Raudoitusteraksen ruostesuojaus
Ari H
On sade-kostea paikka, ja teräs pitäisi saada likimain pintaan,
koska tarkoitus on saada laatan vahvuudeksi 3cm.
Ensinnäkin, toimiiko ollenkaan, vai lohkeaako betoni, kun teräs
on liian lähellä pintaa? Kuinka lähelle pintaa raudata saa
tulla, eli kuinka ohuen raudoitetun valun voi tehdä (8mm ja 10mm
harjateräksiä tarkoitus käyttää)?
Eli, itse kysymys: käytettäväksi ajatellut harjateräkset on jo
valmiiksi ruosteessa, ja varmaan ruostuisivat joka tapauksessa.
Miten ne käsittelisi, että ei ruostu, tai että että ruoste ei
tule valun pintaan? Vaihtoehdot siis varmaan sinkkimaali tai
ruosteenestomaali?
Vai onko tuo 3cm paksuus lähtökohtaisesti toivottoman ohut eikä
kestä mitään raudoitusten kanssakaan? Tosin vaikka olisi pakko
tehdä paksumpi, niin silti tuo ruostesuojaus olisi kiva, ettei
tule ruoste pintaan.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Timo Koo
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
news:f6d494$ekg$1...@news.cc.tut.fi...
>
> Vai onko tuo 3cm paksuus lähtökohtaisesti toivottoman ohut eikä
> kestä mitään raudoitusten kanssakaan? Tosin vaikka olisi pakko
> tehdä paksumpi, niin silti tuo ruostesuojaus olisi kiva, ettei
> tule ruoste pintaan.
>
Kolmen sentin betonilaatta kyllä kuulostaa aika ohuelta. Varsinkin, jos
käytetään 10mm harjaterästä, siinä ei kummoistakaan erhettä tarvita niin jo
on teräs näkyvissä jommassakummassa pinnassa.
Ruoste ei ole ongelma, jos vain suojabetonikerros on riittävä. Ei haittaa,
vaikka teräkset on ruostessa ennen betonivalua, eivätkä ne siellä betonin
sisällä ruostumistaan jatka vaikka kuinka olisi jatkossa märät olosuhteet.
Kysymys on kemiallisesta reaktiosta: betoni suojaa terästä ja estää sen
ruostumisen. En nyt muista miten se täsmälleen tapahtuu, mutta yhtäkaikki
apaut 99% harjateräksistä menee ruosteisina valuun eivätkä siellä jatka
ruostumistaan. Päinvastoin jopa, ajanmyötä jopa puhdistuvat ruosteesta...
vai onkoo joku nähnyt purettua betoniraudoistusta, joka olisi ruosteessa?
Voi olla, tästä en ole varma.
Oleellinen on kuitenkin tuo suojabetonikerros. Ulkoilman ja teräksen välissä
pitää olla *riittävä* määrä betonia, jotta homma toimisi oikein. Jos se
teräs on ihan pinnassa, niin että oikein näkyy, niin ruostuuhan se. Jos taas
ihan millin-kahden päässä, niin kyllä ruostuu ja korkkaa sen ohuen kerroksen
pois. Nimenomaan se ruoste on se, joka korkkaa, ei teräs itsessään.
Muistaakseni nyrkkisääntönä on 5cm suojabetonikerros, mitä nyt tuohon kolmen
sentin konstruktioon on aika hankala mahduttaa...
Teräsverkolla homma voisi onnistua, sen asentaminen valun puoleenväliin on
paljon helpompaa kuin yksittäisten piiskojen. Tarkkana siinä saa olla, mutta
mahdollista kuitenkin. Silloin suojabetonia jäisi apaut sentti molemmille
puolille ja rakenne saattaisi jopa toimiakkin - ruosteen kannalta
ajateltuna. Kantavuutta ei oikein tuollaisella vahvuudella saada mitenkään,
korkeintaan jonkintason kulutusta kestävä pintaa voisi kolmella sentillä
loihtia.
Mihin moinen valu olisi tulossa? Autotallin pohjaan, rampille vai johonkin
kylppäriin?
Ari H
>
> "Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
> news:f6d494$ekg$1...@news.cc.tut.fi...
>
>>
>> Vai onko tuo 3cm paksuus lähtökohtaisesti toivottoman ohut eikä
>> kestä mitään raudoitusten kanssakaan? Tosin vaikka olisi pakko
>> tehdä paksumpi, niin silti tuo ruostesuojaus olisi kiva, ettei
>> tule ruoste pintaan.
>>
>
> Kolmen sentin betonilaatta kyllä kuulostaa aika ohuelta. Varsinkin,
> jos käytetään 10mm harjaterästä, siinä ei kummoistakaan erhettä
> tarvita niin jo on teräs näkyvissä jommassakummassa pinnassa.
No noita 10mm teräksiä ei olisi tarkoitus laittaa ristikkäin,
joten jäisi siinä sentti kumpaankin suuntaan, jos saa raudan
ihan keskelle...
> Ruoste ei ole ongelma, jos vain suojabetonikerros on riittävä. Ei
> haittaa, vaikka teräkset on ruostessa ennen betonivalua, eivätkä ne
> siellä betonin sisällä ruostumistaan jatka vaikka kuinka olisi
> jatkossa märät olosuhteet. Kysymys on kemiallisesta reaktiosta:
> betoni suojaa terästä ja estää sen ruostumisen. En nyt muista miten
> se täsmälleen tapahtuu, mutta yhtäkaikki apaut 99% harjateräksistä
> menee ruosteisina valuun eivätkä siellä jatka
> ruostumistaan. Päinvastoin jopa, ajanmyötä jopa puhdistuvat
> ruosteesta... vai onkoo joku nähnyt purettua betoniraudoistusta,
> joka olisi ruosteessa? Voi olla, tästä en ole varma.
Kyllähän noita mm. kerrostalojen parvekkeista ja betonielementeistä
löytyy "ihailtavaksi"... Mutta silloin on tietysti ollut kyseessä
liian pintaan jäänyt raudoitus eli periaatteessa valmistus- tai
suunnitteluvirhe.
> Oleellinen on kuitenkin tuo suojabetonikerros. Ulkoilman ja teräksen
> välissä pitää olla *riittävä* määrä betonia, jotta homma toimisi
> oikein. Jos se teräs on ihan pinnassa, niin että oikein näkyy, niin
> ruostuuhan se. Jos taas ihan millin-kahden päässä, niin kyllä
> ruostuu ja korkkaa sen ohuen kerroksen pois. Nimenomaan se ruoste on
> se, joka korkkaa, ei teräs itsessään. Muistaakseni nyrkkisääntönä
> on 5cm suojabetonikerros, mitä nyt tuohon kolmen sentin
> konstruktioon on aika hankala mahduttaa...
5cm on kai märkiin paikkoihin. Taitaa 2cm tai 1cm olla suositeltu
minimi, jos kosteusrasitus on olematon. Tai jotain tuohon suuntaan,
joku korjannee jos meni väärin ;-)
Josta syystä tämä kiinnostus ruostesuojaukseen esim. sinkillä, jos
se vaan toimii betonin sisässä (sen sijaan että toimisi esim. juuri
päinvastoin, sinkki alkaisikin suojata betonia hapettumiselta ja
antaisi raudan ruostua, tai jotain).
> Teräsverkolla homma voisi onnistua, sen asentaminen valun
> puoleenväliin on paljon helpompaa kuin yksittäisten
> piiskojen. Tarkkana siinä saa olla, mutta mahdollista
> kuitenkin. Silloin suojabetonia jäisi apaut sentti molemmille
> puolille ja rakenne saattaisi jopa toimiakkin - ruosteen kannalta
> ajateltuna. Kantavuutta ei oikein tuollaisella vahvuudella saada
> mitenkään, korkeintaan jonkintason kulutusta kestävä pintaa voisi
> kolmella sentillä loihtia.
>
> Mihin moinen valu olisi tulossa? Autotallin pohjaan, rampille vai
> johonkin kylppäriin?
No itse asiassa vähän reilumman kokoista pihalaattaa, valu suoraan
tasaisen hiekan päälle haluttuun muotoon, mutta semmoinen että ne
jaksaisi vielä nostaa irti ja kantaa melko kivutta 2 ihmisen voimin.
Ja mahdollisesti kääntää, niin saisi hiekkapinnan päällepäin.
Ja toisaalta tietty, mitä ohuempi, sen vähemmän menee betonia,
eli sitä vähemmän mylläystä ja hintaa. 2*25kg säkin myllyllisestä
taitaa saada jonkun 30l (kun huomioi raudat, ainakin), eli 3cm
vahvuudella noin neliömetrin, ja painokin osuisi kohdalleen aika
hyvin.
Eli pitäisi kestää sen verran, että kun laatta on tiiviisti
hiekan päällä, niin kestää päällä hyppiä. Ja sen takia myös
tuo 10mm ja 8mm terästen käyttö ajatuksissa; 6mm verkko ei
kai kovin kummoista vääntöjäykkyyttä vielä tarjoa.
Timo Koo
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
> On 2007-07-03, Timo Koo <timo...@hotmail.com> wrote:
> No noita 10mm teräksiä ei olisi tarkoitus laittaa ristikkäin,
> joten jäisi siinä sentti kumpaankin suuntaan, jos saa raudan
> ihan keskelle...
>
Eli teräkset samansuuntaisesti.... silloinhan siitä tulee heppoinen toiseen
suuntaan. Teräsbetonissa teräs ottaa kaiken vedon (käytännössä) ja betoni
kaiken puristuksen. Ajatusleikkinä sen voi hahmottaa niin, että teräkset
korvattaisiin vaijereilla ja betoni duplopalikoilla. Kumpikaan ei yksin
muodosta mitenkään kunnollista rakennetta, mutta yhdessä aika lujankin:
duplot kestää puristusta ja vaijeri vetoa. Yhdessä niissä on jopa
vääntöjäykkyyttä.
Suosittelen sitä verkkoa, se on paljon helpompikin saada keskellekkin.
Neliömetrin pihalaatat kyllä voivat olla ihan fiksun näköisiäkin, ja
käytännöllisiä myös. Ohuena ne kyllä vaativat kunnon pohjan, eli hiekka alla
pitää jyrätä&lätkätä, ts. tiivistää tosi hyvin. Kovat iskutkin voivat
siltikin saada laatat halkeamaan.
Vaan eipä siinä paljoa menetä, kovin montaa euroa ei mene hukkaan vaikka
tekisi pari proto-erääkin. Samalla varastoon vaihdokkeja.
Timo Neuvonen
> joten jäisi siinä sentti kumpaankin suuntaan, jos saa raudan
> ihan keskelle...
> No itse asiassa vähän reilumman kokoista pihalaattaa, valu suoraan
> tasaisen hiekan päälle haluttuun muotoon, mutta semmoinen että ne
> jaksaisi vielä nostaa irti ja kantaa melko kivutta 2 ihmisen voimin.
> Ja mahdollisesti kääntää, niin saisi hiekkapinnan päällepäin.
>
> Ja toisaalta tietty, mitä ohuempi, sen vähemmän menee betonia,
> eli sitä vähemmän mylläystä ja hintaa. 2*25kg säkin myllyllisestä
> taitaa saada jonkun 30l (kun huomioi raudat, ainakin), eli 3cm
> vahvuudella noin neliömetrin, ja painokin osuisi kohdalleen aika
> hyvin.
>
> Eli pitäisi kestää sen verran, että kun laatta on tiiviisti
> hiekan päällä, niin kestää päällä hyppiä. Ja sen takia myös
> tuo 10mm ja 8mm terästen käyttö ajatuksissa; 6mm verkko ei
> kai kovin kummoista vääntöjäykkyyttä vielä tarjoa.
>
Mitä jos laittaisit valun sekaan 2 palaa jotain ohuempaa verkkoa?
Vääntöjäykkyyteen auttaa se, että teräkset ovat hiukan eri tasoissa ja
betoni sitten sitoo ne kiinni toisiinsa. Minä olen jossain vastaavassa
erikoishommassa käyttänyt joskus jotain sinkittyä tms lujaa verkkoa, olisiko
ollut kauppanimeltään minkkiverkkoa tms. Suuruusluokkana 2-3 mm lanka,
silmäkoko esim. 30-50 mm. Tuossa tulisi kaipaamasi ruostesuojauskin samalla.
Ja kun on ohuempaa lankaa tiheässä, se ei ammu betonia pinnasta irti niin
helposti kuin harvassa olevat paksut teräkset.
Jos laittaa aikomiasi 10mm teräksiä pelkästään yhteen suuntaan, niin mikäs
estää sitten sen toiseen suuntaan hajoamisen, siis halkeaman terästen
suunnassa?
--
TiN
Ari H
>
> "Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
> news:f6delq$iit$1...@news.cc.tut.fi...
>> On 2007-07-03, Timo Koo <timo...@hotmail.com> wrote:
>
>> No noita 10mm teräksiä ei olisi tarkoitus laittaa ristikkäin,
>> joten jäisi siinä sentti kumpaankin suuntaan, jos saa raudan
>> ihan keskelle...
>>
>
> Eli teräkset samansuuntaisesti.... silloinhan siitä tulee heppoinen toiseen
> suuntaan.
Ajattelin ehkä (tämähän siis on ihan ajatus-asteella, sillä saahan
noita pienempiä betonilaattoja tai -kiviä sitten kaupastakin, jos
valu osoittautuu epäkäytännölliseksi) L-muotoon taivutettuja rautoja,
aina raudan kulma per laatan nurkka. Ja jos jää kovin iso raudaton
alue laatan keskelle, niin siihen vielä suora pätkä.
Kevytsoraharkkoa ja rälläkän kiviteriäkin sen verran "ylimääräistä",
että niistä tekee hetkessä sopivan määrän tasan sentin paksuisia
paloja rautojen alle, että eiköhän tuon tasan sentin asemoinnin
saa tehtyä aika kivasti. Plus kevytsoraharkon rälläköinnissä on
tavallaan jotain kiehtovaa, kun "kivi" katoaa terän edestä kuin
olisi voita ;-)
> Teräsbetonissa teräs ottaa kaiken vedon (käytännössä) ja betoni
> kaiken puristuksen. Ajatusleikkinä sen voi hahmottaa niin, että
> teräkset korvattaisiin vaijereilla ja betoni
> duplopalikoilla. Kumpikaan ei yksin muodosta mitenkään kunnollista
> rakennetta, mutta yhdessä aika lujankin: duplot kestää puristusta ja
> vaijeri vetoa. Yhdessä niissä on jopa vääntöjäykkyyttä.
>
> Suosittelen sitä verkkoa, se on paljon helpompikin saada keskellekkin.
Täytyy katsoa mitä nyt oikeasti tekee. Jos vaikka jostain
tarttuisi mukaan ylijäämäpaloja verkkoa, niin sitten ainakin.
Ari H
Niinpäs muuten taitaakin toimia 2 ohuttakin verkkoa just noin
jäykistävästi. Tämä onkin ihan hyvä idea. Joustavassa verkossa
voi tietty olla askartelemista, että saa ne oikealle etäisyydelle
toisistaan ja laatan pinnoista.
> Jos laittaa aikomiasi 10mm teräksiä pelkästään yhteen suuntaan, niin
> mikäs estää sitten sen toiseen suuntaan hajoamisen, siis halkeaman
> terästen suunnassa?
Ajatus olikin, että L-paloja, yksi per kulma, kuten toisessa viestissä
kirjoitin.
LaPanen
pikkuisen kuulostaa siltä, että asioita tehdään tarkoituksella
vaikeaksi. Miksi et tekisi pysyvää ratkaisua ja vähän paksumman valun?
Tai miksi et tekisi liuskekivestä? Tai ostaisi valmista pihalaattaa?
Sinuna miettisin vielä eri ratkaisuja, ennenkuin toteutuksesta tulee
susi. Pari olutta jne... :)
Tämä vain yhtenä mielipiteenä.
Jyrki Juntumaa
> Ari H kirjoitti:
>> Olisi tarve tehdä betonipintaa, ja vahvistaa se harjateräksellä.
>> Vai onko tuo 3cm paksuus lähtökohtaisesti toivottoman ohut eikä
Kovin on ohut. 5 cm betonia painaa noin 125 kg/neliö, ja esim. 30x30 cm
oleva laatta jotain yli 11 kg. Kyllä niitä liikuttaa jaksaa, ja tulee
paljon lujempi.
Pieni pintaruoste ei haittaa, mutta jos raudat ovat paksussa ruosteessa,
niin harjaa niitä vähän teräsharjalla. Jokaiseen laattaan sellainen
harjateräksestä väännetty neliö, tai jos on verkkoa, niin siitähän se
tulee helposti. 6 mm paksu teräs riittää hyvin. Tee niille laatoille
laudasta sellainen ristikkomainen muotti ja vala jollekin tasaiselle
alustalle, niin tulee hyviä laattoja. Valun alle voit laittaa vaikka
muovin, niin tulee sileä pinta, eikä valu kuivu liian nopeasti.
Raudoituksen suojaetäisyys maata vasten valetatessa on 5 cm, kuivissa
sisätiloissa muistaakseni 2 cm ja kosteissa tiloissa muistaakseni 3 cm.
Tuo 5 cm paksu laattakin siis on ulkokäytössä vähän alakanttiin.
Leca-harkon siivu ei käy raudoitusvälikkeeksi, lecapapu ruostuttaa sen
raudan nopeasti. Varmempi konsti on ostaa rautakaupasta (kalliita)
raudoitusvälikkeitä, ja epävarmempi konsti on valaa muotti ensin
puoliväliin, asentaa rauta, ja valaa sitten loput betonit.
> Miksi et tekisi pysyvää ratkaisua ja vähän paksumman valun?
> ...
> Tämä vain yhtenä mielipiteenä.
Tässä toinen samanlainen mielipide.
Terv JJ
Reijo Liljedahl
>
> Kovin on ohut. 5 cm betonia painaa noin 125 kg/neliö, ja esim. 30x30
> cm oleva laatta jotain yli 11 kg. Kyllä niitä liikuttaa jaksaa, ja
> tulee paljon lujempi.
Tein itse vuonna -83 tuollaisia 30x30cm noin 4cm paksuja pihalaattoja reilun
sata kappaletta. Muottien nurkasta nurkkaan meni ristiin 8mm harjaterästä.
Hyvin ovat kestäneet, ei ole ruoste tullut läpi eikä yksikään ole hajonnut.
-Reijo-
Ari H
> Kovin on ohut. 5 cm betonia painaa noin 125 kg/neliö, ja esim. 30x30
> cm oleva laatta jotain yli 11 kg. Kyllä niitä liikuttaa jaksaa, ja
> tulee paljon lujempi. Pieni pintaruoste ei haittaa, mutta jos
> raudat ovat paksussa ruosteessa, niin harjaa niitä vähän
> teräsharjalla. Jokaiseen laattaan sellainen harjateräksestä
> väännetty neliö, tai jos on verkkoa, niin siitähän se tulee
> helposti. 6 mm paksu teräs riittää hyvin. Tee niille laatoille
> laudasta sellainen ristikkomainen muotti ja vala jollekin tasaiselle
> alustalle, niin tulee hyviä laattoja. Valun alle voit laittaa vaikka
> muovin, niin tulee sileä pinta, eikä valu kuivu liian nopeasti.
Laatoista ei välttämättä tule säännöllisen muotoisia... Jos
30cm*30cm-laattoihin päädyn, niin sitten varmaan ostan kaupasta
valmiina... Tai varmaankin itse asiassa sitten jotain pienempiä
kiviä, joista saa halutut muodot tehtyä. Mutta yksi motiivi on
saada aikaan jotain muuta kuin kaupasta ostetun näköistä bulkkia.
Tosin yksi ongelma saattaa olla myös muurahaiset, joten senkin
takia olisi kiva, jos tarvittaessa saa laatat ylös ja takaisin
helposti, jos alle ilmestyy muurahaispesiä.
Yksi vaihtoehto on tehdä myös painekyllästetystä puusta jotain,
mutta betoni kuulostaa huoltovapaammalta ja kestävämmältä ja on
ilman myrkkyjä.
Yllä siis vaan yleistä pohdiskelua, isot itse valetut 3cm
paksut ulkokäyttöön sopivat betonilaatat on vain yksi ajatus,
tämän threadin tarkoitus on ollut vain selvittää olisiko
siinä mitään järkeä kokeilla.... Ja ilmeisesti voi ainakin
kokeilla niin näkee miten äkkiä laatat halkeaa.
> Raudoituksen suojaetäisyys maata vasten valetatessa on 5 cm,
> kuivissa sisätiloissa muistaakseni 2 cm ja kosteissa tiloissa
> muistaakseni 3 cm. Tuo 5 cm paksu laattakin siis on ulkokäytössä
> vähän alakanttiin.
Hmm, oikeastaan vielä minulla on muuten saamatta suora vastaus
siihen alkuperäiseen kysymykseen, eli toimiiko sinkkimaali vai
ruostesuojamaali vai molemmat raudoitteissa betonin sisässä...
Tai kyllähän tuli tuo sinkitty "minkkiverkko"-ehdotus, jota
ehdottaja oli ilmeisesti itsekin käyttänyt, eli ilmeisesti ei
ainakaan silmissä ruostu sinkitettykään rauta betonin sisässä.
> Leca-harkon siivu ei käy raudoitusvälikkeeksi, lecapapu ruostuttaa sen
> raudan nopeasti. Varmempi konsti on ostaa rautakaupasta (kalliita)
> raudoitusvälikkeitä, ja epävarmempi konsti on valaa muotti ensin
> puoliväliin, asentaa rauta, ja valaa sitten loput betonit.
Tämä olikin ihan hyvä tieto, kiitos.
>> Miksi et tekisi pysyvää ratkaisua ja vähän paksumman valun?
>> ...
>> Tämä vain yhtenä mielipiteenä.
>
> Tässä toinen samanlainen mielipide.
Pysyvä ratkaisu ei oikein miellytä, en halua tehdä "pysyvää"
ratkaisua jonka päätyisin sitten purkamaan pian pois... :)
Timo Koo
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
>
> Hmm, oikeastaan vielä minulla on muuten saamatta suora vastaus
> siihen alkuperäiseen kysymykseen, eli toimiiko sinkkimaali vai
> ruostesuojamaali vai molemmat raudoitteissa betonin sisässä...
> Tai kyllähän tuli tuo sinkitty "minkkiverkko"-ehdotus, jota
> ehdottaja oli ilmeisesti itsekin käyttänyt, eli ilmeisesti ei
> ainakaan silmissä ruostu sinkitettykään rauta betonin sisässä.
>
Voi tuossa käydä niinkin, että se sinkki estää betonia tarttumasta kunnolla
rautaan. Toimii ikäänkuin voiteluaineena. Vaan enpä usko, että
pihalaatta-mittakaavassa asialla on suurtakaan merkitystä. Kuulostaa
kuitenkin hätävarjelun liioittelulta.
Tässä taas tehdään yksinkertaista asiaa vaikeaksi, mikäs sen mukavampaa.
Tuleepahan syyt ja perusteet selville. Paksuuden nosto 5cm:iin ja koko
sitten sen mukaan, että jaksaa miehissä siirrellä. Ehkä joku 80x80x5
laatta... karkealla arviolla sellainen painaisi jotakuinkin 80 kg. Tuhon 5cm
paksuuteen saisit helpostikkin mahtumaan niitä olemassa olevia harjateräksiä
helpostikkin ja vähän on vielä pelivaraakin.
Markus Strand
> Laatoista ei välttämättä tule säännöllisen muotoisia... Jos
> 30cm*30cm-laattoihin päädyn, niin sitten varmaan ostan kaupasta
> valmiina... Tai varmaankin itse asiassa sitten jotain pienempiä
> kiviä, joista saa halutut muodot tehtyä. Mutta yksi motiivi on
> saada aikaan jotain muuta kuin kaupasta ostetun näköistä bulkkia.
Kaupan laatoissa ei muuten yleensä ole rautaa lainkaa. Pienet laatat
kestävät ihan hyvin isojakin autoja, isommat vain jos pohja on tehty
todella hyvin.
> Tosin yksi ongelma saattaa olla myös muurahaiset, joten senkin
> takia olisi kiva, jos tarvittaessa saa laatat ylös ja takaisin
> helposti, jos alle ilmestyy muurahaispesiä.
Muurahaismyrkkyä mukaan tasoitushiekkaan ;)
Niin ja miksi ne pesät siellä laatan alla haittaavat? Myrkkyä laatan
reunalle ja murkut ovat poissa tullakseen takaisin....
++MStr
Ari H
> Ari H wrote:
>
>> Laatoista ei välttämättä tule säännöllisen muotoisia... Jos
>> 30cm*30cm-laattoihin päädyn, niin sitten varmaan ostan kaupasta
>> valmiina... Tai varmaankin itse asiassa sitten jotain pienempiä
>> kiviä, joista saa halutut muodot tehtyä. Mutta yksi motiivi on
>> saada aikaan jotain muuta kuin kaupasta ostetun näköistä bulkkia.
>
> Kaupan laatoissa ei muuten yleensä ole rautaa lainkaa. Pienet laatat
> kestävät ihan hyvin isojakin autoja, isommat vain jos pohja on tehty
> todella hyvin.
Jeh. Onneksi tässä ei tarvi autoja kestää, vaan ihmisen
juoksun ja hyppimisen kesto riittää.
>> Tosin yksi ongelma saattaa olla myös muurahaiset, joten senkin
>> takia olisi kiva, jos tarvittaessa saa laatat ylös ja takaisin
>> helposti, jos alle ilmestyy muurahaispesiä.
>
> Muurahaismyrkkyä mukaan tasoitushiekkaan ;)
> Niin ja miksi ne pesät siellä laatan alla haittaavat? Myrkkyä laatan
> reunalle ja murkut ovat poissa tullakseen takaisin....
Nämä murkut ovat mallia punainen ja kipeästi pureva, ja sen
takia inhottavia olla liian lähellä kulkuväyliä (saati niiden
alla).
Jatkuva myrkyttely ei ole kivaa (mm. järvi lähellä), ja tontin
pitäminen tarpeeksi siistinä että murkuille ei riitä niin paljoa
ruokaa olisi vähän haastavaa... Tosin siistimistä pitäisi joka
tapauksessa tehdä, ehkä pelkkä oleskelualueiden ja kulkuväylien
pitäminen puhtaana lehdistä yms. riittää pitämään muurahaiset
pois myös. Taitaa nimittäin iso muurahaispesäverkosta tarvita
ruokaakin yllättävän paljon. No, toivossa on hyvä elää... :)
Varmaan paras olisi, jos nämä punaiset saisi jotenkin korvattua
sokerimuurahaisilla tms. "pysyvästi", mutta en ole vielä
alkanut perehtyä asiaan, että miten tämän ihmeen toteuttaisi...
Timo Koo
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
>
> Nämä murkut ovat mallia punainen ja kipeästi pureva, ja sen
> takia inhottavia olla liian lähellä kulkuväyliä (saati niiden
> alla).
>
Kylvät reippaasti merisuolaa, ennenkuin asennat laatat?
Aika ekolokinen vaihtoehto, ja kuulemma pitäisi tehota. Tosin voi olla niin,
että murkut siirtää itsensä vain metrin-pari toiseen paikkaan. No, olisivat
sitten ainakin pois kulkuväylältä.
Ari H
> "Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote:
>> Nämä murkut ovat mallia punainen ja kipeästi pureva, ja sen
>> takia inhottavia olla liian lähellä kulkuväyliä (saati niiden
>> alla).
>
> Kylvät reippaasti merisuolaa, ennenkuin asennat laatat?
Hmm, kas kun ei ole tullut itselle mieleen, eikä sattunut missään
silmään... Tätä pitää kokeilla hetimiten tuolla paikassa nykyisten
laattakivien alla :-)
Heikki Heinonen
että:
käytetään lähinnä estämään rikkaruohojen kasvamista laattojen väleihin.
Ari H
> On Wed, 4 Jul 2007 14:06:11 +0300, "Timo Koo" höpisi että:
>>Kylvät reippaasti merisuolaa, ennenkuin asennat laatat?
>>
>>Aika ekolokinen vaihtoehto, ja kuulemma pitäisi tehota. Tosin voi olla niin,
>>että murkut siirtää itsensä vain metrin-pari toiseen paikkaan. No, olisivat
>>sitten ainakin pois kulkuväylältä.
>
> Miten se suola vaikuttaisi murkkuihin? Saattavat vielä pitääkin
> siitä. Suolaa käytetään lähinnä estämään rikkaruohojen kasvamista
> laattojen väleihin.
Voisin hyvin kuvitella, että vaikka aikuiset muurahaiset ehkä
pärjäisivätkin suolan kanssa, niiden munat eivät sitä juuri
siedä. Ja muurahaispesä jonka munat kuolevat on nopeasti
entinen pesä. Luultavammin muurahaiset eivät pesää edes tee,
kun tunnistavat paikan epäkelvoksi.
Odotan mielenkiinnolla, jahka pääsen tuota suolaa kokeilemaan,
että lähteekö nykyiset pesät kivien alta vai ei.
Joku muukin "harmiton" aine voisi toimia. Kidesooda? :-)
Timo Koo
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
kulkuväylältä.
>>
>> Miten se suola vaikuttaisi murkkuihin? Saattavat vielä pitääkin
>> siitä. Suolaa käytetään lähinnä estämään rikkaruohojen kasvamista
>> laattojen väleihin.
>
> Voisin hyvin kuvitella, että vaikka aikuiset muurahaiset ehkä
> pärjäisivätkin suolan kanssa, niiden munat eivät sitä juuri
> siedä. Ja muurahaispesä jonka munat kuolevat on nopeasti
> entinen pesä. Luultavammin muurahaiset eivät pesää edes tee,
> kun tunnistavat paikan epäkelvoksi.
>
Tuskin mikään elävä pitää voimakkaasta suolapitoisuudesta
elinympäristössään. Rikkaruohot ei ainakaan, ja tuskimpa muurahaisen
munatkaan. Osmoosi kun kuivattaa ne alta aikayksikön. Enivei kokeilu ei
käytännössä maksa mitään muuta kuin vaivaa, siinäpähän se sitten selviää.
> Odotan mielenkiinnolla, jahka pääsen tuota suolaa kokeilemaan,
> että lähteekö nykyiset pesät kivien alta vai ei.
>
> Joku muukin "harmiton" aine voisi toimia. Kidesooda? :-)
>
Etikkahan on lääke lähes kaikkiin vaivoihin... radikaalein mitä olen kuullut
on bensiini+tuli - hieman tietysti vaatii varovaisuutta, menetelmä karkaa
lapasesta turhankin herkästi. Jos suoraan pesän bongaa, niin muutama
ämpärillinen kiehuvaa vettä tekee myös tehtävänsä.
Heikki Heinonen
höpisi että:
Ainoa myrkytön aine mitä oikeasti käytetään hyönteisiä vastaan on mäntysuopa.
Toki kidesoodakin voisi jotain vaikuttaa. Laattojen välit kannattaa täyttää
seulotulla hiekalla jonka raekoko on sellainen että murkku ei jaksa sitä nostaa.
Reijo Liljedahl
> Kylvät reippaasti merisuolaa, ennenkuin asennat laatat?
>
> Aika ekolokinen vaihtoehto, ja kuulemma pitäisi tehota. Tosin voi
> olla niin, että murkut siirtää itsensä vain metrin-pari toiseen
> paikkaan. No, olisivat sitten ainakin pois kulkuväylältä.
Suola ja betoni eivät oikein tykkää toisistaan, betoni suuttuu ja rapautuu.
Ainakin meillä kävi näin kun takavuosina joku innostui talvella
sulattelemaan omatekoisista betonilaatoista tehtyjä portaita.
-Reijo-
-Arska-
"Timo Koo" <timo...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:468a3384$0$9927$9b53...@news.fv.fi...
>
> "Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
> news:f6d494$ekg$1...@news.cc.tut.fi...
>
>>
>> Vai onko tuo 3cm paksuus lähtökohtaisesti toivottoman ohut eikä
>> kestä mitään raudoitusten kanssakaan? Tosin vaikka olisi pakko
>> tehdä paksumpi, niin silti tuo ruostesuojaus olisi kiva, ettei
>> tule ruoste pintaan.
>>
>
> Kolmen sentin betonilaatta kyllä kuulostaa aika ohuelta. Varsinkin, jos
> käytetään 10mm harjaterästä, siinä ei kummoistakaan erhettä tarvita niin
> jo on teräs näkyvissä jommassakummassa pinnassa.
>
> Ruoste ei ole ongelma, jos vain suojabetonikerros on riittävä. Ei haittaa,
> vaikka teräkset on ruostessa ennen betonivalua, eivätkä ne siellä betonin
> sisällä ruostumistaan jatka vaikka kuinka olisi jatkossa märät olosuhteet.
> Kysymys on kemiallisesta reaktiosta: betoni suojaa terästä ja estää sen
> ruostumisen. En nyt muista miten se täsmälleen tapahtuu, mutta yhtäkaikki
> apaut 99% harjateräksistä menee ruosteisina valuun eivätkä siellä jatka
> ruostumistaan. Päinvastoin jopa, ajanmyötä jopa puhdistuvat ruosteesta...
> vai onkoo joku nähnyt purettua betoniraudoistusta, joka olisi ruosteessa?
> Voi olla, tästä en ole varma.
Miten sellainen tieto joka muistuu mieleeni, että -60 luvulla rakennettujen
kerrostalojen parvekkeita on tullut alas kun on ruostunut raudoitus joka on
lähellä pintaa olleena murtanut betonia heikentäen sitä.
Myös eräs tv ohjelma kertoi sillan rakentamisen vaikeudesta kun piti kaikki
raudoitukset epoksoida ruostumisen estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi.
Ainut toimiva ruosteen esto on sinkitty harjateräs jot aesim. teollisuudessa
käytetään ja on käsittääkseni tulossa vahvasti kaikkeen raudoittamiseen.
-Arska-
Timo Koo
"-Arska-" <aarre.v...@pp.kpnet.fi> wrote in message
news:468fe4cb$0$9944$9b53...@news.fv.fi...
>
> Miten sellainen tieto joka muistuu mieleeni, että -60 luvulla
> rakennettujen kerrostalojen parvekkeita on tullut alas kun on ruostunut
> raudoitus joka on lähellä pintaa olleena murtanut betonia heikentäen sitä.
Tapahtuu sitä uudemmissakin kohteissa. Liian lähellä pintaa ja ruostuuhan se
raudoitus. Muitakin suunnittelu/toteutusvirheitä toki löytyy suomalaisesta
rakennusperinteestä. Raudoitus toimii, kunhan se on riittävästi betonin
suojaamana. Kun se pääsee ruostumaan, niin se korkkaa sen vähäisenkin
suojakerroksen päältään pois ja lähtee entistä enempi ruostumaan. Tarpeeksi
kun ruostuu, niin lujuusarvot happanee...
> Myös eräs tv ohjelma kertoi sillan rakentamisen vaikeudesta kun piti
> kaikki raudoitukset epoksoida ruostumisen estämiseksi tai ainakin
> hidastamiseksi.
> Ainut toimiva ruosteen esto on sinkitty harjateräs jot aesim.
> teollisuudessa käytetään ja on käsittääkseni tulossa vahvasti kaikkeen
> raudoittamiseen.
>
Uudiskohteissa taidetaan käyttää tarpeeksi paksua suojabetonikerrosta.
Korjauskohteissa lienee pakkokin vetää (hiekkapuhalluksen tms jälkeen)
erilaisia pinnoitteita.
Suojakerroksen tehoa heikentää myös erikoinen ilmiö, olikohan sen nimi
karbonatisoituminen? Ilmansaasteet siinä tekee temppunsa betonin
kemialliselle koostumukselle, nimenomaan sille jutulle joka suojaa
ruostumista vastaan. Olikohan karbonatisoitumisen (vai mikä se sitten
olikaan) etenemä pahimmillaan luokkaa sentti/vuosikymmen.
Timo Koo
"Reijo Liljedahl" <reijo.poist...@pp1.poista.inet.fi> wrote in
message news:zO4ji.91$dJ2...@read3.inet.fi...
>
> Suola ja betoni eivät oikein tykkää toisistaan, betoni suuttuu ja
> rapautuu. Ainakin meillä kävi näin kun takavuosina joku innostui talvella
> sulattelemaan omatekoisista betonilaatoista tehtyjä portaita.
>
Tottapa tuokin on. Betoni ei tykkää siitä, että vesi jäätyy ja sulaa
jatkuvasti. Sula vesi kun menee huokosiin, jäätyy siellä ja siisollen
rapauttaa. Ja taas uudelleen sulaa, menee syvemmälle huokosiin ja...
niinpoispäin. Suolalla tuon sulamis-jäätymisefektin saa mukavasti
aikaiseksi.
Pihalaattojen tapauksessa suola on siellä alapinnassa, aika
vakiopitousuutena. Sitä siis ei lisätä/poisteta sieltä, eli sulamis-jäätymis
kierrettä ei synny. Ja jos vaikka syntyisikin, niin mitäpä se rapautuminen
alapinnassa merkitsee? Pidemmän päälle lyhyempää elinikää laatalle, tietty
jos rapautuu niin että teräkset paljastuu, niin sehän on sitten morjens.