Asuinpinta-ala ?
Arska
pohjapiirrustuksesta neliöt yhteen... Rivitalo-osakkeen erillinen
ulkovarasto (omalla sisäänkäynnillä) lasketaan asunnon "asuinpinta-alan"
neliöihin mukaan.
Onko tuo normaali käytäntö? En tiedä vielä onko varastotila lämmin vai
kylmä... Onko tuolla merkitystä?
- Arska
Petri Kärhä
ilmoitetaan usein esim. myynti-ilmoituksessa muodossa 80+5 m2. Voit olla
ihan varma, että kauppakirjassa se ei ole tossa muodossa, jos mukana on
asiantunteva välittäjä.
Syy tuohon käytäntöön että varaston koko "tavallaan lasketaan" mukaan
neliöihin on psykologinen. Suomalaiset laskee kaikista kohteista aina
neliöhinnat, ja vertailee niitä. Millään muulla ei tunnu olevan mitään
väliä. Ihmiset tietää alueiden keskimääräiset neliöhinnat, ja heillä on
ostettavan asunnon neliöhinnalle joku itse asetettu katto. Välittäjä voi
venyttää tuota kattoa hieman, kun esittää ostajalle laskelman, jossa on
varaston pinta-ala mukana.
Pete
"Arska" <re...@mail.suomi.net> wrote in message
news:c5aqtq$i1n$1...@plaza.suomi.net...
Rauno Kangas
news:c5aqtq$i1n$1...@plaza.suomi.net...
Tietojeni mukaan ei ole olemassa mitään asuinpinta-alaa. Siis ei mitään
virallista määriteömää sille. Siihe voidaan laskea sikis ihan mitä tahansa.
Se on ihan kauppamiesten keksimä suure. Määrittely löytyy mm.
huoneistoalalle, kerrosalalle ja rakennusalalle.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Jussi Paju
>
> Määrittely löytyy mm. huoneistoalalle, kerrosalalle ja rakennusalalle.
Saisiko nuo pikaisesti selitettynä? Yritin penkoa muutama päivä sitten
noiden eroa Googlesta, mutta mitään yleispätevää en löytänyt. Huoneisto-
ala on selkeä (eli se varsinainen ensisijainen asuinpinta-ala), mutta
miten nuo kaksi jälkimmäistä eroavat toisistaan?
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Rauno Kangas
news:hpttk1-...@internetti.org...
> In sfnet.keskustelu.rakentaminen, Rauno Kangas
<taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote:
> >
> > Määrittely löytyy mm. huoneistoalalle, kerrosalalle ja rakennusalalle.
>
> Saisiko nuo pikaisesti selitettynä? Yritin penkoa muutama päivä sitten
> noiden eroa Googlesta, mutta mitään yleispätevää en löytänyt. Huoneisto-
> ala on selkeä (eli se varsinainen ensisijainen asuinpinta-ala), mutta
> miten nuo kaksi jälkimmäistä eroavat toisistaan?
Kerrosala on kaikkien kerrosten kerrosalojen summa, kun rakennusala kuvaa
rakennuksen peittämän maalan määrää ollen siis käytännössä ensimmäisen
maanäällisen kerroksen kerrosala (tämän raknnusalan määritelmä ei ole ihan
yksityiskohtaisesti selvinnyt vielä minullekaan - kahdenkymmenen vuoden uran
aikana :-)
Risto Kuusisto
saa ko. tontille rakentaa ? Lähinnä mökkitontteja koskien tulee vastaan se
sääntö, että parven/yläkerroksen neliöistä ne lasketaan mukaan rakennusluvan
mukaisiin neliöihin, joiden vapaa tila katon ja lattian välissä on yli 160
cm. Ja onko se sitten ihan näin ? Kun joissakin tapauksissa kuitenkin
näyttää siltä, että tuo raja on jotain muuta, vai onko esim.
kellari/pohjakerroksella oma huoneenkorkeusrajansa ?
T:Risto Kuusisto
Pekka Taipale
> Saisiko nuo pikaisesti selitettynä? Yritin penkoa muutama päivä sitten
> noiden eroa Googlesta, mutta mitään yleispätevää en löytänyt. Huoneisto-
> ala on selkeä (eli se varsinainen ensisijainen asuinpinta-ala), mutta
> miten nuo kaksi jälkimmäistä eroavat toisistaan?
Tässä ryhmässä nuo on selvitetty varsin kansantajuisesti pariin
kertaan, mm viime syksynä. Ota se Google käteen, valitse
"Keskusteluryhmät" ja sitten hakusanoiksi "huoneistoala kerrosala
rakennusala".
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Vesa
> Tietojeni mukaan ei ole olemassa mitään asuinpinta-alaa. Siis ei
> mitään virallista määriteömää sille. Siihe voidaan laskea sikis ihan
> mitä tahansa. Se on ihan kauppamiesten keksimä suure. Määrittely
> löytyy mm. huoneistoalalle, kerrosalalle ja rakennusalalle.
Aiemmassa asuinkunnassani oli asemakaavassa määritelty alueen talot siten,
että puolitoistakerroksisten pientalojen alue ja enintään 200 asuinneliötä.
Mitähän se sitten todellisuudessa määritteli? Esimerkiksi erään naapurin
talon, jossa oli kellarikerros ja kaksi 100 neliöistä asuinkerrosta,
yläkerta harjakaton alla saattoi olla pari neliötä pienempi. Kunnes talo
vaihtoi omistajaa ja uusi asukas teki kellarikerroksestakin asuintilaa.
-VJ-
Pekka Taipale
> että puolitoistakerroksisten pientalojen alue ja enintään 200 asuinneliötä.
Tuskin tuota kuitenkaan oli määritelty "asuinneliö"-termiä käyttäen?
Piiloneliöiden tekeminen kellareihin ja ullakoille on toki yleinen
kansanhuvi; usein neliöt tehdään luvattomasti eli tilojen
käyttötarkoitusta muutetaan hakematta rakennuslupaa (jota ei
tietenkään kaavan vastaisuuden vuoksi myönnettäisi).
Kalle Ranto
> Piiloneliöiden tekeminen kellareihin ja ullakoille on toki yleinen
> kansanhuvi; usein neliöt tehdään luvattomasti eli tilojen
> käyttötarkoitusta muutetaan hakematta rakennuslupaa (jota ei
> tietenkään kaavan vastaisuuden vuoksi myönnettäisi).
Turun rakennusvalvonnan lupa-arkkitehtien kanssa juteltuani jäin
siihen käsitykseen, että kyllä noita lupia pyritään myöntämään. On
parempi, että ihmiset ilmoittavat muutoksista ja joku viranomainen
valvoo tekemisiä kuin että asiat tehdään piilossa.
Laajentaminen talon vaipan sisällä esim. kellariin tai ullakolle on
helposti perusteltavissa perheen kasvamisella yms. - varsinkin jos
talossa on vähäisesti huoneistoalaa - ja tällaiset laajennukset saavat
"helposti" luvan, koska talo ei laajene ulospäin ja silloin
naapureillakaan ei ole hirveästi nokan koputtamista.
Olen ymmärtänyt, että kaavamääräyksiä voidaan katsoa joustavasti
tuollaisissa tapauksissa. Tietenkin jos kaavassa olevia
pinta-alamääräyksiä ylitetään yhdessä talossa, niin yhdenmukaisuuden
takia se on sallittava myös naapurille.
Luultavasti kaikki ylläluulemani on joillain paikkakunnilla täyttä puppua.
Kalle Ranto
Turku
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> > Aiemmassa asuinkunnassani oli asemakaavassa määritelty alueen talot siten,
> > että puolitoistakerroksisten pientalojen alue ja enintään 200 asuinneliötä.
>
> Tuskin tuota kuitenkaan oli määritelty "asuinneliö"-termiä käyttäen?
>
> Piiloneliöiden tekeminen kellareihin ja ullakoille on toki yleinen
> kansanhuvi; usein neliöt tehdään luvattomasti eli tilojen
> käyttötarkoitusta muutetaan hakematta rakennuslupaa (jota ei
> tietenkään kaavan vastaisuuden vuoksi myönnettäisi).
Käsittääkseni usein tulee myös vastaan näihin lisäneliöihin liittyvät
määräykset. Kellarissa ainakin ikkunoiden koko vaikuttaa mihin
kategoriaan tila luokitellaan riippumatta siitä onko asukkailla siellä
sänky vai ei. Erityisesti pääkaupunkiseudulla näitä piiloneliöitä
suositaan, kun kunnat ovat kaavoittaneet tontteja turhan pienille
tehokkuusluvuille, mutta sallivat usein esimerkiksi kellarin
rakentamisen. Fiksumpaa olisi tietysti nostaa tehokkuuslukua ja vaikka
lisätä sallittujen kerrosten määrää, jos halutaan pitää asuntojen
peittämä maa-ala pienenä.
--
Keijo Länsikunnas
Vesa
> Tuskin tuota kuitenkaan oli määritelty "asuinneliö"-termiä käyttäen?
Tarkempi termi taisi olla 'asuinkerrosala'. Ja lisäksi sallittiin
enintään 5% tontin pinta-alasta oleva piharakennus tai autokatos.
-VJ-
Arska
"asuintilojen pinta-ala". Tuohon pinta-alaan on laskettu ulkovarasto mukaan
kokonaisneliöihin. Asuintilojen pinta-ala on 85 m2 (josta 4 m2 on varastoa)
sekä 1 m2 häviää ilmeisesti asunnon väliseiniin... Asunto on yhtäkkiä
kutistunut myydystä 85m2:sta 80m2 kokoiseksi, jossa on tosin ulkovarasto :)
Eli tuossa ei ole mitään ongelmaa ja kaikki on niinkuin pitää... ?
- Arska