Salaojat vanhaan kellarilliseen taloon?
Pete
Aloitan kuitenkin uuden jutun kysyäkseni oman taloni ojituksen
tarpeellisuudesta.
Talo on ns. funkkistalo, jossa koko talon kokoinen kellari, joka on nykyään
kylmillään. Talon ympärillä ei tietääkseni ole ainakaan toimivia salaojia.
Kellarissa on yksi viemäri, josta vesi menee kunnan viemäriverkkoon, kuten
koko talosta muutenkin. Kellarissa sijaitsevan autotallin edustalla, luiskan
pohjalla on viemäri, josta vesi menee autotallin alla olevaan kaivoon ja
sieltä ties minne...
Olen nyt ajatellut ottaa yhden kellarissa sijaitsevan n. 27 neliön huoneen
lämpimäksi tilaksi ja samalla rakentaa toiseen n. 8 neliön tilaan saunan.
Tässä 8 neliön tilassa on se ainoa viemärikaivo.
27 neliön huoneessa ei ole betonilattiaa, vaan saven päällä on n. 5 sentin
kerros soraa, jonka päällä on kaksinkertainen styroksi, sitten muovi ja sen
päällä paksut irtolankut koolauksen päällä. Otinpa tässä eräänä päivänä
yhdestä nurkasta lankut, muovin ja styroksit pois ja kaivoin soran saven
pintaan asti. Sora oli märkää ja kaivamaani koloon alkoi tulla jostakin
betoniseinän alta vettä pikkuhiljaa kunnes nurkassa oli oikein kunnon
lammikko. Kellarin lattiataso on n. 160 cm maanpinnan alapuolella.
Mites tästä nyt kannattaisi edetä? Ainoa keino saada kellari kuivaksi taitaa
kuitenkin olla salaojitus. Onko kellään näppituntumaa tuollaisen
ojitushomman kustannuksista teetettynä? Talo on neliömäinen ja sivun pituus
on jotakin 9 m luokkaa.
Jape
> Et olisi mennyt kaivelemaan, vaan olisit asunut tyytyväisenä.
No tässäpä oli asiallinen ja kaiken kattava vastaus. Olet varmasti ylpeä
itsestäsi.
Itse asiaan sanoisin että tuollaiseen savimaahan ne salaojat juuri olisi
tärkeimmät laittaa jotta sen veden pystyy johtaan muualle siitä montusta
jossa talo sijaitsee.
Major
> tärkeimmät laittaa jotta sen veden pystyy johtaan muualle siitä montusta
> jossa talo sijaitsee.
Totta. Kannattaa kuitenkin muistaa että savi läpäisee vettä huonosti, joten
salaojiin pitäisi laittaa reilusti soraa,
ja siten että vesi kulkeutuu talon altakin pois (mistä se sinne tosin pääsee
kunhan kerran kuivuu)...
Petrik Salovaara
> Et olisi mennyt kaivelemaan, vaan olisit asunut tyytyväisenä.
Sinä olet vissiin se "ammattimies" joka meidän kylppärin
rakensi aikoinaan? Voisitko ottaa yhteyttä, olisi vähän
takuukorjauksia tiedossa...
Petri Kärhä
"Jape" <jarmo.KILL...@surffi.net> wrote in message
news:413eccf8$0$19027$4b86...@news.surffi.net...
> Itse asiaan sanoisin että tuollaiseen savimaahan ne salaojat juuri olisi
> tärkeimmät laittaa jotta sen veden pystyy johtaan muualle siitä montusta
> jossa talo sijaitsee.
Näin jälkikäteen kun asentaa, niin voi törmätä siihen ikävään seikkaan,
jonka olen jo pari kertaa maininnut. Mikäli talo ei ole paalutettu, niin se
nököttää tuon tiivistyneen saven varassa. Nyt jos se savi kuivatetaan, niin
se painuu, jolloin talo painuu myös. Ja tietysti vinoon. (Joka ei usko niin
voi tulla meille päin katsomaan. Naapurustossa on savelle 70-luvulla
rakennettu talo. Tien ja muutaman talon rakemntaminen lähistölle kuivatti
savipatjaa, mistä syystä talo painui. Painumeisen ero kahden vastakkaisen
kulman välillä on 34 senttiä, mikä tekee marmorikuulilla pelaamisen
mielenkiintoiseksi).
Asuintiloja tuonne kellariin ei voi tehdä, ellei seiniä kuivata. Tästä
seuraa muutama vaihtoehto:
1) Kellari pidetään alkuperäisessä käytössä, eikä sinne tehdä asuintiloja.
Näin se on varmaan alunperin suunniteltu. Autotallissa tai varastossa ei
niin haittaa, jos seinät tai lattia on vähän märät. Levyt tai paneelit taas
ei märässä seinässä ole pitkäikäiset.
2) Talo paalutetaan, minkä jälkeen alustan voi kuivattaa. Seinustat
täytetään soralla, josta vesi valuu hallitusti johonkin kivaan paikkaan.
Salaojaputketkin kannattaa laittaa, koska asuintilan seiniä ei halua edes
hetkellisesti kastella tulvavesillä. Tämän jälkeen alakerralle voi tehdä
melkein mitä vain.
3) Pätevä suunnittelija joka ymmärtää näitä henkimaailman juttuja, voi
varmaan keksiä kakkoskohtaan muitakin ratkaisuja. Suunnittelija tähän
tarvitaan joka tapauksessa. Ei kannata lähteä itse roveltamaan.
Ja tietysti
4) Kuivattaa seinustat vaan ja pistää kädet ristiin. Ei se ole kirkossa
kuulutettu että se talo nuupahtaa. Mutta minä en kokeilisi.
Pete
mie
sen alapuolelle? Eihän tällöin anturan alla oleva savi pääse kuivamaan ja
perustukset painumaan ko?
Tämän jälkeen seinän ulkopuolelle vedeneristys esim. patolevyllä.
Raimo
"Kivimies" <:@.com> wrote in message news:DWz%c.94$yV...@read3.inet.fi...
>
> "Pete" <pet...@luukku.com> wrote in message
> news:pHz%c.280$qH7...@reader1.news.jippii.net...
>
> Et olisi mennyt kaivelemaan, vaan olisit asunut tyytyväisenä.
Mutta kuinka kauan? Mua huolestuttaisi eniten se puutavara lattiassa ja muovi siellä alla.
Erittäin vaarallinen yhdistelmä.
Vanhaan hyvään aikaan kellareiden lattia sorastettiin ja valettiin. Muoveista ja rytokseista ei ollut puhettakaan.
Ja kellarin seinät eristettiin (sisäpuolen tiilin ja ulkopuolen valun väli) koksilla. Meillä on tommonen (-57 tehty rintamamiestalo) ja pari kertaa
10 vuoden aikana on keväällä tihkunut vettä alustan lattialle. Toisen kerran tuli reilummin, mutta
märkäimuria peliin. En ottanut päänsärkyä kun mitään happanevaa ei rakenteissa eikä seinissä ole ja kun 50 vuoden käytön jälkeen ei ole vielä ongelmia.
OK, myönnän, että tukkoon hiljalleen menevät salaojat pikkuhiljaa saattaa tehdä pidemmän päälle enemmän kiusaa.
Ota muovit ja puut sieltä lattiasta huitsin nevadaan ja vala permanto! Helppo tehdä itse. Sen kun vuokraat petonimyllyn ja hommaat talkooporukan.
Pura lattia muoveineen, kärrää soraa ja vala. Hierrä sen verran tasaikseksi ettei silmä sairasta. Pintaan sitten klinkkerit saneerauslaatilla ja avot!
Minkä ikänen toi "funkkistalo" muuten on?
Mikä on seinien rakenne?
/raimo
>
>
Kivimies
Hei!
Kuvioissahan pyörii toinenkin "kivimies"
Vaikuttaa aika lyhytsanaiselta.. hmm?
Oli miten oli, niin tässä neuvoja...
Vesi on tietysti siinä pinnassa/tasossa, mista se ehtii poistua ja
poistuuhan se jos luonnollinen tai tehty salaojitus toimii.
Talosi on ilmeisesti hyvä ja tyylikäs (voin kuvitella) ja siihen
kellariin kannatta investoida.
Suunnittelin muutama vuosi sitten rintamamiestaloon vastaavan
kellariremontin, lähtökohta oli hyvä, rinne vie vedet pois. Mutta
ongelmmana oli tehdyn tila mataluus. Epäilen että tämä sama ongelma on
Sinullakin?
Poistimme vanhan laatan (eristeitä ei ollutkaan) ja kaivoimme
perusmaata pois reilun 30 senttiä, eli minkä perustuksia löytyi.
Sitten vaan uudet viemärit, eristyskerros FinnFoamilla (paras
lambda-a) ja uuteen tb-lattialaattaan sähkö/lattialämmitys ja
lattiakaivot.
Tuohon vielä laatoitus päälle, laattojahan saa nykyään pilkkahintaan,
niin jopa oli nätti "pohja" tehdä KHH, S, PH, Ph, TH, V, AskH, Porras
tehtiin kokonaan uusiksi ja siihen saatiin parempi etenemä ja pienempi
nousu (kaava = 2xe+h= 620-640)
Eikohän omisamasi talovanhuksen ole aika saada jo uusi salaojitus ja
samantien kannattaa eristää sokkelit ulkopuolelta. Samalla voit
muotoilla ympäröivan maan, nykymääräysten mukaiseen kaltevuuteen
(3m/15cm). Jälleenmmyyntiarvon kannalta on melkoinen ero, onko kellari
kylmä kostea pömpeli vai asuttu tila.
Timo Hyvonen
> (3m/15cm). Jälleenmmyyntiarvon kannalta on melkoinen ero, onko kellari
> kylmä kostea pömpeli vai asuttu tila.
Niin on kiinteistöveronkin. Asuttu tila nostaa arvoa.
Okei, ei kai se monta euroa vuodessa ole :)
t. Timo
Jouko Udd
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:chmmct$dv4$1...@epityr.hut.fi...
nykyisten sisäpuolelle ja jättää seinien väliin reilu tuuletusväli.
Tällaista rakennetta on käytetty joskus menneinä aikoina.
Savimaan kaivaminen ja kuivatus ei kuulosta hyvältä ajatukselta ilman
paalutusta.
Pete
Minkä ikänen toi "funkkistalo" muuten on?
Mikä on seinien rakenne?
/raimo
Rakennettu 1947. Seinät ovat puurankarakenteiset ja ulkopinta rapattu.
Eristeenä puru. Seinät ovat kuivat ja terveet. *koputtaa puuta*
-Pete-
JukkaK
Jouko Udd wrote:
> Yksi mahdollinen vaihtoehto olisi muurata kellariin uudet "ulkoseinät"
> nykyisten sisäpuolelle ja jättää seinien väliin reilu tuuletusväli.
Näin minä ajattelin omani tehdä, lämmöneristykseltään riittävä ja
kosteusteknisesti ja rakenteellisesti riskitön viahtoehto. Vielä kun sais nuo
suunnittelija ja urakoitsijat luopumaan noista salaoja/patolevyjutuistaan. ;-)
Uuteen osaan varmaan täytyy salaojat tehdä, mutta selvinnee lopullisesti
maaperätutkimuksen jälkeen.
JukkaK
Ari Kukkonen
> Eikö riitä kun salaojan laittaa juuri anturan alareunan tasolle tai vähän
> sen alapuolelle? Eihän tällöin anturan alla oleva savi pääse kuivamaan ja
> perustukset painumaan ko?
>
vesi sinne savimaahan tulee nimenomaan päältä. Eikai se maasta nouse?
Joten jos salaojituksen tekee anturan alareunan tasolle (tehdäänkö se
yleensäkään koskaan alemmas???) niin kyllä se savi kuivahtaa kun ei saa
vettä.
Korostan, että en tiedä asiasta mitään, ajattelin vain maalaisjärjellä.
/Ari