Eli lattia ei meinannut kuivaa ja otettiin kosteusmittaus porareiästä.
Mittaus osoitti että lattiastyroksit ovat vesimärät pesuhuoneen kohdalta,
saunan puoli oli kuiva, joten arveltiin ensin kosteuden tulleen laatan
halkeamasta tai lattiakaivon liitoksesta.
Lattia auki jotta oltaisiin vaihdettu märät eristeet pois ja samalla
kuivateltu pohja kunnolla. Samalla otettiin saunan lattiakin auki,
jotta saisi samaan valuun lattiakaivon saunan puolellekkin.
Saunan lattiaa avatessa tuli vastaan tilanne että täyttämaa
oli vajunut noin 10 senttiä.......
Rakenne on laatta - styrox - muovi - styrox - pintamaa.
Ensimmäinen styrox on laatassa kiinni ja sitten tulee iso rako
ja muovin päällä on noin 2 senttiä vettä.
Lasermitalla mittasin noin kolmen metrin tyhjää tilaa laatan alle,
eli painuma on melkein koko huoneiston alla.
Rivari on rakennettu 84. Lattiataso on samassa tasossa kuin pintamaa.
Vesi on tullut todennäköisesti sokkelin halkeamasta.
Kunhan saadaan paikalle viemärikamera, niin saa nähdä onko painuma
kaikkien 7 asunnon alla.
Painuminen on tapahtunut todennäköisesti ensimmäisten vuosien aikana,
lattioissa ei ole havaittu halkeamia. Jos veden saa välistä pois ja
uuden veden pääsy estetään sokkelin korjauksella, niin onkohan
mitä keinoja korjata painumaa.
Vesi todennäköisesti häipyy kesän mittaan kyllä itsestäänkin, kunhan
pohjaveden pinta laskee ja maa sulaa niin, että salaojat pystyvät
hoitamaan hommansa.
Miten tuo korjaus sitten tehdään, siihen on kai montakin tapaa. Mutta
helpoin lienee käyttää ruiskutettavaa polyuretaania täytteenä lattian
alla. Keltaisilta sivuilta löytyy kyllä tekijöitä. Ainakin täällä
Tampereen seudulla on useampiakin.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Uretaani ruiskutus on yhtenä vaihtoehtona, kunhan painuman
laajuus selviää tarkemmin.
Eiköhän kannatta antaa jonkun tosipätevän ammattilaisen suunnitella tuo
korjaus ensin?
Uretaani, hm hm. Ainakin levyinä myytävä uretaanilevy kiskoo vettä itseensä
maassa ollessaan kuin sieni. Onko tuo ruiskutettava uretaani jotenkin
erilaista? Ettei saa vaan jotain uutta ongelmaa itselleen tosta? Ainakin
salaojat kannattaa laittaa kuntoon ihan ekaksi.
Polyretaanilevy ei ime vettä, taidat sekoittaa johonkin muuhun materiaaliin.
Vesi "imeytyy" vain leikkauspintoihin, SPU:n uppokokeessa kosteusprosentti
oli jotain 0.01 luokkaa tjsp,
katso niitten sivuilta.
Tulipa viime kesänä tehtyä lapsille "vene" ylijäämä -uretaanilevyistä, joten
tuo veden imevyys on
ihan käytännössäkin testattu...
Styroksi on sitten erikseen, se taitaa vettä paremmin "imeä" kun kennojen
rakenne ei ole "kiinteä"...
En taida sekoittaa, vaan kyllä se on aivan yleisesti esitetty väite tai jopa
"tieto", että uretaanilevy ei esim. maahan sopisi(vettyy).
Tuo tieto tai väite on tullut niin monelta taholta vastaan ja käytännön
rakennusmieheltä, että olen sitä pitänyt totena. SPU:n (valmistaja)
uppokokeista en välitä, ne nyt tekee mitä tahansa saadakseen myytyä lisää.
Liekö näissäkin sitten eroja, sitähän kyselin. Pullouretaanin vettyminen
ainakin tuntuu olevan yleisesti tiedossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000011798588
Mitenkähän tämä asia nyt on?
>
> Tulipa viime kesänä tehtyä lapsille "vene" ylijäämä -uretaanilevyistä,
> joten tuo veden imevyys on
> ihan käytännössäkin testattu...
Ihan mielenkiintoista. Voisiko kuitenkin olla niin, että uretaani vettyy
samalla mekanismilla kuin EPS? Ts. vesihöyrystä, ei vedestä?
> Styroksi on sitten erikseen, se taitaa vettä paremmin "imeä" kun kennojen
> rakenne ei ole "kiinteä"...
Eipä se tuo "rytoksikaan" mikään vedenimijä ole.
> En taida sekoittaa, vaan kyllä se on aivan yleisesti esitetty väite tai jopa
> "tieto", että uretaanilevy ei esim. maahan sopisi(vettyy).
Väite on sikäli oikea, että polyuretaani (kaksikomponenttinen) menee
pilalle jos kovettumisreaktiossa on vettä läsnä. Sensijaan ilmaan
kovettuva (yksikomponenttinen - se, jota myydään rautakaupassa
suihkepullossa) ei ole vedestä moksiskaan. Mutta kovettuneena
polyuretaani on umpisoluista eikä ime vettä kuin ihan helvetin
vähän. Kova kuumuus ja paine on sitten eri asia. Jos uretaanilevy
maassa vettyy on se merkki siitä että jokin on rikkonut sen
solurakenteen. Muu kuin mekaaninen rasitus on varsin harvinainen
syy.
Näin minäkin olen ajatellut, mutta alalla (siis rak.ala) tuntuu olevan
varsin laajalti levinnyt konsensus, että uretaanilevy + maakontakt = njet
harashoo. Mulla itsellä ei ole kokemusta laisinkaan mokomasta töhnästä
(maksaa turhan paljon eristyskykyynsä nähden), joten en ossoo sannoo.
Yksikomponenttihan suorastaan tarvitsee vettä paisuakseen? Näin muistelen
pullon kyljessä lukeneen.
http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/proddata/fipdso01.htm
Marko
>> Näin minäkin olen ajatellut, mutta alalla (siis rak.ala) tuntuu olevan
>> varsin laajalti levinnyt konsensus, että uretaanilevy + maakontakt = njet
>> harashoo. Mulla itsellä ei ole kokemusta laisinkaan mokomasta töhnästä
>> (maksaa turhan paljon eristyskykyynsä nähden), joten en ossoo sannoo.
>>
> No miksi sitä sitten jatkuvasti käytetään jos tiedetän sen olevan huonoa...
>
> http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/proddata/fipdso01.htm
>
Styrofoam on polystyreeniä eikä polyuretaania.
-Lauri
No ilimankos ;-) Eipä tullut ajateltua niin tarkkaan...
Mutta itse aiheeseen, olen ollut mukana erään kerrostaloyhtiön nostourakassa
vuonna 2003. Ko. taloja nostettiin jo kolmatta kertaa ja nyt näyttäisi siltä
että saattoi olle se viimeinen kerta. Aika hurjaa hommaa, paikat paukkuu
mutta kyllä se lattia vaan nousee. Ensimmäiset nostot on tehty vajaat 10
vuotta sitten ko. kohteessa ja vielä ei ole ilmaantunut haittapuolia.
Suositella voin ko. hommaa kun vain noston suorittaa oikeat ammattilaiset.
Marko
Näin juurikin asia on. Ja kaksikomponenttiuretaania (polyoli,
isosyanaatti) kun ei juurikaan ole rautakaupassa myynnissä, ei hommaa
ole kovin helppo edes yrittää käynnistää ilman ammattilaisen
myötävaikutusta.
Tuollainen eristeisiin patoutunut kosteus on yleinen ongelma
alan toimijoille. Linkissä näistä erään ratkaisuja asiaan:
http://www.rakentajainkonevuokraamo.fi/rk/tuotehinnasto/index.asp?menuid=20102&lang=1
Sitä pintavesien valumista rakennuspohjan alle kannattaa
tuumailla sokkellia ulommaksikin. Ei olisi ensimmäinen
taloyhtiö, jossa pihamaita joudutaan ongelma vuoksi
laskemaan. Jotta toimenpide ei kuulostaisi liian helpolta,
niin sehän edellyttää pääsääntöisesti myös perusmaan
massanvaihtoa liikennepihoilla ja käytävillä.
Hansu