Puutalon eläminen ja huoneiden nurkat?
raksa...@hotmail.com
aukeavat väkisinkin talon kuivaessa. Joulun alla tuli vedettyä
akryylimassalla auenneita kulmia umpeen pari vuotta vanhassa talossa.
Päälle maalia ja siistiä tuli. Nyt kuitenkin pari kulmaa on jo
auennut uudelleen. Onko tämä tavallista vai teinkö jotain päin
honkia?
Spekulointia:
joulun alla oli vielä kosteahkoa, mutta nyt talvella on sitten ollut
pitkiä kuivia pakkasjaksoja Etelä-Suomessa, ehkä normaalia enemmän
ilmankosteusvaihtelua, jolloin akryylin joustovara ei riittänyt?
Vaihtoehtoisesti: tuli maalattua akryylin päälle liian aikaisin ja
maali jotenkin vaikutti akryyliin/sen kuivumiseen?
Vaihtoehtoisesti: tuli tehtyä liian varovaisen siistiä jälkeä ja
akryylia olikin liian vähän, ei riittänyt kuivuttuaan täyttämään
rakoa....
Vai liikkuuko puutalo aina ja ikuisesti, joten paikkailulla voi
saavuttaa korkeintaan tilapäistä iloa....
Kommentteja?
Kai
Puutalo liikkuu ja elää ikuisesti. Mutta kyllä sen akryylin venymisvara
normaalisti riittää, probleemi on paremminkin sen päällä olevan maalin
halkeilu. Hankala hoitaa, ehkä pahimpiin nurkkiin voisi harkita listaa?
Kai
--
Juha K
Kai kirjoitti:
> Puutalo liikkuu ja elää ikuisesti. Mutta kyllä sen akryylin venymisvara
> normaalisti riittää, probleemi on paremminkin sen päällä olevan maalin
> halkeilu.
Taitaa se probleemi olla enneminkin siellä levyn takana oleva
nurkkatolppien liitos tai mitä siellä nyt sitten sattuu olemaankaan,
siis jos on fuskattu nurkan rakennusvaiheessa niin on sitä aikas
perkuleen hankala akrylillä saada pitään kovinkaan montaa
lämmityskautta... Mikäs muuten on mielestänne parhaiten toimiva
puutalon nurkka detalji? Omalla kokemuksella voisin melkein suositella
Kastellimaista sisäpuolen vaakakoolausta, jossa nurkat on kasattu
naulalevyillä kattotuoli tehtaalla.
T. Juha K
Rauno Kangas
>> Puutalo liikkuu ja elää ikuisesti. Mutta kyllä sen akryylin venymisvara
>> normaalisti riittää, probleemi on paremminkin sen päällä olevan maalin
>> halkeilu.
>
>Taitaa se probleemi olla enneminkin siellä levyn takana oleva
>nurkkatolppien liitos tai mitä siellä nyt sitten sattuu olemaankaan,
>siis jos on fuskattu nurkan rakennusvaiheessa niin on sitä aikas
>perkuleen hankala akrylillä saada pitään kovinkaan montaa
>lämmityskautta...
Joo, jos talo sortuu, on se tietysti maalarin vika, kun ei raaskinut vetää
riittävän paksusti ;-)
>Omalla kokemuksella voisin melkein suositella
>Kastellimaista sisäpuolen vaakakoolausta, jossa nurkat on kasattu
>naulalevyillä kattotuoli tehtaalla.
Vaakakoolaus rungon sisäpuolella - meille paikallarakentajille tyypillinen
ratkaisu - on tähän asti tuottanut moitteettoman ratkaisun. Kastellin
naulalevyillä koottujen sisäkoolauksen nurkkapuitten funktio on hieman
toinen - kustannustehokkuus. Kastellin nurkissa on perinteisiin ratkaisuihin
verrattuna yks runkotolppa vähemmän ja siksi Kastellitaloissa tarvitaan
tuollaiset koolauksen nurkkapuut.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Pasi
> ratkaisu - on tähän asti tuottanut moitteettoman ratkaisun. Kastellin
Onko tällöin sisustuslevyt pelkästään vaakajuoksujen (kk 60?) varassa, myös
nurkissa,
ja onko levyt vaakassa vai pystyssä?
Pasi
Rauno Kangas
> Onko tällöin sisustuslevyt pelkästään vaakajuoksujen (kk 60?) varassa,
> myös nurkissa, ja onko levyt vaakassa vai pystyssä?
Laajimmalle levinnyt on tapa laittaa k600 vaakakoolaus ja levyt pystyyn
ilman sen isompia lisätuentoja.
JukkaK
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dumddt$q37$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> "Pasi" <pa...@nomail.com> kirjoitti
>
>> Onko tällöin sisustuslevyt pelkästään vaakajuoksujen (kk 60?) varassa,
>> myös nurkissa, ja onko levyt vaakassa vai pystyssä?
>
> Laajimmalle levinnyt on tapa laittaa k600 vaakakoolaus ja levyt pystyyn
> ilman sen isompia lisätuentoja.
> --
Tämä näyttäisi taas perustuvan siihen hämmästyttävän yleiseen harhaluuloon,
että sisustuslevy = kipsilevy. Pakko muistuttaa, että maailmasta löytyy
vielä muitakin levyjä ja ihmisiä jotka eivät kipsilevyä halua käyttää.
Puuaineisten levyjen (esim. lastulevy) kanssa asia meneekin jo vähän
mutkikkaammaksi :-) Tosin niitä käytettäessa ei tarvi nurkkien elämisestä
erikseen juurikaa huolehtia, koska asia hoituu ns. "luonnostaan".
JukkaK
P. Kärhä
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message
news:CazPf.23828$_k2.4...@news2.nokia.com...
> Tämä näyttäisi taas perustuvan siihen hämmästyttävän yleiseen
> harhaluuloon, että sisustuslevy = kipsilevy. Pakko muistuttaa, että
> maailmasta löytyy vielä muitakin levyjä ja ihmisiä jotka eivät kipsilevyä
> halua käyttää.
Nämä ihmiset lienee jossain vaiheessa elämästään kokeilleet
"normaali"kovuuksisia N-kipsilevyjä. Ne pitäisi laissa kieltää. Erikoiskovat
EK-kipsilevyt taasen on aivan rautaisen hyvä keksintö. Näppäriä ja nopeita
asentaa ja kestää todella hyvin rajuakin elämää. Ja seinä on siisti kuin
sika pienenä, jos tekee paklaukset ja nauhoitukset huolella.
> Puuaineisten levyjen (esim. lastulevy) kanssa asia meneekin jo vähän
> mutkikkaammaksi :-) Tosin niitä käytettäessa ei tarvi nurkkien elämisestä
> erikseen juurikaa huolehtia, koska asia hoituu ns. "luonnostaan".
Onkos tuo nyt niin mutkikasta. Jos reunat on pontattu, niin kestää varmaan
ihan hyvin, vaikkei olisi koolausta takanakaan.
Peté
JukkaK
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:dumgvq$cb5$1...@epityr.hut.fi...
>
> Onkos tuo nyt niin mutkikasta. Jos reunat on pontattu, niin kestää varmaan
> ihan hyvin, vaikkei olisi koolausta takanakaan.
>
Pontatulla lastulevyllä onnistuu toki, mutta sen suhteen se suurin mutka on
löytää rautakauppa joka sitä "suostuu" myymään. Ja tarjonnan puutteen vuoksi
valtaosa ei taida edes tietää semmoista olevan olemassa.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä kirjoitti, ;-)
JukkaK
Juha K
Rauno Kangas kirjoitti:
Kastellin
> naulalevyillä koottujen sisäkoolauksen nurkkapuitten funktio on hieman
> toinen - kustannustehokkuus. Kastellin nurkissa on perinteisiin ratkaisuihin
> verrattuna yks runkotolppa vähemmän ja siksi Kastellitaloissa tarvitaan
> tuollaiset koolauksen nurkkapuut.
Ha! Kyl se pystylankku siellä rungoss on taatusti edullisempi kuin 5-6
kpl naulalevyillä 90 asteen kulmaan kasattua kakkoskakkosta. Toisaalta
idioottikin osaa kasata noilla rakoilemattoman nurkan. Voihan siinä
tietty periaatteessa olla parempi lämpöeristys nurkassa, kun yksi
lankku puuttuu.
T. Juha K
Rauno Kangas
>Ha! Kyl se pystylankku siellä rungoss on taatusti edullisempi kuin 5-6
>kpl naulalevyillä 90 asteen kulmaan kasattua kakkoskakkosta.
Oletko ihan varma - minä en olis.
Pikkusen minä tunnen Kastellin "tuotekehittelyn" reunaehtoja - niistä
tärkein on suuruuden matematiikkaan perustuva kustannustehokkuus. Tuo
nurkkapuujuttu säästää Kastellille pikkasen (minä kerran laskin sen
tarkemminkin), mutta se pikaksen on silkkoa nettoa - ja
suuruudenmatematiikassa silloin, kun tuo keksintö tehtiin, Kastelli kertoi
pikkusen silkkoa nettoa tuhannella...tuhannella sadalla talolla per vuosi ja
paljon tuota nurkkapuuta pöhkömpiäkin "tuotekehityshabnkkeita" pääsi
tuotantokäyttöön - tosin osa on jouduttu "poistamaan markkinoilta". Alaa
hyvin tuntevat muistavat sellaisenkin vaakakoolaustehstin, kuin:
vaakakoolaus 48*30 k585 - se ei elänyt kuin muutaman kuukauden ;-)
>idioottikin osaa kasata noilla rakoilemattoman nurkan. Voihan siinä
>tietty periaatteessa olla parempi lämpöeristys nurkassa, kun yksi
>lankku puuttuu.
Noilla argumenteilla en usko olevaksi paljoakaan painoa, jos minä Kastellin
"poikia" yhtään tunnen.
Juha K
Rauno Kangas kirjoitti:
Päivitäppäs se laskus, jos tosiaan saat 6 kpl nr- kulmapukkeja sen
nurkkalankun hinnalla ja vielä meinaat netotakkin, niin täytyy kyllä
tulla jo kiinasta noi nr-rakenteet!
T. Juha K
Rauno Kangas
>Päivitäppäs se laskus, jos tosiaan saat 6 kpl nr- kulmapukkeja sen
>nurkkalankun hinnalla ja vielä meinaat netotakkin, niin täytyy kyllä
>tulla jo kiinasta noi nr-rakenteet!
Laskeskelin tuon joskus 1997...98, kun työskentelin
määräömittarakentamisesta vastaavana tuotepäällikkönä juuri tuollaisia
tuotteita (sekä runkotolppia että NR-tuotteita valmistavassa tehtaassa).
Silloisilla luvuilla homma oli ihan selvä - kyllä se oli
kustannustehokkaampi tapa nurkkien tekoon. Nykyisiä lukuja en satavarmasti
tiedä, kun olen nykyisin vain ostajana noille tuotteille (Kastellin taatusti
vähäpätöisin kilpailija - joka muuten ei tee nurkkiaan noin kun ei näillä
volyymeillä ole tarvetta kikkailuun ;-) - eikä ole käytettävissäni
NR-tehtaan tuoreita kalkkyylejä - tuskin ne hirveesti
kahdeksassa...yhdeksässä vuodessa muuttuneet.
Eli suomeksi: ei ole pakko uskoa, mutta näin se vaan on.
Tuukka L.
> ilman sen isompia lisätuentoja.
Jos noin tekee ja ne levyt on kipsiä, niin EK-levy on varmaan ainoa oikea
valinta silloin?
Ei varmaan tee ohennetuille saumoille hyvää olla tyhjän päällä
normaaliveltolla kipsilevylaadulla?
Tuukka L.
> tuotantokäyttöön - tosin osa on jouduttu "poistamaan markkinoilta". Alaa
> hyvin tuntevat muistavat sellaisenkin vaakakoolaustehstin, kuin:
> vaakakoolaus 48*30 k585 - se ei elänyt kuin muutaman kuukauden ;-)
Alaa huonosti tuntevana mutta uteliaana kysyn miksi tota yritettiin? Mikä
idis tossa oli takana?
Rauno Kangas
> Jos noin tekee ja ne levyt on kipsiä, niin EK-levy on varmaan ainoa oikea
> valinta silloin?
>
> Ei varmaan tee ohennetuille saumoille hyvää olla tyhjän päällä
> normaaliveltolla kipsilevylaadulla?
Kyllä Gyproc Oy:n omat tiedot sallivat käyttää myön GN:ää tuossa
rakenteessa.
Rauno Kangas
Kastelli testas sitä kun 48*30 on kolmanneksen halvempaa kuin 48*48, jota
menee yhteen taloon noin 3 mottia - eli yhden motin säästö per talo (arvo
alle 300 euroa). Joutuivat luopumaan, kun asiakkaat ei tykännyt mitata jakoa
k585 (villat oli kuitenkin niitä 560 leveitä) ja kun sisäkatot rupes
notkumaan laineille (sama tavara sisäkattokoolauksena).
Tää on hauska ala, josta vois kertoa loputtomiin hauskoja pikkudetaljeja.
Pannaan tuohon loppuun vielä höylärivitsien parhaimmistoa - ettei Kastelli
pääsis syyttämään mua yhden merkin mollaamisesta. Tuli tuosta edelläolevasta
jutusta mieleen, kun puhuin moteista, että puutavaran hinnoittelu perustuu
hyvin yleisesti mottihintaan, vieläpä nk. nominelli-mottihintaan (siis
panelin hinta voidaan ihan hyvin ilmoittaa muodossa 390 ?/m3-nom. Tuo
nimellismitta (nominelli) lähtee siitä, että panelia mottihinnalla
ostettaessa ei joudukaan maksamaan panelin todellisista mitoista (aktuelli
eli ?/m3-act) vaan niistä sahatavaran mitoista, joista se paneli on tehty.
Esimerkiksi maailman yleisin pohjamaalattu peruspaneli = valkoinen UTV-HS
21*120 tehdään 44*125 sahatavarasta halkaisemalla, jolloin aihion
nominellmitat on 22*125 => 390 ?/m3 * 22 mm * 125 mm = 1,07 ?/jm. Mutta
siihen "vitsiin":
Mikä on yleisin tuote, jota valmistetaan höyläämällä seitenkasinelkkua eli
PL/VL 22*100 -lautaa. Vastaus: 23 mm raakapontti ;-)
Tämmöistä tää puunjalostus on.