Kallis IV-kone, hintansa väärti?
Tuukka L.
excel-taulukoita, mutta onko kukaan tutkinut, kannattaako noihin parempiin
iv-koneisiin pistää rahojaan energiansäästömielessä?
Kunnon hyötysuhteella oleva vastavirtauskennokone ei ole halpa verrattuna
tavanomaisempiin koneisiin. Hintaeroa tulee helposti pari, jopa kolme
tonnia, jos mukana on kiertoilmaa ja vesipatteria.
Säästääkö noi vehkeet ikinä hintaansa takaisin? Jos vuosihyötysuhteessa on
30-%yks ero, niin montako euroa siitä tulee tavanomaisessa 150 m2
ok-talossa? Lämmitysenergian hinta on edullinen ja vesikierto on olemassa.
Rauno Kangas
> Lisälämmöneristyksen kannattavuuslaskelmiin löytyy vaikka minkälaisia
> excel-taulukoita, mutta onko kukaan tutkinut, kannattaako noihin parempiin
> iv-koneisiin pistää rahojaan energiansäästömielessä?
Pikaisesti laskeskelin, että 150 neliöisen talon koko ilmanvaihdon
(0,5-kertainen ympärivuoden ja yötä päivää = maksimissaan) lämpöenergian
tarve olis lopulle 10.000 kW. Jos erotus vehkeitten hyötysuhteitten välillä
olisi 30% niin säästö olis 3000 kWh:n luokkaa ja sehän tarkottaisi
vuosisäästöä tuollaiset 150 euroo. Jos koneiden hinnaneroksi oletettais se
3.000 niin kaikki alle kahdenkymmenen vuoden pitoajat tuottaisivat koneelle
negatiivisen takaisinmaksukoron.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
P3 Qla
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dq6j5j$ge8$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> "Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
>
>> Lisälämmöneristyksen kannattavuuslaskelmiin löytyy vaikka minkälaisia
>> excel-taulukoita, mutta onko kukaan tutkinut, kannattaako noihin
>> parempiin
>> iv-koneisiin pistää rahojaan energiansäästömielessä?
>
> Pikaisesti laskeskelin, että 150 neliöisen talon koko ilmanvaihdon
> (0,5-kertainen ympärivuoden ja yötä päivää = maksimissaan) lämpöenergian
> tarve olis lopulle 10.000 kW. Jos erotus vehkeitten hyötysuhteitten
> välillä olisi 30% niin säästö olis 3000 kWh:n luokkaa ja sehän tarkottaisi
> vuosisäästöä tuollaiset 150 euroo. Jos koneiden hinnaneroksi oletettais se
> 3.000 niin kaikki alle kahdenkymmenen vuoden pitoajat tuottaisivat
> koneelle negatiivisen takaisinmaksukoron.
>
Olisin halunnut tietää, millä vaihtoehdoilla saadaan kolmen tonnin ero
laitteiden välille !
Rauno Kangas
> Olisin halunnut tietää, millä vaihtoehdoilla saadaan kolmen tonnin ero
> laitteiden välille !
Laskin Tuukan antamilla lähtötiedoilla.
Teemu
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:2Tzxf.385$og2...@read3.inet.fi...
> Säästääkö noi vehkeet ikinä hintaansa takaisin? Jos vuosihyötysuhteessa on
> 30-%yks ero, niin montako euroa siitä tulee tavanomaisessa 150 m2
> ok-talossa? Lämmitysenergian hinta on edullinen ja vesikierto on olemassa.
>
siksi, ettei ilma kuivu liikaa. Samalla tavalla tekisin todennäköisesti
myös kalliimmalle koneelle, joten paremmasta hyötysuhteesta ei olisi mitään
hyötyä. Pyöriväkennoinen tietty palauttaa hieman kosteutta takaisin, mutta
pakkasilla olisi silti kiusaus laittaa konetta hieman pienemmälle.
Eli mielestäni turha sijoituskohde.
Teemu
>
Petri Soini
> Kunnon hyötysuhteella oleva vastavirtauskennokone ei ole halpa verrattuna
> tavanomaisempiin koneisiin. Hintaeroa tulee helposti pari, jopa kolme
> tonnia, jos mukana on kiertoilmaa ja vesipatteria.
>
Noista vastavirtakennokoneista en juuri tiedä (mutta epäilenpä,
että niissä on jäätymisongelmia kovilla pakkasilla).
Kunnon hyötysuhteella oleva pyöriväkennoinen LTO ei ole merkittävästi
tavallista ristivirtauskenno-LTO:ta kalliimpi.
Itselläni on perusmalli Enervent LTR-3, eikä se vertailua tehdessäni
(2002) ollut tavallisia ristikennokoneita kalliimpi.
Hyvä hyötysuhde tekee myös jälkilämmityspatterit tarpeettomiksi,
jolloin loppusumma voi olla jopa halvempi!
Pete
Juha K
olevat iltot maksaa noin 1000 euron luokkaa, vyosihyötysuhde ero on n.
45 %, eli Raunon luvuilla 4500 Kwh vuodessa. Mielestäni haukkuu
hintaeronsa jo ensinmäisen vuoden aikana.
T. Juha K
tkal...@hotmail.com
Oliskos kuitenkin pieni laskuvihree tuossa.
Pikaisella arpomisella laskutikku tarjoaa seuraavia lukuja.
Jos talo on 150m2 ja sen tilavuus on 375m3, jolloin ilmaa
vaihdettaisiin 1.62e6m3/a, josta puolet silloin kun on
lämmitystarvetta, eli 810 000m3. Ilman tiheys on 1.29kg/m3 ja
ominaislämpökapasitetti 1.00kj/kg.K ja lisätään soti sopaan
astepäiväluku joka on meillä hieman alle 4000 => saadaan
hukkaenergiaksi ilma lto:ta 4.2Mwh, josta passiivisella
ristivirtakennolla saadaan talteen 40% ja pyörivällä roottorilla
about 60% vuositasolla, jolloin hukkaan meneen energia erotus on
0.836Mwh = 56.8€.
Tulokselle annan perävalotakuun.
vastalauseet devnulliin kiitos.
Juha K kirjoitti:
Rauno Kangas
>vaihdettaisiin 1.62e6m3/a, josta puolet silloin kun on
>lämmitystarvetta, eli 810 000m3.
Ei kait tuossa saa jakaa kakkosella, kun astepäiväluku huomioi sen
lämpimänmmän kauden.
Rauno Kangas
viestissä:dq8dl1$9mg$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Niin ja astepäiväluku oli mun laskelmassa jotain 5800 (eteläinen
keski-suomi)
...siitä ne erot pääosin muodostuu.
Juha K
tkal...@hotmail.com kirjoitti:
> Oliskos kuitenkin pieni laskuvihree tuossa.
> Pikaisella arpomisella laskutikku tarjoaa seuraavia lukuja.
>
> Jos talo on 150m2 ja sen tilavuus on 375m3, jolloin ilmaa
> vaihdettaisiin 1.62e6m3/a, josta puolet silloin kun on
> lämmitystarvetta, eli 810 000m3. Ilman tiheys on 1.29kg/m3 ja
> ominaislämpökapasitetti 1.00kj/kg.K ja lisätään soti sopaan
> astepäiväluku joka on meillä hieman alle 4000 => saadaan
> hukkaenergiaksi ilma lto:ta 4.2Mwh, josta passiivisella
> ristivirtakennolla saadaan talteen 40% ja pyörivällä roottorilla
> about 60% vuositasolla, jolloin hukkaan meneen energia erotus on
> 0.836Mwh = 56.8€.
>
>
> Tulokselle annan perävalotakuun.
>
> vastalauseet devnulliin kiitos.
Laskelma on aika syvältä!
Piti oikein lämpöohjelmalla laskea. Esittää seuraavaa:
Rakennustilavuus: 500 m3 Puoli vaihtoa tunnissa, jatkuva käyttö (ei
siis sisällä tehostuksia)
Lämmöntalteenoton vuotuinen hyötysuhde 25% ( KÄYTETÄÄN HALVINPIEN
LEVYLÄMMÖNVAIHTIMIEN LASKUISSA)
Lämmöntalteenoton vuotuinen hyötysuhde 75% ( KÄYTETÄÄN
REGENATIIVISTEN (pyörivä) LÄMMÖNVAIHTIMIEN LASKUISSA)
Vyöhyke 1 Helsinki
25%: 3846,4 Kwh/a
75% 591,2 Kwh/a
Sama Sodankylässä::
25%: 5891 kwh/a
75%: 1092,6 Kwh/a
Säästön laskekoon jokainen itse energianhintansa mukaan.
T. Juha K
tkal...@hotmail.com
Pieniä ovat kuitenkin rahalliset erot....eli kerran kaksi viikossa
teen vastaavan luovutuksen ruokakauppiaalle.
Ristivirtakennot tosin tuppaa jäätymään mutta nappasin nuo
vuosihyötysuhteet VTT:n prujuista, joten luulisin sen jo huomioivan
tuon mahdollisen jäätymisen.
Vahvistuupahan oma käsitykseni siitä, että nykyisillä energian
hinnoilla ei lisäeristäminen ja muu hifistely hirveästi
kannata...vaikka oman taloni teinkin liki tuplaeristyksellä normaaliin
verrattuna...ja lopuksi uhrasin hyötyjä isoille ikkunoille. :)
Täytynee keskittyä ajelemaan alennus wc paperin perässä. Siinä on
sentään 2c säästö potentiaali / päivä jos bensoja ei huomioida.
Rauno Kangas kirjoitti:
tkal...@hotmail.com
Sulla on suurempi tilavuus kuin muissa laskelmissa ja 25%
vuosihyötysuhde ei ole nykyisin enää edes sallittu vaan minimi on
30%...muistaakseni.
Roottorikoneille taas luvataa max 80-85% hyötusuhdetta, mutta
vuosihyötysuhde on sertifikaattien mukaan 50-60%. Nämä luvut
löytyivät aikoinaan eri lähteistä (ruotti, saksa, sveitsi ja
itävalta sekä VTT) osassa nuissa maissa vaaditaa sertifiointi ennen
kuin laite saa myyntiluvan.
Suuremmasta tilavuudesta ja ultimate huonosta levysiirtimen
hyötysuhteesta huolimatta tämäkin laskelma pysyttelee lompakon
kolikko-osassa. Tuonhan polttaa helposti suodattimiin vuoden aikana.
Rakentajalle oivallisempi kohde säästää on palkata osaava
suunnitelija ja tinkiä pari neliötä pinta-alasta.
Niin ja minulla ei ole ristivirtakonetta eikä pyörivääkään.
Kunhan saivartelen lämpimikseni.
Juha K kirjoitti:
Juha K
tkal...@hotmail.com kirjoitti:
> ehdoton ehkä.
>
> Sulla on suurempi tilavuus kuin muissa laskelmissa ja 25%
> vuosihyötysuhde ei ole nykyisin enää edes sallittu vaan minimi on
> 30%...muistaakseni.
>
> Roottorikoneille taas luvataa max 80-85% hyötusuhdetta, mutta
> vuosihyötysuhde on sertifikaattien mukaan 50-60%. Nämä luvut
> löytyivät aikoinaan eri lähteistä (ruotti, saksa, sveitsi ja
> itävalta sekä VTT) osassa nuissa maissa vaaditaa sertifiointi ennen
> kuin laite saa myyntiluvan.
>
> Suuremmasta tilavuudesta ja ultimate huonosta levysiirtimen
> hyötysuhteesta huolimatta tämäkin laskelma pysyttelee lompakon
> kolikko-osassa. Tuonhan polttaa helposti suodattimiin vuoden aikana.
>
> Rakentajalle oivallisempi kohde säästää on palkata osaava
> suunnitelija ja tinkiä pari neliötä pinta-alasta.
>
> Niin ja minulla ei ole ristivirtakonetta eikä pyörivääkään.
> Kunhan saivartelen lämpimikseni.
No saivartele vaan, pointtihan olikin huonoin vs. paras markkinoilla
oleva ja käytetäänhän niitä vielä painovoimaisiakin ilmanvaihtoja
ilman lto:ta, täytyy vaan kompesooda energiankulutus laskelmii....
T. Juha K
Tuukka L.
"Rauno Kangas"
> Pikaisesti laskeskelin, että 150 neliöisen talon koko ilmanvaihdon
> (0,5-kertainen ympärivuoden ja yötä päivää = maksimissaan) lämpöenergian
> tarve olis lopulle 10.000 kW. Jos erotus vehkeitten hyötysuhteitten
välillä
> olisi 30% niin säästö olis 3000 kWh:n luokkaa ja sehän tarkottaisi
> vuosisäästöä tuollaiset 150 euroo. Jos koneiden hinnaneroksi oletettais se
> 3.000 niin kaikki alle kahdenkymmenen vuoden pitoajat tuottaisivat
koneelle
> negatiivisen takaisinmaksukoron.
Ilmastointikojekaan ei taida loputtomiin kestää? Mikähän noiden laitteiden
tekninen kestoikä on? 20 vuotta?
Miten päädyit tuohon 10000 kilowattiin? Kuulostaa suurelta summalta.
Suurimman osan vuodesta ilmanvaihto toimii kai "omillaan" tavanomaisellakin
kojeella? Huippupakkasilla taas useimmat koneet seisovat. Joko isäntä
seisottaa niitä tai ne sulattelevat.
Tuukka L.
"Juha K"
Ihan tuohon samaan hintaan saa parempia levylämmönvaihdin koneita. Esim
Meptekin Iltolle luvataan vuosihyötysuhteeksi yli 50%, varsinkin jos on
infratunnistin käytössä. Vuosihöytysuhdeeroksi et taatusti saa se edes
vastavirtakennokoneella 45%-yksikköä noihin koneisiin nähden.
Realistisemmat luvut lienevät jossain 10-15%, ehkä maksimissaan 20%-yksikön
paikkeilla?
Pyöriväkennoisen koneen ikävä piirre on, että se likaa jäteilmalla
tuloilmakanavan. Tulee tuplaten nuohottavaa kanavienputsauspäivänä.
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
> Ihan tuohon samaan hintaan saa parempia levylämmönvaihdin koneita. Esim
> Meptekin Iltolle luvataan vuosihyötysuhteeksi yli 50%, varsinkin jos on
> infratunnistin käytössä. Vuosihöytysuhdeeroksi et taatusti saa se edes
> vastavirtakennokoneella 45%-yksikköä noihin koneisiin nähden.
>
> Realistisemmat luvut lienevät jossain 10-15%, ehkä maksimissaan 20%-yksikön
> paikkeilla?
>
> Pyöriväkennoisen koneen ikävä piirre on, että se likaa jäteilmalla
> tuloilmakanavan. Tulee tuplaten nuohottavaa kanavienputsauspäivänä.
Voi Tuukka hyvä, tutustuppa suomen rakentamismääräyskokoelmaan
osaan D2 ja opettele miten lasketaan VUOSIHYÖTYSUHDE.
Mainosmiesten puheita nuot 50% ja yli ristivirtauskennoille.
Todellinen vuosihyötysuhde saadaan kun kerrotaan testihyötysuhde
(mainoshyötysuhde) 0,6 ellei testein ole toisin osoitettu
(pyöriväkenno).
No nythän on niin että ristivirtauskennoja on tutkittu ja todettu
niiden VUOSIHYÖTYSUHTEEN olevan max. 30% Uusilla (ilto x
100)kennoilla on mitattu jo korkeampiakin hyötysuhteita, mutta ovat
vielä pirun kalliita (alkuperäinen kysyjä ilm. tark. näitä) ja
eivät yllä lähellekkään pyorivää kennoa.
Ainoastaan regenatiivisellä eli pyörivällä lto kennolla on mitattu
ja todettu 73-75% vuosihyötysuhteita (niitäkin tosin markkinoidaan
jopa 85%suhteella, mutta on siis myyntimiesten lööperiä)
T. Juha K
tkal...@hotmail.com
Ilmanvaihto tavallinen talo 3700 kWh/v
energiaa säästävä 2400kWh/v
Jollen väärin muista niin Motivan laskennassa talo on 156m2. Joka
tapauksessa tuo 3700 on normin mukainen minimi ja 2400 ns.
matalaenergia versio. Tuskin ne näitä stetsonista ovat ottaneet.
Minkä tyyppinen tuo kone noissa on jäänee arvoitukseksi, mutta jos
itse valitsisin LTO konetta, niin ottaisin sen josta tulee raikasta
ilmaa, mutta lämpimämpänä kuin siitä toisesta.
Se perinteinen kuutiokone jäisi siis ostamatta.
P3 Qla
> "P3 Qla" <petri...@kotikonePoistatama.fi> kirjoitti
>
>> Olisin halunnut tietää, millä vaihtoehdoilla saadaan kolmen tonnin ero
>> laitteiden välille !
>
> Laskin Tuukan antamilla lähtötiedoilla.
> --
Rauno hyvä;
Miten voidaan saada kolme tonnia laitteiden välille, kun parhaasta päästä
oleva laite maksaa kolme tonnia tuonkokoiseen taloon ?
Camoon !
Vai onko jossakin myynnissä niitä kultakylkisiä malleja, joita ei meille
junteille esitellä ? ; )
Juha K
tkal...@hotmail.com kirjoitti:
> Motiva kertoo säästöpotentiaali asiasta seuraavaa:
>
> Ilmanvaihto tavallinen talo 3700 kWh/v
> energiaa säästävä 2400kWh/v
>
> Jollen väärin muista niin Motivan laskennassa talo on 156m2. Joka
> tapauksessa tuo 3700 on normin mukainen minimi ja 2400 ns.
> matalaenergia versio. Tuskin ne näitä stetsonista ovat ottaneet.
No ei ehkä sieltä, mutta nää Motivan matalaenrgiaratkaisut on vain
noin 25% energiaa säästävämpiä ratkaisuja, ei siis niitä mihin
tekniikka asettaa rajansa. Eli siis nykyään paljon puhutut
matalaenergiaratkaisut ovat vain puolet siittä mihin on mahdollista
tämänpäiväntekniikalla päästä. Jos oikeesti energiaa
säästävää ratkaisua haetaan, niin silloin puhutaan
minienergiaratkaisuista.
T. Juha K
Petteri Soikkonen
> Pyöriväkennoisen koneen ikävä piirre on, että se likaa jäteilmalla
> tuloilmakanavan. Tulee tuplaten nuohottavaa kanavienputsauspäivänä.
Pyöriväkennoisessa on poistokanavassa suodatin ennen kennoa. Miksi se
likaisi tuloilmakanavan?
Tuukka L.
"P3 Qla"
> Rauno hyvä;
>
> Miten voidaan saada kolme tonnia laitteiden välille, kun parhaasta päästä
> oleva laite maksaa kolme tonnia tuonkokoiseen taloon ?
Ehkä on parempi, että minä kommentoin. Raunohan vain laski annetuilla
luvuilla suuntaa antavan laskelman, jonka pohjalta oli hyvä lähteä
työstämään ajatuksia. Minä nappasin hintaeroja iv-laitevalmistajien
kotisivuilta. Kyseiset hinnastot ovat varmaankin mielikuvitushintoja, mutta
kai niistä suhteellisia eroja saa silti esille?
Koneiden väliset hintaerot riippuvat luonnollisesti paljon myös
olosuhteista. Onko tarkoitus jälkilämmittää vedellä, talvi/kesäkäytön
automaattisuus, kierrätysilman mahdollisuus ym. vaikuttavat suuresti.
Pitäiskin ehkä tehdä pari erilaista laskemaa tyypillisille suomalaisille
taloille. Yksi voisi olla vaikkapa 1.kerroksinen noin 150 m2 bruttom2:n
sähkölämmitystalo. Toinen vaihtoehto voisi olla vesikiertoinen
lattialämmitys yksi tai kaksikerroksiseen taloon, bruttoalaa esim. 200 m2.
Riittäisikö jollakulla intoa ja taitoa tehdä tuollaiset excel-laskelmat?
Kannattavuuslaskemissa näyttää tärkein tekijä olevan tietää koneen
vuosihyötysuhde. Energian hinta ja arvaus laskentakorosta on jokaisen
itsensä pohdittava asia, mutta koneiden hyötysuhde on kai fysikaalisesti
mitattava suure, joka on periaatteessa lahjomaton tieto? Onko riippumatonta
tietoa asiasta saatavilla vai olemmeko myyjän puheiden armoilla tässä
asiassa? Itse en ainakaan pienellä etsiskelyllä löytänyt juuri muuta kuin
myyjien kehuja omista laitteistaan. Ihmeellistä, ettei tämmöistä asiaa ole
tutkittu esim. VTT:n toimesta kun likipitäen kaikkea muuta
energiatehokkuuteen liittyvää on tutkittu.
Tuukka L.
>osaan D2 ja opettele miten lasketaan VUOSIHYÖTYSUHDE.
No enpä tiedä, viitsinkö ruveta tutustumaan. Sitähän varten tässä kysellään,
ettei noita virkamiesten kirjoittamia kokoelmia tarvitsisi ruveta lukemaan
vaan joku jo asioihin perehtynyt sanoisi mikä saattaisi olla totta ja mikä
ei.
>Mainosmiesten puheita nuot 50% ja yli ristivirtauskennoille.
Niinhän ne ovat, mutta kun en muuta tietoa etsiskelyn jälkeenkään netistä
löytänyt. Onko sulla riippumattomia tutkimustuloksia noista hyötysuhteista?
Jos Meptekin ilmoittama yli 50% ristivirtauskennolle ei ole totta, niin
voiko silloin joku X-100:n 80% vuosihyötysuhdekaan olla totta? Ts.
kaunisteleeko valmistaja systemaattisesti vaiko laitekohtaisesti? Yli 30%
vuosihyötysuhde-erot per laitetyyppi kuulostivat minusta hieman
uskomattomilta. Puhuvatko pyöriväkennoisten valmistajat totta ja
ristivirtauskoneiden tekijät kaunistelevat? Näinkö se menee?
>No nythän on niin että ristivirtauskennoja on tutkittu ja todettu
>niiden VUOSIHYÖTYSUHTEEN olevan max. 30% Uusilla (ilto x
>100)kennoilla on mitattu jo korkeampiakin hyötysuhteita, mutta ovat
>vielä pirun kalliita (alkuperäinen kysyjä ilm. tark. näitä) ja
>eivät yllä lähellekkään pyorivää kennoa.
Voisitko antaa viitteen noihin tutkimuksiin? Mielelläni lukisin. Ilto X-100
lienee muuten toiminnoltaan nk. vastavirtakennokone eikä ristivirtauskenno.
Viisaammat selittäköön mikä ero tuollakin on, mutta täytyy siinä joku ero
olla kun on eri nimikin tekniikalla?
>Ainoastaan regenatiivisellä eli pyörivällä lto kennolla on mitattu
>ja todettu 73-75% vuosihyötysuhteita (niitäkin tosin markkinoidaan
>jopa 85%suhteella, mutta on siis myyntimiesten lööperiä)
Mistä noita mittaustuloksia voisi löytää luettavaksi? Millaisia
hyötysuhteita vastavirtauskennosta saadaan? Mitä ongelmia siihen liittyy?
(muuta kuin suuri koko)
Tuukka L.
>No ei ehkä sieltä, mutta nää Motivan matalaenrgiaratkaisut on vain
>noin 25% energiaa säästävämpiä ratkaisuja, ei siis niitä mihin
Onko sinulla tai jollakulla muulla tietoa, mitä LTO-koneita (valmistaja ja
merkki) Motivan mallikohteissa on käytetty?
Tuukka L.
> likaisi tuloilmakanavan?
Täydellistä suodatinta ei liene keksitty ja varsinkin kaasumaisten
epäpuhtauksien suodatus on vaikeaa. Ehkä ne epäpuhtaudet eivät riitä sitten
likaamaan kanavia? Ainakin riski on olemassa ja kanavien rassaus on kallista
puuhaa ellei sitä osaa tai pysty tekemään itse. Parempi olisi pistää
jäteilma suodattamatta pihalle. Näin minä olen asian ymmärtänyt
vaatimattomalla järjelläni.
Ainakin tuosta suodattimesta tulee koneen käyttöön lisäkustannuksia ja se on
syytä pitää tosi hyvässä kunnossa?
Tuukka L.
Juha K kirjoitti:
>Mainosmiesten puheita nuot 50% ja yli ristivirtauskennoille.
>niiden VUOSIHYÖTYSUHTEEN olevan max. 30% Uusilla (ilto x
>100)kennoilla on mitattu jo korkeampiakin hyötysuhteita, mutta ovat
>vielä pirun kalliita (alkuperäinen kysyjä ilm. tark. näitä) ja
>eivät yllä lähellekkään pyorivää kennoa.
>
>Ainoastaan regenatiivisellä eli pyörivällä lto kennolla on mitattu
>ja todettu 73-75% vuosihyötysuhteita (niitäkin tosin markkinoidaan
>jopa 85%suhteella, mutta on siis myyntimiesten lööperiä)
>
>T. Juha K
Kyseenalaistaisin edelleen sinun väitteesi ja peräänkuulutan niitä
tutkimustuloksia. Mielellään tuoreita. Löysin aiheesta jotakin varsin
vastikään kirjoitettua. Näyttäisi olevan ilmanvaihdon oppimateriaalia maamme
johtavassa alan korkeakoulussa. http://dgb.hut.fi/PPT/75
Ristivirtakennolaitteen ja pyörivän ero näyttäisi tuon kalvon perusteella
olevan max. 20% hyötysuhteessa, kun vertaillaan hyvää laitetta toiseen
hyvään.
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
> Kyseenalaistaisin edelleen sinun väitteesi ja peräänkuulutan niitä
> tutkimustuloksia. Mielellään tuoreita.
Siinäpä se ongelma onkin, valmistajat pitävät visusti omat
tutkimustuloksensa omissa kansioissaan. Siksi kai se on tuonne D2
määräyksiinkin laitettu tuo 0,6 kerroin jotta olisivat edes
suunnilleen todellisia vuosihyötysuhteita.
Tää Ilton "uusi" X100:sen kenno on todella vastavirtaperiaatteella
toimiva, mutta valitettavasti valmistaja ei uskalla laittaa todellista
vuosihyötysuhdetta esille, tiedän kokemuksesta että on pirun herkkä
jäätymään, joten todellinen hyötysuhde ei voi olla paljonkaan
parempi kuin ristivirtakennolla.
On mulla tuossa pöydällä ABB:n tekemä tutkimus eri
lämmönvaihtimista, tosin neki on teollisuus luokkaa olevien laitosten
lto:ista. Tää vuosihyötysuhde homma on myös erittäin paljon kiinni
käyttöpaikkakunnasta, Helsingissä saattaa tollanen
perusristivirtakenno toimii koko vuoden hyvällä hyötysuhteella,
mutta pohjosempana vuosihyötysuhde romahtaa.
Nää rakentamiseen liityvät asiat näyttää olevan hyvin usein
mielikuvia ja markkinamiesten korulauseita, täytyy olla pirun pitkä
kokemus alalta ennenkuin voi edes vähän kuvitella tietäävänsä
jotain.
Jokainen mieltäköön itse mitkä kalut omaan torppaansa laittaa.
T. Juha K
Jarno
Tuukka L. kirjoitti:
Enemmän sitä töhnää tulee ulkoilmasta ja siksi sekin suodatetaan.
Ja poistoilma suodatetaan myös ennen levylämmönsiirrintä. Ainoa
tapa pistää jäteilma suodattamatta pihalle on heittää se sinne
lämpöineen.
Kanavat on syytä pitää kunnossa suodattimista tinkimättä ja
puhdistuttamalla ne tarpeen mukaan.
Tuukka L.
>puhdistuttamalla ne tarpeen mukaan.
Puhdistuttaminen on kallista. Tuskinpa kukaan puhdistuttaa kanavat kerran
vuodessa, kuten suositus on?
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>
> "P3 Qla"
>> Rauno hyvä;
>>
>> Miten voidaan saada kolme tonnia laitteiden välille, kun parhaasta päästä
>> oleva laite maksaa kolme tonnia tuonkokoiseen taloon ?
>
> Ehkä on parempi, että minä kommentoin. Raunohan vain laski annetuilla
> luvuilla suuntaa antavan laskelman, jonka pohjalta oli hyvä lähteä
> työstämään ajatuksia. Minä nappasin hintaeroja iv-laitevalmistajien
> kotisivuilta. Kyseiset hinnastot ovat varmaankin mielikuvitushintoja,
> mutta
> kai niistä suhteellisia eroja saa silti esille?
>
Kerroppa, mitkä _oikein_mitoitetut_ koneet oli mukana ? Ja millä
varusteilla ! Esim. ltr-3:n saat kolmeen tonniin kevyesti.
"Pommitin" Raunoa siksi, että hänellä on ammattilaisena näppituntuma
hintoihin. Tai ainakin pitäisi olla.
> Koneiden väliset hintaerot riippuvat luonnollisesti paljon myös
> olosuhteista. Onko tarkoitus jälkilämmittää vedellä, talvi/kesäkäytön
> automaattisuus, kierrätysilman mahdollisuus ym. vaikuttavat suuresti.
Mikäs tuo kierrätysilman mahdollisuus on ? Mitä hyötyä siitä on ?
Pyöriväkennoiseen et tarvitse käytännössä vesilämmityksiä.
> Pitäiskin ehkä tehdä pari erilaista laskemaa tyypillisille suomalaisille
> taloille. Yksi voisi olla vaikkapa 1.kerroksinen noin 150 m2 bruttom2:n
> sähkölämmitystalo. Toinen vaihtoehto voisi olla vesikiertoinen
> lattialämmitys yksi tai kaksikerroksiseen taloon, bruttoalaa esim. 200 m2.
> Riittäisikö jollakulla intoa ja taitoa tehdä tuollaiset excel-laskelmat?
>
> Kannattavuuslaskemissa näyttää tärkein tekijä olevan tietää koneen
> vuosihyötysuhde.
Eivät taida "uskaltaa" ilmoittaa vuosihyötysuhdetta "kuutio"koneille.
Energian hinta ja arvaus laskentakorosta on jokaisen
> itsensä pohdittava asia, mutta koneiden hyötysuhde on kai fysikaalisesti
> mitattava suure, joka on periaatteessa lahjomaton tieto? Onko
> riippumatonta
> tietoa asiasta saatavilla vai olemmeko myyjän puheiden armoilla tässä
> asiassa? Itse en ainakaan pienellä etsiskelyllä löytänyt juuri muuta kuin
> myyjien kehuja omista laitteistaan. Ihmeellistä, ettei tämmöistä asiaa ole
> tutkittu esim. VTT:n toimesta kun likipitäen kaikkea muuta
> energiatehokkuuteen liittyvää on tutkittu.
>
Laitatko ne esimerkkisi 150 m2 talon laitteista, joilla saadaan kolmen
tonnin hintaero, kiitos.
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
Kuka suosittelee kerran vuodessa puhdistamista ?
Puhdistusyrityskö ? ; )
Tuukka L.
> tonnin hintaero, kiitos.
Ei varmaan 150 neliön talossa noin isoa eroa synny, tuon kokoinen talohan on
pieni. Pienissä koneissa on kai pienet hinnatkin? Vähän kuten autoissa.
Joku Vallox 180 - Enervent Pro - Ilto X-100 tyyppinen - Vallox
"köyhä"-malli - Ilto "köyhä"-malli rupeaa tuottamaan jo erojakin, jos kolmen
suurimman laitevalmistajan tuotteita vertaillaan. Pienistä pajoista saa
sitten vielä toisen mokoman vertailtavaa lisää.
Tuukka L.
Puhtaan sisäilman tutkimusprojekti. Raportti löytyy jostain netistä
haeskelemalla.
Jarno
puhdistusjaksosta.
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
No ei varmaan niin synny noin suurta eroa 150 neliön talossa. Lueppas
kuitenkin millä tekstillä aloitit tämän threadin.
Kannattaa pysyä skarppina, jos meinaa taloakin ruveta rakentelemaan !
Samuli
news:dqdhmr$foc$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Kannattavuuslaskemissa näyttää tärkein tekijä olevan tietää koneen
>> vuosihyötysuhde.
>
> Eivät taida "uskaltaa" ilmoittaa vuosihyötysuhdetta "kuutio"koneille.
>
Niin no... Missäs päin nettiä löytyy vuosihyötysuhteelle sertifikoidut,
ainakin suomeksi en löytänyt esim VTT:n sertifikaatteja netistä.. Toisin
kuin noita "ei niin rohkeita" kuutiokoneellisia vekottimia parilta
valmistajalta... Olisi kiinnostava nähdä myös näiden ylivoimaisella
tekniikalla varustettujen vastaavat?
http://www.vallox.fi/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_180AC.pdf
http://www.vallox.fi/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_180DC.pdf
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf
Samuli
Toni
> Oliskos kuitenkin pieni laskuvihree tuossa.
> Pikaisella arpomisella laskutikku tarjoaa seuraavia lukuja.
>
> Jos talo on 150m2 ja sen tilavuus on 375m3, jolloin ilmaa
> vaihdettaisiin 1.62e6m3/a, josta puolet silloin kun on
> lämmitystarvetta, eli 810 000m3. Ilman tiheys on 1.29kg/m3 ja
> ominaislämpökapasitetti 1.00kj/kg.K
Vaikka vastalauseet pitikin asettaa muualle, niin kommentoinpa silti :).
Tässä laskussa unohdat ilmassa olevan kosteuden, joka sisältää
pakkasilmaan verrattuna reilusti energiaa.
Esimerkkinä, sisäilma, 20'C, 40% kosteus. Ulkoilma -1'C
ilma
dt 21 'C
määrä 1,29 kg/m3
lämpökap.1,01 kJ/kgK
27,4 kJ/m3
vesi
höyrynä
dt 20 'C
0,00759036 kg/m3
1,86 kJ/kgK
0,282361392 kJ
tiivistyy0,00759036 kg
2260 kJ/kg
17,1542136 kJ
jäätyy 0,00759036 kg
333 kJ/kg
2,52758988 kJ
Jää 1 'C
0,00759036 kg
2,2 kJ/kgK
0,016698792 kJ
yht 20,0 kJ/m3 ilmankosteudesta
Joten tällä laskulla saadaan sisäilman energiasta lähes puolet on
ilmankosteudessa.
Jos joku löytää vikaa tästä laskusta, niin älähtäkääpä! Pieni virhe
tulee siitä, että oikeasti vesi tiivistyisi jo ennen nollaa, mutta sen
vaikutus laskuu on aika pieni (jotain 0,1-0,2 kJ).
Omat lukemat ilto-440 koneesta kun ulkona oli ~-1,5'C, sisällä ~23'C:
Sisäilma kennolle 23,3'C
sisäilma kennolta 10,3'C
Ulkoilma kennolle -0,7'C
ulkoilma kennolta 18,7'C
Lukemat hiukan vaihtelivat ja varsinkin kennolta lähtevä sisäilma tuntui
vaihtelevan aika paljon (mittasin myöhemmin 9,5'C)
Eri puolilta kun tuota laskelmaa miettii, niin pitää ihmetellä jos aivan
huippuprosentteihin päästään oikeasti, silloinhan sisälle pitäisi tulla
lämpimämpää ilmaa kuin mitä uloslähtevä sisäilma on.
Juha K
> Joten tällä laskulla saadaan sisäilman energiasta lähes puolet on
> ilmankosteudessa.
Pyöriväkennosen hyvän lämpöhyötysuhteen salaisuus onkin osin
kosteudessa, kierrättää siis osan kosteudesta takaisin. Kun taas
kiintee kennosessa se kosteus jäätyy sinne kennoon ja tukkii koko
vehkeen.
T. Juha K
Toni
> Pyöriväkennosen hyvän lämpöhyötysuhteen salaisuus onkin osin
> kosteudessa, kierrättää siis osan kosteudesta takaisin. Kun taas
> kiintee kennosessa se kosteus jäätyy sinne kennoon ja tukkii koko
> vehkeen.
Huomautuksena; kosteus ei haittaa, jää haittaa. Jäätä muodostuu jossain
-20 asteen pakkasilla.
Totta, mutta jos katselet noita lukemia, niin varmasti selviää, että
"täydellinen lämmönvaihdin" olisi sekin varsin huono hyötysuhteeltaan.
Energiaa ei voi ottaa talteen koska siihen ei ole keinoa, tuloilma on jo
lähellä sisäilman lämpötilaa.
Juuri tuossa esimerkkitilanteessa, jossa mittailin noita lämpötiloja,
hyötysuhde jää väkisin niukaksi lähelle 50 prosenttia. Mikään
lämmönvaihdin ei pysty parempaan kun lämpötilaeroa ei enää ole. Vaikka
aiemmin PILPin tyrmäsinkin, niin kyllähän se toimisikin pikkupakkasilla.
Jostain nykäisin lämpötilajakauman Jyväskylään, ja alle -10'C
lämpötiloja on ~10% ajasta, alle -20'C mennään ~3% ajasta.
JM
huomattavasti parempi lämmönjohde kuin alumiini. Voisiko alumiinikennon
hopeoida/kuparoida vai onko tässä ajatusvirhe :-)
J
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:2Tzxf.385$og2...@read3.inet.fi...
> Lisälämmöneristyksen kannattavuuslaskelmiin löytyy vaikka minkälaisia
> excel-taulukoita, mutta onko kukaan tutkinut, kannattaako noihin parempiin
> iv-koneisiin pistää rahojaan energiansäästömielessä?
>
> Kunnon hyötysuhteella oleva vastavirtauskennokone ei ole halpa verrattuna
> tavanomaisempiin koneisiin. Hintaeroa tulee helposti pari, jopa kolme
> tonnia, jos mukana on kiertoilmaa ja vesipatteria.
>
> Säästääkö noi vehkeet ikinä hintaansa takaisin? Jos vuosihyötysuhteessa on
> 30-%yks ero, niin montako euroa siitä tulee tavanomaisessa 150 m2
> ok-talossa? Lämmitysenergian hinta on edullinen ja vesikierto on olemassa.
>
>
Rauno Kangas
> Miksi LTO-kennoa ei tehdä kuparilevystä? Käsittääkseni kupari on
> huomattavasti parempi lämmönjohde kuin alumiini. Voisiko alumiinikennon
> hopeoida/kuparoida vai onko tässä ajatusvirhe :-)
Olettaisin, että kuparin käyttöä rajoittaa sen hinta - entuudestaan kovin
"heikosti kannattavassa" investoinnissa.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Tuukka L.
> merkki) Motivan mallikohteissa on käytetty?
>
Itselleni vastaten, ainakin yhdessä Motivan koerakentamiskohteessa näyttäisi
olevan Valloxin 90 iv-koneena (ristivirtauskenno?).
Jostain syystä suomalaiset iv-suunnittelijat eivät diggaa noita
roottorikoneita. Mistä se johtuu? Googletuksella läpikäydyissä aiemmissa
iv-konekeskusteluissa joku väitti roottorikoneiden olevan käytössä mm.
toimistoissa ja kaupallisessa rakentamisessa. Mahtaako pitää paikkaansa?
Matti Kyllonen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dqfl18$nhd$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> "JM" <n...@emails.com> kirjoitti viestissä:
>
> > Miksi LTO-kennoa ei tehdä kuparilevystä? Käsittääkseni kupari on
> > huomattavasti parempi lämmönjohde kuin alumiini. Voisiko alumiinikennon
> > hopeoida/kuparoida vai onko tässä ajatusvirhe :-)
>
> Olettaisin, että kuparin käyttöä rajoittaa sen hinta - entuudestaan kovin
> "heikosti kannattavassa" investoinnissa.
> --
Jos otetaan vähänkin asumismukavuutta mukaan laskelmiin, on LTO erittäin
kannattava.
Hienoinkin talo on nimittäin paska asua, jos ilmanvaihto aiheuttaa vetoa
puhaltamalla kylmää niskaan !
Pekka M
> "JM" <n...@emails.com> kirjoitti viestissä:
>
>
>>Miksi LTO-kennoa ei tehdä kuparilevystä? Käsittääkseni kupari on
>>huomattavasti parempi lämmönjohde kuin alumiini. Voisiko alumiinikennon
>>hopeoida/kuparoida vai onko tässä ajatusvirhe :-)
>
>
> Olettaisin, että kuparin käyttöä rajoittaa sen hinta - entuudestaan kovin
> "heikosti kannattavassa" investoinnissa.
Toinen hankaluus on siinä ettei perintisen levylämmönvaihtinen
hyötysuhdetta kannata yrittää hilata kovin ylös, koska mitä parempi
hyötysuhde sen pienemmällä pakkasella kennon pinta menee pakkasen
puolelle. Kennon pinnan meno pakkaselle taas aiheuttaa poistoilmassa
oleva kosteuden jäätymisen.
TV Pekka
JM
"Pekka M" <pekkaDOTREMO...@ppa.inet.fi> wrote in message
news:KoPyf.175$Vh6...@read3.inet.fi...
>
> Toinen hankaluus on siinä ettei perintisen levylämmönvaihtinen
> hyötysuhdetta kannata yrittää hilata kovin ylös, koska mitä parempi
> hyötysuhde sen pienemmällä pakkasella kennon pinta menee pakkasen
> puolelle. Kennon pinnan meno pakkaselle taas aiheuttaa poistoilmassa
> oleva kosteuden jäätymisen.
>
Eikös se kenno vastaavasti pysyisi pitempään sulana kun kenno ottaisi
paremmin lämpöä poistoilmasta. Ei kai jäteilman pakkaselle meno ole
"ongelma" jos kenno ei vain jäädy. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
J
Pekka M
Homma täytynee siis ajatella toisinpäin eli ulkoa tuleva kylmä ilma
jäähdyttää poistoilmaa sitä tehokkaammin mitä parempi hyötysuhde. Tästä
taas seuraa sisään tuotavan ilman tehokkaampi lämpiäminen, mutta myöskin
ulos puhallettava ilma jäähtyy tehokkaammin (jos oletetaan ettei
energiaa häviä eikä sitä myöskään tuoda mistään lisää)
Ajatellan ääripäät:
1. 100% hyötysuhde
Kone puhaltaa ulos samanlämpöistä ilmaa kun ottaa ulkoa sisäänsä ja
vastaavasti tuore ilma sisälle on samanlämpoistä kuin sisältä
poistettava. Tässähän poistoilma menee pakkaselle heti kun ulkoilma on
pakkasella.
2. 0% hyötysuhde
Kone ei lämmitä ulkoa tuotavaa ilmaa ollenkaan mutta ei sisältä
poistettava ilmakaan jäähdy koneessa, joten poistoilma ei mene
pakkaselle koskaan.
Niin eihän siinä kennon pakkaselle menossa mitään ongelmaa ole jos ei
kenno jäädy mutta mutta...
Jostain syystä koneiden valmistajat ovat hyväksi havainneet varustaa
koneitaa jonkinlaisilla suojilla ettei kenno jäätyisi. Jostain syystä
nämä suojat pyrkivät pitämään poistoilman lämpötilan plussan puolella,
lieneko jotain tekemistä veden/vesihöyryn jääksi muuttumislämpötilalla.
**********************************************************
Ote Ilto FAQ:sta:
Usein kysytyt kysymykset Ilto lämmöntalteenottolaitteesta
Q: Mistä johtuu Ilton tuloilmapuhaltimen pysähtely pakkasilmoilla ?
A: Perinteinen Lämmöntalteenottokone on varustettu
jäätymissuojatermostaatilla, joka muutaman asteen pakkasella rupeaa
suojelemaan LTO-kennoa jäätymiseltä. Jäätymissuojaus tapahtuu tulo-ilma
puhaltimen jaksottaisella pysäyttelyllä. Patentoidulla lisävarusteena
saatavalla valokennolla tuloilmapuhallin pysäytetään vasta kun
LTO-kennon jäätymistä rupeaa tapahtumaan.
Tuloilmapuhaltimen pysähtelyn pakkasilmoilla voi aiheuttaa myös
Econo-mallin vesipatterin liian alhainen veden lämpötila ( alhaisempi
kuin +10C ).
Ote SunAir 450 / 500 Classic asennus ja käyttöohjeesta:
LTO -kennon jäätymisenesto on toteutettu LTO -kennon ohituskanavalla.
Ohitus menee päälle kun kennon pinnalla lämpötila laskee alle
jäätymissuojatermostaatin asetusarvon +6ºC:sta. Kennon läpi menevä
lämmin poistoilma sulattaa kennon ja ohituskanava sulkeutuu. 500 -sarjan
koneissa kennon jäätyminen on estetty tuloilmapuhallinta tarvittaessa
pysäyttämällä.
**********************************************************
TV Pekka
Toni
> Ajatellan ääripäät:
> 1. 100% hyötysuhde
> Kone puhaltaa ulos samanlämpöistä ilmaa kun ottaa ulkoa sisäänsä ja
> vastaavasti tuore ilma sisälle on samanlämpoistä kuin sisältä
> poistettava. Tässähän poistoilma menee pakkaselle heti kun ulkoilma on
> pakkasella.
Väärin. Sisäilma sisältää huomattavasti enemmän kosteutta kuin ulkoilma,
ja merkittävä osa ilman lämpöenergiasisällöstä on kosteudessa.
Siksi hyötysuhteessa ei pienillä pakkasilla päästä 100%:tiin koska
energiaa ei vain pysty siirtämään tulevaan ilmaan. Ja toisaalta siksi
kenno-tyyliset LTO-koneet jäätyvät vasta kovilla pakkasilla.
Kun ulkolämpötila on juuri pakkasen puolella, lämmönvaihtimella ei pääse
paljoa 50% talteenoton yli kun sisälle tuleva ilma on jo yhtä lämmintä
kuin kennolle menevä ilma.
Eli energiatase on reilusti erilainen kuin talteenottoaste lämpötilan
mukaan.
Laitoin nämä jo aiemmin, laitetaan tähän uudelleen;
Omat lukemat ilto-440 koneesta kun ulkona oli ~-1,5'C, sisällä ~23'C:
Sisäilma kennolle 23,3'C
sisäilma kennolta 10,3'C
Ulkoilma kennolle -0,7'C
ulkoilma kennolta 18,7'C
Energian pohjalta lämmöntalteenottoaste tuossa on jossain siellä 50%
paikkeilla, mutta lämpötilojen kautta lukema onkin jo suuri. Sisäilma
viilenee 13 astetta ja ulkoilma lämpenee 19,5 astetta samalla energialla.
Juha K
Toni kirjoitti:
>
> Laitoin nämä jo aiemmin, laitetaan tähän uudelleen;
> Omat lukemat ilto-440 koneesta kun ulkona oli ~-1,5'C, sisällä ~23'C:
>
> Sisäilma kennolle 23,3'C
> sisäilma kennolta 10,3'C
>
> Ulkoilma kennolle -0,7'C
> ulkoilma kennolta 18,7'C
>
> Energian pohjalta lämmöntalteenottoaste tuossa on jossain siellä 50%
> paikkeilla, mutta lämpötilojen kautta lukema onkin jo suuri. Sisäilma
> viilenee 13 astetta ja ulkoilma lämpenee 19,5 astetta samalla energialla.
Sulla onkin huono lämmönvaihdin, tossa omankoneeni lukemat just
äsken:
Poisto +24'C
Tulo + 20'C
Ulko -2'C
Jäte +5'C
Lto:n hyötysuhde 90%
Konneen ilmoittamia lukemia, voit tarkistaa lasemalla et kusettaako
tuon hyötysuhteen vai oletko kehittänyt jotain korkeempaa matikkaa!?
T: Juha K
Ps. Laitetaanpa torstaina uudelleen noi lukemat ja katsotaan miten
Lto:t rulettaa
Rauno Kangas
Juha K
Rauno Kangas kirjoitti:
Niin siis koneen ilmoittama lukema, johtunee siittä että asun
tällasessa rynderin rakentamassa paskassa, jossa seinät vuotaa niin
perkeleesti. Siis kone on säädetty alipaineineiseksi, ts. poistoilmaa
virtaa enemmän kuin tuloilmaa tulee. Tässä on yksi syy mikä nostaa
valmistajien ilmoittamia hyötysuhteita, siis koneet säädetään
alipaineisiksi.
Kyllä tänkin koneen saa näyttään 75% lukemia kun laittaa tuloa
pykäkän isommalle.
T. Juha K
Matti Kyllonen
"Juha K" <fis...@netti.fi> wrote in message
news:1137447757.7...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
Toni kirjoitti:
Lto:n hyötysuhde 90%
T: Juha K
- Ottakaapa huomioon painerot. Poisto on tuloa suurempi. Jos vertaa pelkkiä
lämpötiloja, juksuttelee vähän itseään. Samanlaisia lukemia minunkin
enerventtini ilmoittelee.
Tuukka L.
> kuitenkin millä tekstillä aloitit tämän threadin.
Toisaalta pienemmässä talossa on pienempi ilmanvaihtokin ja siten vähemmän
ylipäänsä säästöpotentiaalia. Voisiko olla niin, että laskelmia ei saa siitä
huolimatta kannattamaan?
Löysin jokatapauksessa tämmöisen laskelman Valloxin sivuilta. Vallox näyttää
ylipäänsä olevan ainoa merkittävä IV-kone valmistaja, joka reilusti
julkistaa verkkosivuillaan VTT:n sertifikaatit, mittaustulokset ja vertailut
eri konetyyppien välillä. Muilla valmistajilla tietoa pidetään piilossa, jos
sitä on.
http://www.vallox.fi/documents/432004112652hyotysuhteet_lto_030304.pdf
Toni
> Toni kirjoitti:
>
>>Laitoin nämä jo aiemmin, laitetaan tähän uudelleen;
>>Omat lukemat ilto-440 koneesta kun ulkona oli ~-1,5'C, sisällä ~23'C:
>>
>>Sisäilma kennolle 23,3'C
>>sisäilma kennolta 10,3'C
>>
>>Ulkoilma kennolle -0,7'C
>>ulkoilma kennolta 18,7'C
>
> Sulla onkin huono lämmönvaihdin, tossa omankoneeni lukemat just
> äsken:
>
> Poisto +24'C
> Tulo + 20'C
>
> Ulko -2'C
> Jäte +5'C
>
> Lto:n hyötysuhde 90%
Ensinnäkin sanon suoraan että harmitti kun tähän kämppään oli alle vuosi
sitten vaihdettu tuo LTO-kone, olisi itse halunnut pyöriväkennoisen
mutta eipä tuota uutta konetta ole järkeä vaihtaa mihinkään enää.
Mutta tuolla kelillä ei näyttäisi hyötysuhteessa olevan paljon eroa, jos
kiinteä palauttaa 80% lämpötilasta ja pyöriväkennoinen 83%. Toisaalta
jos oikeasti jäteilma menee noin kylmäksi, niin vettäkin pitää palautua.
Laskin hyötysuhteen (hiukka aamutokkurassa) noilla luvuilla, olettaen
40% ilmankosteuden ja sain laitteellesi 68% hyötysuhteen noilla
lähtöarvoilla, pelkästään poistuvasta ilmasta. Yllättävän paljon tuo
näyttäisi ottavan talteen noinkin pikkupakkasella, vai heittääköhän
mittarit hiukan.
Äsken ulkona oli -13'C ja LTOn jälkeen tuo ilto antoi 15,8'C ilmaa
(ilman jälkilämmitystä).
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
Näyttää aikas todelliselta siis, ristivirtakennolla päästään
vuosihyötysuhteeseen 30-35 %.Ja jos erehdyt käyttään koneen
tehostustoimintoa,niin hyötysuhde romahtaa.
T. Juha K
JM
Eli siis ei kennoa kuparista / hopeoida tätä nykyistä. KAi se nyt kuitenkin
toimisi tehokkaammin suurimman osan vuotta?
J
Tuukka L.
>Näyttää aikas todelliselta siis, ristivirtakennolla päästään
>vuosihyötysuhteeseen 30-35 %.Ja jos erehdyt käyttään koneen
>tehostustoimintoa,niin hyötysuhde romahtaa.
Jos jatketaan tuosta päättelyä, niin pyöriväkennoisella päästään sitten max.
20%-yksikköä parempaan tulokseen, nippa nappa yli 50% vuosihyötysuhteeseen
(perustuen Polin kalvojen opetuksiin). Muut väitteet ovat valmistajan
todentamatonta propagandaa? Miksei pyöriväkennoisten valmistaja julkista
VTT:n sertifikaattia kuten muut tekevät? Sellainen on takuuvarmasti
olemassa, muutenhan konetta ei saisi Suomessa edes myydä.
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
No paljonko tässä vaiheessa harjoitusta sinulla on niiden laitteiden välinen
hintaero ?
Juha K
Toivottavasti älysit et noi aiemmin linkkinä olleet vallox:in
laskelmat oli niiden huippukoneille (vastavirtakennolla) ja nekään ei
suomessa pääse paljoo yli 50% hyötysuhteeseen. Kyllä nekin hyvissä
olosuhteissa, kuten etelä-Saksassa pääsee jo yli 60 % ja
laboratoriossa keveissä testiolosuhteissa, kuivalla ilmalla jopa 80 %.
Heti kun alat vähän pulaan noitten vehkeiden kanssa, varsinkin
talvisaikaan, niin ymmärrät mistä se pyöriväkennosen hyvä
vuosihyötysuhde tulee. Jos satut omistaan kiinteekennosen lto: koneen
niin, käyppäs kuunteleen pyöriikö siellä tulopuhallin
tällähetkellä?
T. Juha K
Juha K
kommentoida.
T. Juha K
Tuukka L.
>laskelmat oli niiden huippukoneille (vastavirtakennolla) ja nekään ei
>suomessa pääse paljoo yli 50% hyötysuhteeseen. Kyllä nekin hyvissä
>olosuhteissa, kuten etelä-Saksassa pääsee jo yli 60 % ja
>laboratoriossa keveissä testiolosuhteissa, kuivalla ilmalla jopa 80 %.
Olettaisin kuitenkin, että Otaniemessä näistä asioista jotain ymmärtävät?
>Heti kun alat vähän pulaan noitten vehkeiden kanssa, varsinkin
>talvisaikaan, niin ymmärrät mistä se pyöriväkennosen hyvä
>vuosihyötysuhde tulee. Jos satut omistaan kiinteekennosen lto: koneen
>niin, käyppäs kuunteleen pyöriikö siellä tulopuhallin
>tällähetkellä?
Yhden koneen käyntiäänien kuuntelu ei taida olla kovin tieteellinen
lähestymistapa. Jos pyöriväkennoiset ovat niin ylivoimaisia kuin väität,
miksi muunlaisia koneita ylipäänsä edes tehdään? Miksi ihmiset ostavat niitä
huonompia koneita? Miksei verkosta tunnu löytyvän oikein mitään tolkullista
kuluttajainformaatiota asiasta? Maailman parhaiten varjeltu
ilmanvaihtosalaisuus?
Matalaenergiataloista ym. löytyy tietoa kyllä, mutta miksi kukaan ei puhu
matalaenergiailmanvaihdosta, jos siihen kerran on noin erinomainen ratkaisu
tarjolla kuin mitä kehut? Joku tässä asiassa nyt mättää. Ilmanvaihto on sen
verran iso energianhävittäjä, että luulisi olevan jo kansallisessa
intressissä kiinnittää asiaan huomiota.
Tuukka L.
välinen
> hintaero ?
En muista, kerro sinä mikä on oikea vastaus näihin harjoitustehtäviin.
Sitähän tässä on kysytty koko ajan. Mielellään myös perustelut mukaan
mallivastauksiisi.
Sinulla on muuten outo agressiivinen asenne nettikeskustelemiseen.
Tuukka L.
sitten.
Vastausta ei varmaan saa kopioida sellaisenaan tänne, mutta linkittää saa.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/16511.htm
Asia edelleen ratkaisematta. Tuokaan asiantuntija ei ottanut kantaa
jäätymiseen.
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
> Rakentaja.fi:n ilmanvaihdon asiantuntijalta kysyttiin näitä asioita vuosi
> sitten.
Hox! "En ole niin paljon asiantuntija, että voisin suoraan arvostella
järjestelmien paremmuutta"
Näin asiantuntija myöntää asiantuntemattomuutensa.
T. Juha K
NN
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
Vakuuttava asiantuntija itsekin toteaa:
"En ole niin paljon asiantuntija, että voisin suoraan arvostella
järjestelmien paremmuutta."
J
Jukka Marin
> vuosihyötysuhde tulee. Jos satut omistaan kiinteekennosen lto: koneen
> niin, käyppäs kuunteleen pyöriikö siellä tulopuhallin
> tällähetkellä?
Ainahan se pyörii. Kone ohittaa tarvittaessa kennon, jos se uhkaa jäätyä.
Mutta aika älytönhän tuo kiinteäkennoinen on, kun katolle menevä ilma on
aina plussan puolella.
-jm
Tuukka L.
>järjestelmien paremmuutta"
>Näin asiantuntija myöntää asiantuntemattomuutensa.
Parempi sekin, että myöntää vajavuutensa kuin se kiihkeä kiihotus, jota
eräät täällä harrastaa. Edelleen näkemättä ne tutkimustulokset, joista sinä
hehkuttelit. Pistä nyt tulemaan faktoja, että saadaan tämä keskustelu
finaaliin.
Rauno Kangas
> Rakentaja.fi:n ilmanvaihdon asiantuntijalta kysyttiin näitä asioita vuosi
> sitten.
Tarkoitatko sitä asiantuntijan vastausta, josta poimin: "En ole niin paljon
asiantuntija, että voisin suoraan arvostella järjestelmien paremmuutta." ;-)
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
> Pistä nyt tulemaan faktoja, että saadaan tämä keskustelu
> finaaliin.
Juu näyttää finaali siirtyvän, erään pyöriväkennosen valmistaja
vastasi kyselyyni sertifikaatista:
Laitteemme on parasta aikaa testeissä....sertifikaatin saamme tämän
kevään
aikana.....
T. Juha K
Toni
Tämä ilto taas hidastaa tulopuhallinta ja lopuksi pysäyttää sen. Aika
tarkalle pojat on säätäneet tuon, kun lämpömittari heiluu välillä
0,1-1,7 'C nyt. Tulopuhallin käy siis sykleissä. Näihin keleihin
esilämmitys olisi hyvä, nyt tuo lto ei paljoa ota lämpöä talteen.
Itse olen tässä pohtinut, josko laskisi ihan teoreettiset maksimit
pyöriväkennoiselle ja kiinteälle vuositasolla, käyttäen vaikka tuota
jyväskylän lämpötilajakaumaa.
Sinänsä outo oli tuo asiantuntija, mielestäni pitäisi olla selvää että
pyöriväkennoisella saadaan parempi hyötysuhde. Se kuinka paljon parempi,
riippunee aivan keleistä.
Tuukka L.
>kevään aikana.....
Sertifikaattikin perustuu aika keinotekoiseen testitilanteeseen (kuivaan
ilmaan jne) Lopullinen totuus taitaa jäädä auki. On se kumma juttu, ettei
näin tärkeää energia-asiaa ole riippumattomasti tutkittu. Pikku hiljaa olen
kuitenkin vakuuttumassa, että pyöriväkennoinen on parempi ratkaisu kuin muut
Suomen olosuhteissa.
Onko muita valmistajia kuin Enervent pyöriväkennoisille?
Juha K
Löytyy ainaki kaksi, onnisen myymä norjassa valmistettu ja kotimainen
Hl-air. Ovat vaan aika kalliita Enerventiin verrattuna.
T. Juha K
Timo
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> wrote in message
news:i00zf.7$z1...@read3.inet.fi...
> Ps. Laitetaanpa torstaina uudelleen noi lukemat ja katsotaan miten
> Lto:t rulettaa
Nyt pitäis olla parikymmentä astetta pakkasta koko maassa. Laittakaa
updeittiä.
Ei kyllä pitäisi koko LTO:ta enää miettiä kun on justiin ostanut omansa.
Tuukka L.
> vaihtelevan aika paljon (mittasin myöhemmin 9,5'C)
Minkälaisia mittausviritelmiä teillä on käytössä?
Tuukka L.
> "täydellinen lämmönvaihdin" olisi sekin varsin huono hyötysuhteeltaan.
> Energiaa ei voi ottaa talteen koska siihen ei ole keinoa, tuloilma on jo
> lähellä sisäilman lämpötilaa.
Niin, paitsi että Pilppi pystyy ottamaan energiaa talteen, jos sillä
lämmitetään esim. käyttövettä. Tuskin on silti järkeä hifistellä, Pilppi on
aika monimutkainen laite. Tuottaa melua ja käyttöikä arvoitus.
> Jostain nykäisin lämpötilajakauman Jyväskylään, ja alle -10'C
> lämpötiloja on ~10% ajasta, alle -20'C mennään ~3% ajasta.
3% tarkoittaa, että on 11 pakkaspäivää jolloin elohopea tippuu alle -20 C.
Onko nuo tilastot sisäkkäisiä? Siis 10%:iin sisältyy jo nuo alle -20C
pakkaspäivätkin? Jos sisältyy, niin kunnollisia pakkaspäiviä on silloin
reilu kuukausi vuodessa. Taitaa olla aika merkityksetöntä näillä energian
hinnoilla, mikä kone sulla on siellä ottamassa lämpöä talteen tai vaikka
hukkaamassa sitä.
Mistä nappasit muuten nuo jakaumat? Säästä köyhän vaivaa etsiskelyssä :-)
Tuukka L.
Rauno Kangas kirjoitti:
> Pikaisesti laskeskelin, että 150 neliöisen talon koko ilmanvaihdon
> (0,5-kertainen ympärivuoden ja yötä päivää = maksimissaan) lämpöenergian
> tarve olis lopulle 10.000 kW. Jos erotus vehkeitten hyötysuhteitten
välillä
Pitää palata uudestaan tähän aiheeseen kun tuli kaiveltua esiin uusia lukuja
ja pohdintoja.
On kyllä aika raju tuo sinun esittämäsi luku 10000 kW ilmanvaihtoon. Pistä
pikkasen perusteluja sille.
Motivan laskelmissa tavanomainen talo onnistuu hukkaamaan "vain" 126
kW/m2/a. (ks.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/kuluttaja/Motiva/energiakoulu1.htm)
Motivan luvulla 150 m2 talo kuluttaisi noin 20 MW:tä vuodessa, iv:n
osuudeksi siitä tulisi kaavamaisesti laskien noin 20-25%. Siten korkeintaan
5000 kW:a voisi kulua ilmanvaihtoon Motivan luvuista päättelemällä.
Voiko luvut laskea jotenkin toisin? Johonkin astepäivälukuun plus
ilmanvaihtuvuuteen ja talon tilavuuteen perustuen? Miten se tehdään?
(yksinkertaistettukin esimerkki käy)
Jos iv:n vaatimasta energiasta puolet saadaan talteen jollakin
vippaskonstilla, tulee lämpöenergian säästöksi vuositasolla noin 2500
kilowattia. Rakentaja.fi:n päivän luvuista voi arpoa sitten itselleen
euromääriä tuosta säästöpotentiaalista.
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/paivannumeroinfo.htm
Keskienergiahinnalla 6 senttiä/kilowatti muodostuu LTO:n
säästöpotentiaaliksi hurjat 150 euroa vuodessa. Tämä siis vertailtaessa
vaihtoehtoon, että koko LTO:ta ei hankita. Se on tietysti hieman
teoreettinen vaihtoehto nykyrakentamismääräysten vallitessa, mutta onpahan
jonkinlainen reality check tässä kaaoksessa. Jos sitten on olemassa jokin
laite, joka onnistuu hifistelemään LTO:n vuosihyötysuhteen 20%-yksikkö
toista korkeammaksi, saadaan sillä tempauksella säästettyä noin kilowatti
energiaa. Rahallisesti se saattaa meille useimmille olla joku 60 euroa. Jos
tuo hifitason LTO-laite maksaa vaikkapa 1000 euroa enemmän kuin vähemmän
hifi LTO, niin takaisinmaksuajaksi muodostuu lähes 17 vuotta nollaprosentin
investointilaskentakorolla. Vaikka saisi ilmaista rahaa lainaksi jostakin,
on hifi-LTO:n kannattavuus ainakin taloudellisessa mielessä arveluttavaa?
PS. Mikä sitten lie tuon Motivankin asiantuntemus, kun puhuvat
"energianeutraalisti" kilowattiTUNNEISTA kun rakennuksen
vuosienergiatarpeesta puhuvat. Pikkasen rupeaa kyllä huvittamaan tämä
asiantuntijoidenkin sekoilu aiheessa.
Juha K
Tuukka L. kirjoitti:
Pst. Katos tosta noita lukuja:
http://www.vallox.com/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_90SE_AC.pdf
Rauno Kangas
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:1Xtzf.303$q21...@read3.inet.fi...
> On kyllä aika raju tuo sinun esittämäsi luku 10000 kW ilmanvaihtoon. Pistä
> pikkasen perusteluja sille.
Laskin koko 0,5-kertaisen ilmanvaihdon sisältämän energian ilman mitään
pienennyskertoimia (pakkaskauten ilmanvaihto pienemmällä teholla tai kesällä
kokonaan kiinni). Nythän arvioitiin, onko tuollainen investointi kannattava
ja epäilin, ettei olisi => siksi laskin niin suuren arvon kuin mahdollista
ja osoittautui, ettei edes sillä laskien tullut kannattavuutta.
> Voiko luvut laskea jotenkin toisin? Johonkin astepäivälukuun plus
> ilmanvaihtuvuuteen ja talon tilavuuteen perustuen? Miten se tehdään?
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/1935
> investointilaskentakorolla. Vaikka saisi ilmaista rahaa lainaksi jostakin,
> on hifi-LTO:n kannattavuus ainakin taloudellisessa mielessä arveluttavaa?
Just näin.
Tuukka L.
>http://www.vallox.com/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaa
tti_90SE_AC.pdf
No mitä katsomista tuossa muka on? Johan tuo linkki on täällä aiemmin
esitetty. Jos sulla on joku pointti keskusteluun, niin ole hyvä ja esitä se.
Tuukka L.
> pienennyskertoimia (pakkaskauten ilmanvaihto pienemmällä teholla tai
kesällä
> kokonaan kiinni). Nythän arvioitiin, onko tuollainen investointi
kannattava
> ja epäilin, ettei olisi => siksi laskin niin suuren arvon kuin mahdollista
> ja osoittautui, ettei edes sillä laskien tullut kannattavuutta.
Ok, en ymmärtänyt pointtisi oikein, kiitos selvennöksestä.
> > investointilaskentakorolla. Vaikka saisi ilmaista rahaa lainaksi
jostakin,
> > on hifi-LTO:n kannattavuus ainakin taloudellisessa mielessä
arveluttavaa?
>
> Just näin.
10000 kilowatilla tietysti asia hieman muuttuu, takaisinmaksuajaksi
muodostuu joku järjellisempi ajanjakso, arviolta alla 10 vuotta nykyenergian
hinnoilla?
Tietysti ei tätä asiaa välttämättä pelkästään rahalliselta kannalta katsota.
Jos haluaa ilmanvaihtolaitteen, joka pelaa lähes kaikenlaisessa
suomalaisessa säässä pysähtelemättä, niin pyöriväkennoinen on ainoa
yksinkertainen vaihtoehto? Levylämmönsiirtimiä pitää olla joko kaksi (joiden
välillä vaihdellaan toimintaa) tai tuloilmaa pitää lämmittää ennen kennoa
pakkaskautena. Menee mielestäni monimutkaiseksi hifistelyksi.
Pyöriväkennoinen ratkaisee ongelmat fiksummin. Glykolit lämminvesipiireissä
lisäävät huollon tarvetta ja korroosio riskejä. Energiaakin menee hukkaan.
Samuli
>> Lukemat hiukan vaihtelivat ja varsinkin kennolta lähtevä sisäilma tuntui
>> vaihtelevan aika paljon (mittasin myöhemmin 9,5'C)
>
> Minkälaisia mittausviritelmiä teillä on käytössä?
>
Kuiskaa Googlen newsgroup puolelle maagiset sanat: "samuli ilmanvaihtokoneen
hyötysuhde rakentaminen" ja siitä threadistä ensimmäinen mun kirjoittama
viesti niin on useamman päivän mittausdata mittaus/h tahdilla. Itse asiassa
laitteita ei tuossa ollut tarkemmin mainittu, mutta itse käytin sellaista
mikä löytyi kaapista eli taisi olla 4 lämpötilamuistillista kelloa.
Pitäis varmaan nyt uudistaa tuo sama koe niin näkisi onko lukemat edelleen
samat ja varsinkin kovempien pakkasten aikana...
Samuli
NN
"Timo" <rui...@nospamluukku.com> wrote in message
news:ksqzf.19805$_k2.3...@news2.nokia.com...
LTR 3 ulkoilma -16, poistoilma -8
J
NN
"NN" <n...@nn.com> wrote in message news:Y6Izf.89$142...@read3.inet.fi...
Siis jäteilma -8. Poistoilma lienee +23, tuloilma 19.
J
Petteri Soikkonen
> PS. Mikä sitten lie tuon Motivankin asiantuntemus, kun puhuvat
> "energianeutraalisti" kilowattiTUNNEISTA kun rakennuksen
> vuosienergiatarpeesta puhuvat. Pikkasen rupeaa kyllä huvittamaan tämä
Onko tuossa nyt joku kompa?
http://www.google.com/search?q=energiantarve+kwh
kwh ei ole energian yksikkö, mutta kuten tuosta kyselystä huomaat,
energiantarve (rakennuksiin liittyen) ilmoitetaan usein kwh -yksiköllä.
Wikipediakin sanoo (http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6):
'Energia on tietynlainen "tehdyn työn määrä" ja sitä mitataan yleensä
sähköisissä yhteyksissä kilowattitunteina (kWh), vaikka joule onkin
yleinen energian yksikkö muuten. Jos kahden kilowatin tehoista laitetta
käytetään vaikkapa kolmen tunnin ajan, kuluu sähköenergiaa 6
kilowattituntia.'
Petteri
Petteri Soikkonen
>> LTR 3 ulkoilma -16, poistoilma -8
>
> Siis jäteilma -8. Poistoilma lienee +23, tuloilma 19.
Minkälaiset mittarisysteemit olet rakentanut? LTR-3 mallissahan ei ole
mittareita sisäänrakennettuna, eihän?
Petteri
Juha K
T. Juha K
Petteri Soikkonen
> ACE mallissa on automatiikka ja mittaukset.
Aha ... Mullontavallinenltr... ei mitään ässämallia...
Juha K
Petteri Soikkonen kirjoitti:
> Juha K wrote:
> > ACE mallissa on automatiikka ja mittaukset.
>
> Aha ... Mullontavallinenltr... ei mitään ässämallia...
Mutta eipä ne paljon maksa noi irto lämpömittarit paikallisesta
raudasta. 4 mittaria, joka putkeen yks ja seuranta päälle.
T. Juha K
Toni
koneen sisällä.
Ja Tuukka taisi kysyä että mistä olin sen lämpötilajakauman nykäissyt,
valitettavasti en muista, enkä ollut laittanut tuohon ylöskään.
Laittakaas pyörivän kennon omistajat nyt niitä lämpötiloja, niin voi
miettiä sitä hyötysuhdetta.
Meinasin laskeskella hyötysuhdetta, mutta tuo projekti hiukan hyytyi,
koska jäin pohtimaan että mitä oikeastaan pitäisi laskea. hyötysuhde on
tietysti ihan hyvä, mutta oikeastaan kuitenkin käytännössä aika hyödytön
arvo, energiavirta ulos olisi paljon hyödyllisempi. Ja pitäisi miettiä
miten ajattelee lämpimämmät kelit, kesällä energiavirta ulos onkin
hyödyllinen asia.
ps. ulkona -23 ja kiinteäkennoisen poisto -0,5 ... +1 asteen tienoilla.
Jukka Marin
> kwh ei ole energian yksikkö
Mikäs se sitten on? Tai no juu, yksikköhän on kWh, ei kwh.
-jm
Pasi
huone +21
poisto +17
tulo +7
jäte -17( voiko olla??)
ulko -23
hyötysuhde 75%
suhteellinen kosteus 29%
Voisi varmaan parantaa eristetyksiä kun lämpö tippuu 4 astetta matkalla
koneelle (kylmällä vintillä)..
Palstoilla on käyty keskustelua pyörivän kennon jäätymisistä, omassa
masiinassa oi ole ollut moisia ongelmia.
Luotto lukemiin ei ole järin suuri, vaikka kyllä ne yleensä järkeviltä
vaikuttaa. Paitsi tällä hetkellä tuo jäteilman lukema. Ainakin tuloilma on
täsmänny kun olen vertaillu tuloventtiilistä lämpötiloja.
Pasi
"Juha K" <fis...@netti.fi> kirjoitti
viestissä:1137661270....@g49g2000cwa.googlegroups.com...
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>> No paljonko tässä vaiheessa harjoitusta sinulla on niiden laitteiden
> välinen
>> hintaero ?
>
> En muista, kerro sinä mikä on oikea vastaus näihin harjoitustehtäviin.
> Sitähän tässä on kysytty koko ajan. Mielellään myös perustelut mukaan
> mallivastauksiisi.
>
Ei minulla ole mitään mallivastauksia. Eli tarkoitus oli kysyä, että millä
laitteilla olet tehnyt hintavertailuja.
Halusin vain selvittää, että ovatko vaihtoehdot suunnilleen vastaavia.
Kolmen tonnin hintaeroa ei nimittäin hevillä saa aikaan.
> Sinulla on muuten outo agressiivinen asenne nettikeskustelemiseen.
>
Ihmettelen tätä kommenttiasi !
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> >Laitteemme on parasta aikaa testeissä....sertifikaatin saamme tämän
>>kevään aikana.....
>
> Sertifikaattikin perustuu aika keinotekoiseen testitilanteeseen (kuivaan
> ilmaan jne) Lopullinen totuus taitaa jäädä auki. On se kumma juttu, ettei
> näin tärkeää energia-asiaa ole riippumattomasti tutkittu.
Hyvä pointti !
P3 Qla
"Juha K" <fis...@netti.fi> wrote in message
news:1137660505....@g47g2000cwa.googlegroups.com...
> ACE mallissa on automatiikka ja mittaukset.
>
> T. Juha K
>
LTR-6 ACE, ulkoilma -27 celsiusta, tuloilma +20 C.
(alkaa olla kuivaa sisällä)
Petteri Soikkonen
> LTR-6 ACE, ulkoilma -27 celsiusta, tuloilma +20 C.
Hyvä ettei ole tuon lämpimämpi tuloilma, alkaisi pian olla kuuma sisällä.
Ilmanko lisälämmitystä ihan? Onkohan LTR-6:ssa isompi kenno kuin
LTR-3:ssa, vai mistä ero tulee, kun Pasi tuossa yläpuolella antaa
seuraavat lukemat (LTR-3):
huone +21
poisto +17
tulo +7
jäte -17( voiko olla??)
ulko -23
Eikös tuo tuloilma ole vähän liian kylmä?
Petteri
P3 Qla
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:dqohl9$42g$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> P3 Qla wrote:
>
>> LTR-6 ACE, ulkoilma -27 celsiusta, tuloilma +20 C.
>
> Hyvä ettei ole tuon lämpimämpi tuloilma, alkaisi pian olla kuuma sisällä.
>
> Ilmanko lisälämmitystä ihan? Onkohan LTR-6:ssa isompi kenno kuin
> LTR-3:ssa, vai mistä ero tulee, kun Pasi tuossa yläpuolella antaa
> seuraavat lukemat (LTR-3):
>
LTR-6 on aika paljon isompi ulkomitoiltaan.
LTR -3 on kooltaan 833 X 470 X 500 mm, paino 52 kg.
LTR - 6 taas 1210 X 650 X 670 mm, paino 95 kg.
En ole kennoja vertaillut, mutta ainakin LTR6:ssa kenno on melkolailla
"täyskorkea".
Ts. eiköhän se on reilusti isompi.
Meillä on kone nyt poisto 3 ja tulo 2.
P3 Qla
"P3 Qla" <petri...@kotikonePoistatama.fi> wrote in message
news:dqoi9s$g4f$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Tsekkasin uudestaan; venttiilistä mitatun tulevan ilman lämpötila oli +18.
Ulkona edelleen -27. Taisi olla suihkuttelukosteuksia mukana edellisesessä
mittauksessa ...
ACEssahan on sisäinen mittari, mutta laitoin mittarin koneesta lähimpään
tuloilmaventtiiliin.
Jouni Kröger
Meillä on tuollainen pyöriväkennoinen jälkilämittimellä. Nyt on pyörivä
kenno juntturassa ja piti käydä laitamassa kone kiinni. Soittelin sitten
valmistajalle ja ihmettelin sen etuvastuksen tarpeellisuutta. Hän tyrmäsi
koko ajatuksen, että silloin lämmitetään suoraan poistoilmaa. Sen sijaan
pitäisi asentaa poistokanavaan termostaatti ja siellä lämmön tippuessa liian
alas tuloilman puhaltimen toimintaa.
Saas nyt nähdä kuinka käy...
--
____
Malu est consilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"Toni" <us...@domain.invalid> kirjoitti
viestissä:Srozf.111$q21...@read3.inet.fi...
> Jukka Marin wrote:
>> On 2006-01-17, Juha K <fis...@netti.fi> wrote:
>>
>>>vuosihyötysuhde tulee. Jos satut omistaan kiinteekennosen lto: koneen
>>>niin, käyppäs kuunteleen pyöriikö siellä tulopuhallin
>>>tällähetkellä?
>>
>>
>> Ainahan se pyörii. Kone ohittaa tarvittaessa kennon, jos se uhkaa
>> jäätyä.
>>
>> Mutta aika älytönhän tuo kiinteäkennoinen on, kun katolle menevä ilma on
>> aina plussan puolella.
>>
>> -jm
>
> Tämä ilto taas hidastaa tulopuhallinta ja lopuksi pysäyttää sen. Aika
> tarkalle pojat on säätäneet tuon, kun lämpömittari heiluu välillä 0,1-1,7
> 'C nyt. Tulopuhallin käy siis sykleissä. Näihin keleihin esilämmitys olisi
> hyvä, nyt tuo lto ei paljoa ota lämpöä talteen.
>
> Itse olen tässä pohtinut, josko laskisi ihan teoreettiset maksimit
> pyöriväkennoiselle ja kiinteälle vuositasolla, käyttäen vaikka tuota
> jyväskylän lämpötilajakaumaa.
>
> Sinänsä outo oli tuo asiantuntija, mielestäni pitäisi olla selvää että
> pyöriväkennoisella saadaan parempi hyötysuhde. Se kuinka paljon parempi,
> riippunee aivan keleistä.