Täys- vai optimitehomitoitettu maalämpöpumppu?
Markku
Kummassakin on varmasti etunsa, mutta mikä on teillä on painanut
vaakakupissa omassa ratkaisussanne?
Kuinka esim. IVT Greenline C7:ssa on riittänyt potkua näin pakkasilla,
onko paljon joutunut käyttämään vastusta? Käsittääkseni C7:ssa menee
lattialämmitys piiri kiinni kun tarvitaan enemmän käyttövettä? Eihän se
lattialaatta siitä mihinkään hileeseen mene vaikka ei sinne lämmintä
vettä syötettäisi hetkeen!?? Jos tunti menee noin että sielä kiertää
taas oikean lämpöinen vesi (menee siitä maksimissaan kun suihkuttelut on
lopettettu) niin se laatan lämpö tuskin on laskenut astettakaan,
veikkaisin.... Ja onhan sielä se lämminvesi putkissa mikä on piirin
poikkimennessä jäänyt sinne, se tietysti jäähtyy enemmän, mutta tuskin
aivan radikaalisti, luovuttaahan se laatta sinne sitten lämpöä kun se
tulee kylmemmäksi kuin itse laatta. näin olen pohtinut...
Muidenkin perustelut kiinnostaisivat... Näin olen koittanut itselleni
selvittää optimitehomitetoitettua ratkaisua... voi olla että metsään
meni:) ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Tapio Lindström
>
> Siinäpä ongelma, edustajat kehuvat omaansa ja haukkuvat kilpailijaa.. :)
>
> Kummassakin on varmasti etunsa, mutta mikä on teillä on painanut
> vaakakupissa omassa ratkaisussanne?
Teho/hintasuhde. Pyydä tarjouksia, suunnilleen samoihin hintoihin ne
kokonaisratkaisut päätyvät. Porareikä kannattanee hinnoitella
erikseen, samoin liitostyöt.
-- T.
Marko Vainiomaa
> vaakakupissa omassa ratkaisussanne?
>
kannattavampi, varsinkin jos käytetään porakaivoa? Olen nimittäin
viimeaikoina laskeskellut eräänkin rivin ko. asioita.
--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jaiko(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================
Janne Viitala
> Siinäpä ongelma, edustajat kehuvat omaansa ja haukkuvat kilpailijaa.. :)
>
> Kummassakin on varmasti etunsa, mutta mikä on teillä on painanut
> vaakakupissa omassa ratkaisussanne?
Itse olen ollut tyytyväinen optimimitoitetun vehkeen (Thermia
Villa Classic 75) hankintaan. Hankintahinta oli suunnilleen 1500€
halvempi. Hintaeroa tuli paitsi koneen hinnasta myös isomman
pumpun vaatimasta syvemmästä porareiästä. Sähkövastuksia ei ole
juurikaan tarvinut kiitos varaavan takan. Muutaman pesällisen kun
polttaa päivässä pärjää 25 asteen pakkasella ilman lisälämpöä.
Käyttöveden lämmittämisen aikana lattialämmitys on pois pelistä.
Jos pumpun varaajaan vetää ihan piippuun menee sen uudelleen-
lämmittämiseen kolmisen varttia. Talon lämpötila ei siinä ajassa
ehdi muuttua miksikään.
Matti
viimeisen kuukauden ajalta tullut sellainen mielipide että turhaa
investointia tämä täystehopumppu.Aikoinaan olisin saanut 25% halvemmalla
puolta pienempitehoisen koneen,sitä vaan kai tuli otettua varman päälle että
teho riittää.Nyt kun ulkona on ollut -30 pakkasta niin koneen käyntijaksot
on 50% luokkaa,pyörii tunnin ja toisen seisoo ja lauhemmilla keleillä
seisontajaksot vastaavasti pitenee.Tässä on 4 kw:n kompressori ja näköjään
parin kilowatin kone olisi riittänyt,ja jos lämpöreserviä tarvitsee niin
varalle vastuspaketti.Muistaakseni pienemmällä koneella olisi riittänyt
lyhyempi maaputkistokin,olisi siinäkin jotain säästänyt.Meillä tämä talo on
175m2 lämmitettävä ala ja savimaassa putkisto.Kone on Ekowell EPT400
vuodelta -98.Muutoin laadukas kone ja moitteetta toiminut mutta olisi
tosiaan riittänyt puolta pienempi tehoinen.
Terv Matti
"Markku" <MM...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:3E3F742D...@hotmail.com...
Tapio Lindström
>
> Meillä on ns täysteho ja tässä on muutaman vuoden käytön jälkeen ja varsin
> viimeisen kuukauden ajalta tullut sellainen mielipide että turhaa
> investointia tämä täystehopumppu.Aikoinaan olisin saanut 25% halvemmalla
> puolta pienempitehoisen koneen,sitä vaan kai tuli otettua varman päälle että
> teho riittää.
Kannattaa tehoja valitessa miettiä myös talon rakenteita. Minusta tuntuu
että pakkasen kiristyessä kone käy suhteellisen paljon lämpötilaan
verrattuna ja lauhtuessa se on pitkään hiljaa. Jos sisälämpötila
halutaan pitää vakiona täytyy lattialaatan lämpöä pakkasen kiristyessä
nostaa selvästi. Tuollainen 18 kuutiota lattialaattaa kestää hetken
aikaa lämmetä vieden paljon enemmän energiaa kuin sisäilman
lämmittäminen.
Kiviseinien pintalämpötila saattaa vastaavasti laskea pakkasella,
jolloin
varattu energia siirtyy hiukan paikasta toiseen. Ehkäpä joku
laskutaitoinen
voisi miettiä kuinka suuri rakenteiden sitoman energian määrän muutos
on suhteessa talon jatkuvasti hukkaamaan energiaan.
Kovimmillaan lämpöpumppu on siis silloin kun pakkasta on yli 20
astetta ja pakkanen on kiristymään päin. Säätökäyrillä näiden
kanssa voi jonkin verran pelailla, mutta massiivisessa talossa
ei kannattane käyttää käyrän hidastusta.
-- T.
Matti
>
> Kannattaa tehoja valitessa miettiä myös talon rakenteita. Minusta tuntuu
> että pakkasen kiristyessä kone käy suhteellisen paljon lämpötilaan
> verrattuna ja lauhtuessa se on pitkään hiljaa. Jos sisälämpötila
> halutaan pitää vakiona täytyy lattialaatan lämpöä pakkasen kiristyessä
> nostaa selvästi. Tuollainen 18 kuutiota lattialaattaa kestää hetken
> aikaa lämmetä vieden paljon enemmän energiaa kuin sisäilman
> lämmittäminen.
> Kiviseinien pintalämpötila saattaa vastaavasti laskea pakkasella,
> jolloin
> varattu energia siirtyy hiukan paikasta toiseen. Ehkäpä joku
> laskutaitoinen
> voisi miettiä kuinka suuri rakenteiden sitoman energian määrän muutos
> on suhteessa talon jatkuvasti hukkaamaan energiaan.
Joo,olispa mielenkiintoista tietää paljonko esim yksi kuutio vettä tarvitsee
kilowatteina energiaa jos lämpötilaa nostetaan vaikka yksi aste ?
Matti
Jari Kaponen
> viimeisen kuukauden ajalta tullut sellainen mielipide että turhaa
> investointia tämä täystehopumppu.
> Nyt kun ulkona on ollut -30 pakkasta niin koneen käyntijaksot
> on 50% luokkaa,pyörii tunnin ...
Täysitehoinen meilläkin. Kun en ehdotonta totuutta tiedä, niin yritän pitää
itseni tyytyväisenä kalliimpaan vaihtoehtoon sillä päätelmällä, että 100%
käyttösuhde vuorokausia putkeen ei tee millekään koneelle hyvää, ja että
vuosikymmenen kuluessa se näkyisi kukkarossa. Mene ja tiedä.
Aivan mahdottomaksi vertailu menee, jos pitäisi ottaa huomioon kahden
laitteiston todelliset lämpökertoimet eri olosuhteissa. Jotkut täysitehoisen
myyjät väittävät lämpökertoimiensa pysyvän kovalla pakkasella reilusti
parempina kuin osateholle mitoitetuissa laitteissa. Tämäkin on jäänyt
mieleeni lähinnäsiksi, että ei alkaisi harmittamaan mahdollinen hinnanero
osatehoiseen.
Kaikkein tärkein syy reiluun mitoitukseen minulla oli varautuminen huoneiden
rakentamiseen ullakolle sekä nyt lämmittämättömänä olevan huoneen korkuisen
ryömintätilan mahdollinen hyötykäyttö tulevaisuudessa.
Kalle Ranto
> Joo,olispa mielenkiintoista tietää paljonko esim yksi kuutio vettä tarvitsee
> kilowatteina energiaa jos lämpötilaa nostetaan vaikka yksi aste ?
MAOLIn taulukossa lukee veden ominaislämpökapasiteettina 4,19
kJ/(kg*K) eli kilon=litran (tiheys on 1,00 kg/l) lämmittäminen yhdellä
asteella tarvitsee energiaa 4,19 kJ = 0,0012 kWh (1 kWh=3,6
MJ). Kuution lämmittäminen tarvitsee energiaa silloin 1,2 kWh.
Kalle Ranto
Turku
Harri Ilmari Toivonen
"Matti" <masa53...@phnet.fi> wrote in message
news:jPU%9.1205$H4....@news.kpnqwest.fi...
> Meillä on ns täysteho ja tässä on muutaman vuoden käytön jälkeen ja varsin
> viimeisen kuukauden ajalta tullut sellainen mielipide että turhaa
> investointia tämä täystehopumppu.Aikoinaan olisin saanut 25% halvemmalla
> puolta pienempitehoisen koneen,sitä vaan kai tuli otettua varman päälle
että
> teho riittää.Nyt kun ulkona on ollut -30 pakkasta niin koneen käyntijaksot
> on 50% luokkaa,pyörii tunnin ja toisen seisoo ja lauhemmilla keleillä
> seisontajaksot vastaavasti pitenee.Tässä on 4 kw:n kompressori ja näköjään
> parin kilowatin kone olisi riittänyt,ja jos lämpöreserviä tarvitsee niin
> varalle vastuspaketti.Muistaakseni pienemmällä koneella olisi riittänyt
> lyhyempi maaputkistokin,olisi siinäkin jotain säästänyt.Meillä tämä talo
on
> 175m2 lämmitettävä ala ja savimaassa putkisto.Kone on Ekowell EPT400
> vuodelta -98.Muutoin laadukas kone ja moitteetta toiminut mutta olisi
> tosiaan riittänyt puolta pienempi tehoinen.
Tiedä sitten mitä kukin tarkoittaa täysteho ja optimitehoillaan, mutta
meillä on täysteho lämpöässä V9, 240 lämmintä neliötä,
arvioitu/laskennallinen energian kulutus oli jotain 24000 kWh.
Mitoitus on aika kohdallaan, mutta jos menovettä nostetaan kumpaankin
kerrokseen yhtäaikaa esim. 2 asteella muutamassa tunnissa, niin pumppu on
päällä aivan jatkuvasti (vastusta ei ole kuitenkaan tarvittu toistaiseksi).
Tätä olen koettanut säätää, Oumanin ulkolämpötilan hidatustoiminnolla 20h
(tehdasasetus vain 2h) ja se tepsiikin aika hyvin. Mitoitin poraeiän noin 10
m syvemmäksi kuin olisi ollut vältämättä tarvis ja se oli minusta hyvä
ratkaisu varsinkin kuivina aikoina ja vaikuttaahan se myös hyötysuhteeseen
eniten juuri pahimmilla pakkasilla! Lisämetrien kustannusvaikutus oli
kuitenkin vain alle 1/5 osa suuremman pumpun (V10) lisähinnasta.
Aika harvinaisia nuo probleema-päivät jo ovat, normaali tasaantunut
käyntijakso noin 5 asteen pakkasella on 7 minuuttia päällä ja 14 pois eli n
30% ajasta. Takan ja saunan lämmittäminen vähentää käyntiä aika selvästi
noin vuorokaudeksi.
Harri Toivonen
Tapio Lindström
>
> Mitoitus on aika kohdallaan, mutta jos menovettä nostetaan kumpaankin
> kerrokseen yhtäaikaa esim. 2 asteella muutamassa tunnissa, niin pumppu on
> päällä aivan jatkuvasti (vastusta ei ole kuitenkaan tarvittu toistaiseksi).
Vastushan on tuossa systeemissä vain varajärjestelmä, joka kytkeytyy
päälle kun varaaja laskee alle tietyn lämpötilan. Kun vastus on päällä
ei pumppu toimi. Käytännössä 6 kW vastuksella talosi kovalla pakkasella
kylmenee verrattuna normaaliin noin 10 kW lämmitystehoon. Eli jos
pakkanen on kovempi kuin mitoituslämpötila pitkään, täytyy lämpökäyriä
vetää alas, jotta pumpun teho riittää eikä se putoa vastukselle.
Jos talvella lähtee pitemmäksi ajaksi pois, kannattaa miettiä
säätä ja tarvittaessa pyytää joku valvomaan pumppua, laskea
lämmityskäyriä tai hankkia GSM-ohjaus lämmönsäätimeen. Todennäköisyys
tehon riittämättömyyteen on kuitenkin Etelä-Suomessa erittäin pieni.
Systeemi on yksinkertainen, mutta vaatii järjen käyttöä. Tämän
kaiken oppii käytännössä kun rajoittaa uuden laatan lämmitystä
kytkettäessä lämmöt päälle ja nostaa myöhemmin säätökäyriä pakkasen
kiristyessä...
-- T.
Harri Ilmari Toivonen
"Tapio Lindström" <tapio.l...@nokia.com> wrote in message
news:3E4268D1...@nokia.com...
> Harri Ilmari Toivonen wrote:
> >
> > Mitoitus on aika kohdallaan, mutta jos menovettä nostetaan kumpaankin
> > kerrokseen yhtäaikaa esim. 2 asteella muutamassa tunnissa, niin pumppu
on
> > päällä aivan jatkuvasti (vastusta ei ole kuitenkaan tarvittu
toistaiseksi).
>
> Vastushan on tuossa systeemissä vain varajärjestelmä, joka kytkeytyy
> päälle kun varaaja laskee alle tietyn lämpötilan. Kun vastus on päällä
> ei pumppu toimi. Käytännössä 6 kW vastuksella talosi kovalla pakkasella
> kylmenee verrattuna normaaliin noin 10 kW lämmitystehoon.
Kyllä se näin on ja tuo tuli minulle tutuksi talon alkulämmityksen aikaan
hiukan yli vuosi sitten. Lämpöä piti silloin nostaa lähinnä
maksimi-lämpötilaa muuttamalla hissukseen kunnes saavutettiin käyrän
lämpötilat.
>Eli jos
> pakkanen on kovempi kuin mitoituslämpötila pitkään, täytyy lämpökäyriä
> vetää alas, jotta pumpun teho riittää eikä se putoa vastukselle.
Ei välttämättä - minulla tuohon on kyllä auttanut ulkolämpötilan
hidastustoiminto 20h eli säädin ei reagoi silloin ulkolämpötilan muutoksiin
niin nopeasti. Tämä muuten vastaa aika hyvin todellisuutta ja varmasti
paremmin kuin se tehdasasetus 2h, koska pakkasen noustessa kestää kuitenkin
jonkun aikaa ennen kuin kylmyys vaikuttaa sisätiloihin ja vastaavasti
pakkasen laskiessa on lämmitettävä jonkun aikaa edelleen kuin ulkolämpötila
olisi kovempi johtuen siis talon lämmönvarauskyvystä.
> Jos talvella lähtee pitemmäksi ajaksi pois, kannattaa miettiä
> säätä ja tarvittaessa pyytää joku valvomaan pumppua, laskea
> lämmityskäyriä tai hankkia GSM-ohjaus lämmönsäätimeen. Todennäköisyys
> tehon riittämättömyyteen on kuitenkin Etelä-Suomessa erittäin pieni.
Näin on - minä olen laittanut ilmastoinnin pienelle silloin ja ottanut
huonekompensoinnin pois ja asettanut maksimilämpötilan noin -20 asteen
nurkille silloin - estääkseni pahimmat ylilyönnit. Tietysti
GSM-modeemikäytössä maksimilämpötila saattaa aiheuttaa turhia viestejä
kännykkään, mutta minulla ei ole sellaista.
> Systeemi on yksinkertainen, mutta vaatii järjen käyttöä. Tämän
> kaiken oppii käytännössä kun rajoittaa uuden laatan lämmitystä
> kytkettäessä lämmöt päälle ja nostaa myöhemmin säätökäyriä pakkasen
> kiristyessä...
Kyllä - itse lämpöässä on toiminut ihan OK, mutta tämä Ouman 203-G on kyllä
surkean typerä kapistus, jossa logiikka ei ainakaan tässä täysitehoisessa
maalämmityksessä ole ihan mietitty loppuun asti, jos käytössä on
lattialämmitys - tosin minulla ei kyllä kokemusta muistakaan!
Yksi tosi tärkeä puute Oumanisssa on se, että lämmönsäätökäyrässä pitäisi
myös olla lämpötilan mukaan vaihteleva minimi- ja maksimilämpötila, jolloin
ulkolämpötilan nopeissa muutoksissa voisi asettaa esimerkiksi
huonekompensoinnille jotkut vaihtelurajat. Silloin pumppu ei yrittäisikään
ylittää omia rajojaan tai huonekompensoinnin takia sulkisi lämmitystä
kokonaan. Huonekompensoinnissahan esimerkiksi takan lämmitys voi hyvin
nostaa huonelämpötilaa 2 asteella, jolloin tämä Oumanin 'säätölogiikka'
mahdollista minimissään 2 asteen menoveden pudotuksen, joka käytännössä
tarkoittaa sunttimoorin sulkeutumista, jolloin olemme taas ns.
on/off-säätöisessä lattialämmityksessä ja sen ongelmissa. Jos samaan aikaan
sattuu vielä pakkanen kiristymään nopeasti niin Oumanhan pistää lämpöässän
aivan polvilleen, kun yrittää nopeasti korjata kylmentynyttä lattiaa
alkutilannetta kuumemmaksi. En ymmärrä miksi Oumanissa lämpötilan säädön
arvot on rajoitettu asteen tarkkuuteen, joka on lattialämmitysjärjestelmässä
jo sinällään aika krouvi säätöyksikkö. Jos menoveden lämpötila esimerkiksi
vaihtelee välillä +20...-20 noin 6 astetta (ja välillä 0..-20 3 astetta)
niin minusta esimerkiksi huonekompensoinnin asteen tarkkuus on liian raskas
muutos ja astetta pienempiä muutoksia huoneenlämmössä Ouman ei edes
noteeraa.
Tyhmä mikä tyhmä, mutta minkäs teet - onneksi Oumaninia voi ohjata
tietokoneelta käsin, mutta tuntuuhan se tyhmältä alkaa tekemään
lämmönsäätimeen itse järkeää lämmönsäätöohjelmaa!
Harri
Juha Ruismäki
> Vastushan on tuossa systeemissä vain varajärjestelmä, joka kytkeytyy
> päälle kun varaaja laskee alle tietyn lämpötilan. Kun vastus on päällä
> ei pumppu toimi.
Onkohan tämä muuttunut tuoreimmissa vuosimalleissa? Meinaan meillä
on myös V9 ja vuodenvaihteen pakkasjakson aikana ei lämpö meinannut
riittää kun Fenestra oli sählännyt ikkunatoimituksissa ja talosta
puuttui kolme suurta ikkunaa. Vaikka lattialämmön menovesi putosi
tuonne kahdenkymmenen asteen tienoille, niin kompressori ei
lakannut hurisemasta. Sitten kun lämpö taas nousi, niin kuulin
selkeän naksahduksen kun rele pudotti vastuksen pois päältä.
Juha
Tapio Lindström
Se on sitten aika tuoreessa mallissa muuttunut, kun omani (V9)
tuotiin marraskuussa. Ajoin ensimmäisen kuukauden max. 25 asteista
vettä laatan kuivattamiseksi (valettu elokuussa), pakkasten
tullessa aloin nostaa lämpöä kunnes kompressori putosi
päältä. Varaaja ei millään saavuttanut tavoitelämpöä, kun
lattiaan oli jäänyt tuo 25 asteen rajoitus. Ok, tajusin
tilanteen ja varmistin probleeman vielä Lämpöässiltä
(Lapualta saa hyvää neuvontaa). Sitten lähdin nostamaan
lämpöä, mutta -26:ssa piti välillä helpottaa säätökäyriä
takaisin kun tehot eivät riittäneet. Tilanne helpotti vasta
kun eristin kattoikkunoiden karmit, ja laitoin kattoon
höyrynsulun alapuolelle tulevaa villaa. Talon eristys
paranee vielä muutamasta kohdasta, mutta jännään vähän
mihin teho riittää jatkossa yhdistettynä ilmastointiin.
Otin näet täystehopumpun optimimitoitettuna, eli en
jättänyt marginaaleja yli mitoitustason (-26). Varat
otetaan sitten takkaa polttamalla. Ihmettelen kyllä
paljonko sähköä kuluisikaan enemmän, jos olisin ottanut
tämän 3.1 kW kompressorin tilalle Ekowellin tai IVT:t
tarjoaman 1.7 kW kompressorilla varustetun pumpun. Olisi
tullut kyllä selkeästi alimitoitettu laite, eli
pakkaskelien käyttövedet olisi tuotettu sähköllä,
ja puolet lämpöpumpun ideasta olisi hävinnyt.
Kattoikkunoiden eristäminen onkin oma lukunsa, koska aluskate
on vuotovahinkojen välttämiseksi vedetty suhteellisen kireälle.
Karmihan on nostettu alla olevasta kertopuurungosta
sinne kattotiilten tasoon ja väliin jää ohut koolaus-
ja aluskatekerros. Tähän sitten sahailin ylijäämä-
uretaanilevystä lisäeristettä, ja muotoilin sitä vielä
ilmankierron parantamiseksi. Valitettavasti hankalimpiin
kohtiin karmin alakulmiin ei saa kuin pari senttiä eristettä,
mutta onhan parisenttisellä uretaanivaahdolla jo hieman
kattoikkunaa (1.5) parempi U-arvo. Viihtyisyydellä on
hintansa.
Varaaja saattaa muuten naksahdella ihan itsekseen, jos
käyttövesi siellä varaajan yläosassa on kovin kuumaa.
Lämpöässästä ei käsittääkseni näe mitenkään, onko
vastus päällä. Pitää vaan tulkita Ouman:in mittauksia
ja asetuksia.
-- T.
Marko Björkroth
täystehopumppu", antakaa mun kaikki kestää.
Jos täystehopumppu mitoitetaan vielä mitoitustilannetta kovemmille
pakkasille, niin sehän tarkoittaa tosiasiassa sitä, ettei osata
mitoittaa ollenkaan, vaan laitetaan vain "tarpeeksi iso, että varmasti
riittää".
Optimimitoitus tarkoittaa kokonaiskustannusten minimointia. Lämpöpumppua
ei välttämättä kannata mitoittaa kattamaan 100 % lämmitystehontarpeesta.
Käytännössä voikin olla halvempaa ottaa alimitoitettu pumppu, jolloin
porakaivonkin syvyydestä voidaan hieman tinkiä. Kovilla pakkasilla
joudutaan tietysti käyttämään vastuksia pumpun apuna, mutta
kokonaiskustannukset voivat silti olla halvemmat. Jos pumppu ei ole
liian paljoa alimitoitettu, jää lisälämmöntarve pieneksi.
Esimerkiksi pumppu, joka on mitoitettu kattamaan 2/3 lämmityksen
mitoitustehosta, riittää suunnilleen -10°C pakkasille. Kuulostaako
pahalta? Tätä kylmempää on etelä-Suomessakin keskimäärin kuukauden
päivät, jona aikana sähköä kuluu oikein rankemman edestä?
Väärin. Mitoitusteho ei ole suorassa suhteessa energiankulutukseen. Jos
em. esimerkin pumppu riittää -10°C pakkasille, niin se ei tarkoita, että
tuota kylmemmässä jouduttaisiin koko ajan kattamaan 1/3 lämmöntarpeesta
sähköllä. Näinä aikoina joudutaan kyllä käyttämään vastuksia pumpun
apuna, mutta suurin osa, siis selvästi enemmän kuin mitoitustilanteen
2/3, lämmöstä saadaan edelleen pumpulla. Esim. -20°C asteen lämpötilassa
pumppu kattaisi yhä n. 3/4 lämmöntarpeesta ja vastus loput 1/4, -15°C
lämpötilassa vastuksilla katettaisiin n. kahdeksasosa jne. ->
Vajaamitoituksesta aiheutuva sähkönkulutuksen kasvu huippupakkasilla
maksaa pari euroa/päivä. Toisaalta, jos pumpun / porakaivon hinnassa
säästää tällä tempulla tonnin, niin...
Em. laskelma on vain suuntaa antava, koska jätin käyttöveden
lämmöntarpeen huomioimatta. Toivottavasti idea kuitenkin tuli selväksi.
Marko
Matti
> em. esimerkin pumppu riittää -10°C pakkasille, niin se ei tarkoita, että
> tuota kylmemmässä jouduttaisiin koko ajan kattamaan 1/3 lämmöntarpeesta
> sähköllä. Näinä aikoina joudutaan kyllä käyttämään vastuksia pumpun
> apuna, mutta suurin osa, siis selvästi enemmän kuin mitoitustilanteen
> 2/3, lämmöstä saadaan edelleen pumpulla. Esim. -20°C asteen lämpötilassa
> pumppu kattaisi yhä n. 3/4 lämmöntarpeesta ja vastus loput 1/4, -15°C
> lämpötilassa vastuksilla katettaisiin n. kahdeksasosa jne. ->
> Vajaamitoituksesta aiheutuva sähkönkulutuksen kasvu huippupakkasilla
> maksaa pari euroa/päivä. Toisaalta, jos pumpun / porakaivon hinnassa
> säästää tällä tempulla tonnin, niin...
>
> Em. laskelma on vain suuntaa antava, koska jätin käyttöveden
> lämmöntarpeen huomioimatta. Toivottavasti idea kuitenkin tuli selväksi.
Mulla on kwh mittari pumpulla ja sähkön kulutus näyttää aika
suoraviivaiselta suhteessa ulkolämpötilaan
-0 astetta= 25kwh/vrk
-10 astetta=35kwh/vrk
-20 astetta=45kwh/vrk
-30 astetta= 55kwh/vrk,
Nämä lukemat on pumpun verkosta ottaman sähkön määrä ja sisältää lämpimän
käyttöveden,pumppu on Ekowell EPT400, 4 kw:n konpressorilla,olen tullut
siihen tulokseen että 2 kw:n pumppu olis riittänyt ihan hyvin
Terv Matti
Marko Björkroth
> Mulla on kwh mittari pumpulla ja sähkön kulutus näyttää aika
> suoraviivaiselta suhteessa ulkolämpötilaan
Niin, tehontarve ja vuorokautinen kulutus ovat suorassa suhteessa
ulkolämpötilaan, mutta vuositasolla energiankulutus riippuu myös siitä,
kuinka kauan aikaa ulkolämpötila pysyy jossain tietyssä lukemassa.
Lisätäänpä laskelmaan lämpötilan pysyvyydet, jolloin saadaan vuotuiset
kulutuslukemat:
> -0 astetta= 25kwh/vrk x 132 vrk/vuosi (+5...-5°C) = 3300 kWh/vuosi
> -10 astetta=35kwh/vrk x 47,5 vrk/vuosi (-5...-15°C) = 1662 kWh/vuosi
> -20 astetta=45kwh/vrk x 10,2 vrk/vuosi (-15...-25°C) = 459 kWh/vuosi
> -30 astetta= 55kwh/vrk x 0,7 vrk/vuosi (<-25°C) = 38,5 kWh/vuosi
Kovimpien pakkasten osuus koko vuoden kulutuksesta on siis aika pieni,
5-10 %. Ylläolevasta laskelmastahan puuttuu vielä kokonaan yli +5°C
ulkolämpötilan aikana tapahtuva kulutus. -> Vaikka vajaamitoitetulla
pumpulla tarvittaisiinkin useampi kW lisälämmitystehoa kovilla
pakkasilla (esim. 2 kW pumppu, joka tuottaa 6 kW lämpöä + 3 kW
vastukset), niin vuotuinen sähkönkulutus kasvaa (hihasta ravistettuna)
vain ~10 % täystehomitoitettuun pumppuun verrattuna.
Marko
Juha Ruismäki
> Se on sitten aika tuoreessa mallissa muuttunut, kun omani (V9)
> tuotiin marraskuussa.
No ei se sitten siitä voi johtua, kun omani tuli lokakuun
lopussa. Ilmeisesti itselläni ei sitten vastus mene ollenkaan
päälle? Nuo asetukset ovat huoltovalikossa salasanan takana,
niin että niitä ei pääse tarkastamaan. Vastukselle tuon
pitäisi siirtyä silloin, kun varaajan lämpö tippuu +36 asteeseen.
Pitää takuuajan jälkeen ruinata salasanat että pääsee kunnolla
virittelemään. :-)
Tapio Lindström
>
> No kyllä on taas terminologiat iloisesti sekaisin. "Optimimitoitettu
> täystehopumppu", antakaa mun kaikki kestää.
No mitäs muuta se optimimitoitus on kuin myyntimiesten puhetta?
Pyysin tarjoukset Ekowell:ista, IVT:stä ja Lämpöässästä kun
yritin löytää markkinoiden kolme parasta. Ekowell ja IVT
tarjosivat kokonaispakettia, hintaero noin 1000 euroa Ekowellin
hyväksi. Lämpöässä puolestaan tuli pihaan toimitettuna, ja
porakaivon, tarvikkeiden ja liitostöiden jälkeen päädyin
lopulta tuohon edellisten puoliväliin. Organisointi ei
taaskaan maksanut kuin hermoja...
> Jos täystehopumppu mitoitetaan vielä mitoitustilannetta kovemmille
> pakkasille, niin sehän tarkoittaa tosiasiassa sitä, ettei osata
> mitoittaa ollenkaan, vaan laitetaan vain "tarpeeksi iso, että varmasti
> riittää".
Mitoitusteho tulee v. -85 rakennusmääräyskokoelman arvoista, ja
se riippuu rakennuspaikkakunnan sijainnista. Viimeisen parinkymmenen
vuoden aikana Helsingin seudulla on ollut yksi talvi jolloin
-26 astetta mitoitus ei olisi tammikuussa riittänyt. Jotkut
haluavat pelata varman päälle ja mitoittavat tästä yli.
> Optimimitoitus tarkoittaa kokonaiskustannusten minimointia. Lämpöpumppua
> ei välttämättä kannata mitoittaa kattamaan 100 % lämmitystehontarpeesta.
Aivan. Tässäpä päästään taas sähkönhinnan problematiikkaan. Yhtiöt
ovat väläyttäneet jo tarvetta nostaa sähkön hintaa talven huippu-
pakkasilla. Myöskään talon energiankulutusta ei voida tarkkaan
laskea. Olen suhteellisen varma, että itselläni täystehopumppu
on se optimimitoitus.
> Käytännössä voikin olla halvempaa ottaa alimitoitettu pumppu, jolloin
> porakaivonkin syvyydestä voidaan hieman tinkiä. Kovilla pakkasilla
> joudutaan tietysti käyttämään vastuksia pumpun apuna, mutta
> kokonaiskustannukset voivat silti olla halvemmat. Jos pumppu ei ole
> liian paljoa alimitoitettu, jää lisälämmöntarve pieneksi.
Porakaivon syvyydestä ei voida alimitoitetulla pumpulla
paljoa tinkiä, koska pakkasilla pumppu huutaa jatkuvaa
soittoa. IVT tarjosi 120 m kaivoa, Ekowell 160 m ja
päädyin Lämpöässällä 170 m kaivoon.
> Em. laskelma on vain suuntaa antava, koska jätin käyttöveden
> lämmöntarpeen huomioimatta. Toivottavasti idea kuitenkin tuli selväksi.
Käyttövesi täytyy ilman muuta ottaa huomioon. Jos katsot TTKK:n
tutkimusta, on tulistinperiaatteella toimiva systeemi hyötysuhteeltaan
parempi. Uskon että viisihenkisen perheen kannattaa ottaa mieluummin
isommalla varaajalla oleva laite. Vähän pienemmällä talolla
olisin päätynyt Ekowell:iin, selvästi pienemmällä varaavaan
sähköön, isommalla ilman muuta Lämpöässään.
-- T.
Matti
> > -10 astetta=35kwh/vrk x 47,5 vrk/vuosi (-5...-15°C) = 1662 kWh/vuosi
> > -20 astetta=45kwh/vrk x 10,2 vrk/vuosi (-15...-25°C) = 459 kWh/vuosi
> > -30 astetta= 55kwh/vrk x 0,7 vrk/vuosi (<-25°C) = 38,5 kWh/vuosi
neljän vuoden ajalta mitattu lämpöpumpun vuosikulutus ollut haarukassa
5000-5500kwh/vuosi.Tosin tänä talvena saattaa mennä enempi kun oli
railakkaat pakkaset tammikuussa.
Matti
erkki kukkonen
> No mitäs muuta se optimimitoitus on kuin myyntimiesten puhetta?
sitä juuri!
optimi? - kenen kannalta?
lämpöpumpun vamistajan? myyjän?
sähkönjakelulaitoksen? vai käyttäjän?
optimeita kun on niin monenlaisia, eivätkä niiden intressipiirit
ole suinkaan aina samoja
jospa teho(nvajaus)optimilla tarkoitetaan tässä suunnilleen samaa
kuin markkinoitavalla: "osittain varaavalla sähkölämmityksellä":
kun lämmitysteho (tai energia) loppuu kesken, niin suora (kallis)
sähkö käyttöön vain!
kun pääsulakkeet ja varalämmitysvastukset ovat riittävän isot,
niin lämmityksessä ei ole mitään ongelmaa,
paitsi ehkä lankeavien energialaskujen maksamisen kanssa:
kovin suuren laskun maksu ei onnistu hitaalla modeemilla?
> Mitoitusteho tulee v. -85 rakennusmääräyskokoelman arvoista,
> ja se riippuu rakennuspaikkakunnan sijainnista. Viimeisen
> parinkymmenen vuoden aikana Helsingin seudulla on ollut
> yksi talvi jolloin -26 astetta mitoitus ei olisi tammikuussa
> riittänyt. Jotkut haluavat pelata varman päälle ja mitoittavat
> tästä yli.
huom: tähän mennessä jo ainakin kaksi! (2!) talvea,
myös talvena 1986-87
pakkanen putosi etelä-Espoossakin -35 oC:een
jolloin LVI-suunnittelijan kaukolämmönsiirtimeen valitsema rivitalon
huonelämmityksen (mitoitus)teho oli kokonaan käytössä 0,4 kW:n
tarkkuudella - mitattuna yhden vuorokauden (24h) keskitehona
tarkistin tehontarpeen (kulutuksen) tuolloin kl-mittarista
mielenkiinnosta jopa kaksi eri kertaa 2 vrk:n aikana,
kun en ensin meinannut uskoa LVI-suunnittelijan
hihavakion noin "absoluuttiseen" tarkkuuteen
> > Optimimitoitus tarkoittaa kokonaiskustannusten minimointia.
> > Lämpöpumppua ei välttämättä kannata mitoittaa kattamaan
> > 100 % lämmitystehontarpeesta.
>
> Aivan. Tässäpä päästään taas sähkönhinnan problematiikkaan.
> Yhtiöt ovat väläyttäneet jo tarvetta nostaa sähkön hintaa talven
> huippupakkasilla. Myöskään talon energiankulutusta ei voida
> tarkkaan laskea. Olen suhteellisen varma, että itselläni
> täystehopumppu on se optimimitoitus.
sähkön nykyisellä hintakehityksellä ainakin optimin suunta on
oikeaan päin, ja vajaatehoiset lämmittimet tulevat energiaa
käytettäessä yhä vain kalliimmiksi
> Käyttövesi täytyy ilman muuta ottaa huomioon. Jos katsot
> TTKK:n tutkimusta, on tulistinperiaatteella toimiva systeemi
> hyötysuhteeltaan parempi. Uskon että viisihenkisen perheen
> kannattaa ottaa mieluummin isommalla varaajalla oleva laite.
käyttöveden lämmitys ei pelkästään (- tai usein ei lainkaan - )
ole tehonkäyttökysymys, vaan se on yleensä varastointi-
(ja eristys)ongelma
Harri Ilmari Toivonen
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3E4679...@genera.sci.fi.invalid...
> Tapio Lindström wrote:
> > Se on sitten aika tuoreessa mallissa muuttunut, kun omani (V9)
> > tuotiin marraskuussa.
>
> No ei se sitten siitä voi johtua, kun omani tuli lokakuun
> lopussa. Ilmeisesti itselläni ei sitten vastus mene ollenkaan
> päälle? Nuo asetukset ovat huoltovalikossa salasanan takana,
> niin että niitä ei pääse tarkastamaan. Vastukselle tuon
> pitäisi siirtyä silloin, kun varaajan lämpö tippuu +36 asteeseen.
Onko sulla se maalämpö/0/auto-kytkin asennossa 'auto' ja onko pumppu ostettu
täysitehoisena vai osatehoisena (tämä valitaan Oumanissa, mutta asetusta ei
enää voi muuttaa jälkikäteen, koska laitteet on rakennettu eri tavalla - mm.
täysitehoisessa vastus on varaajan alaosassa, jolloin masiinaa ei oikein voi
käyttää yhtäaikaa pumpun kanssa eli osatehoisena, koska muuten pumpulle
menevä vesi saattaa olla vastuksen lämmittämää mikä taas huonontaa
hyötysuhdetta.)
Harri
Harri Ilmari Toivonen
"Marko Björkroth" <Marko.B...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3E4641A6...@kolumbus.fi...
> Optimimitoitus tarkoittaa kokonaiskustannusten minimointia. Lämpöpumppua
> ei välttämättä kannata mitoittaa kattamaan 100 % lämmitystehontarpeesta.
> Käytännössä voikin olla halvempaa ottaa alimitoitettu pumppu, jolloin
> porakaivonkin syvyydestä voidaan hieman tinkiä. Kovilla pakkasilla
> joudutaan tietysti käyttämään vastuksia pumpun apuna, mutta
> kokonaiskustannukset voivat silti olla halvemmat. Jos pumppu ei ole
> liian paljoa alimitoitettu, jää lisälämmöntarve pieneksi.
Teoriassa ihan totta! Kuitenkin käytettävissä on vain rajallinen joukko
suunnilleen samantehoisia pumppuja, joten mitoituksia ei voi ihan
prosenttien tarkkuudella aina tehdä ja toisaalta, jos pumppu ei vaihdukaan
valitessa mitoitukseen esim. 75%, ei käteen jääkään mitään muuta kuin se
sähkölasku ja ehkä 150 e matalemmasta porakaivoreiästä.
Lämmönkeruuputkiston mitoitus on muuten sellainen, että pidemmällä putkella
saavutetaan kyllä parempi hyötysuhde ympäri vuoden eikä vain niillä
mitoituksen äärirajoilla.
Harri
Tapio Lindström
>
> jospa teho(nvajaus)optimilla tarkoitetaan tässä suunnilleen samaa
> kuin markkinoitavalla: "osittain varaavalla sähkölämmityksellä":
> kun lämmitysteho (tai energia) loppuu kesken, niin suora (kallis)
> sähkö käyttöön vain!
Osatehoinen maalämpö onkin tavallaan hybridi maalämmöstä ja
varaavasta sähköstä. Etelä-Ruotsin ilmaston mitoitus ei ole
optimaalinen Suomessa, jossa lämpötilaerot ovat jo paljon
suuremmat.
> > Mitoitusteho tulee v. -85 rakennusmääräyskokoelman arvoista,
> > ja se riippuu rakennuspaikkakunnan sijainnista. Viimeisen
> > parinkymmenen vuoden aikana Helsingin seudulla on ollut
> > yksi talvi jolloin -26 astetta mitoitus ei olisi tammikuussa
> > riittänyt. Jotkut haluavat pelata varman päälle ja mitoittavat
> > tästä yli.
>
> huom: tähän mennessä jo ainakin kaksi! (2!) talvea,
>
> myös talvena 1986-87
> pakkanen putosi etelä-Espoossakin -35 oC:een
Mutta kuinka pitkäksi aikaa? Yksi vuorokausi pitäisi pystyä
kärvistelemään vajaatehollakin, mutta kuukauden kestävä
lämmityksen alimitoitus ei hoidukaan enää jakamalla
lämpöä saunasta IV-koneella.
> jolloin LVI-suunnittelijan kaukolämmönsiirtimeen valitsema rivitalon
> huonelämmityksen (mitoitus)teho oli kokonaan käytössä 0,4 kW:n
> tarkkuudella - mitattuna yhden vuorokauden (24h) keskitehona
Ilmeisesti rivitalon arkkitehtuuri oli aika lailla tyypillinen,
jolloin hihatuntuma on helpompi saavuttaa. Itse näkisin
tehoarviossa ongelmana kantavat seinät (suoraan laatan
päältä), puurakenteisten osien koolaus/ristiinkoolaus,
vuotoilman arviointi ja yläpohjan läpiviennit. Kaikki
riippuu siitä miten työ on käytännössä hoidettu.
Veikkaan, toteutunut tehontarve poikkeaa laskennallisesta
arvosta tyypillisesti marginaalilla -10% - +30%.
> sähkön nykyisellä hintakehityksellä ainakin optimin suunta on
> oikeaan päin, ja vajaatehoiset lämmittimet tulevat energiaa
> käytettäessä yhä vain kalliimmiksi
Tässäkin epävarmuuden marginaali on poissa investoijan
hallinnasta. Asiassa on niin suuria poliittisia aspekteja.
Toisaalta öljylämmityksen suhteen politiikka on vielä
merkittävämpää; paljonko öljyn hinta nouseekaan 20 vuoden
tähtäimellä kun uusien varojen poraaminen muuttuu yhä
hankalammaksi? Kauanko lämmitysöljyä suositaan verrattuna
autoiluun? Diesel-autojen päästöarvot ovat vähitellen
lähestymässä läämönpolttimia. Moniko sota nostaa vielä
öljyn hintaa?
> > Käyttövesi täytyy ilman muuta ottaa huomioon. Jos katsot
> > TTKK:n tutkimusta, on tulistinperiaatteella toimiva systeemi
> > hyötysuhteeltaan parempi. Uskon että viisihenkisen perheen
> > kannattaa ottaa mieluummin isommalla varaajalla oleva laite.
>
> käyttöveden lämmitys ei pelkästään (- tai usein ei lainkaan - )
> ole tehonkäyttökysymys, vaan se on yleensä varastointi-
> (ja eristys)ongelma
Mahtaisko olla kuitenkaan? Varastointi- ja eristysongelma
tulee varaavan lämmitysveden kanssa, mutta käyttövettä
tarvitsee varastoida paljon pienempiä määriä. Muutamasata-
litrainen pönttö tuhlaa paljon vähemmän kuin parituhat-
litrainen yösähkövaraaja. Uudessa omakotitalossa kun
aamulla menee kolme suihkua yhtä aikaa päälle niin
tehontarve on aika huima.
-- T.
Petri Kärhä
Tapio Lindström wrote:
> Toisaalta öljylämmityksen suhteen politiikka on vielä
> merkittävämpää; paljonko öljyn hinta nouseekaan 20 vuoden
> tähtäimellä kun uusien varojen poraaminen muuttuu yhä
> hankalammaksi? Kauanko lämmitysöljyä suositaan verrattuna
> autoiluun? Diesel-autojen päästöarvot ovat vähitellen
> lähestymässä läämönpolttimia. Moniko sota nostaa vielä
> öljyn hintaa?
Ja vielä edellämainituista seikoista johtuen: Millä aikataululla
rypsiöljystä kannattaa kehittää lämmitysöljylle korvaava tuote? (Ihan
vaan sivujuonteeksi, ettei nyt jollekulle tulisi käsitystä, että
lämmitysöljyn hinta tulevaisuudessa nousisi eksponentiaalisesti ilman
mitään raja-arvoa).
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Tapio Lindström
>
> Tapio Lindström wrote:
>
> > Toisaalta öljylämmityksen suhteen politiikka on vielä
> > merkittävämpää; paljonko öljyn hinta nouseekaan 20 vuoden
> > tähtäimellä kun uusien varojen poraaminen muuttuu yhä
> > hankalammaksi? Kauanko lämmitysöljyä suositaan verrattuna
> > autoiluun? Diesel-autojen päästöarvot ovat vähitellen
> > lähestymässä läämönpolttimia. Moniko sota nostaa vielä
> > öljyn hintaa?
>
> Ja vielä edellämainituista seikoista johtuen: Millä aikataululla
> rypsiöljystä kannattaa kehittää lämmitysöljylle korvaava tuote? (Ihan
> vaan sivujuonteeksi, ettei nyt jollekulle tulisi käsitystä, että
> lämmitysöljyn hinta tulevaisuudessa nousisi eksponentiaalisesti ilman
> mitään raja-arvoa).
Tuskin se ilman rajaa nouseekaan. Jo kaksinkertainen hinta
saattaa siirtää monta taloa kivihiilisähköllä lämmitettäväksi.
En oikein usko rypsiöljyn korvaavuuteen.
-- T.
Petri Kärhä
> Tuskin se ilman rajaa nouseekaan. Jo kaksinkertainen hinta
> saattaa siirtää monta taloa kivihiilisähköllä lämmitettäväksi.
> En oikein usko rypsiöljyn korvaavuuteen.
Tiede-lehdessä jokin aika sitten olleen artikkelin mukaan rypsiöljystä
saa erinomaisen moottiribensiinin korvikkeen. Uskoisin että polttoöljyn
korvaaminen on astetta helpompaa. Autojen yleisyys ja tärkeys
yhteiskunnalle tulee takaamaan, että bensiinille keksitään nestemäinen
korvike seuraavien 40 vuoden kuluessa. Samaa tököttiä ne tulee
polttamaan öljypannutkin. Rypsiöljy on yksi vaihtoehto, petroli
saattaisi olla toinen. Sitähän joskus jo kokeiltiinkin. Muitakin
vaihtoehtoja varmaan on.
Erkki Näsi
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti vi
> Tiede-lehdessä jokin aika sitten olleen artikkelin mukaan rypsiöljystä
> saa erinomaisen moottiribensiinin korvikkeen. Uskoisin että polttoöljyn
> korvaaminen on astetta helpompaa. Autojen yleisyys ja tärkeys
> yhteiskunnalle tulee takaamaan, että bensiinille keksitään nestemäinen
> korvike seuraavien 40 vuoden kuluessa. Samaa tököttiä ne tulee
> polttamaan öljypannutkin. Rypsiöljy on yksi vaihtoehto, petroli
> saattaisi olla toinen.
Rypsin viljelyyn ja rypsiöljyn puristamiseen Suomen oloissa taitaa kulua
melkein yhtä paljon energiaa kuin rypsiöljystä saadaan moottorikäytössä.
--
Erkki Näsi
erkki kukkonen
> Tiede-lehdessä jokin aika sitten olleen artikkelin mukaan
> rypsiöljystä saa erinomaisen moottiribensiinin korvikkeen.
Petri hyvä !
sinun - jos kenen - pitäisi tietää ettei noista
timoteihin perustuvista tärpätin korvikkeista
riitä kunnolla edes suomalaisten miesten
vuotuisen alkoholimäärän (viinanjuonnin) korvaajaksi
saati sitten talojen lämmitykseen tai autojen moottoreihin
tiede-lehdet ja -toimittajat ovat kirjoitelleet vähintään
yhtä innokkaasti noista jo ainakin sata (100) vuotta
ongelma on keräys (ja raakatuotteen huono energiatiheys)
eihän edes olkia kannata viljapellolta, ei risuja metsästä,
eikä pajunvarpuja energiapajuviljelyksiltä kerätä polttoa
varten, kun keräily on niin kallista ja kuluttaa työtä ja
energiaa ja kerääjän käteen jää lopulta vain ½ kiloa kevyttä
tuhkaa
ehkä asia tulee ajankohtaiseksi joskus sitten, kun tämä liiallinen
yli"hyvinvointi"elintaso laskee vähintään noin 95 % ja jos
maahan silloin yhä tunkee > 100 000 mustaa elintasopakolaista
vuosittain, jonkun heistä saa aseella uhaten pakotettua
puuvillapelloille, niin homma ehkä kannattaa - jos sittenkään
vähän sama kuin yrittäisi pakottaa seinän takaa
selluvillaeristeestä vettä - takaisin asuintiloihin
Petri Kärhä
> ongelma on keräys (ja raakatuotteen huono energiatiheys)
> eihän edes olkia kannata viljapellolta, ei risuja metsästä,
> eikä pajunvarpuja energiapajuviljelyksiltä kerätä polttoa
> varten, kun keräily on niin kallista ja kuluttaa työtä ja
> energiaa ja kerääjän käteen jää lopulta vain ½ kiloa kevyttä
> tuhkaa
Jo Einstein esitti että kaikki on suhteellista. 10 euroa sixpakistä on
kallista, mutta 20 euroa neliöstä hyvää parkettia on edullista, vaikka
maksaakin absoluuttisesti enemmän kuin sixpack. Vaihtoehtoiset
polttoaineet ei tällä hetkellä kannata, koska öljy on niihin nähden
halpaa. Kun öljyn hinta kasvaa, niin korvaavat tuotteet tulevat
kilpailukykyisiksi (ja arabit vihaisiksi).
Risuja metsästä ei kyllä kannata kerätä, mutta muista syistä. Puun
oksissa on valtavasti ravinteita. Jos ne metsähakkuiden jälkeen kerätään
pois, niin muutaman hakkuukierroksen jälkeen metsän pohja on köyhtynyt
siinä määrin, ettei siellä enää puut kasva. Ekologisuuden nimissä
hakkuutähteet kannattaa jättää metsään.
erkki kukkonen
> Risuja metsästä ei kyllä kannata kerätä, mutta muista syistä. Puun
> oksissa on valtavasti ravinteita. Jos ne metsähakkuiden jälkeen kerätään
> pois, niin muutaman hakkuukierroksen jälkeen metsän pohja on köyhtynyt
> siinä määrin, ettei siellä enää puut kasva. Ekologisuuden nimissä
> hakkuutähteet kannattaa jättää metsään.
tiedän varsin hyvin että kävyt ja neulaset ovat metsässä
paljon hyödyllisempiä kuin tulipesässä
mutta esittelinkin vain joukon noita
mielestäni täysin älyttömiä "vaihtoehtoja" joista
tiedelehdet ja -toimittajat aika ajoin innostuneesti kirjoittavat
autojen polttoaineeksi ei vihreästä bioenergiasta ole,
hyvä jos nuo mömmöt kriisin sattuessa riittäsivät edes
voiteluaineeksi
puhumattakaan mitään rakennusten lämmityksestä
talvella 60 leveyspiirin pohjoispuolella
paluuta entiseen ei ole - korkeintaan muutto takaisin sinne
mistä olemme tänne kylmiöön joskus aikojen alussa vaeltaneet
Saharassa on runsaasti vapaata ja kuivaa tonttimaata
jota paikalliset maanomistajat ovat varmaan innolla tarjoamassa
myyntiin alle 1000 mk / kerros-m2
ja vettä läpäisevää hiekkaa - ei tarvitse edes salaojittaa
Marko Björkroth
>
> "Marko Björkroth" <Marko.B...@kolumbus.fi> wrote in message
> news:3E4641A6...@kolumbus.fi...
> > Optimimitoitus tarkoittaa kokonaiskustannusten minimointia. Lämpöpumppua
> > ei välttämättä kannata mitoittaa kattamaan 100 % lämmitystehontarpeesta.
> > Käytännössä voikin olla halvempaa ottaa alimitoitettu pumppu, jolloin
> > porakaivonkin syvyydestä voidaan hieman tinkiä. Kovilla pakkasilla
> > joudutaan tietysti käyttämään vastuksia pumpun apuna, mutta
> > kokonaiskustannukset voivat silti olla halvemmat. Jos pumppu ei ole
> > liian paljoa alimitoitettu, jää lisälämmöntarve pieneksi.
>
> Teoriassa ihan totta! Kuitenkin käytettävissä on vain rajallinen joukko
> suunnilleen samantehoisia pumppuja, joten mitoituksia ei voi ihan
> prosenttien tarkkuudella aina tehdä ja toisaalta, jos pumppu ei vaihdukaan
> valitessa mitoitukseen esim. 75%, ei käteen jääkään mitään muuta kuin se
> sähkölasku ja ehkä 150 e matalemmasta porakaivoreiästä.
No eihän tuo mitoitus tietenkään käytännössä sujukaan ihan tuosta vain,
kun kaupasta ei saa juuri 2347,8 W tehoista pumppua. Lisäriesaa
aiheuttavat myös sähkölaitosten tariffit - osatehomitoitus voikin johtaa
suurempiin pääsulakkeisiin ja tulla sitäkautta kalliimmaksi. Eikä
pumppujen hyötysuhdekaan ole vakio, joten kyseessä on todella haastava
optimointitehtävä. Onneksi näissä optimialue on laaja eli pienet
poikkeamat teoreettisesti parhaasta ratkaisusta eivät tunnu missään.
> Lämmönkeruuputkiston mitoitus on muuten sellainen, että pidemmällä putkella
> saavutetaan kyllä parempi hyötysuhde ympäri vuoden eikä vain niillä
> mitoituksen äärirajoilla.
Saavutetaanko? Minusta putkipituuskin pitää optimoida, koska pitkällä
putkistolla pumppauskustannukset kasvavat ;-)
Marko
Marko Björkroth
Ei tuossa ihan niin onnellisesti käynyt, vaan laskelmat heittivät
reilusti yläkanttiin. Tuostahan puuttui vielä kokonaan
lämmitysenergiankulutus, kun ulkolämpötila on yli +5° sekä käyttövesi
kesäajalta. Nuo astepäiväluvut perustuvat vähän kylmempiin talviin kuin
mitä nämä viime vuosina ovat olleet, mutta se ei yksinään noin suurta
eroa selitä.
Marko
Jupe
> Siinäpä ongelma, edustajat kehuvat omaansa ja haukkuvat kilpailijaa.. :)
>
> Kummassakin on varmasti etunsa, mutta mikä on teillä on painanut
> vaakakupissa omassa ratkaisussanne?
> Kuinka esim. IVT Greenline C7:ssa on riittänyt potkua näin pakkasilla,
> onko paljon joutunut käyttämään vastusta? Käsittääkseni C7:ssa menee
> lattialämmitys piiri kiinni kun tarvitaan enemmän käyttövettä? Eihän se
> lattialaatta siitä mihinkään hileeseen mene vaikka ei sinne lämmintä
> vettä syötettäisi hetkeen!?? Jos tunti menee noin että sielä kiertää
> taas oikean lämpöinen vesi (menee siitä maksimissaan kun suihkuttelut on
> lopettettu) niin se laatan lämpö tuskin on laskenut astettakaan,
> veikkaisin.... Ja onhan sielä se lämminvesi putkissa mikä on piirin
> poikkimennessä jäänyt sinne, se tietysti jäähtyy enemmän, mutta tuskin
> aivan radikaalisti, luovuttaahan se laatta sinne sitten lämpöä kun se
> tulee kylmemmäksi kuin itse laatta. näin olen pohtinut...
> Muidenkin perustelut kiinnostaisivat... Näin olen koittanut itselleni
> selvittää optimitehomitetoitettua ratkaisua... voi olla että metsään
> meni:) ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Meillä on IVT C9 (scroll-kompura), muutettiin Toukokuussa 2002 ja nyt
siis ekaa talvea (joka onkin ollut sopiva testitalvi laitteistolle
mitoitukselle, viime kesä oli tosin lämmin). Meille olisi piisannut C7
mutta halusin scroll-kompuran ja se on vasta C9:ssä, hintaero ei ollut
kuin marginaalinen.
Lämpöä on talossa piisannut (2 kerroksinen talo, asuinneliöitä 188 ja
kuutioita
n. 650), lämmitys tietysti lattialämmityksellä (Greenline).
Mulla on erillinen mittaus pumpulle, sähköä näyttäisi kuluvan
lämmitykseen ja käyttöveteen luokkaa 6500 - 7000 kwh vuositasolla,
tarkat lukemat saan toukokuussa, mutta lähelle tuota mennään tätä
vauhtia.
Meillä ei ole vielä takka käytössä eli se saattaa marginaalisesti
vaikuttaa
seuraavan talven lukuihin.
Sähkövastusta laite ei kovin paljon ole käyttänyt (alle 10 tuntia) ja
lämmin käyttövesi on riittänyt. Jos laittaa kylpyammeen (meillä ei
ole) suosittelen erillisen varaajan kytkemistä 'sarjaan'. Kovilla
pakkasilla jos on isompi porukka saunomassa niin voi kytkeä 'extra
käyttöveden', mutta sitä käytännössä tarvii harvoin.
Meillä on n. 150 m porakaivo ja sijainti Tuusulassa.
Laite on erittäin hiljainen mutta en silti laittaisi
kodinhoitohuoneeseen ellei se ole rauhallisessa paikassa + homma
vaatii putkea ja paisunta-astiaa, kiertopumppua lattialämmitykseen
jotka vaatii myös tilaa, jne. ja pitäähän talossa 'pannuhuone' jotta
ei lapset rupea säätelemään systeemejä ja pitää ilmanvaihtokonekin
pientä hurinaa (Enervent Pingvin).
T: Jupe
Juha Ruismäki
> Onko sulla se maalämpö/0/auto-kytkin asennossa 'auto'
Tästähän se oli kiinni, eli kun tuo kytkin ei ole 'auto'
asennossa, niin vastusta ei käytetä missään tilanteessa
vaikka lämpö tippuisi miten alas. Manuaalista tämäkin olisi
löytynyt jos olisi jaksanut lukea vaan huolella.
Tuon voisi nyt jo kääntää automaattiasentoon ihan siltä
varalta, että jos kompura laukeaa niin ettei ketään ole
paikalla ei ainakaan talo pääse jäätymään. Muutenhan
tuo automaattiasetus ei aika turha.
Juha