Kestopuun maalaminen
Juha Ruismäki
Kuulemma sekin onnistuu ensimmäisen talven jälkeen, mutta
miten paljon se vihreä väri tunkee läpi ja kuinka vaalealla
ruskean sävyisellä puunsuojalla tuon saa värjättyä.
Niin ja muitakin vaihtoehtoja terassin pinnaksi saa ehdottaa.
Lämpökäsitelty olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta hävyttömän
kallis. Tavallinen laudekuusi on vähän kalliimpaa eivätkä
säät oikein suosi enää ulkona maalaamista ja sisätiloissa
ei ole maalaus/kuivaustilaa 400 metrin lautanipulle.
Terassi on katoksen alla niin, että kyllästettyä tavaraa
ei siinä mielessä tarvita.
Juha
Jouni Saari
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:3F8E55...@genera.sci.fi.invalid...
> Onko kellään kokemuksia painekyllästetyn puun maalaamisesta?
Minä maalasin tervan ja puuöljyn seoksella. Samalla puu lakkaa imemästä
vettä kuin pesusieni ja vihreä väri muuttuu tumman ruskeaksi. Minusta suurin
ongelma on, että puuta ei enää sitten aikanaan tunnista kestopuuksi, ja se
voi joutua aikanaan polttopuuksi.
> Terassi on katoksen alla niin, että kyllästettyä tavaraa
> ei siinä mielessä tarvita.
Mulla on yli kymmen vuotta vanhat ei-kestopuukuusilaudat yläkerran
parvekkeen lattiassa sateelle alttiina. Eikä ole lahonnut todennäköisesti
käsitelty aikoinaan VAltilla tai Pinotexilla tms, vedin sinnekin tervan ja
puuöljyn seosta kyllästeeksi, jos halkeilu ja auringon + veden vaikutus
vähän hidastuisi. Siis puu ei lahoa vaikka se kastuu sateessa, kunhan se
sitten myös kuivuu. Se tuhoutuu auringon ja veden aiheuttaman halkeilun ja
tikkuuntumisen takia, ei lahoamalla. JA kestopuu ei kestä säätä tuossa
mielessä yhtään paremmin. Turha laittaa kestopuuta, ellei siitä saa etua
kestoaikamielessä. Pidä huoli, että puu on irti pohjasta ja ilma pääsee
kuivaamaan puut joka puolelta, niin tavallinen puu käsittelemättäkin kestää
lahoamatta yhtä kauan.
Perinteinen ns. roslangin mahonki on hyvä kylläste ulkokäyttöön. Siinä on
tervaa, vernissaa (=lämpökäsitelty pellavaöljy) ja puutärpättiä kaikkia yhtä
paljon. Vähän sama asia mutta köyhemmistä aineista syntyy vaikka
sekoittamalla venetervaa ja halpispuuöljyä tai öljykyllästettä
(=liuotinta+homeenestoa+öljyjä).
Tervan tuoksu on tietty makuasia, jos on puuveneen hajua vihaavia
naapureita, kannattaa varmaan jättää tervaaminen väliin. Nyt tervattu
parveke tuoksuu vielä ensi kesän helteilläkin tervalta. Roslangin
mahonki-kyllästys kuivuu kävelykuivaksi yhden tai kahden aurinkoisen päivään
aikana kuusislaudassa, kestopuulla tunnissa tai parissa, koska kestopuu imee
kyllästeen samantein sisäänsa.
Jouni
Veku
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3F8E55...@genera.sci.fi.invalid...
Mielestäni asiaan vaikuttaa kaksi asiaa eli puulaatu ja puun laatu.
Valitsisin puulaaduksi lehtikuusen. Vaikka sillä on hyvä maine
säänkestävissä olosuhteissa, niin silti - jos mahdollista - olisi valittava
laadukasta lehtikuusta. Laadukas tarkoittaa hitaasti kasvanutta
(vuosirenkaat tiheässä ja ei valtavia vaalean renkaan paksuuksia) puuta.
Käytännön ongelma vaan on se, että tällaista hyvälaatuista puutavaraa on
erittäin vaikea saada. Nykyinen tehometsätalous ei sitä tuota. Toinen
kysymys kokonaan on se, että kuinka pitkäikäistä terassia suunnittelet.
Suosittelen muuten puun maalaamista tai kyllätämistä vasta ensi kesänä.
//Veku
Petri Kärhä
> Valitsisin puulaaduksi lehtikuusen. Vaikka sillä on hyvä maine
> säänkestävissä olosuhteissa, niin silti - jos mahdollista - olisi valittava
> laadukasta lehtikuusta. Laadukas tarkoittaa hitaasti kasvanutta
> (vuosirenkaat tiheässä ja ei valtavia vaalean renkaan paksuuksia) puuta.
Itse asiassa siitä lehtikuusesta on lahoamatonta ainoastaan se sydänpuu.
Käsittääkseni se vaalea pehmeä osa käyttäytyy suunnilleen samalla lailla
kuin tavallinen kuusi.
Pete
Veku
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:bmlngr$3ae$1...@epityr.hut.fi...
Kyllä se vaalea puu sitä hötönpää eli heikompaa puuta on. Siksi juuri
sellainen ankarissa olosuhteissa kasvanut lehtikuusi, jossa vaalean puun
osuus on pieni, on kestävää. Itse olen nähnyt tällaisia ainakin Venäjältä
( mahdollisesti Siperiasta) tuoduissa puissa. Toisaalta useimpien puulatujen
sydänpuuosuus on juuri sitä kestävämpää puuta.
Toinen asia on kokonaan se, onko terassin lattia niin vaativa kohde, että
tällaista "erikoispuuta" siihen tarvitaan. Oikealla rakenteella ja
ylläpidolla siinä kestää ns. tavallinenkin puu varmasti vähintään 10-20v. Ja
ainahan siihen voi nikkaroida uuden laudoituksen, jos siltä tuntuu ja
lämmitää vanhoilla vaikka sauna (jos ei ole valinnut siihen kestopuuta).
//Veku
Petri Kärhä
Veku wrote:
> Toinen asia on kokonaan se, onko terassin lattia niin vaativa kohde, että
> tällaista "erikoispuuta" siihen tarvitaan. Oikealla rakenteella ja
> ylläpidolla siinä kestää ns. tavallinenkin puu varmasti vähintään 10-20v. Ja
> ainahan siihen voi nikkaroida uuden laudoituksen, jos siltä tuntuu ja
> lämmitää vanhoilla vaikka sauna (jos ei ole valinnut siihen kestopuuta).
Minusta teranssit kannattaa tehdä kestopuusta. Se kestää varmasti.
Lehtikuusi ratsastaa tällä hetkellä niillä hyvillä kokemuksilla, joita
_ydinpuusta_ on saatu. 10 vuoden päästä kaikki kiroaa lehtikuusen
alimpaan helvettiin, kun ei se rautakauppojen hötöpuu käyttäytynytkään
sillä lailla kuin oletettiin.
Laudoituksen ikää voi muuten pidentää puolella, kun kääntää lankut
puolivälissä käyttöikää nurin päin. K-kaupan kestopuulla tämä ei tosin
onnistu, kun ei niissä ole kuin toisella puolella täydet särmät. Silti
niitä ei saa puoleen hintaan, mistä havaitaan, että taas K-kauppa
kusettaa rakentajaa, niinkuin aina.
Pete
Ilkka Haapavirta
> Minusta teranssit kannattaa tehdä kestopuusta. Se kestää varmasti.
Entäpä lämpökäsitelty puu?
Meillä on tarkoitus vaihtaa kestopuisen terassin lattia uuteen (isompaan
terassiin) ja viime kesän asuntomessuilla katseltiin ihastuksella siistin
ruskeita lattioita, ilmeisesti jotain lämpökäsiteltyä puuta.
"Terassimme" on ilman kattoa sateen ja iltapäivän auringon armoilla.
Ilkka
Jouni Saari
"Veku" <vesa_h...@XPoIsTaXhotmail.com> kirjoitti viestissä
news:Cztjb.123$qL5...@read3.inet.fi...
>
> Toinen asia on kokonaan se, onko terassin lattia niin vaativa kohde, että
> tällaista "erikoispuuta" siihen tarvitaan. Oikealla rakenteella ja
> ylläpidolla siinä kestää ns. tavallinenkin puu varmasti vähintään 10-20v.
Ja
> ainahan siihen voi nikkaroida uuden laudoituksen, jos siltä tuntuu ja
> lämmitää vanhoilla vaikka sauna (jos ei ole valinnut siihen kestopuuta).
>
Eikä se kestopuukaan kestä aurinkoa ja vettä tavallista puuta paremmin.
Onpahan vaan sitten muutaman kymmenen vuoden kuluttua kalliimpaa
purkaa ongelmajätteet pois kuin ostaa uudet laudat tilalle.
Ihan tavallinen kuusi riittää minusta hyvin, omat kuusilaudat on kestänyt
taivasalla
pitkälti toistakymmentä vuotta. (Joskus 80-luvulla rakennettu parveke
naapurien
kertoman mukaan.) Kestopuusta tehty taivasalla oleva osa ei ole sen
paremmassa
kunnossa kuin ohuemmat kuusilaudat. Ja maan lähellä kestopuu on jo lahonnut,
ja vaatii uusimista. Oikein tehtynä tavallinenkin puu olisi vielä kunnossa
portaiden
alapäässäkin.
Ennemmin oikeat rakenteet ja tavallista puuta kuin kestopuuviritelmiä
paikkaamaan vääriä rakenneratkaisuja.
Jouni
Veku
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> wrote in message
news:rmujb.398$g4....@news2.nokia.com...
on komean näköistä ja hinnaltaa arvokasta. Mutta nytpä sulla olisi hyvä
mahdollisuus tehdä terassillesi katos. Kokemuksesta voin sanoa, että on
sateella tietysti yliveto, mutta varjostaa sisätiloja liialta auringon
paisteeltakin sopivasti. Niin ja tuo lisää ikää lattialle.
//Veku
Juha Ruismäki
> Suosittelen muuten puun maalaamista tai kyllätämistä vasta ensi
> kesänä.
Pitääkö nuo ruuvata sitten irti ja kyllästää ympäri vai riittääkö,
jos sutii pinnan ja välit? Kestääkö kuusi yhden talven niin, ettei
se tummu tai muuten tule niin huonon näköiseksi, ettei puunsuoja
enää auta?
Juha
Veku
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
Parasta tietysti olisi, että ainakin kyllastysainetta käytettäessä, puu
tulisi käsiteltyä kaikilta pinnoilta, jotka joutuvat kosteusrasitukselle
alttiiksi. Tarkemmin nyt tuntematta rakennettasi, niin voin kuvitella, että
tälläinen käsittely ei aina ole mahdollista ilman purkutöitä eikä siten
järkevääkään. Ajatukseni tässä ensi kesään odottamisessa oli vaan se, että
a) kuten sanoit, hyvät puun käsittelykelit ovat tältä kaudelta jo ohi ja
varsinkin b) joskus rautakaupasta ostettu puu ei ole vielä ehtinyt tarpeeksi
kuivaa, jolloin käsittelyaine ei riittävästi imeydy puuhun ja varsinkin
maalatusta pinnasta ei tule pitkäikäinen. Mun kokemuksen puu ei tummu tai
mustu siinä määrin yhden talven aikana, että siitä olisi haittaa - ellei se
sitten loju koko ajan märkänä lätäkössä.
Yksi ratkaisu - hiukas työläämpi tosin - tässä voisi olla se, että mikäli
kyseesä on rakolaudoitus, niin jaat sen muutamaan alueeseen ja teet
laudoituksesta sarannoitavan ja siten ylös nostettavan. Tällöin se on helppo
käsitellä käsittelyaineella myös alapuolelta. Toinen etu on se,että
kuintenkin sinne lautojen väliin tippuu tavaraa (yleensä arvokastakin),
joten näin ne on sieltä helppo poimia.
//Veku
Pauli Laaksonen
>>Onko kellään kokemuksia painekyllästetyn puun maalaamisesta?
>
> Minä maalasin tervan ja puuöljyn seoksella.
Tuota.. nyt ei ymmärrä.
Ostetaan myrkkypuuta jota ei tarvitse pintakäsitellä koska se säilyy
myrkkyjensä ansiosta mätänemättä. Sitten kuitenkin suojataan se vielä
_myrkyttömillä_ (ref.EU) suoja-aineilla.
Oisko kannattanut ostaa heti alkuunsa käsittelemätöntä puuta ja suojata
se terva/puuöljy/Roslagilla/whateverillä jos ei kaunis myrkynvihreä
terangi olekaan mieleen.
Ostatko myös ruostumatonta terästä ja maalaat sen varmuuden vuoksi ettei
se ruostu...
Noo jokainen kantaa rahansa mihin haluaa..
Jouni Saari
"Pauli Laaksonen" <p...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:3F8E895B...@saunalahti.fi...
>
> >>Onko kellään kokemuksia painekyllästetyn puun maalaamisesta?
> >
> > Minä maalasin tervan ja puuöljyn seoksella.
>
> Tuota.. nyt ei ymmärrä.
> Ostetaan myrkkypuuta jota ei tarvitse pintakäsitellä koska se säilyy
> myrkkyjensä ansiosta mätänemättä. Sitten kuitenkin suojataan se vielä
> _myrkyttömillä_ (ref.EU) suoja-aineilla.
>
Terva ja tärpätti on aika kaukana myrkyttömästä. Tosin mielestäni
ulkokäytössä ovat vaarattomia. Ja on joka tapauksessa poltettavissa, toisin
kuin kestopuu.
> Oisko kannattanut ostaa heti alkuunsa käsittelemätöntä puuta ja suojata
> se terva/puuöljy/Roslagilla/whateverillä jos ei kaunis myrkynvihreä
> terangi olekaan mieleen.
>
Edellinen asukas oli laittanut ne kestopuut. En siis valinnut niitä itse.
Olisin laittanut itse tavallista puuta. Kestopuut alkaa nyt halkeilla
auringon ja kuivumis-kastumisten takia, siksi päättelin, että kyllästys
vähentää elämistä. Plussana sitten myös parempi ulkonäkö. (Oma mielipide)
Alempi partsi on vielä käsittelemättä, ovat kestopuuta, mutta alla
tavallsita lankkua runkona. Tosin se ei halkeile, kun on sateensuojassa
Yläkerran parvekkeen lattia on tavallista kuusilautaa, alakerran parvekkeen
portaissa on jotain noin 2*6 tuumasta kestopuuta, joka näyttää kärsivän
auringon ja sateiden vaikutuksesta pahemmin kuin se tavallinen kuusi siellä
yläkerrassa, lisäksi portaiden alapäästä kestopuu on lahonnut niistä
kohdista, jossa ruoho ja maa on ollut puun kanssa tekemisissä. Eli oikea
rakenne ja tavallinen puu näyttää kestävän paremmin kuin kestopuusta tehty
väärä rakenne. Varmaan kestopuu on myös turhan mietoa laatua, koska on
mädäntynyt.
> Ostatko myös ruostumatonta terästä ja maalaat sen varmuuden vuoksi ettei
> se ruostu...
Jos haluan, että rosteri on vaikka punaista, niin maalaan sen punaiseksi:-).
Tai pinnoitan vaikka kuparilla, jos tekee mieli kuparin väriä. Mutta en
tietenkään käytä ruosteenestomaalia:-).
> Noo jokainen kantaa rahansa mihin haluaa..
>
Suosittelinkin laittamaan vaikka tavallista kuusta. Kestopuusta ei ole
katoksen alla tai edes taivasalla, mutta ilmavassa paikassa mitään hyötyä.
Mutta pinnaksi suosittelisin kyllästettä, ei siis kalvoa tekevää maalia,
joka kuitenkin kuluu puhki sieltä täältä ja päästää veden sisään, muttei
ulos.. Ja lisäksi maali voi olla liukas. Terva on EU:n mielipiteestä
huolimatta hyvä aine, tosin saatavuus voi olla pian heikko.
Ja joku Valtti kelpaa tervan tilalle, ja saattaa olla tulevaisuudessa
paremmin saatavilla, jos EU estää tervan myynnin.
Jouni
Jouni Saari
>
> Minusta teranssit kannattaa tehdä kestopuusta. Se kestää varmasti.
> Lehtikuusi ratsastaa tällä hetkellä niillä hyvillä kokemuksilla, joita
> _ydinpuusta_ on saatu. 10 vuoden päästä kaikki kiroaa lehtikuusen
> alimpaan helvettiin, kun ei se rautakauppojen hötöpuu käyttäytynytkään
> sillä lailla kuin oletettiin.
Kyseessä oli katoksen alla oleva terassi. Siinä kestää käytössä mikä vaan
puu, eikä
kestopuuta tarvita muutenkaan, jos puu on tarpeeksi kaukana maasta
ja pääsee kunnolla kuivumaan. Lahosieni ei kestä edes viikottaista
kuivumista,
sinistäjät pystyvät toimimaan tilapäisessäkin kosteudessa, mutta ne ei ole
haitaksi puun kestolle. Ulkonäön takia sinistyneen puun joutuu yleensä
käsittelemään.
(Tai antaa puun harmaantua).
Maata vasten oleva terassi on syytä tehdä kestopuusta.Käsitelemättömän puun
kanssa pitää olla vaikka lecaharkoista ja bitumikermistä tehdyt perustukset
ja kunnon tuuletusrako alla olevaa soraa vasten. Vaikka betoniparveketta
vasten pitäisi olla joku koroke, joka päästää veden virtaamaan alta pois ja
sallii tuulettumisen myös alta. Kaupallisissa puuralleissa näyttää olevan
näppyläiset muovinauhat, jotka tekee noin sentin ilmaraon ja päästää veden
ja ilman liikkumaan puiden alla. Tai sitten tarvitaan parvekelasit, jolloin
lattia pysyy kuivana.
Kestopuuta kannattaa käyttää vain kun on pakko. Eli kun kosteus
on ainakin silloin tällöin pitkäaikaista tai puu on kosketuksissa veden tai
maan kanssa.
Kertaalleen kunnolla kuivunut puu kestää käsittelemättäkin lahoamatta
taivasalla
sateita, jos se vaan pääsee vapaasti kuivuman sateiden välillä, eikä
esimerkiksi sitä ole laitettu suoran betonia vasten tai tehty bitumikermistä
vesikuppia alle tms. Vanhojen hirsitalojen luhdit ym sateelle alttiit
rakenteet on yleensä aika pitkäikäisiä, puu näyttää kuluvan eikä lahoavan
vuosikymmenten aikana. Ja veden alla toimii tavallinen puu, suolattomassa
vedessä tai vaikka märän saven tai suon sisällä puu kestää lähs ikuisesti.
Kannattaa ennemmin miettiä rakenteet ilmaviksi ja huollettaviksi, kuin
käyttää
"ikuista" ongelmajätettä rakenteisiin. Kyllästeillä saa estettyä jonkin
verran veden imeytymistä puuhun, samalla puun eläminen ja rakoilu vähenee.
Kestopuukaan ei ole sään armoilla ikuista, sen hävittäminen on hankalampaa
kuin vaikka tervatun puun.
Kummatkin kestää kyllä oikein tehtynä varmasti yli 20 vuotta
eteläparvekkeellakin sateiden armoilla, tai sitten minulla on kohta
vaarallinen parveke. Molemmat materiaalit käytössä kahdella parvekkeella ja
kunnossa, paitsi se kestopuinen portaan tukilankku, joka koskee alhaalta
maahan ja on alkanut lahota. Pitää pätkästä kesällä alaosa pois ja laittaa
vaikka tiilet ja muovitassut alle kapilaarikatkoksi.
Kovat puulajit muuten ei välttämättä kestä suomalaista talvea. Esimerkiksi
mahonki ei kestä märkänä pakkasta, vaan sen rakenne rikkoutuu. Ainakin
puuveneiden hoito-ohjeissa käsketään nostamaan mahonkivene paljon ennen
pakkasia, jotta se varmasti ehtii kuivua. Muistelisin että kotimaisista
puulajeista kuusi on parhaasta päästä kestämään kastumista, koska sen
syyrakenne menee märkänä tukkoon, eli se kastuu hitaammin. Haavan pitäisi
olla myös hyvä.
Jouni