ilmankosteus sisällä
Aapeli
Vuoden päivät olen asunut 1959 rakennetussa talossa, jota ei ole
pilattu nykyaikaisilla materiaaleilla ja hömpsötyksillä. Talossa on
öljylämmitys, eikä minkäänlaisia kosteusongelmia. Kellari on lämmintä
tilaa (takkahuone, kylppäri, sauna, kylmiö, tekninen tila ja
autotalli). Kellarissa on ennen saunomista&peseytymistä kosteutta 18%,
1. asuinkerroksessa 29% (jos ilmankostutin käytössä on 34%), 2krs
(makuuhuoneet) en ole mitannut - ulkona on -6C pakkasta.
Minkälaisia lukemia on muilla?
-Aapeli-
Nestori M
Samaa luokkaa lukemat, kun pakkasta on muutama aste. Parin kympin
pakkasta muutama päivä, niin johan tippuu kosteus alle 20%:iin.
Sama vika siis meidänkin kämpässä - muovi puuttuu seinästä, ja kosteus
karkaa rakenteisiin (ja onneksi/toivottavasti läpi). Täyttä potaskaa
tuntuu olevan hirsi- ja selluvillakauppiaitten höpötys puumassan
kosteutta tasaavasta vaikutuksesta.
Kertokaapa lukemia joku sellainenkin, jolla talo henkittää kuten
ihminen itsekin eli pelkkää henkitorvea pitkin sisään ja ulos.
ove
> ihminen itsekin eli pelkkää henkitorvea pitkin sisään ja ulos.
sisälämpötila + 23 oC (ulkona - 2 oC)
sisäilman suhteellinen kosteus 20 %
joten tuota kaikkein vaarallisinta kasvihuonekaasua: vesihöyryä
on siis vain noin 4,1 grammaa yhdessä sisäilmakuutiometrissä
ulkoilman kyllästyskosteus ( - 2 oC:ssa) on 4,19 g/m3
joten asuminen ei ole aiheuttanut juurikaan kosteusrasitusta
ja jos onkin, niin se kosteus on poistunut talon uloshenkityksen mukana
voimmeko siis päätellä, että ... talo henkittää yhä ?
HEH
> Kertokaapa lukemia joku sellainenkin, jolla talo henkittää kuten
> ihminen itsekin eli pelkkää henkitorvea pitkin sisään ja ulos.
>
2000 rakennettu talo, koneellinen poistoilma, höyrynsulut on:
Ulkona -5 astetta, siaällä +23, ilamankosteus ulkona 65%, sisällä vajaa 30%.
Kun mennään ulkona nollan tuntumaan, niin ulkokosteus nousee helposti ->90%
ja sisällä
vaikutus on muutama % ylös.
HH
Ville Voipio
> sisälämpötila + 23 oC (ulkona - 2 oC)
> sisäilman suhteellinen kosteus 20 %
>
> joten tuota kaikkein vaarallisinta kasvihuonekaasua: vesihöyryä
> on siis vain noin 4,1 grammaa yhdessä sisäilmakuutiometrissä
Oikein laskettu, mutta varoitanpa kuitenkin sitten tässä
yhteydessä siitä, että suhteellisen kosteuden mittaukset
ovat yleensä varsin epätarkkoja. (Ja vesihöyryn tai minkään
muun kasvihuonekaasun vaarallisuudesta en niin puhuisi, voisi
kylmä tulla ilman. Tärkein tuo vesi kyllä kiistatta on.)
Voi olla, että olet käyttänyt kunnolla kalibroitua mittaria,
mutta niissäkin taitaa yleensä olla ainakin +-2 % mittaus-
epävarmuutta. Ja Biltema-mittareissa sitten vielä paljon
enemmän. Paitsi, että halpiksetkin voivat joskus olla
ällistyttävän hyviä, ei silti. Sitä ei vain koskaan tiedä...
Ei niin, että tuolla olisi tässä tapauksessa niin väliäkään,
mutta joskus noita kosteuslukemia tuijotetaan hiukan liiankin
tarkasti. Kastepistemittarilla asia selviää parhaiten, mutta
harvemmalla taitaa sellaista olla kotona :)
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Käyttäjä
lämmöntalteenotin, Enervent Pingvin..
Koko alkuvuoden sisäilman kosteus ollut 26-29% välillä vaihdellen
ulkolämpötilan mukaan.
Mittari kalibroitu.
Kuka osaa selittää seuraavan?
Appiukolla on 1991 rakennettu puutalo, muovit seinässä. Koneellinen
ilmanvaihto.
Sisäilman kosteus on läpi talven 45% tienoilla, myös kovilla pakkasilla.
Mittari on kalibroitu.
Miten sisäilman kosteus voi pysyä noin korkealla läpi talven?
antero
Käyttäjä wrote:
> 2002 rakennettu puutalo, muovit seinässä. Koneellinen ilmanvaihto,pyörivä
> lämmöntalteenotin, Enervent Pingvin..
> Koko alkuvuoden sisäilman kosteus ollut 26-29% välillä vaihdellen
> ulkolämpötilan mukaan.
> Mittari kalibroitu.
>
> Kuka osaa selittää seuraavan?
> Appiukolla on 1991 rakennettu puutalo, muovit seinässä. Koneellinen
> ilmanvaihto.
> Sisäilman kosteus on läpi talven 45% tienoilla, myös kovilla pakkasilla.
> Mittari on kalibroitu.
> Miten sisäilman kosteus voi pysyä noin korkealla läpi talven?
>
Meillä on kanssa muovit ja konevaihto, kosteus n. 40% (+20C). Mittari on
halpa hiushygrometri, "kalibroitu" itse ruokasuolaliuoksella 75% näyttämään.
Veikkaan silti, että nuo mittarit on suurin syy noihin eroihin, ei ne mitään
tarkkuusvehkeitä ole. Lisäksi lämpötilalla on yllättävän suuri merkitys; jos
+20C on 40% R.H. niin lämpötilan nosto +23C laskee suhteellisen kosteuden
33%: iin. Tietysti myös ilmanvaihdon tehokkuus vaikuttaa. Asukasmäärä myös,
ja elintavat (pyykin kuivattaminen, saunominen ym.).
-A
piiska
"Käyttäjä" <n...@n.com>
> Appiukolla on 1991 rakennettu puutalo, muovit seinässä. Koneellinen
> ilmanvaihto.
> Sisäilman kosteus on läpi talven 45% tienoilla, myös kovilla pakkasilla.
> Mittari on kalibroitu.
> Miten sisäilman kosteus voi pysyä noin korkealla läpi talven?
>
Mittaria luetaan saunan lauteilla istuttaessa? :-)
K Magnusson
Aapeli <aap...@poistatamapcuf.fi> kirjoitti
viestissä:c13arf$65d$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Niin kuin jo on käyntyt ilmi, niin huoneilman kosteusmittauksissa on
ensiarvoisen tärkeätä, että mittari on oikein kalibroitu ja vieläpä niin,
että se kalibroidaan ainakain kerran vuodessa. Parin kolmen yksikön heitto
prosenttilukemassa ei vielä haittaa mitään. Kaupassa (esim. Instrussa) kun
noita hyllyssä olevia mittareiden lukemia vertaa, niissä voi olla jopa 20
prosenttiyksikön heittoja!
Tuolla aikaisemmin mainitulla suolaliuoskalibroinnilla päästään
hiuskosteusmittarin tapauksessa hyvinkin tarkaan tulokseen, ainakin
hetkellisesti, kunnes mittari jälleen ryömii. Helpompi tapa on kuitenkin
kääräistä mittari läpeensä kostutettuun pyhkeen sisään mistä "irtovesi" on
väännetty pois. Sitten vain antaa mittarin olla noin 15 minuuttia pyyhkeen
sisällä, jonka jälkeen varovasti raottaa käärettä, jotta pääsee käsiksi
ruuvimeisselillä mittarin kalibrointiruuvin. Tätä ruuvia kierretään sitten
niin, että osoitin asettuun 100% kohdalle. Tällä menetelmälls saavutetaan
ihan riittävä tarkkuus huoneilman kosteusmittauksen tarpeisiin. On
tosiaankin syytä huomata, että noi hiuskosteusmittarit pitäisi kalibroida
vähintäinkin kerran vuodessa, esim. loppusyksystä .
KM
J.P
"K Magnusson" <mag...@operamail.com> kirjoitti viestissä
news:7yrZb.802$cd4...@read3.inet.fi...
>
> Tuolla aikaisemmin mainitulla suolaliuoskalibroinnilla päästään
> hiuskosteusmittarin tapauksessa hyvinkin tarkaan tulokseen, ainakin
> hetkellisesti, kunnes mittari jälleen ryömii. Helpompi tapa on kuitenkin
> kääräistä mittari läpeensä kostutettuun pyhkeen sisään mistä "irtovesi" on
> väännetty pois. Sitten vain antaa mittarin olla noin 15 minuuttia pyyhkeen
> sisällä, jonka jälkeen varovasti raottaa käärettä, jotta pääsee käsiksi
> ruuvimeisselillä mittarin kalibrointiruuvin. Tätä ruuvia kierretään sitten
> niin, että osoitin asettuun 100% kohdalle. Tällä menetelmälls saavutetaan
> ihan riittävä tarkkuus huoneilman kosteusmittauksen tarpeisiin. On
> tosiaankin syytä huomata, että noi hiuskosteusmittarit pitäisi kalibroida
> vähintäinkin kerran vuodessa, esim. loppusyksystä .
>
Tuosta tulikin mieleen että mites tarkka on mittaus systeemi jossa on kaksi
lämpömittaria joista toinen on ihan normaali mutta toiseen on kiedottu
tuommoinen märkä rätti. Ilman kosteus luetaan tarvittavasta taulukosta tai
paremminkin käyrästöstä näiden lämpötilojen leikkauskohdasta.
Tero Järvinen
> ilmanvaihto.
Varmistus ennen vastausta:
Koneellinen poisto vai
Koneellinen tulo/poisto?
teroj
ove
> mutta niissäkin taitaa yleensä olla ainakin +-2 % mittaus-
> epävarmuutta.
mittari on Instrumentariumin halpis-malli ja se on uutena kalibroitu
aivan tarkaksi ... mutta vain yläpäästään ( 98-100 %) ja (75 %) sillä yhtä
ainoaa kalibrointisäätöruuvia edestakaisin vääntäen ei asteikon toisen pään
kalibrointi enää onnistukaan ... ilman, etteikö ensimmäiseksi kalibroitu piste
menisi taas jo poskelleen
en kuitenkaan usko, että kapistuksen kalibrointi säilyy ikuisesti tarkkana
ja on todennäköisesti jo ryöminyt (uutta kalibrointia en ole viitsinyt suorittaa)
enkä usko, että mittari näyttäisi oikein asteikkonsa koko alueella
ja uskon myös, että koko asteikon alueella mittausvirheen suuruuskin vaihtelee
mutta so what ?
ei oman asunnon sisäilman kosteuden mittaminen ja tietäminen ole (yleensä)
tiedettä
eikä minua suuremmin kiinnosta eikä huoleta sekään, vaikka mittarin näyttö
olisi muutaman %-yksikön pielessäkin
riittää, kun totean että tänään on kuivaa ... ja kuivempaa kuin eilen
ja että nyt on selvästi kuivempaa kuin syyskesällä
ja ettei lattian alta nouse huoneilmaan ainakaan suurempia määriä kosteutta,
ja että, jos joskus (syyskesällä) alkaa tuntua hieman tukalan hiostavalta
niin huoneilman suhteellinen kosteus on silloin todennäköisesti yli 68 %
Arto Leppisaari
Olisikohan ollut Ilmava merkkinen, levylämmönvaihtimella.
Pitävät ilmastointikonetta yleensä aika pienellä mutta kuitenkin aina
päällä.
"Tero Järvinen" <te...@jarvinenNOSPAM.org> wrote in message
news:c15q53$fq9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tero Järvinen
Ulkoilmasäleiköstä revitty hyttysverkko pois ja koko min. 200mm?
Poistoilmpuolen suodatin tukossa?
teroj
"Arto Leppisaari" <arto.le...@nokia.com> wrote in message
news:lqGZb.9739$k4.2...@news1.nokia.com...
Tka
Vai onko talon terveys tärkeämpää kuin ihmisten.
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:c141cb$3nt$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Ville Voipio
> mutta so what ?
> ei oman asunnon sisäilman kosteuden mittaminen ja tietäminen ole (yleensä)
> tiedettä
Ei ole, ei. Tärkeintähän on se, että asunnossa on hyvä asua. Jotkut
kärsivät kovin helposti kuivasta ilmasta, toiset sietävät sitä paljon
paremmin, toiset rakenteet kärsivät helpommin kuin toiset, jne.
Sen halusin kuitenkin tuoda julki, että erilaisten taseitten laskeminen
(ilmassa oleva vesimäärä sisällä/ulkona) tavallisen kosteusmittarin antaman
lukeman perusteella on hiukan arpapeliä. Eli jos tarkoituksena on tehdä
jotein ihan oikeaa ihmettelyä vesimääristä, tarvitaan jo aika toisenlaisia
konsteja kosteuden mittaamiseen. En luottaisi ainakaan talvisaikaan edes
kalibroituun elektroniseen mittariin, koska silläkin saadaan melkoista
mittausepävarmuutta aikaan. Kastepistemittari lienee ainoa, jolla
päästään tuon vesimäärän osalta hyvään tarkkuuteen.
Lisäksi jos halutaan ihmetellä veden haihtumista jostain ja menemistä
jonnekin muualle, mittauksia tarvitaan aika monesta paikasta. Huoneiston
toisessa päässä olevalla ilmalla ei välttämättä ole paljonkaan yhteistä
toisessa päässä olevan kanssa.
En siis halua luokitella saatuja lukemia huuhaaksi tai mittareita
käyttökelvottomiksi. Muutaman kerran olen kuitenkin törmännyt siihen,
että niiden lukemaan uskotaan turhan paljon. Joten jos puhutaan siitä,
onko kosteus mittarin mukaan 25, 30, 35 vai peräti 40, kannattaa miettiä
sitä mittariakin hetken verran. Turha hermostua oman kämpän kunnosta,
jos vaikka mittari antaakin eri numeroita kuin jonkun muun kämpässä.
Ilmanvaihdonkin kanssa voi usein käyttää ihan omaa nenäänsä :)
> riittää, kun totean että tänään on kuivaa ... ja kuivempaa kuin eilen
> ja että nyt on selvästi kuivempaa kuin syyskesällä
Ja tämä sitten riittääkin usein.
Ville Voipio
> Eikös noin alhaiset prosentit vaikuta terveyteen haitallisesti?
Joidenkin mielestä epämukavasti kyllä. Varsinaisia terveyshaittoja
ei kuiva ilma kuitenkaan taida terveelle ihmiselle aiheuttaa. Talvella
se ilma on lämmitetyissä ja hyvin ilmanvaihdetuissa taloissa väistämättä
todella kuivaa, jos sitä ei erikseen kostuteta.
Ville Voipio
> Tuolla aikaisemmin mainitulla suolaliuoskalibroinnilla päästään
> hiuskosteusmittarin tapauksessa hyvinkin tarkaan tulokseen, ainakin
> hetkellisesti, kunnes mittari jälleen ryömii. Helpompi tapa on kuitenkin
> kääräistä mittari läpeensä kostutettuun pyhkeen sisään mistä "irtovesi" on
> väännetty pois. Sitten vain antaa mittarin olla noin 15 minuuttia pyyhkeen
> sisällä, jonka jälkeen varovasti raottaa käärettä, jotta pääsee käsiksi
> ruuvimeisselillä mittarin kalibrointiruuvin. Tätä ruuvia kierretään sitten
> niin, että osoitin asettuun 100% kohdalle.
Ihan hyvä, mutta talvikäytössä väärässä päässä asteikkoa... Jos mittari
on viritetty käyttäen saturoitunutta kosteutta, niin se ei välttämättä
näytä lähellekään oikein toisessa päässä. Varsinkin, kun kyseessä on
yhden pisteen viritys.
Noita käytännön matalia kosteuksia (vaikkapa 30 %) onkin sitten jo
ikävämpi kotikonstein tehdä. Suolamenetelmällä nekin saadaan tehtyä,
mutta suolat voivat olla vähän harvinaisempia tai ikävämpiä (muistamani
mukaan natriumhydroksidi antoi 11 %, mutta se on sitten melkoisen
syövyttävää). Suolamenetelmä sinänsä on juuri se menetelmä, jota
kalibrointilabratkin taitavat käyttää, helppo ja toimiva.
Hiuskosteusmittareissa on myös se miinus, että niiden lämpötilakompensointi
on ihan jotain muuta kuin oikein. Mittari näyttää lähellekään oikein
vain siinä lämpötilassa, jossa se on viritetty. Muutamankin asteen
heitto tekee jo melkoista virhettä.
Mutta kaiken tämän mittausteknisen narinan päätteeksi on kuitenkin
pakko sanoa, että jos jaksaa tehdä edes tuon hyvän käytännön neuvon
mukaan (kerran vuodessa kostealla pyyhkeellä), niin mittari näyttää
varmasti paremmin kuin naapurin mittari, ja todennäköisesti ihan
riittävän hyvin arkipäivän tarpeisiin.
Ville Voipio
> Tuosta tulikin mieleen että mites tarkka on mittaus systeemi jossa on kaksi
> lämpömittaria joista toinen on ihan normaali mutta toiseen on kiedottu
> tuommoinen märkä rätti. Ilman kosteus luetaan tarvittavasta taulukosta tai
> paremminkin käyrästöstä näiden lämpötilojen leikkauskohdasta.
Laitteella on kiva nimi: psykrometri. Siinä ilman
pitää virrata tunnetulla tasaisella nopeudella sen märän rätin ohi.
Kohtuullisen hyvä menetelmä, käytetty meteorologiassakin ennen
kastepistemittarien aikaa. Päihittää hiusmittarit mennen tullen ja
elektronisistakin todennäköisesti suurimman osan.
ove
Mihin kohti terveyttä sen kuuluisi mahdollisesti vaikuttaa ?
En ole ainakaan huomannut mitään - ellei sitten "tieto lisää tuskaa"
> Vai onko talon terveys tärkeämpää kuin ihmisten.
paitsi ehkä liian kuiva ilma ( itse pidän kyllä Arizonasta
ja NewMexicosta kaikkein eniten ... siis kuivasta ja kuumasta )
olisi joillekin hyvinkin suuri ongelma,
niin myöskin sähköyliherkät saisivat talossani vähintään hepulin
luulenpa kuitenkin että sisäilman kosteustilanne on liki samanlainen
talvisin lähes jokaisessa keskuslämmitetyssä asunnossa jota ei kostuteta
J.P
"Ville Voipio" <vvo...@vipunen.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:i3k65e0...@vipunen.hut.fi...
> Laitteella on kiva nimi: psykrometri. Siinä ilman
> pitää virrata tunnetulla tasaisella nopeudella sen märän rätin ohi.
> Kohtuullisen hyvä menetelmä, käytetty meteorologiassakin ennen
> kastepistemittarien aikaa. Päihittää hiusmittarit mennen tullen ja
> elektronisistakin todennäköisesti suurimman osan.
>
Joo tämmöistä muistan tarkkuudesta väitetyn ja samalla tämän suhteen näitä
hiusmittareita moititun . Viljan kuivaus hommien yhteydessä joskus tullut
vastaan siellähän tuota ilman virtaustakin on. Mistähän tuommonen käyrästö
muuten vielä löytyisi?
Tka
jälkeen kun muutettiin kerrostalosta omakotitaloon jossa on painovoimainen
ilmanvaihto.
Suhteellinenkosteus nyt 42% /21C.
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:c18b1a$kgu$1...@phys-news1.kolumbus.fi...