Ikuisuusaihe; suora sähkölämmitys vs. maalampö
MarkoV
jossa pystyy vertailemaan eri lämmitysjärjestelmiä.
Osaatteko sanoa pitääkö laskelman esittämät luvut paikkansa edes jotenkuten.
Laskelman kohteena 127m2 yksikerrosratkaisu, 2 hlö, tulo- ja poisto IV
LTO:lla.
Vertailussa vuosikulut ja hankintakustannukset
Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli ei
oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei niitä ota
huomioon?)
Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
Marko
Rauno Kangas
viestissä:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
>
> Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli ei
> oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei niitä ota
> huomioon?)
Noiden vertailujen tekeminen ei ole helppoa - arvosteleminen onkin paljon
helpompaa :-)
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
Viimeeksi kun itse selvitin noita lämmitysmuotoja - omasta mielestäni hyvin
seikkaperäisin ja puolueettomin laskelmin - taisi olla vuonna 1996 päädyin
suosittamaan laskelmat tilanneelle omakotitalorakentajalle suorasähköä
kaksitariffimittarilla varustettuna (kaukolämpö silloisella Espoon Sähkön
hinnoittelulla olisi ollut vielä parempi, muttei ollut saatavilla). Kaikkien
muiden lämmitysmuotojen kustannuksiin laskettiin tilakustannukset,
huoltokustannukset yms. ja päästiin takaisinmaksutuottoihin, jotka eivät
ylitä nykyistäkään varsin matalaa investointia. Siis suorasähköä suuremmille
perustamis- ja huoltokuluille ei saanut älykästä korkoa, vaikka
vaihtoehtoisten lämmönlähteiden kWh-hinta olikin alempi kuin suorasähkön.
Kun tähän lisätään se, että suorasähkö on kaikkein huolettomin ja helpoin
käytettävä, niin katsoisin kohtuullisen hyvin perustelluksi väittää, että
miksi laittaisit jotain muuta kuin suorasähköä - ei miksikään.
Tämä kaikki sillä varauksella, että kahdeksan vuotta ei ole muuttanut kuuta
maaksi tai päinvastoin.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Pauli Suikka
Ottaako laskelma huomioon hintakehityksen? Mitä luultavammin sähkö
kallistuu. Mihin lämpöpumpun 510e/vuosi perustuu?
Entäs muut vaihtoehdot, kuten puu ja öljy?
-Pauli
>
> Marko
>
>
--
Pauli Suikka
GRBAGE.pa...@GRBAGE.iki.fi
(Remove GRBAGE. parts from email address)
MarkoV
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:clh4ej$mj9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
>
> > Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> > Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
> >
> > Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli ei
> > oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei niitä
ota
> > huomioon?)
>
> Noiden vertailujen tekeminen ei ole helppoa - arvosteleminen onkin paljon
> helpompaa :-)
Näinhän se on ja siksi pitää yleensä tyytyä varsin yleistäviin laskureihin
jos ei halua tehdä laskelmia tuntitolkulla.
> > Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> > pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
>
> Viimeeksi kun itse selvitin noita lämmitysmuotoja - omasta mielestäni
hyvin
> seikkaperäisin ja puolueettomin laskelmin - taisi olla vuonna 1996 päädyin
> suosittamaan laskelmat tilanneelle omakotitalorakentajalle suorasähköä
> kaksitariffimittarilla varustettuna (kaukolämpö silloisella Espoon Sähkön
> hinnoittelulla olisi ollut vielä parempi, muttei ollut saatavilla).
Kaikkien
> muiden lämmitysmuotojen kustannuksiin laskettiin tilakustannukset,
> huoltokustannukset yms. ja päästiin takaisinmaksutuottoihin, jotka eivät
> ylitä nykyistäkään varsin matalaa investointia. Siis suorasähköä
suuremmille
> perustamis- ja huoltokuluille ei saanut älykästä korkoa, vaikka
> vaihtoehtoisten lämmönlähteiden kWh-hinta olikin alempi kuin suorasähkön.
> Kun tähän lisätään se, että suorasähkö on kaikkein huolettomin ja helpoin
> käytettävä, niin katsoisin kohtuullisen hyvin perustelluksi väittää, että
> miksi laittaisit jotain muuta kuin suorasähköä - ei miksikään.
Tuohon samaa tulokseen olen tullut itsekin. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta
tullut asuttua ok-talossa jossa suora sähkölämmitys pattereilla ja
lattialämmityksellä ja ei kyllä vaivattomampaa lämmitysmuotoa ole. Tietysti
isoa varaavaa takkaa tulee lämmitettyä säännöllisesti, mutta ei tuotakaan
oikein osaa ottaa vaivannäkönä. Sähköön menee vuodessa alle 1000e (siis
kaikkeen sähköön) eli ei tuota nyt niin järettömän kalliiksi voi laskea edes
käyttökustannuksiltaan.
Olisi kuitenkin kiva kuulla muiden lämmitysmuotojen valinnan tehdein
mielipiteitä asiasta.
Marko
-Arska-
peittääkseen teollisuuden tarpeeseen tarvittavan uuden (uusien) ydinvoimalan
rakentamis kustannukset.
Toisekseen sähkö on liian pitkälle jalostettua energiaa, jotta se
käytettäisiin taas pelkän lämmön tuottamiseen.
-Arska-
Petteri Soikkonen
news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> Vertailussa vuosikulut ja hankintakustannukset
> Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
Minusta reilumpi vertailukohde olisi sähkökaapelit lattiassa. Olisko
sellaiselle olemassa jotain hintaa?
Meillä noin 130neliön (alakerta) pumppu asennuksineen (n.10600), maapiiri
(600m) asennuksineen (n. 620) ja lattialämmitysputket (asennus pääosin itse)
(n. 1700) maksoi yht noin 13000eur. Lattilämmityksestä puuttuu vielä
termostaatit toimilaitteineen yms. Maalämpöpumppu vaatii melko ison tilan,
meillä se on erillisessä teknisessä
tilassa, sekin pitäisi huomioida kustannuksissa jotenkin.
Pumppujen hinnassa on reilusti ilmaa ja toivottavasti kilpailu puristaa
katteita pienemmiksi.
Mlpumpun etuna on se, että se sähkölämmityksen yksi muoto (==vaivaton) mutta
ei niin herkkä sähkön hinnan nousulle kuin suora sähkölämmitys. Lisäksi sen
kannattavuus kasvaa energiakulutuksen kasvaessa (esim. isossa perheessä ei
tarvitse olla niin tarkkana lämpimän veden lotraamisen kanssa).
Minulle maalämpöpumppu on jonkinlainen vakuutus mahdollisesti (ja minusta
todennäköisesti) tulevaisuudessa tulevia energian hinnannousuja vastaan.
Ellei sitten fuusioreaktori tms ihmeellinen uusi tekniikka muuta tilannetta.
Petteri
erkki
ikuisuuskysymyksellä:
Ostaako meridiesel vaiko bensakone?
Ongelmakenttä on yllättävän samankaltainen: meridiesel maksaa
moninkertaisesti bensamoottoriin nähden. Kuitenkin dieselillä ajettaessa
polttoainekustannukset ovat murto-osa bensiinimoottoriin nähden.
Veneilyssähän tämä ilmiö sitten saattaa vaikuttaa siihen kuinka paljon
raaskii veneillä. Asumisessahan tilanne ei ole aivan samankaltainen -
asuahan on vähän niinkuin pakko... Ne asiat jota sähkölämmitteisyydessä
sitten alkaa harkitsemaan ovat varmasti suihkun ja saunan käyttö ja
lämmityksen kanssa kikkailu sun muu sähkössä säästäminen = elintason
laskeminen.
Itse olen päätynyt maalämpöön toivoen, että inflaatio lieventää
perusinvestoinita joskus esim. 10 vuoden kuluttua, jolloin ehkä
naureskellaan sille, mihin hintaan tuon maalämpökokonaisuuden sai
silloin joskus. Sähkölämmityksessä ei tälläistä ilmiötä tulla
havaitsemaan, koska perusinvestointi aikoinaan oli niin 'halpa'.
Maalämpö siis mielestäni estää nuukailua asumisessa ja on huoleton,
mutta ei kannata, jos tietää ettei aio asua samassa talossa pitkää aikaa.
Se miten maalämpö sitten tulevaisuudessa vaikuttaa talon myyntiarvoon
onkin sitten vielä mysteeri. Venemaailmassahan tuo diesel on aika kova
juttu...
Horemheb
mahdollista energian hinnannousua varten. Kuinka nopeasti te maalämpömiehet
olette laskeneet säästävänne tuon 10 000 euroa + korot sähkölaskuissa?
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:cli4gd$37l$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Timo Ahonen
alueella ollaan. Laskin tuolloin että halvinkin
yösähköntarjoaja+fortuminyösiirto olisi ollut vuodessa vain 80€
halvempi, niin päädyimme vieläpä suoraan yleissähköön uudessa
ok-projektissamme. Tarkoitus lämmittää lattioita kokoajan ja
laskelmissa käytin lukuja yö 11000kwh päivä 9000kwh. Velkarahallahan
tässä pääasiassa rakennetaan, joten jos vielä laskee korot tuolle
maalämmölle, niin ei kyllä ihan kovin äkkiä maksa itseään takaisin.
Timo
Raksaprojekti: http://www.members.lycos.co.uk/timosdesign/raksa/raksaframe.htm
Petteri Soikkonen
news:B91fd.24$KS...@read3.inet.fi...
> Minua on aina ihmetyttänyt kenellä on varaa ottaa n. 10 000 euron
"vakuutus"
> mahdollista energian hinnannousua varten. Kuinka nopeasti te
maalämpömiehet
> olette laskeneet säästävänne tuon 10 000 euroa + korot sähkölaskuissa?
Vakuutukset ovat vakuutuksia. Minulla on ollut kotivakuutus ainakin 12
vuotta ja autovakuutuksia kaskoineen vielä pidempään. Ne vasta huonoja
sijoituksia ovat olleetkin. Voiko vakuutuksella "säästää"?
Minä _uskon_ energian hinnan rajuun nousuun tulevan 20 vuoden aikana.
Maalämpöpumppu on minun vakuutukseni sitä vastaan. Vesikiertoinen
lattialämmitys myös, joskin toivon, ettei minun tarvitsisi koskaan vaihtaa
lämmöntuottoa (jos tarvitsee, sähkön hinta on noussut todella korkeaksi).
Jos maalämpöpumpun investointi on maksanut itsensä (verrattuna
sähkölämmitykseen) korjauskuluineen itsensä 30 vuodessa takaisin, olen
tyytyväinen.
Pumpun saattaisi saada paljon halvemmallakin. LVI-miehet saavat esim.
thermian pumppuja onnisen tukusta halvimmillaan johonkin 5000-6000 euron
hintaan. Eli jos on tuollaisia tuttava- tai sukulaispiiirissä, voi maalämpö
investointina tulla huomattavasti edullisemmaksi. Me tavantallaajat joudumme
maksamaan "vakuutuksestamme" huomattavasti enemmän. Kuten kirjoitin,
maalämpöpumpuissa on reilusti katetta, kuten lvi-tavaroissa ja -urakoissa
yleensäkin.
Petteri
Jukka Immonen
news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> LTO:lla.
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
ei kannata, minun mielestä. Noilla neliömäärillä et ehkä löydä taulukkoa
jolla voisit taloudellisesti ml-systeemin perustelemaan. Tietysti sen voi
perustella muilla kriteereillä, jos niin haluaa. Itse kun noita parisen
vuotta sitten selvittelin, niin tulin omakohtaisesti siihen tulokseen että
n. 150 m2 on se raja jossa itse näkisin maalämmön järkeväksi investoinniksi.
Ja kun oman talon neliöit menivät tuon rajan yli, päätin pumppuun
investoida.
Oletko PILP:iä harkinnut (jos talo eteläisessä Suomessa), kun nuo neliöt
voisivat niiden systeemien resursseihin sopia? Jos sulle tulee varaava takka
ja LTO, ja talo tehdään nykyajan lämmöneristyskriteerien mukaisesti, niin ei
varmaan ostettavan lämpöenergian määrä tule kovin hirveä olemaan. Nämä nyt
sitten vaan ihan maallikon omia mutuja...
Jukka
Jouni Saari
"Jukka Immonen" <juk...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:RX3fd.28567$g4.5...@news2.nokia.com...
>
> Oletko PILP:iä harkinnut (jos talo eteläisessä Suomessa), kun nuo neliöt
> voisivat niiden systeemien resursseihin sopia? Jos sulle tulee varaava
takka
> ja LTO, ja talo tehdään nykyajan lämmöneristyskriteerien mukaisesti, niin
ei
> varmaan ostettavan lämpöenergian määrä tule kovin hirveä olemaan. Nämä nyt
> sitten vaan ihan maallikon omia mutuja...
>´
Voi sen talon tehdä vielä paremmilla eristeillä ja kunnon LTO:lla.
Aurinkokerääjä esilämmittämään käyttövettä, niin puoli vuotta menee ilman
mitään lämmityskuluja. Ilmalämpöpumppu ja takka keskelle taloa, saa vielä
lisäsäästöä ja muuta hyötyä. Takka on varalämmönlähde ja tunnelman tekijä.
ILP taas kuivaa kostealla kesällä ja putsaa ilmaa syksyllä ja keväällä,
helteillä saa vähän viilennystä. ILP on paljon halvempi kuin maalämpöpumppu,
ja sen voi asentaa vasta parin vuoden kuluttua. Säästää kuitenkin kymmeniä
prosentteja lämmityssähköstä ja tuo muuten mukavuutta. Kovilla pakkasilla
takka+nopeasti säätyvä sähkölämitys on kiva.
Taitaa maalämpö ja öljy olla turhan järeitä uudelle alta 150 neliöiselle
talolle. Perusinvestointi on kallis suhteessa suorasähkön käyttökuluihin.
Aurinkokeräin ja ILP skaalautuu paremmin..
Arto Leppisaari
lattialämmitykseen niinkuin joku jo mainitsi. Patterit vs. lattialämmitys on
mukavuudeltaan, kalustettavuudeltaan yms. täysin erilaiset.
Ja yksitariffi sähköllä eli lattia lämpiää myös päivisin. Pelkästään yöllä
lämmitettävä lattia on käyttömukavuudeltaan huonompi pakkaskautena koska
iltaa kohti huonelämpötila ja lattianlämpötila laskee.
Onko sähkölämmityslaskelmassa käyttövesivaraajan hinta sekä sen kuluttama
sähkö mukana? Maalämpöpumpuissa tuo yleensä samassa paketissa joten on
varmaan mukana myös lämpöpumppu laskelmassa.
Tuo lämpöpumppu hinta voisi pitää paikkansa porakaivon kanssa, mutta
maaputkistolla on yläkanttiin.
Omaan talooni Lämpöässä 9V lämpöpumppu (täysin asennettuna) maaputkistolla
ja lattialämmitys tuli maksamaan 14500e , kaksikerrosratkaisu,
lattia-pintaala 191m2. Omaa työtä vain maaputken kaivantoon asentaminen.
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
juha
Itsekin aihetta pohtineena hylkäsin maalämmön sen kalleuden vuoksi.
Olisin tosin ottanut sen, jos olisin saanut maapiirin tungettua
tontilleni. Vaikkakin myyjien mielestä riittävä letkumäärä (300 m)
olisi mahtunut tontilleni, niin tehtaiden edustajat taasen sanoivat
suoraan, että 300 metriä ei minulle riitä (180 m^2 + 4 henk.).
Maalämpö oli siis pois laskuista, koska porakaivo olisi tullut
maksamaa liikaa. Vaihtoehdot siis suorasähkö tai varaava systeemi
yösähköllä. Päädyin lopulta varaavaan malliin, koska halusin
vesikeirtoisenlattialämmityksen. Ja tämä sen takia, että jos joskus
nuo maalämpöpumput halpenevat, niin heitän energiavaraajan ovesta ulos
ja otan maalämpöpumpun.
- Jussi
Janne Raekallio
news:QM6fd.28560$k4.5...@news1.nokia.com...
> Jotta vertailu olisi reilu niin se olisi tehtävä sähkökaapeli
> lattialämmitykseen niinkuin joku jo mainitsi. Patterit vs. lattialämmitys
on
> mukavuudeltaan, kalustettavuudeltaan yms. täysin erilaiset.
Onko siinä kalustettavuudessa juuri eroa? Patterin eteen on jätettävä
jonkinmoinen rako, mutta eipä se juuri kalustamista rajoita. Mukavuus taas
taitaa olla enemmän itse lattiasta kiinni. Vanhan talon kylmä ja vetoisa
lattia tai uudenkin talon laattalattia kyllä varmasti muuttuu mukavammaksi
jos siinä on lämmitysvastukset. Muussa tapauksessa pattereiden etuna on se,
että lattian lämpötila ei vaihtele.
Janne
JukkaK
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
>
Kun se on niin uutta, trendikästä ja hienoa ;-)
Sähkölämmitys sen sijaan on vanhanaikaista, halpaa ja (liian?) helppoa.
JukkaK
Petri
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message
news:jP9fd.28572$k4.5...@news1.nokia.com...
Liian toimiva ja vaivaton.
Noh, lähdin mukaan provosointiin. Maalämpö on oikeasti fiksu juttu, noin
laajemmin ajateltuna.
Itseäni siinä huolettaa seuraavat asiat;
- kuten jo sanottukin, maalämmöstä rahastetaan vielä säälittä
- tuntuu nuo kompressorit ja vehkeet hajoilevan aivan liian usein.
T Soukko
> Jos maalämpöpumpun investointi on maksanut itsensä (verrattuna
> sähkölämmitykseen) korjauskuluineen itsensä 30 vuodessa takaisin, olen
> tyytyväinen.
Kestääkö tuo pumppu kolmeakymmentä vuotta? Vai pitääkö 17 vuoden päästä
invrestoida uuteen koneeseen? Onko noiden kestoiästä mitään tietoa?
Jääkaappi taitaa parhaimmillaan potkia vielä kolmenkymmenen vuoden
päästäkin.
t.Tero
MarkoV
"Arto Leppisaari" <arto.le...@nokia.com> wrote in message
news:QM6fd.28560$k4.5...@news1.nokia.com...
> lattialämmitykseen niinkuin joku jo mainitsi. Patterit vs. lattialämmitys
on
> mukavuudeltaan, kalustettavuudeltaan yms. täysin erilaiset.
Mielestäni siinä laskelmassa oli osa lattialämmityskaapeleilla ja osa
pattereilla.
> Ja yksitariffi sähköllä eli lattia lämpiää myös päivisin. Pelkästään yöllä
Miksi yksitariffi? Voihan sitä käyttää kaksiaikasähköäkin suorana. Eli eihän
sitä tarvitse pelkällä yösähköllä lämmittää. Meillä ainakin latiiat lämpenee
silloin kun niiden tarvitsee lämmitä, ei kellonajan mukaan...
> lämmitettävä lattia on käyttömukavuudeltaan huonompi pakkaskautena koska
> iltaa kohti huonelämpötila ja lattianlämpötila laskee.
Ei jos ei käytetä vain yösähköä.
> Onko sähkölämmityslaskelmassa käyttövesivaraajan hinta sekä sen kuluttama
> sähkö mukana? Maalämpöpumpuissa tuo yleensä samassa paketissa joten on
> varmaan mukana myös lämpöpumppu laskelmassa.
Tuota en osaa sanoa.
T Soukko
> Ja yksitariffi sähköllä eli lattia lämpiää myös päivisin. Pelkästään yöllä
> lämmitettävä lattia on käyttömukavuudeltaan huonompi pakkaskautena koska
> iltaa kohti huonelämpötila ja lattianlämpötila laskee.
Ei pelkästään yöllä lämmittävää kutsutakaan suoraksi sähkölämmitykseksi.
Toisaalta voi kaksitariffisähkölläkin lämmittää yötä-päivää, joskus
jopa kannattavasti.
Mutta mukavuuteen mun oikeastaan piti kommentoida: meillä on osittain
laattaan varaava lämmitys, pääasiassa laatta lämpenee vain yöllä,
kylmimpinä aikoina myös päivällä. Mukava on...
Sitäpaitsi on mukavampi mennä nukkumaan vähän viileässä kuin liian
lämpöisessä.
Mutta ehkä tasainen 21 asteen lämpö on kaikkein mukavin, ihan tasaista
on vaan vaikea saada millään, jos kuitenkin täytyy ulko-ovia availla ja
useimmiten ilmanvaihdonkin kautta tulevan ilman lämpötila vaihtelee
jonkiun verran. En usko että edes suoralla sähköllä lämpenevä kaapeli
pystyy pitämään huoneen lämpötilaa edes asteen tarkkuudella samana kokoajan.
t.Tero
RA
> Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
Mistähän nää luvut tulevat? Meillä on vajaan vuoden vanha Thermia
vm. 56 rintamamiestalossa öljylämmityksen korvaajana (vanhat vesikierto-
patterit edelleen). Ja tämän hetken näkymien mukaan talon *kokonais*
sähkönkulutus jää hieman vajaaseen 10000 kWh/vuosi josta lämpöpumpun
osuus todennäköisesti aika tarkkaan myyjän arvioima 6000kWh. Aiemmin
öljyä kulunut 2400-2700 litraa/vuosi. Sähkölämmityksen kanssa kokonais
kulutus olisi todennäköisesti lähemmäs 30000kWh. Kun otetaan vielä huomioon,
että maalämmön hyötysuhde on vielä parempi lattialämmityksen kanssa, niin
pistää tuo laskelma ihmettelemään.
> Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli
> ei oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei
> niitä ota huomioon?)
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle)
> miksi pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
Meillä tilanne on sillä tavalla eri, että vanha talo nielee tuota
lämpötehoa
hieman eri tavalla ja ideana oli myös, ettei tartte rueta lisäeristämään
niin kiiruusti.
Kuitenkin, kuten muutkin olivat sanoneet - ei tarvi miettiä suihkuttelenko
nyt
5min vai 15min, pidänkö huonelämpötilaa vähän korkeampana tai stressata
siitä
paljonko sähkö/öljy maksaa. Ja ompahan vielä hyvä mieli siitäkin, että
saastuttaa
vähemmän (joskus voisi hankintaa ajatella muunkin kuin puhtaan rahan
kannalta!).
-RA
j...@genera.sci.fi
T Soukko <di...@surfeu.fi> wrote:
>Kestääkö tuo pumppu kolmeakymmentä vuotta? Vai pitääkö 17 vuoden päästä
>invrestoida uuteen koneeseen? Onko noiden kestoiästä mitään tietoa?
Kompressorin voi joutua vaihtamaan aikaisemminkin, mutta ei koko
laitetta tarvi ulos raahata. Sopivia kompressoreita löytyy
varmaan 15 vuoden päästäkin eivät nuo ole edes kovin kalliita.
Sama pumppujen kanssa.
Itse asiassa eniten pelkään elektroniikan puolesta. LVI-tavaralle
30 vuotta ei ole aika eikä mikään mutta säätimet voivat paukkua
aikaisemminkin ja varaosia on aivan turha etsiä 15 vuoden päästä
ainakaan kohtuulliseen hintaan. Mutta luultavasti säätimiä
tehdään silloinkin ja ainakin LämpöÄssän mukana tuli sähkökuvat
joten vaikka SLP tekisi konkurssin niin vaihto varmaan onnistuu.
Parempi ainakin olisi, kun tuo laite ei mahdu ulos seiniä purkamatta. :-)
Juha
Jukka Marin
> Itse olen päätynyt maalämpöön toivoen, että inflaatio lieventää
> perusinvestoinita joskus esim. 10 vuoden kuluttua, jolloin ehkä
> naureskellaan sille, mihin hintaan tuon maalämpökokonaisuuden sai
> silloin joskus. Sähkölämmityksessä ei tälläistä ilmiötä tulla
> havaitsemaan, koska perusinvestointi aikoinaan oli niin 'halpa'.
Varsinaisesti ylläolevaan liittymättä: Mielenkiintoista, miten ainakin
omassa kaupungissani tontin vuokraajan on _pakko_ liittyä kaukolämpöön,
halusi tai ei. Kaupunki siis kieltää ja estää esim. maalämmön käytön
myymillään/vuokraamillaan tonteilla. Onko tämä yleinenkin käytäntö ja
voiko maalämpöä hyödyntää vain "korvessa", minne ei vielä ole tarjolla
kaupungin monopolilämpöä?
Kaukolämpöenergia on "edullista", mutta ainakin täällä korkeat perus-
maksut tasaavat näennäistä edullisuutta kummasti :-(
-jm
V-M Sorola
säädetään nappulasta, lattialämmitys, jos vikaa ei tee se itse-mies voi
juuri mitään? Huomioidaanko yleensä laskelmissa kaukolämmön vrt sähkö isompi
"kynnysraha" (joka tosin menee yleensä lainaan josta verovähennykset), sähkö
kai halvempi aloittaa mutta kk maksut kai isommat (suoraan omasta pussista
kun ei korkovähennyksen piirissä?)
Motiva tms (muistaakseni) joissa energia-asioita käsitellään kertoo että
esim astianpesukoneella keskimääräisessä käytössä jopa 40% halvempaa kun voi
käyttää muulla kuin sähköllä lämmitettyä vettä? Sama suunta pyykinpesussa?
En tunne yhtään ihmistä jolla sähkölämmitys eikä manailisi laskuja...mutta
kukaan ei kiroa kaukolämpömaksua...en tiedä ketään joka olisi luopunut
kaukolämmöstä ja vaihtanut sähköön, toisinpäin kyllä (ja kattilan/varaajan
sai vielä myytyä hyvään hintaan)...
Jokatapauksessa monimutkaista arvioida.
t.
Rauno Kangas
viestissä:slrncnqk3g...@pyy.embedtronics.fi...
> Varsinaisesti ylläolevaan liittymättä: Mielenkiintoista, miten ainakin
> omassa kaupungissani tontin vuokraajan on _pakko_ liittyä kaukolämpöön,
> halusi tai ei. Kaupunki siis kieltää ja estää esim. maalämmön käytön
> myymillään/vuokraamillaan tonteilla. Onko tämä yleinenkin käytäntö ja
> voiko maalämpöä hyödyntää vain "korvessa", minne ei vielä ole tarjolla
> kaupungin monopolilämpöä?
Minulle on jostain jäänyt sellainen käsitys, että kaukolämpöpakko olisi
kilpailulainsäädännön vastaisena lopetettu jo ajat sitten.
Petri
> "Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
> viestissä:slrncnqk3g...@pyy.embedtronics.fi...
>
>> Varsinaisesti ylläolevaan liittymättä: Mielenkiintoista, miten ainakin
>> omassa kaupungissani tontin vuokraajan on _pakko_ liittyä kaukolämpöön,
>> halusi tai ei. Kaupunki siis kieltää ja estää esim. maalämmön käytön
>> myymillään/vuokraamillaan tonteilla. Onko tämä yleinenkin käytäntö ja
>> voiko maalämpöä hyödyntää vain "korvessa", minne ei vielä ole tarjolla
>> kaupungin monopolilämpöä?
>
> Minulle on jostain jäänyt sellainen käsitys, että kaukolämpöpakko olisi
> kilpailulainsäädännön vastaisena lopetettu jo ajat sitten.
> --
Kyllä; tällainen menettely ei ole ENÄÄ mahdollista.
Jukka Marin
Kuopion kaupunki myy juuri uusia ok-tontteja (näin ilmoituksen lehdessä
viikko-pari sitten) ja myynti-ilmoituksessa yhtenä ehtona mainittiin,
että kaukolämpöverkkoon _on_ _liityttävä_.
Näyttää löytyvän myös täältä:
http://iis.kuopio.fi/tevi/rakenta/tonttikartat/savolanniemi/omakotitontit/myytOK2004.htm
"Rakennukset on liitettävä kaukolämmitykseen."
-jm
. oinonen @luukku.com Jorma Oinonen
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestissä:slrncnrlh1...@pyy.embedtronics.fi...
Ja Mikkelissä myös sama tilanne, pari viikkoa sitten joku juuri valitti
asiasta paikallislehden yleisönosastolla kun kaupunki pakottaa ottamaan
kaukolämmön ja samanaikaisesti kaupungin omistama energiayhtiö nostaa
kaukolämmön hintaa.
JO
Jukka Marin
> En tunne yhtään ihmistä jolla sähkölämmitys eikä manailisi laskuja...mutta
> kukaan ei kiroa kaukolämpömaksua...en tiedä ketään joka olisi luopunut
> kaukolämmöstä ja vaihtanut sähköön, toisinpäin kyllä (ja kattilan/varaajan
> sai vielä myytyä hyvään hintaan)...
Kaukolämmön vuotuisella perusmaksulla maksaisin nykyhinnoilla 3552 kWh
sähköä, joten kaukolämpö ei pienellä kulutuksella olekaan niin edullista
kuin annetaan ymmärtää. 5266 kWh vuosikulutuksella hinnat ovat tasoissa
ja vasta siitä eteenpäin kaukolämpö on edullisempi (unohtaen liittymis-
maksut jne).
No, meillä "onneksi" kulutus on reilusti isompi, joten jotain säästöä
voi kuvitella saavuttavansa. Toisaalta on täysin kaupungin monopolin
armoilla eikä lämpöenergiaa voi hankkia muualta.
-jm
Rauno Kangas
viestissä:417dedeb$0$20423$39db...@news.song.fi...
>> Näyttää löytyvän myös täältä:
>>
>> http://iis.kuopio.fi/tevi/rakenta/tonttikartat/savolanniemi/omakotitontit/myytOK2004.htm
>>
>> "Rakennukset on liitettävä kaukolämmitykseen."
>>
>> -jm
>
> Ja Mikkelissä myös sama tilanne, pari viikkoa sitten joku juuri valitti
> asiasta paikallislehden yleisönosastolla kun kaupunki pakottaa ottamaan
> kaukolämmön ja samanaikaisesti kaupungin omistama energiayhtiö nostaa
> kaukolämmön hintaa.
Kysymys kaukolämpöpakon pätevyydestä on sen verran kiinnostava, että
kirjoittelin ja lähetin juuri kuluttaja-asiamiehen toimistolle kyselyn
asiasta.
Saas nähdä, vaivautuvatko vastaamaan. Viimeeksi kun kysyin
kuluttaja-asiamieheltä "talopakettikaupan vakuudettomista käsirahoista",
täytyi vastausta hakea reitillä: oma kansanedustaja...kauppa- ja
teollisuusministeri...kuluttaja-asiamies ja silloinkin homma oli mahdollista
vain, koska tuo ministeri sattui olemaan oikean puolueen mies ja
kansanedustajani kaveri :-)
Petri Soini
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
>
Minulla maalämmön perustelu oli sama mikä monilla isoilla organisaatioilla
säästökampanjoissaan: "Jotain pitää säästää, maksoi mitä maksoi" :)
Oikeasti: maalämpöpumppu vei minulla vuodessa 4830 kWh energiaa.
kaksi kertaa tuon verran voin rehellisesti laskea säästäneeni
sähkölämmitykseen nähden ja energian hinnalla 7 c/kWh tulee
siis vuosisäästöksi 676e, tuon kymppitonnin mitä laitoin lämmitykseen
enemmän säästän takaisin vasta parissakymmenessä vuodessa nykyisillä
(alhaisilla) koroilla, joten ei se mikään loistava investointi
ainakaan nykyisillä sähköenergian hinnoilla ole.
Toki oletan että sähkön hinta nousee, joten ehkä sittenkin?
Pete
PJK
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
news:slrncnrrms...@pyy.embedtronics.fi...
Otitko laskelmassasi huomioon sen, että myös kaukolämpötalossa tarvitaan
sähköä ?
Sähköliittymässähän on myös ikävät perusmaksut, mittarivuokrat jne..
Antti Häikiö
>
> Otitko laskelmassasi huomioon sen, että myös kaukolämpötalossa tarvitaan
> sähköä ?
> Sähköliittymässähän on myös ikävät perusmaksut, mittarivuokrat jne..
>
>
No eikös nuo nyt ole maksettava, oli lämmitysmuoto mikä tahansa. Siis
jos käyttää sähköä.
--
Antti Häikiö
PJK
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:cll4sj$qlu$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kyllä kyllä. Kaukolämmittäjä maksaa molempien sydeemien perusmaksut.
Koska edullisuus tai kalleus muodostuu kokonaiskustannuksista, mielestäni
kaikki pitää ottaa huomioon, tai pettää itseään.
(kaukolämmittäjä itsekin ....)
Ossi Haapakoski
news:6lnfd.5792$Wp5....@reader1.news.jippii.net...
> MarkoV wrote:
> > Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> > pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
> Oikeasti: maalämpöpumppu vei minulla vuodessa 4830 kWh energiaa.
> kaksi kertaa tuon verran voin rehellisesti laskea säästäneeni
> sähkölämmitykseen nähden ja energian hinnalla 7 c/kWh tulee
> siis vuosisäästöksi 676e, tuon kymppitonnin mitä laitoin lämmitykseen
> enemmän säästän takaisin vasta parissakymmenessä vuodessa nykyisillä
> (alhaisilla) koroilla, joten ei se mikään loistava investointi
> ainakaan nykyisillä sähköenergian hinnoilla ole.
> Toki oletan että sähkön hinta nousee, joten ehkä sittenkin?
Oikeasti: sähkölämmittäjä ei maksa lämmityssahköstä 7 c/kWh kuten
yleissähköllä lämpöpumppua pyörittävä maalämmittäjä - esim. minulla lämmitys
maksaa 5.34 c/kWh, jolla hinnalla tuon investoinnin takaisinmaksuaika venyy
noin 1.3 kertaiseksi. Halvempaakin sähköä olisi varmaan saatavilla kunhan
jaksaisi kilpailuttaa.
Ossi
Jukka Marin
> Otitko laskelmassasi huomioon sen, että myös kaukolämpötalossa tarvitaan
> sähköä ?
> Sähköliittymässähän on myös ikävät perusmaksut, mittarivuokrat jne..
Jätin sähköliittymän perusmaksun (taisi olla 1 e/kk) huomioimatta, koska
sähköä tarvitaan joka tapauksessa (tietokoneet eivät toimi kaukolämmöllä).
Laskin siis sähkön osalta energian, siirtohinnan ja verot, kaukolämmöstä
energian ja vuotuiset perusmaksut.
-jm
Antti Häikiö
Niin, mutta nuo sähkön perusmaksut kuuluvat kumpaankin lämmitysmuotoon,
näin ollen ne voi olla huomioimatta ja todeta perusmaksun liittyvän
esimerkiksi jääkaapin käyttökuluihin. Niin kauan kuin sähköä käyttää on
perusmaksu maksettava, joten sähkön perusmaksuja ei pidä
lämmityskuluvertailuissa ottaa huomioon. Kaukolämmön osalta ne on
tietenkin otettava, koska jos ei lämmitä kaukolämmöllä ei tuota maksua
tarvitse maksaa.
--
AH
Petri Soini
> Oikeasti: sähkölämmittäjä ei maksa lämmityssahköstä 7 c/kWh kuten
> yleissähköllä lämpöpumppua pyörittävä maalämmittäjä - esim. minulla lämmitys
> maksaa 5.34 c/kWh, jolla hinnalla tuon investoinnin takaisinmaksuaika venyy
> noin 1.3 kertaiseksi. Halvempaakin sähköä olisi varmaan saatavilla kunhan
> jaksaisi kilpailuttaa.
>
Vantaalla en ainakaan osta sähköä tuollaisiin hintoihin, sillä pelkät
siirtomaksut tekee jo 2-3 c/kWh. Pelkkä yösähkö maksaa (kilpailutettunakin)
n. 5 c/kWh siirtokuluineen. Tietenkin jos systeemi on kokonaan varaava, eikä ns.
suorasähkö niin silloin toki voi pästä 5c hintaan lämmityksen osalta.
Silloin tosin systeemin hintaerokaan ei ole enää kymppitonnia,
koska tarvitaan iso varaaja ja tila sille ja vesikierron shuntti
automatiikkoineen ja vesikiertolämmitys).
(varaava lattialaatta ei ole minusta vertailukelpoinen,
koska siinä tingitään jo mukavuudesta jos se lämpiää pelkällä yösähköllä).
Minulla on aikasähkö siis nytkin käytössä ja tulee halvemmaksi
ainakin Vantaan Energian verkossa, jossa yösähköaika on varsin pitkä.
Pete
Jouni Saari
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:cll6l9$sp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Niin, mutta nuo sähkön perusmaksut kuuluvat kumpaankin lämmitysmuotoon,
> näin ollen ne voi olla huomioimatta ja todeta perusmaksun liittyvän
> esimerkiksi jääkaapin käyttökuluihin.
Kyllä sähkölämmitys vaikuttaa kiinteisiin kk-kuluihin, isompi sulakekoko ja
kaksitariffi maksaa enemmän kuin 25A perusliittymä yhdellä mittarilla. Ei
kovin iso vaikutus, mutta vaikuttaa kuitenkin.
Marko Hantula
> Vertailussa vuosikulut ja hankintakustannukset
> Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
>
> Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli ei
> oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei niitä ota
> huomioon?)
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
No eikos tama ole helppo yhtalo, noin 10Ke investoinnilla saat 370e
saaston
vuodessa, eli sijoittamasi raha tuottaa 3.7% vuodessa verottomana
kateen. Tama olettaen siis etta systeemi toimii ikuisesti (ts.
loppuelamasi), etka joudu sita siis uusimaan esim. 20v paasta.
Marko
Pentti
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:OOpfd.5840$qf3....@reader1.news.jippii.net...
>
> Kyllä sähkölämmitys vaikuttaa kiinteisiin kk-kuluihin, isompi sulakekoko
ja
> kaksitariffi maksaa enemmän kuin 25A perusliittymä yhdellä mittarilla. Ei
> kovin iso vaikutus, mutta vaikuttaa kuitenkin.
>
Aika suuri talo pitää olla, jos sähkölämmityksesäkään tarvitsee yli 3x25A
liittymän. Sulakekoon kasvattaminen ei käynyt meillä edes mielessä.
Meillä on ihan yleissähkölämmiteinen talo - kaksitariffimittaus oli kyllä
harkinnassa, mutta hintaero _suorassa_ sähkölämmityksessä jää
laskennallisesti erittäin pieneksi yleissähköön verrattuna. Sähkön
perusmaksut ovat täysin samat kuin maa- tai öljylämmittäjillä.
Pentti
Matti
Meillä on naapurin kanssa lähes samankokoiset talot ja samanlainen
perusrakenne. Naapurilla osittain varaava sähkölämmitys, osittain
sähköpattereilla, takka käytössä talvella kerran viikossa, sähkönkulutus 30
000 kWh/vuosi. Meillä maalämpöpumppu ja kaikkialla vesikiertoinen
lattialämmitys, takkaa käytetty kerran kuussa, sähkönkulutus 20 000 kWh.
Lämmitettävää lattiaa molemmissa noin 300 m2, talot valmistuneet 2002.
Lämmityksen säädöissä on vielä virittelyä joten uskon että tuosta vielä
tullaan alas. Hankintakustannuksia ei ole verrattu, ovat jo unohtuneet.
Talon koko vaikuttaa luonnollisesti vertailun tulokseen.
terv. matti
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> Piruuttain katselin rakentaja-kanavan sivuja ja siellä ollutta laskuria
> jossa pystyy vertailemaan eri lämmitysjärjestelmiä.
> Osaatteko sanoa pitääkö laskelman esittämät luvut paikkansa edes
jotenkuten.
> Laskelman kohteena 127m2 yksikerrosratkaisu, 2 hlö, tulo- ja poisto IV
> LTO:lla.
> Vertailussa vuosikulut ja hankintakustannukset
> Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
> Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
>
> Lämmitykset ovat vieneet yhtä paljon rahaa 28 vuoden kuluttua mikäli ei
> oteta huomioon mitään huoltokuluja yms. (Ilmeisesti laskelma ei niitä ota
> huomioon?)
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
>
> Marko
>
>
Jukka Marin
> Aika suuri talo pitää olla, jos sähkölämmityksesäkään tarvitsee yli 3x25A
> liittymän. Sulakekoon kasvattaminen ei käynyt meillä edes mielessä.
No pelkällä sähköllä joutuu kyllä jo kikkailemaan - laitapa päälle kiuas,
liesi, uuni ja lämmitys ynnä laske vielä parista suihkusta mukavan
lämmintä vettä, niin eipä riitä 3x25A.
(Jotain hyvää kaukolämmössäkin.. ja varmaan maalämmössä, jos systeemi on
mitoitettu riittäväksi.)
-jm
JK
> On 2004-10-26, Pentti <penttir...@suomi24.fi> wrote:
>> Aika suuri talo pitää olla, jos sähkölämmityksesäkään tarvitsee yli
>> 3x25A liittymän. Sulakekoon kasvattaminen ei käynyt meillä edes
>> mielessä.
>
> No pelkällä sähköllä joutuu kyllä jo kikkailemaan - laitapa päälle
> kiuas, liesi, uuni ja lämmitys ynnä laske vielä parista suihkusta
> mukavan lämmintä vettä, niin eipä riitä 3x25A.
Täysin maallikkona uskallan väittää, että suunnittelija on tehnyt
virheen jos sähköpatterit ja sähkökiukaan saa samaan aikaan päälle.
Kiuasta käytetään kuitenkin niin vähän aikaa kerrallaan, ettei lämpö
ehdi mihinkään laskea vaikka sinä aikana patterit/ osa pattereista olisi
virrattomina.
Tietääkseni tällainen kytkentä tehdään juuri siitä syystä, ettei tarvita
niin suuria pääsulakkeita.
Jukka Marin
> Täysin maallikkona uskallan väittää, että suunnittelija on tehnyt
> virheen jos sähköpatterit ja sähkökiukaan saa samaan aikaan päälle.
> niin suuria pääsulakkeita.
Sitäpä juuri tarkoitin. Sähkölämmitystalossa ei lämmintä vettäkään ole
käytettävissä rajattomasti jne. eli monesta asiasta on tingitty, kun
teho ei muuten riitä. (Juu, saa sen kuumavesihanan kiinni, tiedän..)
Onpas "edullista" sähköä nykyään, 8.18 s/kWh. :-(
-jm
Rauno Kangas
viestissä:slrncntafi...@pyy.embedtronics.fi...
> Onpas "edullista" sähköä nykyään, 8.18 s/kWh. :-(
Toi on äkkiä stekattu. Klikkaa linkkiä ja tarkista sähkön hinta.
https://www.vaihtovirta.fi/etusivu.html
Jukka Marin
>> Onpas "edullista" sähköä nykyään, 8.18 s/kWh. :-(
>
> Toi on äkkiä stekattu. Klikkaa linkkiä ja tarkista sähkön hinta.
>
> https://www.vaihtovirta.fi/etusivu.html
Eipä ollut juuri säästömahdollisuutta tuon mukaan. Pisti vain silmään,
kun täällä muutamat puhuvat viiden sentin sähköstä..
-jm
Ossi Haapakoski
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
news:slrncnucv8...@pyy.embedtronics.fi...
Niinpä - paikalliselta sähköntoimittajalta ostan reilun viiden sentin
kokonaishinnalla lämmityssähkön. Vuodenaikatarifilla lämmitän huhtikuusta
lokakuuhun ympäri vuorokauden ja marraskuusta maaliskuuhun vain yöaikaan -
päiväsähkö viideltä kuukaudelta maksaa noin 9.5 senttiä, mutta viidessä
vuodessa sillä ei ole ollut tarvista lämmittää. Lämmitysmukavuudesta ei
tarvitse tinkiä, kun vaimo on kotona ja voi kylmemmällä ilmalla laittaa
tulen takkaan tai leivinuuniin jo aamupäivästä. 100mm paksu lattia pitää
lämmön suhteellisen tasaisena yövarauksella vielä -15 ilmoilla, mutta
kylmemmällä vaatii päivittäin polttoa jompaan kumpaan tulisijaan.
Muuten vaihtovirta tarjosi minulle sähköä 56 euroa kalliimmalla vuodessa -
en taida vaihtaa toimittajaa.
Ossi
jth
>
> Kysymys kaukolämpöpakon pätevyydestä on sen verran kiinnostava, että
> kirjoittelin ja lähetin juuri kuluttaja-asiamiehen toimistolle kyselyn
> asiasta.
Juu, onhan se kilpailun rajoittamista, mutta entäs jos ajatellaan vähän
toisinpäin.
Olet hankkimassa tonttia kaava-alueelta ja kaavassa ym. ohjeissa selvästi
sanotaan etukäteen, että alueella on kaukolämpö ja siihen on liityttävä.
Mikäs pakko on sitten hommata tonttia siltä alueelta ? Tai onko sekään
kokonaisuutta ajatellen järkevää, että kaupunki vetää kaukolämpöputket
jollekin uudelle alueelle ja sitten kukaan ei liity siihen verkkoon ?
Nämä energia- ja lämmitysasiat on aina hankalia, tai mukavia, kun niissä on
niin monta näkökohtaa.
t. Jyrki
Ari Matikainen
news:Pfwfd.817$722...@read3.inet.fi...
> Tässä eräs vertailutesti:
>
> Meillä on naapurin kanssa lähes samankokoiset talot ja samanlainen
> perusrakenne. Naapurilla osittain varaava sähkölämmitys, osittain
> sähköpattereilla, takka käytössä talvella kerran viikossa, sähkönkulutus
30
> 000 kWh/vuosi. Meillä maalämpöpumppu ja kaikkialla vesikiertoinen
> lattialämmitys, takkaa käytetty kerran kuussa, sähkönkulutus 20 000 kWh.
> Lämmitettävää lattiaa molemmissa noin 300 m2, talot valmistuneet 2002.
> Lämmityksen säädöissä on vielä virittelyä joten uskon että tuosta vielä
> tullaan alas. Hankintakustannuksia ei ole verrattu, ovat jo unohtuneet.
>
> Talon koko vaikuttaa luonnollisesti vertailun tulokseen.
Onko henkilölukumäärä sama, ehkä jopa ikärakennekin?
Silloin tuo on kohtuullisen hyvä vertailu. Karkeasti tulee
900 euroa eroa joka vuosi nykyisillä sähkönhinnoilla.
>Hankintakustannuksia ei ole verrattu, ovat jo unohtuneet
Siinä tulee eroa vastukset vs. vesikiertoinen. Itselläni taisi
vesikiertoinen olla luokkaa 2500 euroa ja 230 m2. Voin
muistaa väärinkin.
...ari
Pauli Suikka
Kummia kittuuttajia. Puulämmityksessä käy pari palikkaa nakkaamassa pesään niin
jopa riittää lämmintä + lämmintä vettä vaikka naapureille.
-Pauli
--
Pauli Suikka
GRBAGE.pa...@GRBAGE.iki.fi
(Remove GRBAGE. parts from email address)
Arto Leppisaari
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
>
> "Arto Leppisaari" <arto.le...@nokia.com> wrote in message
> news:QM6fd.28560$k4.5...@news1.nokia.com...
> > Jotta vertailu olisi reilu niin se olisi tehtävä sähkökaapeli
> > lattialämmitykseen niinkuin joku jo mainitsi. Patterit vs.
lattialämmitys
> on
> > mukavuudeltaan, kalustettavuudeltaan yms. täysin erilaiset.
>
> Mielestäni siinä laskelmassa oli osa lattialämmityskaapeleilla ja osa
> pattereilla.
>
> > Ja yksitariffi sähköllä eli lattia lämpiää myös päivisin. Pelkästään
yöllä
>
> Miksi yksitariffi? Voihan sitä käyttää kaksiaikasähköäkin suorana. Eli
eihän
> sitä tarvitse pelkällä yösähköllä lämmittää. Meillä ainakin latiiat
lämpenee
> silloin kun niiden tarvitsee lämmitä, ei kellonajan mukaan...
Totta. Tariffi voi olla kumpi vaan.
> > Tuo lämpöpumppu hinta voisi pitää paikkansa porakaivon kanssa, mutta
> > maaputkistolla on yläkanttiin.
> > Omaan talooni Lämpöässä 9V lämpöpumppu (täysin asennettuna)
maaputkistolla
> > ja lattialämmitys tuli maksamaan 14500e , kaksikerrosratkaisu,
> > lattia-pintaala 191m2. Omaa työtä vain maaputken kaivantoon asentaminen.
Lämmityksen sähkönkulutuksesta piti vielä sanomani että tuo 510e/vuosi joka
oli laskettu 127m2 talolle maalämmityksellä näyttäs olevan hyvin lähellä
sähkönkulutusta (lämpöpumpun) omassa talossani (n. 550e/v) ja neliöitä on
kuitenkin 191m2.
Juha Ruismäki
> Kummia kittuuttajia. Puulämmityksessä käy pari palikkaa
> nakkaamassa pesään niin jopa riittää lämmintä + lämmintä
> vettä vaikka naapureille.
Jos tuollainen keskimääräinen omakotitalo tarvitsee
lämpöön tuon 15 000 kWh energiaa, niin niitä palikoita
tarvii heitellä pyöreästi 10 pinokuutiota. On siinä
nakkelemista.
Juha
Jouni Saari
"Pentti" <penttir...@suomi24.fi> kirjoitti
viestissä:417e473b$0$27417$39db...@news.song.fi...
>
>
> Aika suuri talo pitää olla, jos sähkölämmityksesäkään tarvitsee yli 3x25A
> liittymän. Sulakekoon kasvattaminen ei käynyt meillä edes mielessä.
Ahaa, mulla oli vanhassa 117 neliöisessä 35A, nyt on öljylämmitteisessä myös
35A. Ei minusta kumpikaan ole hirveää liioittelua.
Laskes, mitä vesivaraajan (3*6A), saunan (3*16A tai 3*10A)) ja vaikka hellan
uunin/hellan/kahvinkeittimen (10A) jälkeen jää lämmitykselle. Ilman
sähkösaunaa tai vuorotteluilla taitaa riittää kohtuullisesti 25 A:kin, itse
laskin, että vuorottelun lisäämine ja/tai tehovahdillinen lämmitys ei maksa
itseään takaisin pelkällä 35 ja 25A:n liittymän kk-hintaerolla. Enkä halua
elää laskkemalla vaiheiden virtoja itse ja rajoittamalla sen mukaan
tekemisiäni. Tehovahdin kanssa siis talon lämmitykseen käytetään aina
"ylijäävä" teho. LTO:n kanssa ei silloin oikein onnistu saamaan taloa
kylmäksi, kun sisään tuotu teho jää vaipan sisälle. Mutta ilman tehovahtia
on 25A:lla kikkailemista.
Mulla on nyt öljylämmitys ja 3*35 A pääsulakkeet, mutta toisaalta talossa
asuu 6 henkeä, siinä on 2 keittiötä, 2 pesukonetta, sähkösauna, pelkässä
pumppuhuoneessakin on usemman kilowatin tehot. Hellassa on
suurtehoinduktiolevy, joten pelkillä kodinkoneilla saa helposti saunan
kanssa 25A sulakkeet tappiin.Pelkkä kiuas, pesukone ja hella täydellä
teholla tekee johonkin vaiheeseen väkisin yli 25A. Onneksi sulake ei pala
ihan heti, eikä toisaalta täysiä tehoja ole kauaa päällä muualla kuin saunan
lämmityksessä. Muuten pitäsii 35A:llakin varoa saunan lämmityksen aikana
ylitehoja..
Rauno Kangas
viestissä:OIHfd.46$rd3...@read3.inet.fi...
> Mikäs pakko on sitten hommata tonttia siltä alueelta ? Tai onko sekään
> kokonaisuutta ajatellen järkevää, että kaupunki vetää kaukolämpöputket
> jollekin uudelle alueelle ja sitten kukaan ei liity siihen verkkoon ?
Aivan. Suo siellä vetelä täällä. Itse en innostu asiasta, mutta odotan
mielenkiinnolla, mitä kuluttaja-asiamiehen toimisto vastaa, jos näkee
aiheelliseksi vastata.
Mika
Jouni Saari wrote:
> "Pentti" <penttir...@suomi24.fi> kirjoitti
> viestissä:417e473b$0$27417$39db...@news.song.fi...
> >
> >
> > Aika suuri talo pitää olla, jos sähkölämmityksesäkään tarvitsee yli 3x25A
> > liittymän. Sulakekoon kasvattaminen ei käynyt meillä edes mielessä.
>
> Ahaa, mulla oli vanhassa 117 neliöisessä 35A, nyt on öljylämmitteisessä myös
> 35A. Ei minusta kumpikaan ole hirveää liioittelua.
> ...
> kanssa 25A sulakkeet tappiin.Pelkkä kiuas, pesukone ja hella täydellä
> teholla tekee johonkin vaiheeseen väkisin yli 25A. Onneksi sulake ei pala
> ihan heti, eikä toisaalta täysiä tehoja ole kauaa päällä muualla kuin saunan
> lämmityksessä. Muuten pitäsii 35A:llakin varoa saunan lämmityksen aikana
> ylitehoja..
Tämä onkin hyvä perustelu kotona esittää miksi minä en ole tehnyt saunaa
valmiiksi, 135 m2 ja sähköllä kaikki, sulakkeina 3*25A.
Ei meilläkään mitään vuorottelua ole, paitsi LVV on vain yösähköllä. Kai siinä
tarvitaan enemmän kuin ripaus huonoa "tuuria" jos sulakkeet kärähtävät, tuskin
kaikki vehkeet pyörivät saunomisaikaan nelihenkisessä perheessä. Teillä on
tietysti eri tilanne, teidän pitäisi asua vuoroissa (vrt. vuorotyö) :)
-Mika
Jouni Saari
"Mika" <han...@homer.zzn.com> kirjoitti
viestissä:417F8D40...@homer.zzn.com...
>
> Tämä onkin hyvä perustelu kotona esittää miksi minä en ole tehnyt saunaa
> valmiiksi, 135 m2 ja sähköllä kaikki, sulakkeina 3*25A.
> Ei meilläkään mitään vuorottelua ole, paitsi LVV on vain yösähköllä.
Siinä se hauskuus onkin, usein saunaan ehtii vasta yösähköaikaan, jolloin
LVV on kylmimmillään ja sitä ei oikein voi jättää pois päältä. 3kW LVV vie
noin 5A, kiuas noin 10A, sitten ei enää paljoa muuhun jää tehoja.
Kai siinä
> tarvitaan enemmän kuin ripaus huonoa "tuuria" jos sulakkeet kärähtävät,
tuskin
> kaikki vehkeet pyörivät saunomisaikaan nelihenkisessä perheessä. Teillä on
> tietysti eri tilanne, teidän pitäisi asua vuoroissa (vrt. vuorotyö) :)
>
Kyllä meillä on pakko miettiä sauna-aikaan esim veden käyttöä, eli ei saa
käyttää samaan aikaan montaa suihkua ja pesukonetta, vesi loppuu taatusti..
Mutta 35A.lla ei ole pakko miettiä sentään sähkön riittävyyttä.
On tullut asuttua kämpässä, jossa pesukoneen kanssa yhtä aikaa ei saanut
käyttää liettä kuin pikkuteholla, kahvinkeittimen sai laittaa päälle, kunhan
pesuvesi oli lämmenyt jne.. EI ole kivaa, varsinkaan, kun pääsulake on
kellarissa lukkojen takana ja vaati isännöitsijälle soittamisen.
Pentti
>
> Kyllä meillä on pakko miettiä sauna-aikaan esim veden käyttöä, eli ei saa
> käyttää samaan aikaan montaa suihkua ja pesukonetta, vesi loppuu
taatusti..
> Mutta 35A.lla ei ole pakko miettiä sentään sähkön riittävyyttä.
>
Meillä vettä tulee kunnan vesijohdosta, joten vettä tulee (ainakin
toistaiseksi) juuri sen verran, kun on varaa hanasta sitä päästää.
Pesukoneet ovat luonnollisesti kytketty _kylmään_ käyttöveteen. LVV ei
myöskään lämpeä ainoastaan yöaikaan. Vuorottelu on kytketty kiukaan ja
LVV-välille.
35A-sulakkeilla ei vesi lämpeä yhtään 25A-sulakkeita tehokkaammin. Kuten jo
joku aikaisemmin täällä totesikin, sähkösuunnittelu on tehty huonosti,
mikäli 3x25A-sulakkeita ei saa normaalissa omakotitalossa kestämään.
Pentti
Pauli Suikka
Klippasit vähän turhan ronskisti pois,
tähän viitaten tuo minun viesti:
> > > Sitäpä juuri tarkoitin. Sähkölämmitystalossa ei lämmintä vettäkään ole
> > > käytettävissä rajattomasti jne. eli monesta asiasta on tingitty, kun
> > > teho ei muuten riitä. (Juu, saa sen kuumavesihanan kiinni, tiedän..)
Eli tuota kittuuttamista ettei tehot riitä normaaliin elämiseen..
puulämmitysjärjestelmässä jos on enempi saunavieraita tulossa niin käy pistään pari
puuta lisää niin jopa taas riittää lämmintä vettä kaikille.
Toki sitä puuta vuoden mittaan kuluu :) 10 pinokuutiota 35eur/kuutio -> 350eur.
Itse haen suvun metsästä "metsänhoitona" .. "ilmaiseksi", ei tarvi kuin rattorilla
käydä n mutkaa metsässä, pätkiä, pilkkoa, ja raahata liiteriin..
Laiskuuttani en jaksanut ostaa pilkekonetta, ja suvun kanssa on vähän huonot välit
niin en edes viitsinyt kysyä pilkekonetta lainaan. No.. ostin kirveen. Ainakin kunto kasvoi
parin vuoden puut pilkkoessa ;D
Jukka Marin
> Juu, onhan se kilpailun rajoittamista, mutta entäs jos ajatellaan vähän
> toisinpäin.
> Olet hankkimassa tonttia kaava-alueelta ja kaavassa ym. ohjeissa selvästi
> sanotaan etukäteen, että alueella on kaukolämpö ja siihen on liityttävä.
> Mikäs pakko on sitten hommata tonttia siltä alueelta ?
Kuopiossa kaukolämpö on koko kaupunkialueella, joten siitä pääsee eroon
vain muuttamalla maaseudulle.
-jm
Jukka Marin
Kun riittäisikin 15 MWh, mutta kun menee 40 ja sähköt vielä päälle.
Tuli vissiin ostettua väärä talo.
-jm
JK
> "jth" <PSjyrki.h...@netikka.fi> kirjoitti
> viestissä:OIHfd.46$rd3...@read3.inet.fi...
>
>> Mikäs pakko on sitten hommata tonttia siltä alueelta ? Tai onko
>> sekään kokonaisuutta ajatellen järkevää, että kaupunki vetää
>> kaukolämpöputket jollekin uudelle alueelle ja sitten kukaan ei liity
>> siihen verkkoon ?
>
> Aivan. Suo siellä vetelä täällä. Itse en innostu asiasta, mutta odotan
> mielenkiinnolla, mitä kuluttaja-asiamiehen toimisto vastaa, jos näkee
> aiheelliseksi vastata.
Ja kuten viikko, pari sitten kyseltiin Ilkan yleisönosastolla. Seinäjoen
kaupunki on ilmeisesti päättänyt/ päättämässä, että Seinäjoen Energia
Oy:n (Yhtiön omistaa Seinäjoen kaupunki 100 %:sti.) pitää tuottaa lisää
rahaa kaupungin kassaan.
Samaa kaukolämpöä myidään myös Hyllykallion alueelle. Melkein Seinäjokea
mutta Nurmon kuntaa kuitenkin.
Nurmolaiset oli pahalla päällä kun heidänkin pitää osallistua talkoisiin
Seinäjoen kaupungin taloutta paikatessa.
Major
> Entäs muut vaihtoehdot, kuten puu ja öljy?
Puusta voi todeta sen verran, että jos et saa puuta alle "markkinahinnan",
etkä halua nähdä yhtään vaivaa, ei kannata.
Jos irtomotista (koivuhalko)joutuu 35 Euroa köyhtymään,
ei säästö ole vaivan arvoinen. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tehdä itse
ainakin
osan työvaiheista (siis halkoa, pilkkoa, hakea metsästä yms.),
säästöä jo syntyykin, oma työhän on ilmaista ;-)
Jouni Saari
"Major" <liev...@jyu.fi.HALOOOOOOOOOOOOOO> kirjoitti
viestissä:7l1gd.60$Co4...@read3.inet.fi...
>
>
> Jos irtomotista (koivuhalko)joutuu 35 Euroa köyhtymään,
> ei säästö ole vaivan arvoinen. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tehdä itse
> ainakin osan työvaiheista (siis halkoa, pilkkoa, hakea metsästä yms.),
> säästöä jo syntyykin, oma työhän on ilmaista ;-)
Miksi ostaa koivua lämmityskattilan pesään? Palaa siellä mikä tahansa kuiva
puu, ja hintaero on iso. TOki mottia kohti on pieni ero lämpöarvossa, kuivan
puun polttoarvo on kutakuinkin sama kiloa kohti ja koivu on vähän
painavampaa. Jos esim Espoossa jaksaisi pilkkoa rangat ja varastoida
halkoja yli vuoden, saa kaupungilta sekapuurankaa muistaakseni 8e/motti 3
metrin pätkinä. Halkoa ei muistaakseni myydä kuin koivuna ja kovaan hintaan,
sekin turhan tuoreena.
Toisaalta, minusta näyttää uudessa naapuristossa, että parempi sanoa vain,
että puun polttaminen tuhoaa kaksoispesäkattilat, savupiiput ja aiheuttaa
vesivahinkoja kylppärissä ja avioeroja.. Meinaan savuhaitat on melkoiset..
eivät osaa polttaa puuta.
Pauli Suikka
> Toisaalta, minusta näyttää uudessa naapuristossa, että parempi sanoa vain,
> että puun polttaminen tuhoaa kaksoispesäkattilat, savupiiput ja aiheuttaa
> vesivahinkoja kylppärissä ja avioeroja.. Meinaan savuhaitat on melkoiset..
> eivät osaa polttaa puuta.
Suurimman haitan aiheuttaa nämä "omalla riittävällä vesitilalla varustetut kaksoispesäkattilat
jotka eivät välttämättä tarvitse erillistä varaajaa". Esim arimax 520+, 350l vettä..
saa polttaa aika sievästi ettei kiehahda.. haaveena 2m3 varaaja. Lisähaaveena
olisi rakentaa 10m2 aurinkokeräin katolle ... jolloin aurinko voisi huolehtia melkein
puolen vuoden veden lämmityksen.. lisää asiasta joskus keväällä, kunhan saa muita
projekteja vähemmälle :)
-pauli
Jouni Saari
"Pauli Suikka" <pauli.suikk...@iki.andthis.fi> kirjoitti
viestissä:clqjsk$m3m$1...@plaza.suomi.net...
>
> Suurimman haitan aiheuttaa nämä "omalla riittävällä vesitilalla varustetut
kaksoispesäkattilat
> jotka eivät välttämättä tarvitse erillistä varaajaa". Esim arimax 520+,
350l vettä..
> saa polttaa aika sievästi ettei kiehahda.. haaveena 2m3 varaaja.
Lisähaaveena
> olisi rakentaa 10m2 aurinkokeräin katolle ... jolloin aurinko voisi
huolehtia melkein
> puolen vuoden veden lämmityksen.. lisää asiasta joskus keväällä, kunhan
saa muita
> projekteja vähemmälle :)
>
Älä perkule, veit sanat suustani, samat aikeet.
En ole omassa kattilassa edes yrittänyt polttaa puuta, kun laskin, että
maksimipesällistä kohti säästäisi jotain alta 20c/kerta öljylaskua.. (Alta
200 litraa vettä, kiehahtaa takuulla, jos polttaa puolikaspesällisen ilman
kitupolttoa.) Kyllä vielä tässä testaan, mutta pitänee punnita puut
lämpömittarin mukaan, ettei tarvitse kitupoltella. Muutenkin systeemi on
outo, ei ole viitsinyt perehtyä vedonsäätöön.. Pitänee tässä ainakin
varmistaa, että ei mene läpivirtausta puupuolelta, edellinen omistaja tuskin
on moisista mitään ymmärtänyt.
Elelälappeelle mahtuisi keräin pannuhuoneen yläpuollelle, varaajallekin
olisi tilaa seinän takana. Ajattelin juuri vastaavaa yhdistelmää, puolen
metrin haloilla on sentään aika helppo lämmittää isoa varaajaa, ja pari
kuutioa olisi kerääjällekin sopiva varaaja, kerran viikossa pari aurinkoista
päivää toisi jo suurimman osan käyttöveden lämmöstä.
TOisaalta, jos laittaisi erillisen pienen puukattilan lasiluukulla
takkahuoneeseen, saisi hoidettua lämmityksen kiertämättä koko talon ympäri
lumihangessa.. Takka kun on iso ja ilmeisen huonosti suunniteltu, sen voisi
"joskus" sitten uusia. Taitaa vaan tulla paljon halvemmaksi laittaa
kaksoispesäkattila kuin kaksi kattilaa ohjauksineen ja putkineen. Eikä taida
olla naisväen mieleen muotoiltuja kattiloita saatavana, joten asian voinee
unohtaa jo senkin takia. Takka olisi kyllä sijainniltaan helpossa paikassa
kaikin puolin. Pannuhuone on todellakin "talon takana", siellä ei talvella
viitsi käydä turhaan, eikä lähelle mahdu puuvarastoakaan.
Harri Toivonen
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
Ainakaan viimeisien 3 vuoden sähkönhinta on toiminut sillä tavalla, että
yksikään laskelma ei ole sitä osannut ennakoida, joka tapauksessa
sähkönhinta on noussut HUOMATTAVASTI yli normaalin hintatason nousun, joka
näissä laskelmissa on aika hankalaa arvioitavaa. Meidän kohdalla viimeisen 3
vuoden hinta kehitys on tiputtanut takaisinmaksuaikaa noin 2 vuotta ja
tietysti voidaan spekuloida sillä, että eihän se jatkoossa noin.....
Harri
Rauno Kangas
viestissä:clktk1$g64$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kysymys kaukolämpöpakon pätevyydestä on sen verran kiinnostava, että
> kirjoittelin ja lähetin juuri kuluttaja-asiamiehen toimistolle kyselyn
> asiasta.
Kuluttajavirasto ilmoitti tänään sähköpostitse siirtäneensä kyselyni
kilpailuvirastolle. Asia koskee enempi kilpailulainsäädännön tulkintaa kuin
kuluttajansuojaa. Odottelu siis jatkuu... ....
Harri Ilmari Toivonen
> Elelälappeelle mahtuisi keräin pannuhuoneen yläpuollelle, varaajallekin
> olisi tilaa seinän takana. Ajattelin juuri vastaavaa yhdistelmää, puolen
> metrin haloilla on sentään aika helppo lämmittää isoa varaajaa, ja pari
> kuutioa olisi kerääjällekin sopiva varaaja, kerran viikossa pari
aurinkoista
> päivää toisi jo suurimman osan käyttöveden lämmöstä.
Tuota olen minäkin miettinyt (lähinnä harrastumielessä mutta kuitenkin).
Voisiko tuota ajatella jotenkin niin, että laittaisi aurinkokeräimen (esim
15 mm pexistä) mustan tiilikaton muutamaan 'uraan' ja yhdistäisi päät
T-kappaleilla harjalla ja alapäästä, joista kummastakin suora pudotus (saa
tyhjennettyä helposti) tekniseen tilaan. Putket voisi helposti maalata
mustiksi ja putkien päälle ohut läpinäkyvä pleksi niin ei tuuli jäähdytä
turhaan. Olisiko tuossa ideantynkää? Keräin olisi helppo tehdä, mutta mistä
saisi kunnollisen lämminvaihtimen puuhattua?
Harri Toivonen
Harri Ilmari Toivonen
"Horemheb" <Hore...@hotmail.com> wrote in message
news:B91fd.24$KS...@read3.inet.fi...
> Minua on aina ihmetyttänyt kenellä on varaa ottaa n. 10 000 euron
"vakuutus"
> mahdollista energian hinnannousua varten. Kuinka nopeasti te
maalämpömiehet
> olette laskeneet säästävänne tuon 10 000 euroa + korot sähkölaskuissa?
Investoidessa (~4 vuotta sitten) pessimistinen kuoletusaika oli noin 15 v.
Todellisuus on ollut aivan toista, kun ensimmäisenä 3 vuotena
sähkönhintakehitys on ollut sellaista (energian hinta noussut ~30%), että
kuoletusaika on aika lähellä 12 v nykyään etenkin kun tämä korotus sattui
investoinnin alkuvuosille.
Lisäksi pitää vielä todeta, ettei tuolle hintakehitykselle näy vieläkään
loppua kioton sopimusten ja muiden pelleilyjen suhteen, joten ei ole huolen
häivää näillä näkymin maalämmön kuoletuksessa noin 200 neliön talossa.
Kaikki tämä on siis jätetty huomioimatta jokaisessa laskelmassa mitä minä
olen nähnyt, että sellaista se on ennustaminen!
Mitä vähemmän on naimisissa erilaisten muuttuvien maksujen kanssa, sen
parempi. Tässä suhteessa aurinkokeräin olisi kyllä aika näppärä juttu!
Harri Toivonen
Matti
"Ari Matikainen" <etunimi....@hp.com> wrote in message
news:417f...@usenet01.boi.hp.com...
> "Matti" <matti...@spampp.inet.fi> wrote in message
> news:Pfwfd.817$722...@read3.inet.fi...
> > Tässä eräs vertailutesti:
> >
> > Meillä on naapurin kanssa lähes samankokoiset talot ja samanlainen
> > perusrakenne. Naapurilla osittain varaava sähkölämmitys, osittain
> > sähköpattereilla, takka käytössä talvella kerran viikossa, sähkönkulutus
> 30
> > 000 kWh/vuosi. Meillä maalämpöpumppu ja kaikkialla vesikiertoinen
> > lattialämmitys, takkaa käytetty kerran kuussa, sähkönkulutus 20 000 kWh.
> > Lämmitettävää lattiaa molemmissa noin 300 m2, talot valmistuneet 2002.
> > Lämmityksen säädöissä on vielä virittelyä joten uskon että tuosta vielä
> > tullaan alas. Hankintakustannuksia ei ole verrattu, ovat jo unohtuneet.
> >
> > Talon koko vaikuttaa luonnollisesti vertailun tulokseen.
>
> Onko henkilölukumäärä sama, ehkä jopa ikärakennekin?
> Silloin tuo on kohtuullisen hyvä vertailu. Karkeasti tulee
> 900 euroa eroa joka vuosi nykyisillä sähkönhinnoilla.
Henkilöluku sama. Olen valinnut maalämmön sillä(kin) perusteella että uskon
sähkönhinnan nousevan enemmän tai vähemmän jatkuvasti.
> >Hankintakustannuksia ei ole verrattu, ovat jo unohtuneet
>
> Siinä tulee eroa vastukset vs. vesikiertoinen. Itselläni taisi
> vesikiertoinen olla luokkaa 2500 euroa ja 230 m2. Voin
> muistaa väärinkin.
Hankintakuluja meillä oli tietysti lisäksi maalämpöpumppu ja porakaivo.
Olikohan ne noin 8000 EUR yhteensä?
>
> ...ari
>
>
MarkoV
"Harri Ilmari Toivonen" <Harri.pois_t...@utu.fi> wrote in message
news:clr43h$6p5$6...@bowmore.utu.fi...
> Investoidessa (~4 vuotta sitten) pessimistinen kuoletusaika oli noin 15 v.
> Todellisuus on ollut aivan toista, kun ensimmäisenä 3 vuotena
> sähkönhintakehitys on ollut sellaista (energian hinta noussut ~30%), että
> kuoletusaika on aika lähellä 12 v nykyään etenkin kun tämä korotus sattui
> investoinnin alkuvuosille.
> Harri Toivonen
Ei sulla sattuisi ihan laskelmia olemaan omasta tapauksestasi?
Marko
MarkoV
> Hankintakuluja meillä oli tietysti lisäksi maalämpöpumppu ja porakaivo.
> Olikohan ne noin 8000 EUR yhteensä?
>
> >
> > ...ari
Tuohan kuulostaa halvalta. juuri rakentava kaveri kertoi kustannusarvioksi
22000e. Kalliota alla...
Kyseessä 1/½ krs talo ja erillistalli.
Jukka Marin
>> Kysymys kaukolämpöpakon pätevyydestä on sen verran kiinnostava, että
>> kirjoittelin ja lähetin juuri kuluttaja-asiamiehen toimistolle kyselyn
>> asiasta.
>
> Kuluttajavirasto ilmoitti tänään sähköpostitse siirtäneensä kyselyni
> kilpailuvirastolle. Asia koskee enempi kilpailulainsäädännön tulkintaa kuin
> kuluttajansuojaa. Odottelu siis jatkuu... ....
Kiitos tähänastisesta, odotamme mielenkiinnolla tuloksia ;-)
-jm
Markku H.
viestissä:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
Minusta tätä lämmitysmuotoasiaa kannattaisi myös tarkastellä vähän toiselta
kantilta kuin että kumpi noista lämmitysmuodoista sinänsä on halvempi.
Minusta talo kannattaa rakentaa siten, että se ylipäätään veisi
mahdollisimman vähän lämmitysenergiaa pysyäkseen lämpimänä.
Tarkoittaa etenkin että eristyspaksuuksia kasvatetaan rakenteissa
oleellisesti, jolloin talo pitää lämpöä paremmin. Mielestäni näin tällaisia
paksuuksia esitetyn: 300mm villaa seinissä, 500mm yläpohjassa, ja panostus
kylmäsiltojen & vuotokohtien eliminointiin. Eristyksen lisääminen on
käsittääkseni ehdottomasti edullisin tapa pienentää lämmityskustannuksia, ja
jos ne saa pieniksi, on yleistyksenkin vaarassa sanottava että on lähes sama
mitä lämmitysmuotoa sitten sen jälkeen käyttää, mutta fiksu toki asentaa
silloin pienimmän investoinnin mukaan, ja tämä ei tukisi silloin ainakaan
maalämpöä.
Itse pyysin rakennusliikettä kasvattamaan runkopaksuutta siten, että seiniin
tulee n. 250mm eristettä, yläpohjassa on n. 400mm. Tosin nyt tulee vasta
ensimmäinen vuosi täyteen, joten mitään pidempää seurantajaksoa
lämmityskuluista ei ole ennättänyt muodostua. Lämmitys meillä hoidettu
sähkökaapelein lattiaan varaavana. Lisäkulut runkopaksuudesta ja
lisäeristeistä olivat noin 2000 euron luokkaa, muistaakseni. Seuraavan
taloni tekisin varmaankin vielä eristetymmin.
MH
PJK
"Markku H." <markku....@no.mail.suomi.net> wrote in message
news:clrp9t$4ka$1...@plaza.suomi.net...
> "MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
> > Perustelkaapas nyt minulle (nykyiselle suoran sähkön käyttäjälle) miksi
> > pitäisi valita maalämpöä seuraavaan kohteeseen?
> > Marko
>
> Itse pyysin rakennusliikettä kasvattamaan runkopaksuutta siten, että
seiniin
> tulee n. 250mm eristettä, yläpohjassa on n. 400mm. Tosin nyt tulee vasta
Lasketko tuohon 250 mm myös tuulensuojalevyn, esim. 25 mm ?
Onko mainitsemassasi hinnassa mukana lisätyö ?
Pari tonnia ei kuullosta pahalta. Minkä kokoisesta talosta on kyse ?
Mikke
pienet, niin eipähän tarvitse etsiä uutta kattoa pään päälle.
Siinä mielessä se on vakuutus.
Horemheb wrote:
> Minua on aina ihmetyttänyt kenellä on varaa ottaa n. 10 000 euron "vakuutus"
> mahdollista energian hinnannousua varten. Kuinka nopeasti te maalämpömiehet
> olette laskeneet säästävänne tuon 10 000 euroa + korot sähkölaskuissa?
>
>
>
> "Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
> news:cli4gd$37l$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>>"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
>>news:qlUed.285$S%6....@read3.inet.fi...
>>
>>>Vertailussa vuosikulut ja hankintakustannukset
>>>Suora sähkö pattereilla 880e 4731e
>>>Lämpöpumppu maaputkistolla 510e 15009e
>>>
>>Minusta reilumpi vertailukohde olisi sähkökaapelit lattiassa. Olisko
>>sellaiselle olemassa jotain hintaa?
>>
>>Meillä noin 130neliön (alakerta) pumppu asennuksineen (n.10600), maapiiri
>>(600m) asennuksineen (n. 620) ja lattialämmitysputket (asennus pääosin
>>
> itse)
>
>>(n. 1700) maksoi yht noin 13000eur. Lattilämmityksestä puuttuu vielä
>>termostaatit toimilaitteineen yms. Maalämpöpumppu vaatii melko ison tilan,
>>meillä se on erillisessä teknisessä
>>tilassa, sekin pitäisi huomioida kustannuksissa jotenkin.
>>
>>Pumppujen hinnassa on reilusti ilmaa ja toivottavasti kilpailu puristaa
>>katteita pienemmiksi.
>>
>>Mlpumpun etuna on se, että se sähkölämmityksen yksi muoto (==vaivaton)
>>
> mutta
>
>>ei niin herkkä sähkön hinnan nousulle kuin suora sähkölämmitys. Lisäksi
>>
> sen
>
>>kannattavuus kasvaa energiakulutuksen kasvaessa (esim. isossa perheessä ei
>>tarvitse olla niin tarkkana lämpimän veden lotraamisen kanssa).
>>
>>Minulle maalämpöpumppu on jonkinlainen vakuutus mahdollisesti (ja minusta
>>todennäköisesti) tulevaisuudessa tulevia energian hinnannousuja vastaan.
>>Ellei sitten fuusioreaktori tms ihmeellinen uusi tekniikka muuta
>>
> tilannetta.
>
>>Petteri
>>
>>
>>
>
>
Pauli Suikka
> No, jos kuukausitulot putoavat äkkiä rajusti ja elämiskustannukset ovat
> pienet, niin eipähän tarvitse etsiä uutta kattoa pään päälle.
>
> Siinä mielessä se on vakuutus.
Heh joo, pankin kanssa on helpompi neuvotella maksuista kuin sähköyhtiön ;)
-Pauli
Harri Toivonen
"MarkoV" <viik....@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
On toki, mutta en kyllä jaksa julkistaa, kun ei kiinnosta alkaa siitä peistä
enää vääntämään ja se on kuitenkin tehty nimenomaan ja vain omaan
tarpeeseen! Sähkönhintakin pitää tietysti laskelmassa laittaa nousemaan
vuosittain ja normaali (pessimistinen tai sähkölämmitäjän) tapa lienee
seurata elinkustannusindeksi, mutta viime vuodet ja tulevaisuuskin minun
'ennustajaeukon' mukaan ovat olleet aivan muuta ja myös lainan korotkin ovat
nyt olleet alhaalla, mutta ne varmaan nousevat tulevaisuudessa.
Faktaa tuossa lienee vain se, että on liian paljon epävarmoja muuttujia
talon kulutuksesta lähtien, että uskaltaisin väittää että ennuste ei
varmasti toteudu juuri kenelläkään, joten onko tuollaisessa edes oikeasti
järkeä - päätös on joka tapauksessa tehtävä muiden arvojen perusteella!
Yksi on kuitenkin varmaa, paras vakuutus on mahdollisimman pienet muuttuvat
kulut!
Harri
Markku H.
viestissä:lkkgd.17$hz...@read3.inet.fi...
Pitipä tarkastaa nuo kulut, kun niissäkin yleensä aika kultaa muistot.
Talon rakennusneliöt 216m2, noin 1/3-osalta talon pohja-alaa puolessatoista
kerroksessa. Ja laskin eristykseksi myös tuulensuojalevyn, runkoleijona 25mm
(koska sehän eristää).
Tässä tarkalleen ottaen lisäkustannukset, meillä, ja nämä sisältävät
materiaalit ja myös työn:
- perusrungon vahvennus 150mm => 170mm: +1180 eur
- tuulensuojalevyn vaihto 9mm => 25mm runkoleijona: + 760 eur
- yläpohjan eristepaksuuden (puhallus-selluvilla) kasvatus +100mm (=>400mm):
+810 eur
= rungon osalta lisää +1940 eur, yläpohjaan +810 eur
Yhteensä nuo + 2750 eur.
Tuossa rungossa on lisäksi sisäkoolaus 50mm, joten meillä on yhteensä 245mm
eristettä ulkoseinissä.
Jouni Saari
"Harri Ilmari Toivonen" <Harri.pois_t...@utu.fi> kirjoitti
viestissä:clr3aj$6go$6...@bowmore.utu.fi...
>
> Tuota olen minäkin miettinyt (lähinnä harrastumielessä mutta kuitenkin).
> Voisiko tuota ajatella jotenkin niin, että laittaisi aurinkokeräimen (esim
> 15 mm pexistä) mustan tiilikaton muutamaan 'uraan' ja yhdistäisi päät
> T-kappaleilla harjalla ja alapäästä, joista kummastakin suora pudotus (saa
> tyhjennettyä helposti) tekniseen tilaan. Putket voisi helposti maalata
> mustiksi ja putkien päälle ohut läpinäkyvä pleksi niin ei tuuli jäähdytä
> turhaan. Olisiko tuossa ideantynkää? Keräin olisi helppo tehdä, mutta
mistä
> saisi kunnollisen lämminvaihtimen puuhattua?
>
Käyttövesikierukka kait on yleisin. Tuossa rakaisussa voisi jopa antaa
keräimen jäätyä ja käyttää varaajan vettä kiertoon. Käyttövesi sitten
kierrätetään varaajan kautta kierukan läpi ennen lopullista lämmitystä.
Pitää varoa, ettei "luonnonkierto" ala lämmittää varaajan vedellä kattoa,
tuo rakenne vaikuttasii siltä, että kylmällä ilmalla painovoimainen kierot
voisi olla kovakin.
Kyllä tuokin varmaan kerää lämpöä. Osa lämmöstä pääsee karkuun tiilien
takapinnan kautta, eli tuskin vesi kiehuu kovin helpolla kesälläkään ja
pakkasella on turha toivo kerätä lämpöä. (Hyvä kerääjä voi kiehua
pakkasellakin..)
Vesa
> Toi on äkkiä stekattu. Klikkaa linkkiä ja tarkista sähkön hinta.
> https://www.vaihtovirta.fi/etusivu.html
Hyviä tarjouksia. Olisi mahdollisuus säästää kahden vuoden sopimuksella -4
euroa:-)
Mistä voin todeta, että päätin oikein kun en vaihtanut pois vanhentuneesta
jo myynnistä poistetusta 'täyssähkö' -tariffista nykyaikaiseen
yleistariffiin. Vaikka sähköyhtiö kovasti yritti saada minua tariffia
vaihtamaan. Energiamaksu 3,72 snt/kWh arvonlisäverollisena.
-VJ-
Rauno Kangas
viestissä:Uzfid.555$nc4...@read3.inet.fi...
> Hyviä tarjouksia. Olisi mahdollisuus säästää kahden vuoden sopimuksella -4
> euroa:-)
Juuri nyt ei näyttäisi olevan "kisa kuumimmillaan", mutta sateisen kesän
jälkeen altaat ovat täynnä ja kunhan sähköyhtiöt rupeavat varmistamaan
uusien ydinvoimaosuuksien täyskäyttöä, niin eiköhän sähkön (ainakin
suhteellinen) hinta käänny hetkeksi laskusuuntaan.
Rauno Kangas
viestissä:cmchoo$l33$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Juuri nyt ei näyttäisi olevan "kisa kuumimmillaan", mutta sateisen kesän
> jälkeen altaat ovat täynnä ja kunhan sähköyhtiöt rupeavat varmistamaan
> uusien ydinvoimaosuuksien täyskäyttöä, niin eiköhän sähkön (ainakin
> suhteellinen) hinta käänny hetkeksi laskusuuntaan.
Niin, ja olettaisin tuossa vertailtavan tariffeja ja/tai julkisia
tarjouksia. Edelleenkin saattaa suoralla tarjouspyynnöllä saada edullisemman
hinnan - tai sitten ei.
Petri Kärhä
itse artikkeli oli ihan hanurista. Siinä vaan lueteltiin kaikki eri
lämmitysmuodot ja kerrottiin niiden ominaisuuksia. Tietoruuduissa sitten
kerrottiin, että järjestelmässä on otettava huomioon kokonaiskustannukset
pitkällä tähtäimellä, käytön helppous, luotettavuus, ja sitä rataa. Eli ei
siitä jää mitään käteen. Noita kaikkia kun ei saa samaan järjestelmään.
Yksi juttu tosin pisti silmään viimeisessä kappaleessa.
Maalämpöjärjestelmistä alkaa olla Ruotsissa vikatietoa saatavilla. Jutun
mukaan todella monet maalämpöpumput vikaantuvat 2-5 vuoden kuluessa
asennuksesta, eli juuri takuun loppumisen jälkeen. Useimmiten pamahtaa
kompressori. Prosenttilukuja ei tietenkään annettu, mutta absoluuttimäärät
kuulostivat isoilta.
Kannattanee lämpöpumpun kustannuslaskelmiin lisätä järjestelmän korjauskulut
keskimäärin 3.5 vuoden välein.
Pete
PJK
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:cmcnld$r4r$1...@epityr.hut.fi...
Itse juuri rakentavana otin huomioon tuttavapiirin maalämmittäjien
kokemukset; kompressorit tuppaavat tosiaankin hajoamaan turhan usein.
Eräskin perhe vaihtoi pari kompuraa peräperää. Ottivat lämmön järvestä. Talo
on pitkän ilma-linjan takana. Sähkön epätasainen syöttö ilmeisesti rikkoi
kompuroita.
Tulee vaan mieleen, että vaikka itse asun kaupungissa, on sähkö täyttä
paskaa. Ainakin tietoteknisiä laitteita hajoa turhan usein --> mahtavatko
ilmeisen herkät kompurat kestää tätä ?
Suora sähkö on melko huoltovapaa. Ihmeellisen kauan tuntuvat myös
kaukolämmön lämmönvaihtimet toimivan, vaikka suht monimutkaisia ovatkin.
Petri Soini
> Yksi juttu tosin pisti silmään viimeisessä kappaleessa.
> Maalämpöjärjestelmistä alkaa olla Ruotsissa vikatietoa saatavilla. Jutun
> mukaan todella monet maalämpöpumput vikaantuvat 2-5 vuoden kuluessa
> asennuksesta, eli juuri takuun loppumisen jälkeen. Useimmiten pamahtaa
> kompressori. Prosenttilukuja ei tietenkään annettu, mutta absoluuttimäärät
> kuulostivat isoilta.
>
> Kannattanee lämpöpumpun kustannuslaskelmiin lisätä järjestelmän korjauskulut
> keskimäärin 3.5 vuoden välein.
>
Hymiö olisi ehkä ollut paikallaan viimeiseen virkkeeseen?
nimittäin _keskimäärin_ 3.5 vuoden välein tuosta tuskin voi
saada (ellei tuo kateissa oleva prosenttiluku sitten ole 100).
nimim. (toistaiseksi) tyytyväinen maalämmittäjä :)
Pasi K
pohjoimaiden huonosta vesitilanteesta. Suomen tilanne kun ei vaikuta
pätkääkään sähkönhintaan, vaan kupissa painaa enemmän Ruotsin ja Norjan
vesitilanne. Muutamat sähköfirmat ovat kertoneet nostavan sähkönhintaa.
Tukkuhintakin on nousussa..
-Pasi K
Antti Häikiö
> Jos olet seurannut uutisia, niin sähkön hinta on nousussa.. Johtuen
> pohjoimaiden huonosta vesitilanteesta. Suomen tilanne kun ei vaikuta
> pätkääkään sähkönhintaan, vaan kupissa painaa enemmän Ruotsin ja Norjan
> vesitilanne. Muutamat sähköfirmat ovat kertoneet nostavan sähkönhintaa.
> Tukkuhintakin on nousussa..
Itse asiassa juuri tuli ylen uutisissa juttua Norjan suurimmista
vesialtaista, jotka ovat melko täynnä. Näistä altaista tulee kuulemma
suuri osa suomessa myytävästä sähköstä. Tällä on sähkönhintaan laskeva
vaikutus, mutta piakkoin alkavan päästökaupan vaikutuksia hintaan on
vielä tässä vaiheessa melko mahdoton arvioida. Tuskin ne kuitenkaan
hintaa alentaa.
--
Antti Häikiö
Petri Kärhä
mukaan huolimatta siitä miten se tuotetaan. Ja sitten kun alkaa päästökauppa
niin sähkön hinta nousee, vaikka sen siis piti määräytyä vesivoiman mukaan.
Minun käsittääkseni vesivoiman piti olla saastuttamatonta. Epäilen kyllä
jonkin sortin kartellia. Uusi ydinvoimalakin aikoinaan varmaan nostaa sähkön
hintaa. En vaan nyt ihan heti keksi, että miksi.
Pete
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:cmcqu6$2es$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Antti Häikiö
> On se niin käsittämätöntä, että nyt sähkön hinta määräytyy vesivoiman hinnan
> mukaan huolimatta siitä miten se tuotetaan. Ja sitten kun alkaa päästökauppa
> niin sähkön hinta nousee, vaikka sen siis piti määräytyä vesivoiman mukaan.
> Minun käsittääkseni vesivoiman piti olla saastuttamatonta. Epäilen kyllä
> jonkin sortin kartellia. Uusi ydinvoimalakin aikoinaan varmaan nostaa sähkön
> hintaa. En vaan nyt ihan heti keksi, että miksi.
Kyllä sitä on väläytelty, hinnan nostolla pitää kattaa voimalan
perustamiskustannukset. Se on varmaa, että pitkällä aikavälillä
sähkönhinta tulee nousemaan tuotettiin se miten tahansa.
Toisaalta vastahan Vattenfall lupasi laskea törkyhintojaan alaspäin, kun
nyt on tullut niin paljon vettä norjan ja ruotsin vuoristossa.
--
Antti Häikiö
Juha Ruismaki
> On se niin käsittämätöntä, että nyt sähkön hinta määräytyy
> vesivoiman hinnan mukaan huolimatta siitä miten se tuotetaan. Ja
> sitten kun alkaa päästökauppa niin sähkön hinta nousee, vaikka sen
> siis piti määräytyä vesivoiman mukaan.
Se on tää kapitalismi sellaista, että se on ihan yksi lysti
mitä sen sähkön tekeminen maksaa. Olennaista on mitä siitä
joku on valmis maksamaan. Aika tasaista tuo sähkön hinta on
tänä vuonna ollut ja näin syksyä kohden jopa halvempaa kuin
viime vuonna. Tästä linkistä sitä voi ihmetellä:
<http://www.nordpool.no/nordpool/spot/index.html>
Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintoja paljon huonommin kuin
esim. bensan hinta, kun bensan kuluttaja pääsee aina kurvaamaan
seuraavalle asemalle.
Vattenfallilla oli ainakin ennen joku pörssisähkö tmv. niminen
tuote, jossa hinta määräytyi tukkuhinnan mukaan. Sitä vaan ei
saanut muistaakseni kuin jostain > 100 A liittymistä lähtien.
Taisi vielä vaatia etäluettavan mittarinkin.
Juha
Harri Toivonen
"Juha Ruismaki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:418A1B...@genera.sci.fi...
> Petri Kärhä wrote:
> > On se niin käsittämätöntä, että nyt sähkön hinta määräytyy
> > vesivoiman hinnan mukaan huolimatta siitä miten se tuotetaan. Ja
> > sitten kun alkaa päästökauppa niin sähkön hinta nousee, vaikka sen
> > siis piti määräytyä vesivoiman mukaan.
>
> Se on tää kapitalismi sellaista, että se on ihan yksi lysti
> mitä sen sähkön tekeminen maksaa. Olennaista on mitä siitä
> joku on valmis maksamaan. Aika tasaista tuo sähkön hinta on
> tänä vuonna ollut ja näin syksyä kohden jopa halvempaa kuin
> viime vuonna. Tästä linkistä sitä voi ihmetellä:
(Ensinnäkin Kapitalismi ei ole sama kuin markkinatalous - eikä Demokratia
ole mikään tasa-arvoisuus, kuten tiedotusvälineissä jatkuvasti tunnutaan
jauhavan)
Jos tarkoitat markkinataloutta, niin siinä hinta ei tietenkään juuri koskaan
muotoudu laadun tai valmistuskustannuksien mukaan vaan tietysti sen mukaan
mitä tuotteesta markkinat ovat valmiita maksamaan.
-Jos kuluttajat siirtyisivät toisen tuottajan asiakkaiksi yhtä herkästi kuin
vaikka matkapuhelinoperaattoreita vaihdetaan, niin se kummasti jouduttaisi
tuota hinnan markkinahintaista kehitystäkin.
-Jos sähköyhtiöt eivät voisi 'mielivaltaisesti' hinnoitella kaapeleitaan eli
ei olisi ns. 'kaapelimonopolia', joka on siis mahdollisimman kaukana
markkinataloudesta, niin veikkaampa että puolet energian hinnasta EI olisi
ns kiinteää osuutta vaan energia olisi varmasti selkeästi suurempi osuus
kuin siirtohinta.
> <http://www.nordpool.no/nordpool/spot/index.html>
>
> Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintoja paljon huonommin kuin
> esim. bensan hinta, kun bensan kuluttaja pääsee aina kurvaamaan
> seuraavalle asemalle.
Koska tässä on huomattavasti vapaampi markkinatalous kuin sähkömarkkinoilla.
Vaikka bensaa verotuksella säännöstelläänkin niin se on kaikille
kuluttajille sama.
Harri
Juha Ruismaki
> -Jos kuluttajat siirtyisivät toisen tuottajan asiakkaiksi yhtä
> herkästi kuin vaikka matkapuhelinoperaattoreita vaihdetaan, niin
> se kummasti jouduttaisi tuota hinnan markkinahintaista
> kehitystäkin.
En tiedä. Jos sähköyhtiötä tosiaan vaihdettaisiin herkästi, niin
se voisi tehdä jotenkin mielekkääksi kilpailunkin. Nyt jos joku
yhtiö alentaa hintaa kilpailumielessä, niin se saa 0.01% lisää
myyntiä ja viivan alle jää luultavasti pelkkää punaista. Mieluummin
kannattaa nostaa hintaa, kun kauheesta rutinasta huolimatta 95%
asiakkaista pysyy.
Pitääkö muuten paikkansa, että jostakin sähköyhtiöstä saisi
"tiskin alta" muitakin kuin hinnastohintoja sopivasti kysyttäessä?
Itse en ole kuullut kuin huhuja.
Kännykkäliittymät eivät oikein sovi vertailukohdaksi, kun niiden
kulut eivät suuresti riipu tilaajamäärästä ja lähes jokainen sentti
joka saadaan asiakkaalta näkyy viivan alla.
Juha
Janne Raekallio
> Harri Toivonen wrote:
> Pitääkö muuten paikkansa, että jostakin sähköyhtiöstä saisi
> "tiskin alta" muitakin kuin hinnastohintoja sopivasti kysyttäessä?
> Itse en ole kuullut kuin huhuja.
Totta hemmetissä saa. Luultavasti aika harva yhtiö vastaa tarjouspyyntöön
ilmoittamalla listahinnat. (Nuo julkiset listahinnat sitä paitsi koskevat
vain oman verkkoalueen asiakkaita, muualle voidaan tarjota kalliimpaakin
hintaa tai eioota.)
Janne
Juha Ruismaki
> Totta hemmetissä saa. Luultavasti aika harva yhtiö vastaa
> tarjouspyyntöön ilmoittamalla listahinnat.
Onko nykyään tosiaan jo näin? Ainakin Tampereen sähkölaitos
ja Vattenfall tarjosivat ainakin jokin aika sitten vielä ihan
hinnastohintaa. Niin ja rakentaja.fi:n ryhmätarjouspyyntö
tuotti hinnan, joka olisi ollu 57 euroa vuodessa nykyistä sähkön
hintaani kalliimpi, eli kimppakilpailutuskin tuntuu olevan
yhtä turhaa.
Juha
Petteri Soikkonen
> kerrottiin, että järjestelmässä on otettava huomioon kokonaiskustannukset
> pitkällä tähtäimellä, käytön helppous, luotettavuus, ja sitä rataa. Eli ei
> siitä jää mitään käteen. Noita kaikkia kun ei saa samaan järjestelmään.
No jos (maalämpöjärjestelmässä, kun sitä kritisoit) kompuran ja
kiertovesipumput saa kestämään, mielestäni se täyttää nuo ehdot. Jossakin
säikeessä joku mainitsi vielä jonkin muunkin komponentin, joka saattaisi
rikkoontua, mutta se on karannut muististani.
> Maalämpöjärjestelmistä alkaa olla Ruotsissa vikatietoa saatavilla. Jutun
> mukaan todella monet maalämpöpumput vikaantuvat 2-5 vuoden kuluessa
> asennuksesta, eli juuri takuun loppumisen jälkeen. Useimmiten pamahtaa
> kompressori. Prosenttilukuja ei tietenkään annettu, mutta absoluuttimäärät
> kuulostivat isoilta.
Minulle Ekowellin myynyt myyntimies tiesi kertoa, että ruotsalaisissa
pumpuissa käytetään yleisesti liian pientä lauhdutinta (muistaakseni se oli
lauhdutin), jolloin neste saattaa päästä takaisin kompressoriin liian
kuumana, mikä rikkoo Ruotsissa kompuroita. Minulla ei ole mitään tietoa
väitteen todenperäisyydestä. Ekowellissä tuo lauhdutin (jos se nyt se oli)
on tietysti "riittävän iso".
Muutenkin noita Ruotsin markkinoita ei pitäisi pitää minään
esimerkkimarkkinoina, siellä valtio tietääkseni tukee maalämmitystä jollain
tavalla ja se vääristää helposti markkinat. Esim. pumput ovat siellä
(kuulemma) paljon halvempia, valmistajia siellä on paljon enemmän ja isommat
markkinat tuovat helposti huonojakin valmistajia joukkoon.
>
> Kannattanee lämpöpumpun kustannuslaskelmiin lisätä järjestelmän
korjauskulut
> keskimäärin 3.5 vuoden välein.
Toivottavasti ei. Kompuran rikkoontumisen korjauskuluihin pitäisi kyllä
vakuutusyhtiön osallistua ainakin ensimmäisen kymmenen vuoden ajan jollain
summalla. Ja sitten kun se rikkoontuu ja korjataan, sama toistuu.
Luullakseni. Voihan olla, että vakuutusyhtiö irtisanoutuu
maksamisvastuustaan, varsinkin jos kompuroita oikeasti alkaa hajota paljon.
Luulisi jonkinlaisen tuotevastuun olevan myös maahantuojallakin. Kyllä
kompuran oletettu kestoikä pitäisi olla vähintään 10 vuotta, voi olla että
paljon pidempi.
Meidän talo 3/2002 sivulla 41 maalämmittäjä kertoo, että hänellä on
asennettu maalämpö yli 20 vuotta sitten eikä siinä ajassa ole kompressori
rikkoontunut. Eli hyvät mahdollisuudet kompuralla on kestää riittävän pitkä
aika ja nehän kehittyvät koko ajan, eivätkö kehitykin?
Petteri
Petteri Soikkonen
news:Gylid.66$np5...@read3.inet.fi...
> Itse juuri rakentavana otin huomioon tuttavapiirin maalämmittäjien
> kokemukset; kompressorit tuppaavat tosiaankin hajoamaan turhan usein.
Kerro toki minkä merkkisten pumppujen kompurat ovat hajonneet.
Petteri
PJK
En tiedä suoraan, täytyy kysyä. Tosiaankin tämä järvilämmittäjä osti
pönikkä -mallisen varaajan. Hienot putket sun muut lelut jäivät käyttämättä.
Ko. talo on kuulemmma huonon sähkön päässä, joten tämän tarinan pohjalta ei
pidä tehdä sen kummempia yleistyksiä.(Olisi varmaan kannattanut ostaa niitä
virtasuojia....) Isäntä on konetekniikan DI, joten eihän nyt niin
käytännönläheistä ratkaisua voi saada onnistumaan... ; )
RA
> Yksi juttu tosin pisti silmään viimeisessä kappaleessa.
> Maalämpöjärjestelmistä alkaa olla Ruotsissa vikatietoa saatavilla.
> Jutun mukaan todella monet maalämpöpumput vikaantuvat 2-5 vuoden
> kuluessa asennuksesta, eli juuri takuun loppumisen jälkeen.
> Useimmiten pamahtaa kompressori. Prosenttilukuja ei tietenkään
> annettu, mutta absoluuttimäärät kuulostivat isoilta.
>
> Kannattanee lämpöpumpun kustannuslaskelmiin lisätä järjestelmän
> korjauskulut keskimäärin 3.5 vuoden välein.
Ruotsin asennuskanta on 380 000 pumppua (lähde:
http://www.yle.fi/kodinkaantopiiri/maalampo.htm), joten jos näistä hajosi
vuodessa Suomelan mukainen 1016 päästään lukuun 0,27 PROMILLEA
laitekannasta - tällä todennäköisyydellä laskettuna pumppu hajoaisi noin 50%
todennäköisyydellä 250 vuoden kuluessa. ;)
-RA