalla lattialla ennen
>höyläystä keinokuivattua, toimitushetkellä noin 8-prosenttista lattialautaa.

Jos nyt oikein aletaan prosenteista saivartelemaan, niin 50-luvun
taloon tuollainen 8 % lauta olisi ollut aivan liian kuivaa, niissä kun
oli puulämmitys ja vesihöyryn läpäisevät rakenteet.
Oikea prosentti olisi n. 11 %

Toisekseen puutavaran kuivuus on kyllä teoriassa helppo
ilmoittaa olevan vaikka 8,00 % mutta mitä se todella
on kuljetuksen, välivarastoinnin, toisen kuljetuksen,
työmaalla varastoinnin ja kiinnityksen jälkeen, onkin
toinen juttu.
Lisäksi kosteusprosentin määritys ei useinkaan tapahdu aivan
niin ammatimaisesti kuin voisi luulla.
Markkinoilla on koko joukko kosteusmittareita joiden lukemien
luotettavuudesta ei ole mitään takeita.
Ainoa todella luotettava tapa mitata puun kosteutta
on kosteusvaaka, mutta näitä ei ole kuin laboratoorioilla.
Yleiseti käytössä olevat puun resistanssiin perustuvat mittarit
ovat vain suuntaa antavia mittalaitteita.
Digitaalitekniikalla saadaan toki desimaaleja kuinka paljon vain,
mutta todellista tarkkuutta ne eivät takaa.

Käytännössä lautalattia rakoilee enemmän tai vähemmän
aina (siis mikäli ei ole kelluva liimalevy) .
Ja homman ideahan on se että puulattian kuuluukin rakoilla
"kuivimmillaan" jottei tule "märimmillään" vaurioita.
Edellämainittu on sitä tärkeämpää mitä leveämpää lautaa
käyttää, kysyjällä se oli 6" joka elää jo kohtuullisen paljon.
Puulattian rakojen häiritsevyys on puhtaasti mielikuvajuttu;
parkettiin verratuna se vaikuttaa "vanhalta" ja "huonolta".
Siksi onkin parempi sopeutua tai hankkia parketti.

Massiivipuurakenteissa pitää aina ottaa huomioon puun eläminen
eli kosteusvaihteluiden aiheuttama tilavuuden muutos.
Peiliovi on tästä erinomainen esimerkki.
Joka tämän kiistää ja vetoaa kosteusprosentteihin
ja huippuammattitaitoon, tekee varmasti sutta.

samuli


Juha Kärkkäinen

unread,
Oct 9, 1999, 3:00:00 AM10/9/99
to

Mika Saren kirjoitti viestissä
<01bf1186$fa067400$4ee1ecc3@rlhkijupiter02>...

>
>
>Juha Kärkkäinen <juh...@icon.fi> wrote in article
><74MK3.288$Uc6...@read2.inet.fi>...

>Kätevä mies tekee mitä haluaa....


>
>Hankala homma tuosta tullee koska nuo rimat pitäisi olla suht naftisti
>istuvia, josta seuraa äärettömästi veistelyä ja lopputulos on sitten
>"raidallinen puulattia", joka voi olla hienokin! Tuo vanha laudoitus on
>ollut luultavasti vain alusta tuolle linoleumille ja siten aika arvoton.
>
>

>tv mika

Olet oikeassa; tarkempi ja laajempi lattian availu osoittikin, että
toisinaan raot vaihtelevat jo kahden laudan välillä. Taitoni (haluni) eivät
riitä listojen yksilölliseen muotoiluun. En kertonut selkeästi, että laudat
ovat aikoinaan naulattu raot tarkoituksella jättäen, mikä onkin ollut viksua
puun elämistä ajatellen, kun ei ole ollut tarkoitus jättää puuta esille.

Juha

Juha Kärkkäinen

unread,
Oct 9, 1999, 3:00:00 AM10/9/99
to

samuli <+samuli...@sci.fi> kirjoitti viestissä

>Alkuperäiseen asiaan palatakseni rakojen tukkiminen
>edes 6" lautalasttiassa millään kovalla aineella on
>sikäli riskihomma, että jos koskaan mistään ihmeen
>syystä lämmitykseen tulee pitempi katkos, niin
>lattia ampuu vuorenvarmasti ylös.
>

>samuli

Hyvä huomio! Siis kittaus lakalla ja hiontapölyllä joustaa.

Juha

Jukka Orajarvi

unread,
Oct 9, 1999, 3:00:00 AM10/9/99
to
From article <37fdef61....@news.saunalahti.fi>, by el...@mmmag.fi (Elias Aarnio):

> On 8 Oct 1999 05:47:51 GMT, Leena Kivivalli <lm5...@uta.fi> wrote:

> Ja sitten kun siitä kuivasta rakennuksesta tulee jossain kohtaa
> joksikin aikaa kosteampi rakennus, niin höpöhöpö-kuiva lautalattia
> ottaa ja ponnahtaa kuprulle jostain kohtaa kun ei ole jätetty seinän
> viereen tarpeellisen suurta liikuntasaumaa.

Taidatte sekoittaa lautaparketin ja lankkulattian. Lankkulattia
ei ole millään muotoa kelluva vaan se naulataan lujasti ponteista
koolaukseen ja turpoaminen/kutistuminen tapahtuu "lankuittain".
Siksi lankuissa on alapinta kovera/uurrettu. Kuivana (uunikuivat lankut
vielä viikon noin 40% suhteellisessa kosteudessa) kiinnitetyt
lankut menevät kostuessaan (esim. jos talo jätetään osittain
kylmilleen) yläpinnastaan kuprulle mutta eivät alapinnan urien
tai koverruksen vuoksi yleensä halkeile.

Lautaparketti sen sijaan on yleensä kelluva ja toimii kokonaisuutena.

Vähän sama asia kun jokaisen kiskon välissä oli ennen vanhaan
lämpölaajenemista varten sentin karvi eikä jätetty pääteasemalla
kiskoja 100m päähän asemasta lämpölaajenemisen takia ;-)

--
jukka

Leena Kivivalli

unread,
Oct 9, 1999, 3:00:00 AM10/9/99
to
samuli <+samuli...@sci.fi> wrote:

: Jos nyt oikein aletaan prosenteista saivartelemaan, niin 50-luvun


: taloon tuollainen 8 % lauta olisi ollut aivan liian kuivaa, niissä kun
: oli puulämmitys ja vesihöyryn läpäisevät rakenteet.
: Oikea prosentti olisi n. 11 %

No joo. Tuollainen kosteus sopii yhä edelleenkin esimerkiksi kesämökeille
(tai paremmin joku 12-14%), joissa kosteus pääsee vaihtelemaan enemmän
kuin omakotitalo-olosuhteissa.

: Toisekseen puutavaran kuivuus on kyllä teoriassa helppo


: ilmoittaa olevan vaikka 8,00 % mutta mitä se todella
: on kuljetuksen, välivarastoinnin, toisen kuljetuksen,
: työmaalla varastoinnin ja kiinnityksen jälkeen, onkin
: toinen juttu.

Aivan. Siksi kannattaakin hankkia lautalattiatarpeet paikasta,
josta ne saa kuivasta varastosta toimitettuna työmaalle silloin,
kun niitä siellä tarvitaan. Välivarastointi jokseenkin varmasti
tuhoaa lopputuloksen.

: Käytännössä lautalattia rakoilee enemmän tai vähemmän


: aina (siis mikäli ei ole kelluva liimalevy) .

Kyse onkin sitten siitä, ovatko raot sellaisia, että ne pomppivat
silmille (kuten silloin, kun märkä puutavara kuivuu lattiaan naulauksen
jälkeen) vai sellaisia, että niitä seisomakorkeudesta ei enää erota.
Olisi varmaan taas pitänyt määritellä kauhean tarkkaan, mitä tarkoitan
raolla tai rakoilemattomuudella.


: Edellämainittu on sitä tärkeämpää mitä leveämpää lautaa


: käyttää, kysyjällä se oli 6" joka elää jo kohtuullisen paljon.
: Puulattian rakojen häiritsevyys on puhtaasti mielikuvajuttu;
: parkettiin verratuna se vaikuttaa "vanhalta" ja "huonolta".
: Siksi onkin parempi sopeutua tai hankkia parketti.

Kyllä, laudan leveys vaikuttaa huomattavasti. Nelituumainen ei normaali-
olosuhtiessa rakoile, jos se on oikein tehty, mutta kahdeksantuumaisesta
ei kukaan täysjärkinen mene vastaavaa lupaamaan.

Leena
le...@iki.fi

Kare Pietilä

unread,
Oct 12, 1999, 3:00:00 AM10/12/99
to
"Juha Kärkkäinen" wrote:
> Olet oikeassa; tarkempi ja laajempi lattian availu osoittikin, että
> toisinaan raot vaihtelevat jo kahden laudan välillä. Taitoni (haluni) eivät
> riitä listojen yksilölliseen muotoiluun. En kertonut selkeästi, että laudat
> ovat aikoinaan naulattu raot tarkoituksella jättäen, mikä onkin ollut viksua
> puun elämistä ajatellen, kun ei ole ollut tarkoitus jättää puuta esille.

Onhan näitä aukijätettyjä ponttejakin tullut siellä sun täällä nähtyä,
mutta kyllä ainakin ennen vanhaan lautalattia ladottiin tiiviiksi jo
senkin takia, että se päällystettiin vasta kun kosteuden poistumiselle
välipohjasta oli annettu vähintään vuoden verran aikaa.
--
Ferrari in Scandinavia at: http://www.hut.fi/~kpietila/index.html

Harri Valtiala

unread,
Oct 12, 1999, 3:00:00 AM10/12/99
to
Joskus muinoin opetettiin, että olisi parasta, mikäli mahdollista, antaa
lautatavaran kosteuden tasoittua samassa tilassa, jossa niitä on tarkoitus
käyttää. Tämä ei tietenkään yleensä ole enää mahdollista, kun pitää saada
heti valmista.

--
Harri


Jyri Somero

unread,
Oct 12, 1999, 3:00:00 AM10/12/99
to
Minä vetäisisin sika-flexin tai jonkun muun rakennus massan rakoihin ja
hioisin sitten tasaseks.Tummalla massalla saa kivan kontrastin (veneiden
kannet). Ja lopuksi öljyt ja vahat päälle.

--
Terveisin

Jyri Somero
Puupiä

Leena Kivivalli

unread,
Oct 12, 1999, 3:00:00 AM10/12/99
to
Harri Valtiala <harri.v...@spamkill.nokia.com> wrote:
: Joskus muinoin opetettiin, että olisi parasta, mikäli mahdollista, antaa

: lautatavaran kosteuden tasoittua samassa tilassa, jossa niitä on tarkoitus
: käyttää. Tämä ei tietenkään yleensä ole enää mahdollista, kun pitää saada
: heti valmista.

"Joskus muinoin" on sattuva ilmaisu siinä mielessä, että nykyään, jos
käytetään uunikuivaa lattialautaa suoraan kuivasta varastosta (joo joo,
tietenkin se täytyy kuljettaa työmaalle siinä välissä :)), niin se on
kyllä tarkoitettu suoraan lattiaan kiinnitettäväksi. Työmaalla säilyttäminen
aiheuttaa kostumisriskin, ja siitä kun sitten lattiaa tehdään, niin sitten
niitä rakojen kittailuja saakin opetella. Korostan, että tämä pätee
vain tosiaan kuivaan tavaraan.

Leena
le...@iki.fi

0 new messages