Ulkoseinälautojen maalaaminen
Juha
tuleeko ulkoverhouksessa käytettävät laudat maalata myös nurjalta puolelta?
Joku pohjusteaine ainakin kannattanee vetää lautojen jokaiselle pinnalle?
Onko oikea tapa vetää pohjusteaine joka pinnalle kertaalleen (mitä se
pohjusteaine on?) ja sen jälkeen kenties vielä kerros pohjamaalia kaikille
pinnoille? Vai onko jopa parempi, että laudan toinen puoli jäisi
pohjamaalaamatta? Montako käsittelykerrosta uusille laudoille tulee ennen
lautojen seinään kiinnittämistä, ja montako sen jälkeen, jotta saadaan hyvä
ja kestävä maalaus? Mikä on aikataulu, eli kun laudat on ostettu jostain,
kauanko niiden pitää kuivua ennen ensimmäistä pohjusteainetta, ja kauanko
sen jälkeen ennen pohjamaalausta? Ja koska pintamaalaus kannattaa tehdä?
Kuinka paljon miestyötunteja 1½-2-kerroksisen puuverhotun talon
pintaverhouksen maalaukseen kaikkiaan menee (alustava arvio kerrosneliöistä
alak. 100, yläk. 70)? Asteikolla 1-10, kuinka tyhmää on panna kivitaloon
ulkoverhoukseksi lauta?
Juha
Jyrki Juntumaa
> tuleeko ulkoverhouksessa käytettävät laudat maalata myös nurjalta puolelta?
Ei ole tarpeen.
> Joku pohjusteaine ainakin kannattanee vetää lautojen jokaiselle pinnalle?
Ei ole tarpeen. Jos olisi tarpeen, niin sehän tarkoittaisi että seinä on
kostea eli väärin tehty tai sinne valuu jostain vettä tai tuuletus ei
pelitä.
> Vai onko jopa parempi, että laudan toinen puoli jäisi
> pohjamaalaamatta?
Luultavasti. Jos lautaan pääsee joskus vähän (sade tms.) vettä, niin
kuivuu tuuletusraon puolella paremmin kun ei ole mitään ihme kalvoa
haittaamassa kuivumista.
> Montako käsittelykerrosta uusille laudoille tulee ennen
> lautojen seinään kiinnittämistä, ja montako sen jälkeen,
1 pinossa, ja samon 1 seinässä. Ja jos tuli pihdattua maalia eli ei
näytä hyvältä, niin sitten toinenkin kerta seinässä.
> Mikä on aikataulu, eli kun laudat on ostettu jostain,
> kauanko niiden pitää kuivua ennen
Ne taisivat kuivua jo sahalla.
> Kuinka paljon miestyötunteja 1½-2-kerroksisen puuverhotun talon
> pintaverhouksen maalaukseen kaikkiaan menee
Pari miestä maalaa talon viikossa, toki riippuen miehistä, talosta ja
olosuhteista. Jos et ole vielä ostanut niitä lautoja, niin osta
valmiiksi pohjamaalattuja. Se on pieni hintalisä verrattuna hommasta
aiheutuvaan vaivaan. Tai ainakin laske onko - kun ei niistä myyjistä
tiedä mitä sattuvat milloinkin pyytämään.
Terv JJ
Juha
> Pari miestä maalaa talon viikossa, toki riippuen miehistä, talosta ja
> olosuhteista. Jos et ole vielä ostanut niitä lautoja, niin osta valmiiksi
> pohjamaalattuja. Se on pieni hintalisä verrattuna hommasta aiheutuvaan
> vaivaan. Tai ainakin laske onko - kun ei niistä myyjistä tiedä mitä
> sattuvat milloinkin pyytämään.
Ok, kiitos asiallisista vastauksista. Täytyypä pitää mielessä tuo, että
laudat kannattaa ehkä ostaa pohjamaalattuina, ei ole tosin vielä tämän kesän
homma. Paljon on kaikkea, mitä pitää miettiä ja tehdä, ennen kuin on
pintaverhouslautojen vuoro, mutta aikanaan sekin aika koittaa. Siksi
kyselin, että pitää tässä yrittää panna asioita hautumaan tukan alle sitä
mukaa, kun mieleen tulee, koska valmiiksi mietittyjä asioita tuskin on
liikaa, kun pitäisi alaa tuntemattomana ensikertalaisena rakentaa talo.
P. Kärhä
itse tuli opittua kantapään kautta, kun 7 vuotta sitten maalasin.
1) Usko hyvällä niitä, jotka sanoo, ettei lateksilla kannata maalata. Itse
en uskonut vaan maalasin Ultralla. Se pysyy ihan hyvin kiinni niissä
seinäpaneeleissa, missä on tuuletusrako takana, mutta kun ne talon valkeat
osat (kaiteet, nurkkalaudat, smyygit) on kaikki sellaisia, ettei niiden
takana ole ilmarakoa. Niissä ei lateksi pysy kiinni. Ja jos pysyy niin puu
mätii. Kaikki rakenteet pitäisi olla sellaisia, että puu pääsee johonkin
suuntaan kuivumaan. (Itse kokeilisin tällä hetkellä luultavasti
petrooliöljymaaleja, joita nykyään saa valmiiksi sekoitettuina).
2) Kantti kertaa kantti yksikerroksinen perustalo kestää lateksin ihan
hyvin, ja antaa lisäksi anteeksi pikkumokia. Esim. autotallit menee tähän
kategoriaan. Kaksikerroksinen rakennus on kuitenkin säälle aika arka.
Räystäät ei suojaa seiniä kuin yläosistaan. Alakerroksen seinäpaneelit,
kaiteet, ikkunan puitteen, parvekkeet sun muut on alttiina viistosateelle ja
auringon UV:lle.
3) Älä uskoo niitä perinnerakentajia, jotka sanoo ettei kunnon puu tarvitse
maalia pintaansa säilyäkseen. Nykyaikainen paneelilauta on heikkolaatuista -
nopeasti kasvatettua niin että puussa on valtavat lustot. Se vaalea kesäpuu
ei kestä ultraviolettia ja vettä. Etelän puoli menee vuodessa tosi roisiin
kuntoon ellet maalaa pintaan suojaa. Pohjamaali ei anna riittävää suojaa.
4) Toukokuu on tilastollisesti kuivin kuukausi. Silloin olisi hyvä maalata.
Tämä tosin edellyttää, että paneloit kevättalvella, mikä ei välttämättä ole
kivaa. Elokuulle asti voi maalata, jos kelit on hyvät, mutta Syyskuussa
alkaa olla jo liian kosteaa.
Peté
nospa...@supertel.fi
>
> 3) Älä uskoo niitä perinnerakentajia, jotka sanoo ettei kunnon puu tarvitse
> maalia pintaansa säilyäkseen.
Vaikka puu kestäisi "ehjänä", sinistäjät ja homeet tulee sitten
myöhemmin maalista läpi. Eli kannattaa maalata enenn kuin sienet
iskee.
Se petrooliöljymaali on ihan kelpo tavaraa, peittää kerrasta, kuivuu
hitaasti ja on sen takia tumpelonkin maalattavissa. Tosin kaikkia
öljymaaleja pitää hangata puuhun kiinni. Maalaaminen kannattaa tehdä
keväällä, silloin on todennäköisintä, että maali ehtii kovettua ennen
homehtumista..
Kaiteet ja nurkkalaudat kannattanee pohjakäsitellä vaikka
öljykyllästeen kanssa. Tai jos silmä ja nenä antaa myöten, vetää
kaiteisiin vaikka "roslangin mahongin" pinnaksi. (Perinneresepti:
vernissaa, mäntytärpättiä ja tervaa tasaosin) Kovettuu aika nopeasti,
värisävyä ei voi oikein hallita, mutta tuo suojaa hyvin vedeltä, ja
jossain määrin myös UV:ltä. Päälle ei voi maalata kuin tervamaalilla,
joten värisävyt rajoittuu ruskeisiin sävyihin.
Kaiteessa ei oikein mikään maali ole hyvää, lateksi kestää kulutusta,
mutta alla oleva puu ei kestä lateksia. Petrooliöljymaali pysyy puussa
kiinni, mutta ei kestä kulutusta. Toisaalta petrooliöljymaali on
helppo uusia, lateksi ei on ns. "huoltovapaa", eli helpompi vaihtaa
koko lauta kuin huoltaa:-). Eli lateksi irtoaa paikoitellen ja oman
tahdon mukaan itsestään, mutta sen skarapaaminen irti on kovan työn
takana. Petrooliöljymaalia ei tarvitse huoltomaalatessa poistaa,
teräsharjaus ja pesu riittää putsaukseksi. Peten kanssa olen omien
kokemusten mukaan samaa mieltä lateksista. Kovan skrapaamisen jälkeen
nyt on petrooliöljymaalit Peten mainitsemissa paikoissa. Muualle jätin
lateksit petrooliöljymaalin alle, olivat vielä kunnossa ja tiukasti
kiinni.
Etelänpuoleiset kaiteet ja tolpat on pahin paikka maalille tai ympäri
maalatulle puulle. Laitoin skrapattujen lateksien päälle ensin
homeestoaineellista kiinanpuuöljyä kyllästeeksi, ja päälle ohuelti
petrooliöljymaalia. On pari kolme vuotta pysynyt kunnossa. Ohutta
kerrosta yritin siksi, että se puu pääsisi paremmin kuivumaan, maalin
homma tuossa on lähinnä toimia UV-suojana, vettä ja sieniä torjuu
sitten se öljykyllästys.Tuon ohuen maalin päälle voi vetää muutaman
vuoden päästä lisää öljykyllästettä tukkimaan halkeamia ja vähentämään
vettymistä niiden kautta. (Öljykyllästeenä käytin Sateenkaarivärin
vedenkestävää puuöljyä, joka on työturvaselosteen mukaan suunnilleen
kiinanpuuöljyä ja sienimyrkkykyllästettä + tilkka öljylakkaa. Ei tuota
kannata käyttää kuin pahimmissa paikoissa.)
Mutta mun suositus on petrooliöljymaali, vähän helpompaa maalata kuin
oikea öljymaali, työtä on vähemmän, koska maali peittää kerralla.
Pinta on matta alusta saakka, öljymaali himmenee vasta muutamassa
vuodessa. Mekaanista kulutusta tuo ei kestä, mutta se ei minusta ole
iso haitta, harvoin kukana taloa raapii muusta syystä kuin lateksien
poistamiseksi:-).
Tapio V.
> 4) Toukokuu on tilastollisesti kuivin kuukausi. Silloin olisi hyvä maalata.
> Tämä tosin edellyttää, että paneloit kevättalvella, mikä ei välttämättä ole
> kivaa. Elokuulle asti voi maalata, jos kelit on hyvät, mutta Syyskuussa
> alkaa olla jo liian kosteaa.
Vale, emävale, tilasto... meinaan, että kulunut kesä on saattanut
yllättää monen maalarin. Lateksi ei kuivu, jos ilma on kosteaa, ja
seuraava viistosade tekeekin sitten eetvarttia maalatulle seinälle...
siihen nähden olisi varmempi maalata jollain muulla kuin lateksilla.
Kosteus ei tällöin juuri kiusaa, ellei maalattava pinta ole suorastaan
märkä.
Tapsa
nospa...@supertel.fi
> siihen nähden olisi varmempi maalata jollain muulla kuin lateksilla.
> Kosteus ei tällöin juuri kiusaa, ellei maalattava pinta ole suorastaan
> märkä.
>
Mun käsittääkseni öljymaalin kanssa itse puun kuivuus maalattaessa on
vielä tärkeämpää kuin lateksin kanssa. Mutta jo maalattu pinta ei niin
vaan mene vedestä pilalle maalaamisen jälkeen. Toisaalta homeongelmia
voi olla tiedossa, jos tuore öljymaali on kosteana.
Tapio V.
wrote:
> Mun käsittääkseni öljymaalin kanssa itse puun kuivuus maalattaessa on
> vielä tärkeämpää kuin lateksin kanssa. Mutta jo maalattu pinta ei niin
> vaan mene vedestä pilalle maalaamisen jälkeen.
Tarkoitin kosteudella ilman kosteutta, joka ei vaikuta öljymaalin
kuivumiseen. Tietysti itse puun on oltava maalattaessa kuivaa, mutta
sen ei tarvitse olla sen kuivempaa kuin mihin se kuivuu esim.
vuorokaudessa sateen jälkeen. Kunhan ei ole irtovettä huokosissa
estämässä tartuntaa. Pieni vesimäärä emulgoituu pensselillä
hinkattaessa maaliin.
Tapsa
Juha Ruismäki
>
> Joitain hyviä vinkkejä jo saitkin, joten täydentelen vaan
> tällaisilla, mitkä itse tuli opittua kantapään kautta, kun
> 7 vuotta sitten maalasin.
> 1) Usko hyvällä niitä, jotka sanoo, ettei lateksilla kannata
> maalata. Itse en uskonut vaan maalasin Ultralla. Se pysyy ihan
> hyvin kiinni niissä seinäpaneeleissa, missä on tuuletusrako
> takana, mutta kun ne talon
Montakos vuotta tuossa meni? Itse lueskelin aikoinaan mm. sinun
kirjoituksiasi täällä ja valitsin osin niiden perusteella
myös Ultran. Maalauksesta on nyt 4 vuotta aikaa, Ateenan
olympialaisten aikaan maalasin ja vettä tuli melkein joka
päivä. Osan maalasin pikku sateessa räystään alla. Onkohan
olympialaisten aikaan aina sadekesä?
6 metriä korkea pääty on etelä-kaakkoon ja siihen paistaa
aurinko käytännössä esteettömästi. Silti se on vieläkin
kuin eilen maalattu. Tolpat laudoitin ympäri ilman tuuletus-
väliä, kulmat siistin vielä akryylimassalla ja maalasin
umpeen. Tätä mainostin tässäkin ryhmässä kestotestinä ja
otin sen sillä mielellä että korjaan sitten myöhemmin.
Toistaiseksi nekin ovat päällepäin ok, sisuskaluista en sitten
tiedä. Sen verran epäilin tuota ratkaisua, että nuo tolpat
maalasin vasta viikon poudan jälkeen rutikuivana.
Juha
PS
<nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:117cd841-69a1-45a2...@a70g2000hsh.googlegroups.com...
On 26 elo, 08:51, "P. Kärhä" <petri.ka...@tkk.fi> wrote:
>
> 3) Älä uskoo niitä perinnerakentajia, jotka sanoo ettei kunnon puu
> tarvitse
> maalia pintaansa säilyäkseen.
Kaiteet ja nurkkalaudat kannattanee pohjakäsitellä vaikka
öljykyllästeen kanssa. Tai jos silmä ja nenä antaa myöten, vetää
kaiteisiin vaikka "roslangin mahongin" pinnaksi. (Perinneresepti:
vernissaa, mäntytärpättiä ja tervaa tasaosin) Kovettuu aika nopeasti,
värisävyä ei voi oikein hallita, mutta tuo suojaa hyvin vedeltä, ja
jossain määrin myös UV:ltä. Päälle ei voi maalata kuin tervamaalilla,
joten värisävyt rajoittuu ruskeisiin sävyihin.
Höpsistä. Uulalla on kohtuullisen kattava värikartta Roslagin mahongille
http://www.uula.fi/suomeksi/varikartat/roslagin-mahonki-varikartta.htm
Helppoa maalattavaa. Petrooliöljyllä jos maalaa koko talon, tulee hinkatessa
kyllä äitiä ikävä. Meillä maalaattiin räystäät, otsa- ja nurkkalaudat
petroolimaalilla ja seinät Roslagin mahongilla. Onneksi...
nospa...@supertel.fi
Ok, öljymaalihan ei "kuivu", vaan kovettuu hapettumalla. Siksi kosteus
ei estä kovettumista. Tuosta puun kosteudesta olen lukenut
maalinvalmistajilta kovempiakin vaatimuksia. Toisaalta kyllähän esim
pellavaöljypohjaiseen ikkunakittiin lisätään vettä jäykisteeksi, ja
muistaakseni veden lisäys nopeuttaa kovettumista, tosin vähän
kestävyyden kustannuksella. Eli kyllä se vesi ainakin tuossa
emulgoituu kitin sekaan ilman isompia ongelmia.
nospa...@supertel.fi
>> jossain määrin myös UV:ltä. Päälle ei voi maalata kuin tervamaalilla,
>> joten värisävyt rajoittuu ruskeisiin sävyihin.
>
> Höpsistä. Uulalla on kohtuullisen kattava värikartta Roslagin mahongille
http://www.uula.fi/suomeksi/varikartat/roslagin-mahonki-varikartta.htm
>
Onhan tuo kohtuullisen kattava, mutta aika paljon rajoittuneempi kuin
muilla maaleilla. Toisaalta ainakaan minä en kaipaa ei-murrettuja
sävyjä taloihin. Eli se tervan sävy taustalla rajoittaa
värivalikoimaa, mutta perusmaisemaan ei oikein ne murtamattomat sävyt
sovi, ainakaan suomalaiseen silmään.
Tuo tervamaali on varmaan aika hyvä välimuoto kyllästeen ja kalvoa
muodostavan maalin välillä. Itse olen käyttänyt Roslangin mahonkia
vain itse sekoitettuna kyllästeenä. Sävyttäminen lisää UV-suojaa ja
tekee kalvoa pintaan.
Öljymaalit vaatii vähän rannejumppaa, siinä olet oikeassa. Toisaalta,
mulle olisi Roslangin mahonkin ollut mahdoton valinta, osittain
kiinnijääneen lateksin päälle sitä ei voi laittaa, koska se on
kuultomaali. Tuoreeseen höyläpuuhun esim aitaan tervamaali on ainakin
minulla seuraava valinta, kunhan nykyinen 10 v vanha lateksiaita on
uusittu.
Jos saan aikaan uusia pihavaraston, niin siinäkin on erinomainen
paikka testata tervamaalia nykyisen kevyt"hirren" pintaan.
T Soukko
> valmiiksi pohjamaalattuja. Se on pieni hintalis� verrattuna hommasta
> aiheutuvaan vaivaan.
Jaa, meill� viiden vuoden j�lkeen teollisesti pohjamaalautuista
otsalaudoista rapisee maalit pois monesta kohtaa, samalla kun
itsepohjustetut sein�laudat ovat kuin eilen maalattuja. Toki otsalaudat
saattaa olla aavistuksen enemm�n alttiina auringolle, onhan ne muutaman
metrin l�hemp�n� ;-)
Ja t�m� kaikki pintamaalattu sill� kovasti moititulla lateksilla, ei
tosin Ultralla, vaan Tikkurilan halvemmalla (Pika-Teho).
t.Tero
Juha
> Jaa, meillä viiden vuoden jälkeen teollisesti pohjamaalautuista
> otsalaudoista rapisee maalit pois monesta kohtaa, samalla kun
> itsepohjustetut seinälaudat ovat kuin eilen maalattuja.
Tuotapa mietin itsekin, että millaisella aineella ne valmiiksi pohjamaalatut
laudat on pohjamaalattu. Asettaako käytetty pohjamaali myös rajoituksia
seuraavien maalikerrosten maalivalinnalle?
Juha
P. Kärhä
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:48B4DE...@genera.sci.fi...
> Montakos vuotta tuossa meni? Itse lueskelin aikoinaan mm. sinun
> kirjoituksiasi täällä ja valitsin osin niiden perusteella
> myös Ultran. Maalauksesta on nyt 4 vuotta aikaa, Ateenan
Mulla on talo maalattu 7 vuotta sitten, autotalli maalattiin 3 vuotta
sitten. Talo ehti olla pohjamaalilla 1,5 vuotta, autotallin laudat
maalattiin kerran maassa ja toisen seinällä.
Se puolitoista vuotta ilman pintamaalia oli eteläseinälle liikaa. UV ja vesi
nosti pinnan aika tikkuiseksi ja karvaiseksi. Maali pysyy hyvin kiinni,
mutta on lähempää hiukka hurjan näköinen. Osasta lautoja irtosi lisäksi
ydinpuu. Lautojen keskellä on nyt siellä täällä sellaisia koloja. Puu lienee
ollut kesällä kaadettu, nykyään kun ei enää mitään perinteitä noudateta.
Autotalli onnistui paljon paremmin, kun ei puu nähnyt UV:ta. Eli se
heikkolaatuinen paneli on maalattava heti.
Talossa taakse tuulettuvat paneelilaudat on ihan kunnossa. Siis siinä
kunnossa kuin ne maalauksen jäljeltä oli. Valkoisissa osissa on sen sijaan
paljonkin sanomista. Nurkkalaudoista tulee maalin läpi mustia pikku
laikkuja. Lienee pohjamaali ollut jotenkin huonoa. Ikkunoiden päälle
lipoiksi asennetuista laudoista on sateen puolelta maalit täysin irti.
Ympäri maalatusta aidasta alkaa vaakapuut olla mätiä. Parvekkeen kaiteen
poikkilankkukin on sieltä täältä mätä.
Ei nyt sinänsä mitään radikaalia. Pari lautaa uusimalla, valkoiset
irtomaalit raaputtamalla ja uudelleen maalaamalla, pääsee taas vajaat 10
vuotta eteenpäin. Sitten sama homma. 20 vuoden kohdalla voi uusia valkoiset
koristepuuosat. Tartteehan ne talot saneerausta. Keltaiset osat toimii
tuuletusraon ansiosta, joten niille riittänee huoltomaalaukset 10 vuoden
välein.
Mutta siis kyllähän Tikkurila voisi sanoa, että Ultralla saa maalata
ainoastaan ne taakse tuulettuvat paneelit. Nurkkalaudat on maalattava
jollain muulla.
Peté
T Soukko
> Tuotapa mietin itsekin, että millaisella aineella ne valmiiksi pohjamaalatut
> laudat on pohjamaalattu. Asettaako käytetty pohjamaali myös rajoituksia
> seuraavien maalikerrosten maalivalinnalle?
Mun ymmärtääkseni ei aseta. Eiköhän teollisesti pohjamaalatun päälle
sovi molemmat maalit. Myös mun ainoinaan käyttämän Tikkurilan Öljypohja
sanoo että päälle sopii sekä akrylaatti että öljymaali
(http://www.tikkurila.fi/index.phtml?s=80). Tuon sivun mukaan Pika-Teho
näyttäisi olevam öljypitoinen akrylaattimaali, kun taas Ultra on 100%
akrylaattimaali. Mikä lienee ero, ainakin Pika-Teho oli halvempaa.
Latekseja molemmat.
t.Tero
Juha Ruismäki
> Mutta siis kyllähän Tikkurila voisi sanoa, että Ultralla saa
> maalata ainoastaan ne taakse tuulettuvat paneelit. Nurkkalaudat
> on maalattava jollain muulla.
No, lohdutukseksi voin sanoa että naapurin keltamullalla maalama
seinä, joka on suunnilleen saman ikäinen kuin sinulla, on
kauttaaltaan aivan kamalan näköinen ja valmis kokonaan uudelleen
maalattavaksi.
Juha
P. Kärhä
> No, lohdutukseksi voin sanoa että naapurin keltamullalla maalama
> seinä, joka on suunnilleen saman ikäinen kuin sinulla, on
> kauttaaltaan aivan kamalan näköinen ja valmis kokonaan uudelleen
> maalattavaksi.
Niin, ei kai se pelkkä maali sitä ratkaise. Tuskin se petrooliöljymaalikaan
autuaaksi tekee, mutta sen nimi ei ole vielä ryvettynyt. (Joskin olen
kuullut huhuja että on silläkin epäonnistuttu).
On lateksillakin tehty ihan onnistuneita maalauksia. Esim. yksikerroksisessa
talossa se on ihan jees. Kaksikerroksisen talon alakerta kastuu etelän
puolelta, ellei sinne tee reilusti katoksia. Meillä on ongelmia lähinnä
sellaisissa paikoissa jotka sekä kastuvat sateessa, että eivät pääse
kuivumaan mihinkään suuntaan. Sellaiset sateessa kastuvat paikat etelän
puolella ovat ihan kunnossa, jotka pääsevät toiseen suuntaan kuivumaan.
Vastaavasti pohjoispuolella, kun mikään ei pääse kastumaan, niin missään ei
ole mitään vaurioita huolimatta siitä pääseekö kuivumaan tai ei.
Peté