maalämpö vaihtoehtona
Timo Pulkkinen
Tuossa Habitare messuilla käydessä kuuntelin maalämpö-myyjien puheita ja
tulivat siihen tulokseen että tottakai maalämmön voi laittaa alle 200m2
taloihin (oma kuvitelma että 200m2 rajana). Noh, minulla on tulossa
projektina n.160 neliön vesikiertoisella lattialämmityksellä toimiva
rinnetalo ja mietityttää kovasti lämpösysteemit.
Tontti on soramoreenia, joten pinta-asennus ei hyvä -> poraaminen kallioon
ehkä ainut vaihtoehto. Paikkana Nurmijärven kunta etelä-suomessa..
TODELLINEN HINTA on kysymysmerkki, kun myyjät varmasti laittavat omat
hintansa alakanttiin ennen ostopäätöstä (ja tietty valittelevat syyllä tai
toisella kun kustannukset olivatten kuitenkin 20tmk kalliimmat) kun kerta
epäluuloinen olen. Siksi kysynkin teiltä, maalämmöllä lämmittäjät. Paljonko
tuli maksamaan paketti???? Sis. porauksen, putket, kone/pumppu, kierrossa
oleva neste, varaaja, vesikiertoinen lattialämmitys ja asennus. Jos ei satu
olemaan juuri tälläistä pakettia, niin pelkkä maalämpöön aiheutuvat
asennuskustannukset kiinnostavat ja kovasti.
Meneekö alle 70tmk???
Voit myös laittaa meilitse tulemaan jos tänne et kehtaa rustata. Pääsenpähän
kyselemään privaatisti enemmän.
Kiitokset vinkeistä/kommenteista/vastauksista!
-Timo-
Esko Hirvonen
Jos talosi lämmönkulutus on 20 000 kWh/a, säästät sähköä n. 6000 kWh/a.
Jos maksat sähköstä 30 p/kWh, säästät vuodessa 3600 mk. Jos maksat 15 p/kWh,
säästät vuodessa 1800 mk. Oletetaan, että et laske järjestelmän käytölle,
huollolle ja korjauksille mitään ja tyydyt siihen, että investoinnin
takaisinmaksuaika on 10 v. Maalämmön lisäkustannukset saavat silloin olla
18 000 ...36 000 mk riippuen sähkön hinnasta. Jos lasket käytölle, huollolle
ja korjauksille 1000 mk/a, saa maalämpöinvestointi olla 8 000 mk ...26 000
mk sähkön hinnasta riippuen.
Sähkön hinta saattaa 10 v. aikana nousta, jolloin säästö kasvaa. Toisaalta
maalämpölaitteet voivat vikaantua, lämmönvaihtimet vuotaa ja käytössä
lämpökerroin huonontua ja aiheuttaa kustannusten tuplaantumisen 10 v.
aikana.
Voisit myös laskea paljonko säästät jos maalämmön rakennusrahoilla lisäät
talon
lämpöeristystä. Kuvittelisin, että hyvin rakennettuna ja ilmavaihtolämmön
talteenotolla voisit päässtä 12 000 kWh/a kulutukseen. Kolmas lasi
ikkunoissa säästää lämpoä n. 100 kWh/a, eli 20 m2 ikkuna-alalla 2000 kWh/a.
per talo. Tästä voisi laskea, että kolmannesta lasista voi maksaa 30 p/kWh
lämmön hinnalla 6000 mk enemmän kuin tuplaikkunoista, jos takaisinmaksu
halutaan 10 vuodessa.
Näiden rakenteellisten investointien vikaantumisriski on pienepi kuin
pumppuja, lämmönvaihtimia ja putkistoja sisältävän järjestelmän.
Vaihtoehtoisesti jos pystyt sijoittamaan rahaa 7% korolla saat sijoituksen
takas 10 vuodessa.
Terv. Esko, Espoo
er...@sci.fi
Timo Pulkkinen <timo.a.p...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:dIBr7.1070$mK6....@news1.nokia.com...
Hantte Lehmussaari
>Oletko laskenut mitä maalämmöstä kannattaa maksaa ekstraa?
>Jos talosi lämmönkulutus on 20 000 kWh/a, säästät sähköä n. 6000 kWh/a.
>Jos maksat sähköstä 30 p/kWh, säästät vuodessa 3600 mk. Jos maksat 15
>p/kWh, säästät vuodessa 1800 mk. Oletetaan, että et laske järjestelmän
>käytölle, huollolle ja korjauksille mitään ja tyydyt siihen, että
>investoinnin takaisinmaksuaika on 10 v. Maalämmön lisäkustannukset
>saavat silloin olla 18 000 ...36 000 mk riippuen sähkön hinnasta. Jos
>lasket käytölle, huollolle ja korjauksille 1000 mk/a, saa
>maalämpöinvestointi olla 8 000 mk ...26 000 mk sähkön hinnasta riippuen.
>
Ihan uteliaisuuttani ihmettelen, että mistä olet saanut nuo kaksi lukua
lämmönkulutukselle? Varsinkin tuon säästön 6000 kWh/a?
Käsittääkseni maaalämpöpumpulla (lämpökerroin n. 3) saadaan maasta 2/3
energiasta ja 1/3 sähköverkosta, eli 1 kWh:sta maksetaan sähkölasku ja
sillä saadaan maasta 3 kWh lämpöä. Tällöinhän säästön määrä karkeasti
tuplaantuu ilmoittamaasi 6000kWh/a ja sitä kautta myöskin laskemasi
säästömarkat, eli lisäkustannukset saavat olla 36 000 ...72 000mk.
Olen nähnyt lämpöpumppukauppiaiden, sähkökauppiaiden ja öljykauppiaiden
kannattavuusaskelmat, ja kaikki saavat omansa näyttämään parhaalta pienellä
numeroviilauksella ja painottamalla eri asioita. Huoltokustannukset ovat
hyvä esimerkki, kun halutaan mollata kilpailevaa lämmitysjärjestelmää.
Tutkikaa.
Halvinhan on ilman muuta suora sähkölämmitys peltisin patterein, kun
lasketaan investointia, mutta se kuukausittainen energialasku onkin sitten
jo unohdettu.
Valitettavasti en ole törmännyt semmoiseen vertailuun, jossa olisi
edes lähes identtiset talot identtisine asumiskäyttäytymisineen ja
lämmönlähteinä olisi sitten eri vaihtoehdot.
> Vaihtoehtoisesti jos pystyt sijoittamaan rahaa 7% korolla saat
> sijoituksen
>takas 10 vuodessa.
Vaan mistä saa tänä päivänä 7% nettona?
Sonerakin hävisi keskioluelle tuotossa viimeisen kahden vuoden aikana
(Sonerasta 3% ja tyhjistä keskaripulloista 7% takaisin)
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Matti Sutinen
"Esko Hirvonen" <er...@sci.fi> wrote in message
news:9omsfs$n19$1...@tron.sci.fi...
> Oletko laskenut mitä maalämmöstä kannattaa maksaa ekstraa?
> Jos talosi lämmönkulutus on 20 000 kWh/a, säästät sähköä n. 6000 kWh/a.
Kyllä se säästö on 60-70% eli 20 000kwh:sta säästö olisi ainakin
12000kwh/v,jos tarkastellaan pelkästään lämmityksen ja lämpimän käyttöveden
osuutta.Laitehinnoista -98 vuodelta meni kaikkiaan n 65 000mk,kaikki
asennustyöt tein itse,kaivinkone urakoitsija veloitti n 3000mk putkien
kaivutöistä.Eli kolme vuotta sitten kustannukset oli n 70 000mk.Se minkä
kokoiseen taloon maalämpöä suunnittelee vaikuttaa koneiston hintaan
,niitähän on monen tehoisia ja suuremmat on kalliimpia kuin pienemmät.Meillä
lämmitettävä ala on 175m2 ja kompressori on 4 kw.Olisi kyllä riittänyt 2,5-3
kw kone ,olisi kymppitonni säästynyt.
Itse olin aikoinaan aika epäilevä tästä systeemistä ,mutta
laitevalmistajalta sain yhtesytiedot toiminnassa olevista laitteista joita
pari oli ihan lähellä.Näiltä sain sitten ajantasalla olevaa tietoa
asennuksesta , toimivuudesta ja sähkönkulutuksesta.
Petri Kärhä
> Halvinhan on ilman muuta suora sähkölämmitys peltisin patterein, kun
> lasketaan investointia, mutta se kuukausittainen energialasku onkin sitten
> jo unohdettu.
Kaikki tuntuu aina yrittävän jaksottaa näitä laskelmia koko talon
elinkaaren ajalle, mikä saattaa olla hivenen hankalaa. Laskelmia voisi
jaksottaa myös kuukausitasolle. Koetanpa vääntää jonkinlaisen laskelman
meidän sähkölämmitystalolle.
Pointtihan hommassa on se, että lämmitysjärjestelmän investointikulut
eivät ole omaa rahaa vaan pankin rahaa. Asuntolainat maksetaan takaisin
noin 20 vuodessa. Itse olen käyttänyt nyrkkisääntönä sitä, että kukin
uusi 100 tonnia lainaa tekee kuukausimaksuna 1000 mk. Yksinkertaistus
toimii aika hyvin nyrkkisääntönä nykyisillä koroilla.
Meillä on kahteen kerrokseen rakennettuna noin 150 neliötä.
Lattialämmityskaapeleilla ja kattokelmuilla lämmitysjärjestelmä maksaa
asennettuna noin 20 tonnia. Investoinnin kustannukset kuukausitasolla
lainan takaisinmaksuajalla on siis noin 200 mk. Sähkölasku meillä on
nyt, kun vasta alakerta on käytössä, alle 400 mk kuussa. Yläkerran
kanssa sähkölaskuksi tullee noin 500 mk kuussa. (Käytämme takkaa
säännöllisesti, sauna lämpiää puilla, ja sisälämpötila on tasan 20
astetta). Lämmitysjärjestelmän kokonaiskulut kuussa ovat siis noin 700
markkaa. En laske summaan lisäkuluja takasta ja puukiukaasta, koska ne
on hankittu tunnelman, ei rahansäästön takia. Jos ne haluaisi ottaa
huomioon, niin takka, kiuas ja hormi maksaa noin 200 mk kuussa.
Jos nyt lasketaan, että maalämpöjärjestelmä maksaisi investointina 80
tonnia, tulee tästä lainanhoitokuluina 800 markkaa kuussa. Tuon 500
markan sähkölaskun saa ehkä nippanappa puolitettua. (Sähkölasku ei putoa
kolmannekseen, niinkuin myyntimiehet väittää, koska sähkönkulutuksesta
vain osa menee lämmitykseen. Kiuas, jääkaappi, TV, tietokone, pakastin
sun muut ei lämpene maalämmöllä). Saamme kustannuksiksi kuukausitasolla
1.050 markaa.
Maalämmön lisäkustannukset kuussa ovat siis noin 350 markkaa. Tietysti
voi spekuloida että tämän jälkeen järjestelmä tuottaa puhdasta voittoa
puolet sähkölaskusta. Jos se järjestelmä vielä toimii. Ja jos se
kiinnostaa. Sitten kun lainat on maksettu pois, on varaa maksaa
sähkölaskukin.
Maalämpöjärjestelmän valintakriteerinä pitää käyttää jotain muuta kuin
hintaa, esim. ekologisuutta.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Esko Hirvonen
alakanttiin. 12 000 kWh:n säästö saailmeisesti investoinnin kannattavaksi.
Mikä on siellä käypä sähkön kWh hinta? Ilman tätä tietoa on vaikea laskea
kannattavuutta. Jos yösähköä on saatavissa, on sekin huomioitava.
Entä tuo lämpökertoimen toteutuminen käytännössä? Seuranta edellyttäisi
kirjanpitoa talon lämpökeskuksen sähkönkulutuksesta sekä talon muusta
sähkönkulutuksesta. Epäilen, että se jää monelta maalämmön käyttäjältä
tekemättä ja saavutettu lämpökerroin laskematta. Tämä lämpökertomen seuranta
olisi sikäli tärkeää, että se paljastaa nopeammin kuin sähkölaskujen
seuraaminen, milloin laitteiston käytössä on vika tai häiriö.
Tarkemmat lähtötiedot siis minulta puuttuivat, mutta kukin toivottavasti
osaa korjata laskelmat oman rakennushankkeeseen sopivaksi. Hienoa, jos
maalämpö saadaan toimimaan kannattavasti. Oma ennakkokäsitykseni oli, että
kannattavuus edellyttää suurempaa käyttökohdetta.
Teoreettisesti yhdistetty maalämpö ja aurinkolämpö on edullisempaa kuin
kumpikaan erikseen. Nestekiertoiset aurinkolämpöpaneelit tuottavat Suomessa
suuren osan vuotta varsin vähän lämmennyttä nestettä. Toisaalta maalämmön
komperssoriin tulevan nesteen lämpötilan nostaminen parantaa lämpökerrointa
selvästi. Jos samalla talossa on lattialämmitys, jossa kiertoveden
lämpötilaksi talvellakin riittää vain 5...10 astetta huonelämpötilaa
korkeampi lämpötila, koko järjestelmän lämpökerroin voi olla huomattavasti
tavallista lämpöpumppujärjestelmää parempi. En ole huomannut, että
lämpöpumppuvalmistajat olisivat osanneet tarjota tällaista parannusta.
Toivottavasti olen väärässä.
Meidän talossa ei ole maalämpöä. Samoihin aikoihin kun öljykattila tuli
vaihtokuntoon, kadullemme tuli kaukolämpöputket, johon kannatti liittyä.
Terv. Esko Espoo
Matti Sutinen <mas...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:Y5Fr7.267$zZ5....@news.kpnqwest.fi...
Matti
news:dIBr7.1070$mK6....@news1.nokia.com...
>
> TODELLINEN HINTA on kysymysmerkki, kun myyjät varmasti laittavat omat
> hintansa alakanttiin ennen ostopäätöstä (ja tietty valittelevat syyllä tai
> toisella kun kustannukset olivatten kuitenkin 20tmk kalliimmat) kun kerta
> epäluuloinen olen. Siksi kysynkin teiltä, maalämmöllä lämmittäjät.
Paljonko
> tuli maksamaan paketti???? Sis. porauksen, putket, kone/pumppu, kierrossa
> oleva neste, varaaja, vesikiertoinen lattialämmitys ja asennus. Jos ei
satu
> olemaan juuri tälläistä pakettia, niin pelkkä maalämpöön aiheutuvat
> asennuskustannukset kiinnostavat ja kovasti.
Poraus+putket+kone+ neste + lattialämmitys + asennus hinta yhteensä
120.000mk. Talo noin 270m2 Espoossa. Hinta ei siis sisällä
käyttövesisysteemeitä.
Pienemmässä talossa tulee tietysti vähemmän lattialämmitysputkea, pienempi
kone riittää ja porakaivokin on pienempi.
Nykyisillä sähkönhinnoilla tuskin saa investointia kannattavaksi, mutta
uskon/veikkaan että jatkossa sähkö on paljon kalliimpaa ja silloin maalämpö
on kannattava. Aika näyttää...
Matti
Timo Hyvonen
> Meidän talossa ei ole maalämpöä. Samoihin aikoihin kun öljykattila tuli
> vaihtokuntoon, kadullemme tuli kaukolämpöputket, johon kannatti liittyä.
Miten laskit tuolloin tuon vaihdon kannattavuuden? Paljonko kaukolämpöön
liittyminen & laitteet maksoivat? Mikä on kaukolämmön kulutuksen hinta?
Käsittääkseni öljykattilat ja kaukolämmön lämmönvaihtimet kestävät aika
tarkkaan yhtä pitkään, vai?
Naapuriin tuli kaukolämpö mutta emme ryhtyneet vaihtamaan 5 vuotta vanhaa
kattilaa. Juuri tänään öljyn hinta on halvimmillaan puoleen vuoteen :)
Öljypoltinhuoltaja kertoi miehestä, joka viime syksynä vaihtoi ihan
toimivan öljylämmityksen kaukolämpöön. Pitkä veto nosti investoinnin 70 000
markkaan. Sillä olisi ostanut aika paljon öljyä...
Kaikilla lämmitystavoilla on puolensa. Kaukolämpö lienee vaivaton, eikös
vain?
t. Timo
Matti Sutinen
maksamaan mutta
kun se on olemassa niin eihän se arvo sitten mihinkään häviä.On nähtävissä
tiettyjä varustetaso eroja jos talo on rakennettu omaan käyttöön tai
myyntitarkoituksessa.Suuri osa myyntiin tarkoitetuissa rakennuksissa
lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä,joko huonekohtaisilla pattereilla
tai kattolämmityselementeillä.Kyllä ne varmasti asiansa ajaa ja lämpö
riittää ja on rakentajalle halvin
perustamiskustannuksiltaan.Käyttökustannuksissa alkaa sitten ero näkyä
maalämmön ja sähkölämmön välillä kun sähkölasku tulee.Sähkölasku on aika
kimurantti luettava mutta kun laskun loppusumma pienenee 1800mk:sta alle
tuhannen markan niin erotus on säästöä,tai investoinnin tuottoa tms.Se
paljonko realistinen käyttö ikä maalämmöllä on ei ole vielä
kokemusperäisesti mahdollista määritellä ,kuluvin osa lienee kompressori ikä
arvioitu n 15 vuotta,mutta siinäkin on kehitystä tapahtunut,perinteiset
mäntäkompressorit korvautuu "ruuvi"kompressoreilla ,niissä ei ole
edestakaisin liikkuvia osia joten voisi olettaa käyttöiän pidentyvän .
Sitä voisi myös ajatella teknisenä periaate kysymyksenä,eihän maalämpökone
tarkkaan ottaen kehitä lämpöä tehohäviöitä lukuunottamatta lainkaan,vaan se
siirtää maaperästä lämpöä taloon ja sähköä tarvitaan ainoastaan nesteiden
kierrättämiseen ja paine-erojen ylläpitämiseen .Tässä olisi Otaniemen
suunnalle tuotekehittelyn paikka josko vaikka saisi nuo maalämpönesteet
jotenkin "luonnonkierrolla" toimimaan,sais jättää sähköt pois koko
systeemistä.Tutustuvat kuulemma samantyyppisiin aineseoksiin teekkarit
varsinkin vapun aikoihin.....
Terv Matti Sutinen
"Matti" <matti...@pp.inet.fi> wrote in message
news:hNHr7.202$NF6....@read2.inet.fi...
Erja
> hintansa alakanttiin ennen ostopäätöstä (ja tietty valittelevat syyllä tai
> toisella kun kustannukset olivatten kuitenkin 20tmk kalliimmat) kun kerta
> epäluuloinen olen. Siksi kysynkin teiltä, maalämmöllä lämmittäjät. Paljonko
> tuli maksamaan paketti???? Sis. porauksen, putket, kone/pumppu, kierrossa
> oleva neste, varaaja, vesikiertoinen lattialämmitys ja asennus. Jos ei satu
> olemaan juuri tälläistä pakettia, niin pelkkä maalämpöön aiheutuvat
> asennuskustannukset kiinnostavat ja kovasti.
>
> Meneekö alle 70tmk???
>
Meillä maksoi porakaivo, putket, kone/pumppu, neste, varaaja, vesikiertoinen
lattialämmitys ja asennus yhteensä 100 tmk. Lämmitettäviä neliöitä n. 195.
Tämä siis 3 vuotta sitten Kirkkonummella.
Tällä hetkellä noita lämpöpumpun myyjiä on sen verran enemmän kuin silloin (2),
joten luulen että hinnatkaan eivät ole päässeet nousemaan.
Homman kannattavuutta emme ruvenneet sen kummemmin laskemaan, mutta
otamme sen enemmän tulevaisuuteen investointina. Pitkällä aikavälillä sähkön
hinta tuskin laskee - öljystä puhumattakaan.
Erja
Hantte Lehmussaari
>
>Meillä maksoi porakaivo, putket, kone/pumppu, neste, varaaja,
>vesikiertoinen lattialämmitys ja asennus yhteensä 100 tmk. Lämmitettäviä
>neliöitä n. 195. Tämä siis 3 vuotta sitten Kirkkonummella.
>
>Tällä hetkellä noita lämpöpumpun myyjiä on sen verran enemmän kuin
>silloin (2), joten luulen että hinnatkaan eivät ole päässeet nousemaan.
>
>Homman kannattavuutta emme ruvenneet sen kummemmin laskemaan, mutta
>otamme sen enemmän tulevaisuuteen investointina. Pitkällä aikavälillä
>sähkön hinta tuskin laskee - öljystä puhumattakaan.
Itse olen seurannut maalämpöä pari vuotta miettien sen hankintaa. -99
"vastustajat" haukkuivat sitä kalliiksi verrattuna silloisiin öljyn ja
sähkön hintoihin. Tuolloin takaisinmaksuaika oli pari vuosikymmentä. Nyt
kun energian hinnat ovat nousseet, puhutaan 8-12 vuoden takaisinmaksusta.
Itse näen maalämmön potentiaalisena vaihtoehtona, koska lähes jokaisen
rakentajan kaikki rahat menevät kuitenkin taloon. Se, että sijoittako rahat
energiatalouteen vai designiin, on jokaisen oma asia.
Kuitenkin maalämmöllä lämmitettäessä on kuukausittainen energialasku
pienempi kuin suoralla sähköllä tai öljyllä.
(Jälleenmyyntiarvoakin voi laskea maalämmön eduksi, koska talon ostaja on
kiinnostunut kuukausittaisista pakkomenoista ja "saasteeettomalla
sähkövoimalla" toimiva maalämpö henkii vihreämpiä ympäristöarvoja kuin
loppumassa oleva öljy, savuava puu tai vaarallinen/luontoa raiskaava
teollisesti tuotettu sähkö;)
On kiva nähdä, mihin mennään seuraavien vuosien aikana. Tuulimylly katolla
tekemässä kompurasähköä, jolloin lämmitys on aika halpaa? (Niin niin,
maksaahan se potkurikin jne.)
M. Saren
...kompressori on 4 kw.Olisi kyllä riittänyt 2,5-3
> kw kone ,olisi kymppitonni säästynyt.
Kalliita vehkeitä nuo lämpöpumput....
Jos joitakuita täällä epäilyttää investoida paljon maalämpöön, niin ei
kannata murehtia.
Kannattaa mieluummin ostaa viidelläkympillä legendaarinen
"tee-se-itse-maalämpöpumppu", josta löytyy rakennusohjeet ja
mitoitusohjeet itserakentajalle. Kirja on ruåtsiksi tosin.
Luin tuon kirjan ja homma vaikutti suht suoraviivaiselta. Kompressori,
käyttävä moottori, lauhdutin ja mitoitus. Vehkeestä ei tule ihan niin
nätti kuin nuo rautakaupan pumput, mutta ihan saman asian se ajaa.
Itsetehtyä on sitten helppo korjatakkin ja vaihtaa komponentteja
parempiin kun tekniikka kehittyy..
Putkiston sitten upottaa järveen tai kaivaa puutarhaan, niin ei se
porakaivokaan aiheuta kustannuksia. Esin 250m kieppi 32mm PELM
keruuputkeksi maksoi muistaakseni paritonnia.
Tässä yksi linkki kirjaostokseen:
http://www.claesohlsson.com/WAG.asp?cp=Eq0q121q234q418&ic=N&sw=2971
Ja eikun rakentamaan.
tv mika
JukkaR
kirjoitti seuraavaa:
> Mielestäni maalämpö on kiinteistön arvoa lisäävä komponentti josta joutuu
> maksamaan mutta
> kun se on olemassa niin eihän se arvo sitten mihinkään häviä.
Myyntitilanteessa saattaa vaan olla ns. herran kädessä, arvostaako
ostaja sitä maalämpösysteemiä euronkaan edestä esim. suoraan säh-
köön verrattuna. Saattaa käydä toisin päinkin, eli se ainoa todel-
linen ostajakandidatti kaihtaa maalämpöratkaisua (ehkä ennakkoluu-
loisuuttaan ja ihan turhaan) ja pitää sitä mielessään talon arvoa
alentavana seikkana. Mistä sitä jonkun vieraan ihmisen mielen
etukäteen tietää. Siksi en ainakaan itse lämmitysratkaisua teh-
dessäni laskisi kovin paljon sen varaan, että miten hyvin seuraava
omistaja 10-15 vuoden kuluttua arvostaa nyt tehtävää ratkaisua.
Toki se kannattaa ottaa huomioon, mutta ei mielestäni pitää tär-
keimpien kriteerien joukossa.
> Terv Matti Sutinen
--
--Jukka
Tero Salmi
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3BAF2EF0...@pop.hut.fi...
> Hantte Lehmussaari wrote:
>
> > Halvinhan on ilman muuta suora sähkölämmitys peltisin patterein, kun
> > lasketaan investointia, mutta se kuukausittainen energialasku onkin
sitten
> > jo unohdettu.
Investointien hintaero on sitä luokkaa, että sillä lämmittäisi vuosikausia
ilmaiseksi melkoista pientaloa. Näin on ollut -70 luvulta alkaen aina tähän
päivään asti!
Maalämpöhemmot osaavat sitten povata tulevaisuutta, joten en puutu siihen.
> Maalämpöjärjestelmän valintakriteerinä pitää käyttää jotain muuta kuin
> hintaa, esim. ekologisuutta.
Kyseessä on jonkinlainen hengellinen 'ilmaista energiaa' hurmos, jota ei
faktoilla hevin horjuteta.
Esittämäsi realistiset laskelmat olivat mainiot.
Kiitos niistä!
JukkaK
Matti Sutinen wrote:
> erustamiskustannuksiltaan.Käyttökustannuksissa alkaa sitten ero näkyä
> maalämmön ja sähkölämmön välillä kun sähkölasku tulee.Sähkölasku on aika
> kimurantti luettava mutta kun laskun loppusumma pienenee 1800mk:sta alle
> tuhannen markan niin erotus on säästöä,tai investoinnin tuottoa tms.Se
Noh noh...mistäs noin kallista sähköä saa? Jos meikäläisen 22v. vanha 190m2
neliön sähkölämmitteisen ja nykymittapuun mukaan eristykseltään alimitoitetun
Oulun pohjoispuolella olevan talon sähkölasku oli v. 2000 n. 1200mk/kk, niin saa
olla jo aika sähkötuhlari tai kallista sähköä tuohon 1800mk/kk.
Tämä vuosi taitaa mennä johonkin tonnin kieppeille ja jopa alle, kiitos lauhan
talven. Kun lämpömittari painuu alle -40, niin siinä alkaa sähkömittari
rallattamaan ja markat kilisee lompakosta ;-)
...niin ja tulipesiä tms. ei ole
JukkaK
JukkaK
"M. Saren" wrote:
> Kannattaa mieluummin ostaa viidelläkympillä legendaarinen
> "tee-se-itse-maalämpöpumppu", josta löytyy rakennusohjeet ja
> mitoitusohjeet itserakentajalle. Kirja on ruåtsiksi tosin.
>
> Luin tuon kirjan ja homma vaikutti suht suoraviivaiselta. Kompressori,
> käyttävä moottori, lauhdutin ja mitoitus. Vehkeestä ei tule ihan niin
> nätti kuin nuo rautakaupan pumput, mutta ihan saman asian se ajaa.
> Itsetehtyä on sitten helppo korjatakkin ja vaihtaa komponentteja
> parempiin kun tekniikka kehittyy..
>
> Putkiston sitten upottaa järveen tai kaivaa puutarhaan, niin ei se
> porakaivokaan aiheuta kustannuksia. Esin 250m kieppi 32mm PELM
> keruuputkeksi maksoi muistaakseni paritonnia.
>
Mahtavaa! ...tämmöttiist mää arvostan. Löytyiskohän tuosta kirjasta vielä tee-se-itse-LTO ohjeet.
Oon tuommoista tuumaillut kun on jo putket ja puhaltimet valmiina, vain lämmönvaihdin
puuttuu...Mistähän tuommoisen näppärästi väsäis....
Kyllä sitä sen verran aina pitää Pelle Peloton henkeä olla :-)
JukkaK
Samuli Kuusela
>
> Siksi kysynkin teiltä, maalämmöllä lämmittäjät. Paljonko
> tuli maksamaan paketti???? Sis. porauksen, putket, kone/pumppu, kierrossa
> oleva neste, varaaja, vesikiertoinen lattialämmitys ja asennus. Jos ei satu
> olemaan juuri tälläistä pakettia, niin pelkkä maalämpöön aiheutuvat
> asennuskustannukset kiinnostavat ja kovasti.
>
> Meneekö alle 70tmk???
Ei mene. Naapurileni tulee maalampo (n. 260 lammitettavaa neliota):
reian poraus, putket, nesteet, kone/pumppu asennettuina
tulevat maksamaan hanella noin 80tmk.
Huom: tassa summassa ei ole lammonjakolaitteiston hintaa mukana,
tama lisays yli 40tmk (vesikiert. lattia).
Itsekin olin valitsemassa maalampoa, kunnes tutustuin ja paadyin
pellettilammitykseen. Vahan ihmetyttaa, miksei pellettilammitysta
vielakaan oteta mukaan lammitystapavertailuihin.
Hiljattain tehdyn vertailun (muistaakseni Meidan Talo -lehdessa
oli artikkeli tasta) lopputuloksena todettiin: "kokonaiskustannukset
ovat lahes samat riippumatta valitusta lammitystavasta".
Em. loppukaneetti olisi mennyt uusiksi, mikali he olisivat
ottaneet pelletin mukaan vertailuunsa.
Alkuinvestointi vain hieman kalliimpi kuin oljyssa:
poltin + kattila 20 000 mk (kesan tarjoushinta).
Koska oljysailiota ei tarvitse hankkia, jolloin saastyy
pitka penni mikali saa tehtya pellettivaraston ns.
ilmaiseen tilaan (esim. ulos terassin alle).
Kayttokulut nykyhinnoilla n. 15-16 p/kWh.
Tietenkaan pellettilammitys ei ole taysin huoltovapaa,
savukaasuissa on kenties enemman hiukkasia kuin oljylammityksessa ja
pellettivaraston koko kannattaa olla 6-10 kuutiota.
Jos nama eivat ole liian suuria ongelmia, niin
suosittelen ainakin tutustumaan pellettilammitykseen
yhtena vaihtoehtona.
Samuli
Timo Ruismäki
JukkaK wrote:
>
> Mahtavaa! ...tämmöttiist mää arvostan. Löytyiskohän tuosta kirjasta vielä tee-se-itse-LTO ohjeet.
> Oon tuommoista tuumaillut kun on jo putket ja puhaltimet valmiina, vain lämmönvaihdin
> puuttuu...Mistähän tuommoisen näppärästi väsäis....
>
> Kyllä sitä sen verran aina pitää Pelle Peloton henkeä olla :-)
Nyt menee jo pahasti haihattelun puolelle:
Kun kerran on olemassa LTO-laitteita ja ilmalämpöpumppuja, niin onko
kenellekään tullut mieleen yhdistää molempia? Ulospuhallettavasta
ilmasta höyrystimellä viimeinenkin lämpö talteen ja sisääntulevaan
ilmaan.
Tässä täytyy olla jokin fysikaalinen mahdottomuus, mutta nyt en keksi
mikä. Auttakaa! Anne-Ly?
TR
Markus Vuori
>pellettilammitykseen. Vahan ihmetyttaa, miksei pellettilammitysta
>vielakaan oteta mukaan lammitystapavertailuihin.
>Alkuinvestointi vain hieman kalliimpi kuin oljyssa:
>poltin + kattila 20 000 mk (kesan tarjoushinta).
Eipä näy poistoilmalämpöpumppujakaan vertailuissa.
Alkuinvestointi on jonkin verran alempi kuin öljylämmössä ja
niiden luvataan tuottavan noin puolet (40%-50%) käyttöveden
ja asunnon lämmittämiseen tarvittavasta energiasta (vs.
maalämpöpumpun 65%-70%).
Petri Kärhä
JukkaR wrote:
> Myyntitilanteessa saattaa vaan olla ns. herran kädessä, arvostaako
> ostaja sitä maalämpösysteemiä euronkaan edestä esim. suoraan säh-
> köön verrattuna. Saattaa käydä toisin päinkin, eli se ainoa todel-
Myytävien kämppien hinnan ratkaisee nykyään 99 prosenttisesti
kaakeleiden ja parkettilattioiden määrä ja laatu, sekä keittiökaappien
ovet. Surkuhupaisaa, mutta totta.
Petri Kärhä
Timo Ruismäki wrote:
> Nyt menee jo pahasti haihattelun puolelle:
> Kun kerran on olemassa LTO-laitteita ja ilmalämpöpumppuja, niin onko
> kenellekään tullut mieleen yhdistää molempia? Ulospuhallettavasta
> ilmasta höyrystimellä viimeinenkin lämpö talteen ja sisääntulevaan
> ilmaan.
On noita olemassa. Pistä hakukoneeseen hakusanaksi
"poistoilmalämpöpumppu" niin pääset alkuun. Ihan fiksun tuntuinen
ajatus, mietin sitä itsekin joskus. Osa laitteista pystyy myös
jäähdyttämään sisäilmaa kesällä, mikä on varmaan aika mukavaa.
Reiska
kuluttajaviraston tosi
päteväntuntoisesti tehty sovellus pientalon eri energiatuotantomuotojen
vertailuun.Laskee investointien takaisinmaksuajat, päästöt yms. Heillä
on pitkä
kokemus mm. lämpöpumpuista, joten tulokset ovat varmasti luotettavampia
kuin täkäläisten markkinamiesten laskemat. Laskentasovelluksen käyttö
vaatii pakko-ruotsin hallintaa, pientä kruunu-markka muunnoslaskentaa ja
asuinpaikka on valittava Ruotsin puolelta ;) Muuten hyvä kuin mikä.
http://www.energikalkylen.konsumentverket.se/
RH
Esko Hirvonen
talon lämpöteho jaettuna järjestelmän lämpökertoimella. Kun lämpökerroin on
tyypillisesti 2,5 ...3, niin sähköä tarvitaan 30...40% lämpötehosta.
Lämpökerroin on parempi silloin kun maaputkista saadaan mahdollisimman
lämmintä nestettä ja vastaavasti kun lähtevän patteriveden lämpötila on
alhainen. Lämmönvaihtimien rakenne vaikuttaa myös lämpökertoimeen.
Mielestäni ainoa tapa, jolla aurinkolämmityksen saa kannattavaksi Suomessa,
on lämmittää auringon avulla vähän lisää tuota maalämpöputkiston nestettä.
2. Kaukolämpöön liittyminen Espoossa maksoi suunnilleen samanverran kuin
oljylämmityskattilan uusiminen olisi maksanut. Putkiveto oli lyhyt. Kyllä
kaukolämmön valintaan vaikutti tuo käyttömukavuus. Kattilan nuohous oli
inhoittava homma ja öljyä piti muistaa tilata ajoissa. Kattilan ( Eloranta
93) hyötysuhde oli parhaimmillaan 95%.
Savukaasut olivat niin viileitä, että kättä saattoi pitää katolla savuhormin
päällä. Tosin hormi alkoi rapautua ja piti asentaa sisäpiippu hormiin.
Öljysäiliö oli myös mahdollinen murheenlähde, mutta on onneksi vieläkin
kunnossa. Meillä lämmön kulutus on luokkaa 40 000 kWh/a. (250 m2) Ikkunoita
on 60 m2.
Kun kaukolämpö oli asennettu, valitin Espoon sähkölle, että lämmön
kulutuksen kWh mittari (Valmet) laskuttaa liikaa n. 10%. Jos mittari näyttää
oikein, niin samalla lämmönkulutuksella mun öljylämmityksen hyötysuhde olis
ollut 105 %. Eivät uskoneen enkä riidellyt pitempään. Muutaman vuoden
kuluttua Espoon sähkö vaihtoi mittarin ja lämmönkulutuksen laskutus pieneni.
(Yö)sähkölämmityksen kWh -hinta olis ollut selvästi kaukolämpöä
korkeampi kuin kaukolämmön. Kaukolämmön hinta seuraa viiveellä kivihiilen ja
öljyn hintaa ja on nyt Espoossa 22,6 p/kWh oltuaan vuosikausia 14 p/kWh.
3. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on periaatteessa mahdollista ylim 90%
hyötysuhteella laitteilla, jotka kätevä mies osaa itse rakentaa. Ideana on
puhaltaa postoilmaa kivipatjan tai alumiinisolan läpi kunnes kivet ovat
lämmenneet ja senjälkeen ilmaventtiilien tai tuulettimien avulla muuttaa
virtauksen suuntaa ja imeä kylmää ilmaa saman kivipatjan läpi taloon sisään.
Idea on vanha australialainen jo 20 -luvulta, mutta jotenkin rotsalaiset
saivat sille patentin 70-luvulla. Nokia Ilmastointi toteutti idean
asentamalla alumiinisolat tuuletusikkunoihin eri puolille taloa ja
vaihtamalla termostaatin avulla tuuletuksen suuntaa.
Terv. Esko
Matti Sutinen <mas...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:RdLr7.323$zZ5....@news.kpnqwest.fi...