Kuinka määritellään huoneiston asuinpinta-ala?
Asuin huoneet seiniä myöden, kaapistot ei vähennä pinta-alaa?
Entä keittiön kalusteet, pois pinta-alasta vai ei?
Kylpyhuone?
Asuintilat on normaalikorkuisia, 245 cm, kylpyhuone 200 cm.
Kuka on oikeuttu tekemään muutoksen neliömäärään jos tarkistusmittaus
antaa toisellaisen tuoksen kuin osakekirjassa mainittu?
Kaikki väintään 160 cm korkea lämmin tila mitattuna ulkoseinien
sisäpinnoista ja vähennettynä kiinteillä rakenteilla kuten
takat, kantavat väliseinät yms.
Jotain poikkeuksiakin on, jossain tapauksissa lasketaan myös parveke
mukaan, jos se on asunnon omistajan hallinnassa (yleensä yhtiön)
ja on katettu (lasitettu) tai parkeve on ulkoseinien sisäpuolella...
Asunto-osakeyhtiöasetuksen mukaan rakennusalalla yleisesti hyväksyttynä
huoneiston pinta-alan mittaustapana pidetään standardissa SFS 5139
(Rakennuksen pinta-alat) määriteltyä huoneistoalan laskemismenetelmää.
Standardin SFS 5139 määrittelee huoneistoalan alaksi, jota rajaavat
toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä
olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien
huoneiston puoleiset pinnat.
Huoneistoalaan lasketaan siis mukaan huoneistoon kuuluvien huoneiden
pinta-alat ja muiden kuin kantavien seinien viemä ala (ns. rakennusosa-ala).
Toinen tapa huoneistoalan laskemiseksi on selvittää ensin huoneiston
pinta-ala huoneistoa ympäröivien seinien huoneiston puoleisten pintojen
mukaan ja vähentää tästä huoneiston sisäisten kantavien ja osastoivien
rakennusosien, hormien ja hormiryhmien yms. viemä ala (ns. rakennusosa-ala).
Muutamia poikkeuksia kuitenkin on:
- Jos kantavassa seinässä on aukko, joka ulottuu lattiaan ja on vähintään
220 senttiä korkea, se lasketaan mukaan huoneistoalaan.
- Huoneistoa ympäröivien seinien viemää alaa (ns. rakennusosa-alaa) ei
lasketa huoneistoalaan. Jos kahden huoneiston välissä on kuitenkin seinä,
joka ei ole kantava eikä osastoiva, sen viemä ala lasketaan huoneistoalaksi
puoliksi huoneistojen kesken.
- Jos kaksikerroksissa asunnossa on sisäiset portaat, huoneistoalaan
lasketaan portaiden viemä huoneala yhden kerroksen osalta. Jos asunto on
kolmikerroksinen (esimerkiksi rivitalo), portaiden viemä huoneala lasketaan
kahden kerroksen osalta. Portaan huonealaksi lasketaan sen aukon ala, joka
on välipohjassa porrasta varten. Portaan alle alimmassa kerroksessa jäävää
tilaa ei lasketa huoneistoalaan, paitsi jos yli 160 senttiä korkean tilan
keskikorkeus on vähintään 220 senttiä.
Yhden huoneen pinta-ala (ns. huoneala) lasketaan niin, että rajoina ovat
huonetta ympäröivät seinien sisäpinnat tai niiden ajateltu jatke. Kantavien
ja muiden kiinteiden rakennusosien kuten hormien viemää alaa ei lasketa huon
ealaan, mutta kaappien ja muiden kiintokalusteiden ala lasketaan.
Huoneen pinta-alaan ei lasketa sellaisia huone-alueita, joiden korkeus on
alle 160 senttiä. Jos kyseessä on parvi, ei sen 160 senttiä ylittävääkään
osaa lasketa huoneen pinta-alaan, jos tämän osan keskikorkeus on pienempi
kuin 220 senttiä.
Tarkemmat määräykset löytyvät standardista 5139
"Ilkka Maatta" <ilkka....@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:c23rib$9r1$1...@pete.fi.eu.org...
Muistelisin että alle 240 korkeaa tilaa ei saa laskea asuinpinta-alaan? Voin
toki olla väärässäkin...
t. Petu
Netistä löytyi tämmöinen sivu jossa on kyllä muutama aika omituiseltakin
kuulostava asuinhuoneen määritelmä....
http://www.yle.fi/kodinkaantopiiri/huone.htm
-Sami-
Kiva kun kerroit, meillä ei sitten ole asumispita-alaa lainkaan... Maksimi
huonekoirkeus 238. 50-Luvun rintamamaiestalo.
Jep. Olet.
Jep, siltäpä tuo näyttää ;-)
Rakennusvalvonnan kanssa joskus rupateltiin huonekorkeuksista ja he
mainitsivat "älvspäreiden" huonekorkeuden olevan 240cm mikä on matalin mitä
saa tehdä... ??? Eli ei näemmä liittynyt asuinpinta-alaan ja sen laskemiseen
mutta mitähän moinen kommentti sitten mahtoi tarkoittaa...
t. Petu
Pete
"Petri Majava" <maj...@jyu.fi> wrote in message
news:c25b17$nqo$1...@mordred.cc.jyu.fi...
T:marko
"Sami Pekka Vartiainen" <svarti...@pois.cc.hut.fi> wrote in message
news:c24lfg$eb6$1...@epityr.hut.fi...
hm ... mutta ... (kun kaikki ei ole aina ihan niin kuin näyttää):
entäpä jos rakennuslupa onkin pantu hakuseen jo juuri ennen tuon G1:n
päivämäärää 01.03.1994, jolloin tuo SUUNNITTELUohje tuli voimaan
ja kuten hyvin kaikki tiedämme, niin rakennusluvan käsittely saattaa
viedä jopa puolikin vuotta, ja lupa on sitten 5 vuotta voimassa
myöntämispäivästään lukien
joten:
aikaisempien suunnitteluohjeiden mukainen rakennuslupa voi hyvinkin
olla myönnetty vasta noin 01.09.1994 aikoihin
ja rakennus on sitten valmistunut ja lopputarkastus pidetty 5 vuoden
kuluessa, eli 01.09.1999 ...
ja jos oikein hankaliksi heittäydytään, niin keskeneräiseksi jääneelle
rakennukselle voidaan hakea jatkolupaakin vielä ainaski 3:n vuoden ajalle,
joten rakennus on voinut valmistua vasta 01.09.2002 eli vasta noin vajaa
pari vuotta sitten, eikä sen silloinkaan edes tarvitse olla ... TOLLANE
Kuule Ove, ei näitä määräyksiä ihan ilmasta kehitetä, rajansa se on
virkamiehenkin mielikuvituksella. G1 pohjaa mm. asunhuoneen määritelmän
osalta käytännössä täysin rakennusasetukseen RakA vuodelta 1959: eli AH:n
kork. vähintään 250 cm (poikkeuksin), ikkuna-alaa min. 10%.
Älä yritä - muistathan sinä nämä.
Ja rakennusmääräyskokoelman G1 on samalla tavalla pelkkä suunnitteluohje
kuin rikoslaki on pelkkä elämisen ohje. Molempia on kyllä parempi jonkin
verran kunnoittaa.
privetj -maksim-