Hirsitalon lisäeristys
Repe Ruutikallo
hirsirungosta seuraavaa:
"Hirsirunko toteutetaan joko massiivisena tai lisäeristettynä. Lisäeristys
voi olla joko sisä- tai ulkopuolella." ---
"Massiivinen hirsiseinä on yksiaineisena rakenteena kosteusteknisessä
mielessä täysin riskitön. Myös ulkopuolelta lisäeristetyä rakennetta voidaan
pitää erittäin hyvänä ja turvallisena."
Siis *ulkopuolelta*.
Sisäpuolelta lisäeristettyä rakennetta ei ilmeisesti kohteliaisuussyistä
arvioitu ollenkaan, mutta jokainenhan voi tehdä johtopäätöksensä siitä mitä
jätettiin sanomatta...
Repe
Petri Kärhä
Repe Ruutikallo wrote:
> Sisäpuolelta lisäeristettyä rakennetta ei ilmeisesti kohteliaisuussyistä
> arvioitu ollenkaan, mutta jokainenhan voi tehdä johtopäätöksensä siitä mitä
> jätettiin sanomatta...
Veikkaisin lopputuloksen olevan ihan hyvä näinkin, kunhan seinään
laitetaan höyrysuluksi se paperi, mikä sinne on piirretty. Lienee vaan
niin, että hommasta ei juuri ole vielä tutkimustuloksia eikä
pitkäaikaisia käyttökokemuksia.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Repe Ruutikallo
vaihtoehtoisesti "pakkasta" varaavan rakenteen sijoittaminen eristeen
ulkopuolelle ja kevyen sijoittaminen sisäpuolelle ovat noin yleisesti
ikävyyksien kerjäämistä verrattuna päinvastaiseen menettelyyn.
Repe
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3DEB6283...@pop.hut.fi...
vesa
>
> Pitkäaikaisia kokemuksia on kuitenkin siitä, että painavan, lämpöä tai
> vaihtoehtoisesti "pakkasta" varaavan rakenteen sijoittaminen eristeen
> ulkopuolelle ja kevyen sijoittaminen sisäpuolelle ovat noin yleisesti
> ikävyyksien kerjäämistä verrattuna päinvastaiseen menettelyyn.
>
Mitä oikein tarkalleen ottaen ajat tässä nyt takaa? Tiilivuoratuissa taloissahan
on aina painava ja jonkin verran lämpöä varaava massa lämpöeristeiden ulkopuolella,
talon ulkoseinässä.
Ehdotatko että tiilivuoraus tai massiivihirsiseinä olisikin oltava seinärakenteen
sisäpuolella, tai muuten tapahtuu jotakin kamalaa, mutta siis mitä?
Eikö kastepisteen sijainnilla seinärakenteessa ole enää mitään merkitystä?
Sehän tulee aika huonoon kohtaan, jos se piste jää heti siihen sisäpuolelle
lisätyn liseristeen, ja vanhan hirsiseinän väliin. Hirsiseinä ei silloin eristäisi
käytännössä juuri yhtään.
make
> RTS:n valintaoppaan jutussa "Rakennustapa ja runkorakenteet" sanotaan
> hirsirungosta seuraavaa:
>
> Sisäpuolelta lisäeristettyä rakennetta ei ilmeisesti kohteliaisuussyistä
> arvioitu ollenkaan, mutta jokainenhan voi tehdä johtopäätöksensä siitä mitä
> jätettiin sanomatta...
Gallupeista saa juuri tuollaista tietoa:-)
Markkinatutkimusyritys ei ole mikään rakentamisen asiantuntija.
RakennustutkimusRTS Oy:n (www.rakennustutkimusrts.fi) asiantuntemus
riittää tasantarkkaan kadunmiehen höynäyttämiseen.
Luottakaa vain ja ainoastaan aitoon ja alkuperäiseen
Rakennustietosäätiöön!
Rakennustietosäätiö RTS on koko rakennusalan etujärjestö, jonka
edustajisto koostuu 46 rakennusalan asiantuntijaorganisaatiosta.
-make-
Erkki Kiuru
Jos seinärakenteeseen syntyy alue, jossa lämpötilan ja
kosteuspitoisuuden yhteisvaikutuksesta suhteellinen kosteus nouseen
RH100% niin silloin toki seinärakenne on virheellinen. Näin ei
läheskään kaikissa seinissä ole.
Mutta tuosta alkuperäisestä kysymyksestä pari vastauksen tapaista:
1. Seinärakenne toimii luotettavasti kun sen sisäpinnan höyrytiiveys
on >5-kertainen ulkopintaan nähden. Tämä varmistaa sen, että rakenne
kuivaa aina ulospäin, eli matalampaan vesihöyryn osapaineen suuntaan.
Jos ulkona on tiivis hirsiseinä, jota vasten seinäkoolaus ja
lisäeristys on tehty, niin tämä ehto ei toteudu. Tiedän että tällaiset
seinät ovat silti pysyneet kunnossa vuosikymmeniä, tämä johtunee siitä
että ulkopuolella olevaan hirsiseinään lämmityskautena kertynyt vesi
on kuivanut kesän lämmössä ja auringon paahteessa. Tällöin myös hirren
pintakäsittelyllä on suuri merkitys.
2. Em. rakennetta ei voi verrata tiiliverhoiltuun rankaseinään, koska
siinä on AINA tuuletusrako tiilen ja rungon välissä. En ole koskaan
kuullut että tällaista tuuletusrakoa olisi järjestetty hirsiseinän ja
rungon väliin.
3. Seinärakenteessa massiivinen osa tulisi sijoittaa sisäpintaan,
tällöin sillä olisi merkitystä lämpöä tasaavana osana. Tiiviinä se
takaisi että seinärakenteseen siirtyisi vain kohtuullinen määrä
kosteutta diffuusion myötä.
4. Eli hyvä rakenne tulisi kun hirsi olisi sisäpinnassa, mutta
ulkonäkö kärsii.... Tämänhän ovat ratkaiseet ne tuotekehittelijät
jotka tekevät kaksi ohutta (~100mm) lamellihirsiseinää rinnakkain ja
puhaltavat välin täyteen selluvillaa. Periaate on ok, mutta
käytännössä ongelmia tullee ikkunoiden ja ovien sovittelussa, kuorien
erilaisesta painumasta, selluvillan painumisesta kotelossa jne.
Repe Ruutikallo
"make" <mar...@ranta.net> kirjoitti
viestissä:9c00db72.02120...@posting.google.com...
> Markkinatutkimusyritys ei ole mikään rakentamisen asiantuntija.
> RakennustutkimusRTS Oy:n (www.rakennustutkimusrts.fi) asiantuntemus
> riittää tasantarkkaan kadunmiehen höynäyttämiseen.
Sovitaan näin. Mikä siis meni väärin ja missä on höynäytys?
Tarkoitatko sitä, että jättivät sisäpuolisen eristyksen haukkumatta vaikka
olisi pitänyt?
Mitä helevetin hyötyä raskaasta massasta on lämmöneristeen ulkopuolella
verrattuna siihen että se on sisäpuolella?
No, ei tietenkään mitään.
Repe
tero
hirsimökkien seinäratkaisut.
Ainakin minulle tuli pienenä yllätyksenä että tuo nykyisin monessa
mökkipaketissa oleva ratkaisu
hirsi+lisäeristys sisäpuolella on "väärä" tapa tehdä seinä.
Tähän liittyen oli jossain tv-ohjelmassa esitetty seuraavanlainen
seinäratkaisu.
Hirsi - paperi - 50mm koolaus+eriste - höyrysulku - 50/100mm koolaus +
eriste - paneli
Eli höyrysulku tulee eristekerroksen väliin. Perusteluna oli että näin
saadaan ehjempi höyrysulku
kuin jos sulku laitetaan juuri ennen paneelia (läpiviennit yms). Tärkeämpää
on se että höyrysulku on
kauttaaltaan ehjä kuin se että se on aivan paneelin takana.
Kommentteja.
Saas nähdä jos 20v päästä kiroillaan nyt tehtyjen ratkaisujen päälle... :)
tero
Petri Kärhä
> Hirsi - paperi - 50mm koolaus+eriste - höyrysulku - 50/100mm koolaus +
> eriste - paneli
> Eli höyrysulku tulee eristekerroksen väliin. Perusteluna oli että näin
> saadaan ehjempi höyrysulku
> kuin jos sulku laitetaan juuri ennen paneelia (läpiviennit yms). Tärkeämpää
> on se että höyrysulku on
> kauttaaltaan ehjä kuin se että se on aivan paneelin takana.
> Kommentteja.
Minusta tuo alkaa kuulostaa jo liian monimutkaiselta. Yksinkertaiset
ratkaisut on parempia. Tuo sisimmäksi tuleva 100 mm (?) paksu kerros
höyrysulun sisäpuolella kuulostaa näin äkkiseltään aika paksulta.
Höyrysulkuhan on likimain puolivälissä seinää.
Minusta hirsitalo ylimääräisellä koolauksella on kyllä muutenkin ihan
järjetöntä hommaa. Jos haluaa hirsitalon, niin sitten pitää tehdä
hirsitalo massiivihirrestä. Jos taas haluaa koolata rungon, niin miksei
sitten koolaa paksumpaa (200 mm) runkoa ja pinnoita sitä molemmin puolin
hirsipaneelilla? Tuollaiset sekasikiörakenteet on kalliimpia tehdä ja
monimutkaisuuden takia on aina mahdollista, että suunnittelija tai
rakentaja tekee virheen.
Lisäeristetyssä hirsitalossa yhdistyy kaikkien rakenteiden huonot
puolet. Hirret painuu, mutta lisäeristyksen koolaus ei, mikä aiheuttaa
ongelmia. Koolatun rungon teossa taas on ihan sama vaiva, kuin
tavallisessa talossa. Seinät rakennetaan kahteen kertaan. Ja
samannäköisen (hirsi)talon saisi loppujen lopuksi aikaan paneloinnilla
paljon helpommin. Nurkkasalvoksiakin taitaa nykyään saada irtotavarana.
make
> "make" <mar...@ranta.net> kirjoitti
> viestissä:9c00db72.02120...@posting.google.com...
>
> > Markkinatutkimusyritys ei ole mikään rakentamisen asiantuntija.
> > RakennustutkimusRTS Oy:n (www.rakennustutkimusrts.fi) asiantuntemus
> > riittää tasantarkkaan kadunmiehen höynäyttämiseen.
>
> Sovitaan näin. Mikä siis meni väärin ja missä on höynäytys?
> Tarkoitatko sitä, että jättivät sisäpuolisen eristyksen haukkumatta vaikka
> olisi pitänyt?
Sanotaanko vaikka näin, että: "Lennettiin Moskovaan sinivalkoisin
siivin Finnairin Tupolevilla". Tässä tapauksessa Aeroflot olisi
höynäyttänyt asiakastaan luulemaan omaa lentohärveliään Finnairin
koneeksi.
Edes Rakennustutkimus RTS Oy:tä ei ole olemassakaan, vaan
sylttytehtaan takana on Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy, joka vuodesta
toiseen yrittää ratsastaa valheellisesti RTS:n eli
Rakennustietosäätiön kunniakkaalla maineella.
Oikea RTS ei kirjoittele mitään juttuja, vaan RTS:n tutkimukset ovat
pelkkää FAKTAA.
>
> Mitä helevetin hyötyä raskaasta massasta on lämmöneristeen ulkopuolella
> verrattuna siihen että se on sisäpuolella?
Itse en ole rakennusalan asiantuntija, joten voin vain sanoa, että
eipä siitä kai haittaakaan ole, mikäli rakenteet ovat mitoitettu
siten, että ne täyttävät voimassa olevat ohjeet ja määräykset.(mutua)
>
> No, ei tietenkään mitään.
>
> Repe
-make-
make things stink