nunnauuni ongelma
Petriu
muuten luukun niin pölläyttää sisään savut ja palovaroitin alkaa huutamaan
ja käry valtava.. palovaroitin on eteisessä joten matka varoittimelle on
pitkä.. korvausilma venttiili on kyllä auki ja puutkin on kuivia joten vika
on pakko olla jossain muussa..
terv.minna
Tero Soukko
> olisiko kellään tietoa mikä vikana kun uuniin lisää puuta tai aukaisee
> muuten luukun niin pölläyttää sisään savut ja palovaroitin alkaa huutamaan
> ja käry valtava..
Ja sytytysvaiheessako ei ole ongelmia lainkaan?
Lieneekö ilmanvaihdolla ja sen säädöillä vaikutusta?
Sen verran olen omasta Kermansaviuunista huomannut ja sen manuaalistakin
lukenut, että puita kannattaa lisätä vasta kun takassa on jäljellä
pelkkä hehkuva hiillos. Jos luukun avaa aikaisemmin jonkun verran savua,
tai ainakin sen hajua tuprahtaa saman tien huoneen puolelle. Syytä en
tiedä, mutta lienee normaalia koska manuaalikin tuosta varoittelee.
t.Tero
Petriu
Pitää avata terassin ovi että takka saa lisää ilmaa ja sitten se vähän ajan
päästä syttyy kunnolla.
Meillä on uusi talo ja ilmanvaihdot on mitattu ja talo tarkastettu.
Pitääkö koneellinen ilmastointi laittaa pois päältä takan lämmityksen
aikana?
Olisiko uuninasentaja tehnyt huonoa työtä?Muutenkin sen asennus oli vähän
erikoista,korvausilmareikä tuli takan viereen väärään paikkaan,ja
asentajalla oli kaverinsa kanssa kova kiire kun uunia
asensivat.Periaatteessa juoksivat asennukseen ja äkkiä pois!
Eli en suosittele asentajaa joka asustelee keskisuomessa....
Pitääkö ottaa nuohoojaan yhteyttä jos hormissa olisi jäänyt jotain likaa
tms.?
"Tero Soukko" <di...@iobox.com> skrev i meddelandet
news:3E80A868...@iobox.com...
Marko Viik
samannäköinen varaava takka. Aluksi pidimme aina koneellisen ilmavaihdon
pois päältä lämmityksen ajan, mutta nykyään on ilmanvaihto aina päällä.
Korvausilmaventtiili on takan kupeessa ja se on kyllä auki lämmityksen ajan.
Eikä kyllä haittaa vaikka tekee samalla ruokaa ja pitää liesituuletintakin
päällä. Hyvin vetää. Voisihan se nuohoja yrittää peileillä katsella miltä
kanavissa näyttää. Onkos tuossa nunnauunissa arinan alapuolella oma
tuhkaluukku jossa säädettävä ilmansyöttö? Auttaisko jos pistäisi tuon
ilmansyötön kiinni puunlisäyksen ajaksi jolloin korvausilma tulee vain
pääluukuista ja poistuu hormia myöten. Muuten voi käydä niin että ilma tulee
sisään arinanluukusta ja poistuu samantien pääluukuista.
Marko
"Petriu" <pet...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:R64ga.512$tv2...@read3.inet.fi...
K Magnusson
>
> Pitää avata terassin ovi että takka saa lisää ilmaa ja sitten se vähän
ajan
> päästä syttyy kunnolla.
>
> Meillä on uusi talo ja ilmanvaihdot on mitattu ja talo tarkastettu.
>
> Pitääkö koneellinen ilmastointi laittaa pois päältä takan lämmityksen
> aikana?
>
Voihan nyt olla, että koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa niin suuren
alipaineen, että takan hormi ei vedä kunnolla. Mutta tämähän on helposti
kokeiltu ihan vain pysäyttämällä ilmanvaihto ja sytyttämällä takka!
Ilmanvaihtokojeisiin saa ainakin lisävarusteina ns. takkakytkimen, jolla
ilmanvaihto pysäytetään takan sytyttämisen ajaksi. Sen kytkimen voi vaikkapa
sijoittaa takan lähettyville. Tuo idea nuohoojan kutsumiseksi hormia ja
yleensäkin asennusta tarkistamaan on kyllä myös ihan paikaallaan.
erkki kukkonen
> olisiko kellään tietoa mikä vikana kun uuniin lisää puuta
> tai aukaisee muuten luukun niin pölläyttää sisään savut
uuni kuuluu sarjaan: uusia, varaavia "suunnittelu-susia"
ei ole ensimmäinen - eikä varmasti viimeinenkään
on viisainta pitää uunin suuluukut vain visusti kiinni
kunnes kaikki puut ovat palaneet aivan loppuun asti
ja tarviiko sinne pesään tosissaan mitään puita edes lisätäkään?
tehokas PorinMattini tulee ihan tulikuumaksi jo ½ pesällisellä,
kahvi kiehuu ja kissat naukuu
kannattaisiko vaihtaa makkaranpaistotakkaan, josta savu ja käryt
menee kivasti katolle - samoin kuin myös kaikki lämpö
mutta jonka "avo"tulta on kiva tuijottaa - huulet sinisenä
ja keho kylmästä hytisten
Motivan uusi energiansäästö-slogan:
"vuolukivi-ihme säästää polttoainetta,
puiden lisääminen pesään mahdotonta"
ihan samoin kuin "vettä (muttei aikaa) säästävä" vesihana:
ulos tulee vain pikku liru, puurokattilan täyttö kestää ½ tuntia
Ilkka Haapavirta
> olisiko kellään tietoa mikä vikana kun uuniin lisää puuta tai aukaisee
> muuten luukun niin pölläyttää sisään savut ja palovaroitin alkaa huutamaan
Tulikiven "käyttöohjeissa" suositeltiin vetoräppänän sulkemista siksi aikaa,
kun luukku avataan.
Tarkoitan siis sitä tuhkaluukun tienoilla olevaa sivuttain vedettävää vipua.
Ilkka
PS. Nykyisin tosiaankin julkaistaan puu-uunin käyttöohjeita uunivalmistajien
toimesta ja aikakauslehdissä. :)
Lauri Uusitalo
> "Petriu" wrote
>
>>olisiko kellään tietoa mikä vikana kun uuniin lisää puuta tai aukaisee
>>muuten luukun niin pölläyttää sisään savut ja palovaroitin alkaa huutamaan
>
>
> Tulikiven "käyttöohjeissa" suositeltiin vetoräppänän sulkemista siksi aikaa,
> kun luukku avataan.
> Tarkoitan siis sitä tuhkaluukun tienoilla olevaa sivuttain vedettävää vipua.
Samoin Nunnauunin käyttöohjeissa sanotaan samaa. Ainakin omissani.
Lauri
Seppo Virtanen
Onko uunissa kesäpeltiä? Jos on, kesäpelti auki sytyttämisen ja puiden
lisäämisen ajaksi. Lisäksi arinan alta ilmansyöttö kiinni luukkujen
aukioloajaksi.
Yhdellä tutulla on piipun päällä huippuimuri, joka auttaa vetoa
huomattavasti.
Terv. Seppo
Ville Tuovinen
tuttua ennestään? Eli onko vika varmastasi uunissa, eikä esim.
käyttäjissä...? Ja tämä ei sitten ollut mikään piikki.
Ville
"Petriu" <pet...@hotmail.com> wrote in message
news:0_0ga.376$tv2...@read3.inet.fi...
Petriu
ja itsekin olen mökillä sytyttänyt uuneja ja aina on onnistunut
mutta taitaa olla nämä uudet uunit niin kehiteltyjä ettei niitä enään
maalaisjärjellä poltella mut kiitos kaikille vinkeistä pitää alkaa
testaamaan jos alkaisi toimimaan..
terv.minna
"Ville Tuovinen" <ville.t...@kolumbus.fi> skrev i meddelandet
news:b5s9m3$9p1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Keijo Haapanen
eniten lämpöä ulos. Kun lisätään puita, avataan tuhkaluukku täysin
auki ja annetaan palaa hetken runsaalla ilmalla. Sitten pesän luukku
auki, ei tempaisten vaan raotetaan ensin ja avataan kokonaan vasta
sen jälkeen. Näin toimien ei sitä "pöllähdystä" tule huoneeseen.
Veikkaisin em. auttavan, koska runsaalla ilmalla poltto saa aikaan
kovan vedon hormiin päin, mene ja tiedä?!?
Niin ja kyseessä on Nunnalahden takkauuni joka tekee tempun jos ei toimi
yllä kuvatulla tavalla...
Mika Latokartano
Lisää kokemuksia vastaavasta.
Niinkuin neuvottukin jo on, vetoluukut kiinni luukun alta (esim. tuhkapesän
tmv.), ja kun luukku avataan, niin se tehdään varoen.
Meillä on mökillä varaava takka, ja siinä kaasutiivis luukku. Veto on
normaalisti oikein hyvä, mutta jos luukun avaa yhdellä tempaisulla tulen
ollessa pesässä, ja jos tuhka-arinan vetoluukku on vielä auki, niin
avausliike tempaisee kunnon pölläyksen savua sisälle, ja sitä saattaa myös
tupruttaa jatkuvastikin luukun ollessa auki. Kun sulkee ensin alemman
vetoluukun, ja avaa takan luukun vasta sitten, ensin aivan hiukan raolleen,
odottaen muutaman sekunnin, ja sitten avaten luukun rauhallisesti kokonaan
auki, niin tätä ei tapahdu. Meillä on tuvan korkeus max. 6 metriä, joten
sisälläkin voi olla vetoa alhaalta ylöspäin. Se lienee osasyy.
- Mika L
Ikola
news:Xns934B5382C862...@195.197.54.116...
> Normaali tilanteessa liekkiä poltetaan "kuristetusti" jotta saadaan
> eniten lämpöä ulos.
> kovan vedon hormiin päin, mene ja tiedä?!?
Mikä onkaan nyt totuus tästä "kuristetusti" polttamisesta. Aina kun asiasta
keskustellaan uunivalmistajien tms. virallisten tahojen kanssa suositus on
että palamiselle annetaan niin paljon ilmaa kuin se ottaa (viimeksi radio
suomen kyselytunti muutama viikko sitten). Toisin sanoen haetaan luukusta se
asento, jolla veto tuntuu/kuulostaa kovimmalta. Nyt sitten kuitenkin löytyy
polttajia jotka vannovat hieman rajoitetun ilmanoton nimiin. Kuten edellä
sanotaan näin saadaan lämpöä enemmän. Saadaanko lämpöä todella kuristamalla
enemmän ja aiheutetaanko samalla enemmän nokea? Mikä on oikein vai onko
oikeita tyylejä niin paljon kuin polttajiakin?
timo
Mika Latokartano
"Ikola" <ik...@kolumbus.fi> wrote in message
news:b5ueci$88k$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Nuohooja kun tuossa kuukausi takaperin poikkesi, hän suositteli, että
pitäisimme suurempaa vetoa takan tulipesässä. Periaatteessa hän suositteli
oikein reilua vetoa. Hiljainen tuli likaa hormistoa, ja kaiketi jos
palamislämpötila jää kovin alhaiseksi, eivät kaikki kaasutkaan pala, vaan
osa menee vedon mukana ulos ja näin menetettäisiin myös palamisenergiaa?
- Mika L
Ikola
> Nuohooja kun tuossa kuukausi takaperin poikkesi, hän suositteli, että
> pitäisimme suurempaa vetoa takan tulipesässä. Periaatteessa hän
suositteli
> oikein reilua vetoa. Hiljainen tuli likaa hormistoa, ja kaiketi jos
> palamislämpötila jää kovin alhaiseksi, eivät kaikki kaasutkaan pala, vaan
> osa menee vedon mukana ulos ja näin menetettäisiin myös palamisenergiaa?
Juuri näin minäkin sen ymmärrän, mutta mikä on vastapuolen argumentti. Onko
konkreettista näyttöä että isompi veto vie mennessään enemmän lämpöä ja
pienemmällä vedolla lämpö jää uuniin?? Kukaan ei ole minua vielä siitä
tavasta vakuuttanut vaan perustelut ovat olleet tasoa - "näin on aina tehty"
ja "....ei noin kovalla vedolla..."
timo
Ilkka Haapavirta
> "Keijo Haapanen" wrote
> > Normaali tilanteessa liekkiä poltetaan "kuristetusti" jotta saadaan
> > eniten lämpöä ulos.
>
> keskustellaan uunivalmistajien tms. virallisten tahojen kanssa suositus on
> että palamiselle annetaan niin paljon ilmaa kuin se ottaa (viimeksi radio
> suomen kyselytunti muutama viikko sitten). Toisin sanoen haetaan luukusta
se
> asento, jolla veto tuntuu/kuulostaa kovimmalta. Nyt sitten kuitenkin löytyy
> polttajia jotka vannovat hieman rajoitetun ilmanoton nimiin. Kuten edellä
> sanotaan näin saadaan lämpöä enemmän. Saadaanko lämpöä todella kuristamalla
> enemmän ja aiheutetaanko samalla enemmän nokea? Mikä on oikein vai onko
> oikeita tyylejä niin paljon kuin polttajiakin?
Samaa mietin itsekin Keijon kirjoituksen jälkeen.
Uunin mukana tulleissa ohjeissa tosiaankin neuvotaan antamaan palamiselle
ilmaa ja näin olen tehnytkin.
Mielestäni siinä on ainakin se etu, että uuni, hormi ja savu pysyvät
puhtaampina. Aikanaan kasoispesä-öljykattilassa tuli joskus käytettyä
"automaattista" vedon säätöä ja kyllä se kituuttamalla palaminen oli
hirvittävän tuntuista, vaikka onkin vesikeskuslämmitykseen muuten hyvä idea.
Saadaanko kuristetusta poltosta enemmän lämpöä ulos?
Vedon kanssa polttamalla tosiaankin tuntuu, että liekit karkaavat taivaalle,
mutta toisaalta varaavassa uunissa savukaasut kiertävät koko uunin ennen
hormia ja hormikin kulkee meillä vielä kahden asuinkerroksen läpi, joten
siitäkin otetaan vähän lämpöä talteen.
Ja erilaiset ohjeet yleensä kertovat, että vedon kanssa polttamalla saadaan
puustakin enemmän irti, kun materiaali kaasuuntuu paremmin ennen palamista.
Ilkka
Toni Arte
Meillekin nuohooja sanoi että polttakaa vain mahdollisimman kovalla
vedolla (hänellä on muuten samanlainen Uuniseppien uuni kuin meilläkin),
hän ottaa itse koko tuhkaluukun pois polton ajaksi. Ja savupelti täysin
auki.
Kyllähän se hurjalta näyttää kun puut melkein lähtevät lentoon eikä
pesällinen pala kuin reilut 15 minuuttia + hiilloksen hiipuminen. Mutta
nuohooja on aina kiitellyt piipun ja takan kuntoa, ei sieltä juuri
mitään lähde irti.
--
Toni
Matti
vaatinut konsteja.
Ensinnäkin koneellinen poistoilmanvaihto on pidettävä pois päältä huolimatta
100 mm tuloilmaputkesta uunin sisään. Pienimmällä teholla (3) imuria voi
käyttää, mutta silloinkin voi käryä tulla sisään.
Kokonaan toinen juttu on vuolukiven ominaisuus imeä itseensä kosteutta
huoneilmasta. Jos uunia ei käytä suhteellisen säännöllisesti niin se rupeaa
"itkemään". Saumoista voi nähdä kuinka ne tummuvat ja saattavat jopa valua
vettä. Yritä silloin ryhtyä lämmitykseen niin varmasti tulevat savut sisään.
Savu ja vesihöyry muodostavat savukanavaan "tukoksen" joka itkettää. Avuksi
sopii vain vanha konsti, polta savukanavassa vaikka paperia.
Tänä talvena lämmitettiin uuni joka päivä muistaakseni lokakuun alusta
alkaen. Vaikuttaa kyllä sähkölaskuun!
Lämmityksiä
t.
Matti
"Petriu" <pet...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:0_0ga.376$tv2...@read3.inet.fi...
Hannu Multanen
Jos tavoitellaan parasta mahdollista hyötysuhdetta, saavutetaan se erittäin
pienellä ilmamäärällä (jäännöshappipitoisuus suuruusluokkaa 13%).
Tällainen palaminen on jo aikamoista käherrystä, lasiluukku kyllä mustuu.
Hyötysuhteen kannalta kova veto aiheuttaa sen, että ylimääräinen ilma
jäähdyttää
liekkiä ja osa palamattomista kaasuista karkaa taivaalle. Lisäksi
ylimääräinen ilma
jäähdyttää suoraan tulisijaakin.
Veikkaisin että keskiverto suomalainen polttaa uunia hieman turhan kovalla
vedolla
(kaikki seikat huomioon ottaen). No, pysytäänpä ainakin nuohoojien kanssa
väleissä.
Hannu Multanen
erilainen vuolukivitakka: http://www.vuoleri.com
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:3E82D0F3...@nospam.nokia.com...
erkki kukkonen
> Jos tavoitellaan parasta mahdollista hyötysuhdetta, saavutetaan se erittäin
> pienellä ilmamäärällä (jäännöshappipitoisuus suuruusluokkaa 13%).
> Tällainen palaminen on jo aikamoista käherrystä, lasiluukku kyllä mustuu.
mistä tuollaista tietoa?
ei palamisilmamäärä ole enää kovinkaan pieni
jos jäännöshappipitoisuuskin on jo noin suuri
eikä luukun mustuminen palamisilman vähyydestä johdu,
vaan lasiluukku yleensä mustuu vaikka ilmamäärä olisi mikä
jr
Studgardissa sijaitsevassa laboratoriossa (Suomesta ei löydy vastaavaa). On
antanut sellaista tietoa, että kun suuluukut avataan nopeasti sinne
luonnollisesti pääsee runsaasti kylmää ilmaa joka laajenee (luku oli jokin
aivan käsittämättömän suuri ehkä 1300 kertaiseksi) ja saa aikaan nielussa
tietysti ahdistusta, joka vältetään raottamalla luukkuja varovasti, jolloin
yläpalotilan lämpö kerkiää laskemaan.
Oikea polttotapa taas olisi hänen mukaansa se, että sytyttäessä avataan
kesäpelti, jos sellainen on ja ensiöilmaa annetaan runsaasti (tuhkaluukun
kautta) ja toisioilmaventtilit (luukussa) täysin auki. Tulen sytyttyä
kunnolla suljetaan kesäpelti ja pienennetään ensiöilmaa ( Puulämmön vanhan
mallisessa 0513) venttiili noin puoliasentoon. Kaasupalon vaihduttua
hiilipaloon suljetaan toisioilma.
Hiilloksen lopuilla erityisesti tulipesässä jonka alanurkat eivät ole
viistetyt kerätään hiilet rostin (arinan) päälle jossa ne palavat nopeasti
loppuun.
Itse suljen vetopellin jo siinä vaiheessa, kun hiilloksesta ei nouse sinistä
liekkiä.
Varaavan tulisijan (tässä tarkoitan nyt tiilestä tehtyä kuorellista takkaa)
varauskyky on rajallinen ja toisen pesällisen polttaminen ei ole kovin
taloudellista vaan sisäosien ollessa kuumia alkaa energia pakenemaan
hormiin. Minä poltan pesällisen aamuin-illoin kaiken kovimmilla pakkasilla,
muuten pesällinen päivässä riittää.
Normaalikokoisen tiilitakan jatkuva teho on oikein käytettynä > 3 kw, mutta
lämpöä tuleekin sitten tasaisesti ympäri vuorokauden ja jos suurta
huipputehoa tarvitaan on armeijan telttakamina tai saunan kiuas oiva
vaihtoehto. Kevyet/ohutrakenteiset elementti- ja vuolukivitakat sijoittuvat
näiden väliin.
Lisää löytyy esim. alla olevasta linkistä
--
Juhani Rusanen
jarmo
hormiarakenne pitäisi vettä ok.
Koneellinen ilmanvaihto voi sekoittaa kyllä, mutta kokeiles tälläistä, kun
olet avaamassa takan luukkuja niin avaa varovasti niinkuin kurkistaist
joululahjapakettiin aatonaattona ja anna hetken tasaantua ja sitten kokonaan
auki. Kaverilla auttoi tälläinen kikka vitonen.
savuttomana parempi
"Petriu" <pet...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:0_0ga.376$tv2...@read3.inet.fi...
Keijo Haapanen
news:5Azga.31477$ws6.6...@news2.nokia.com:
> "Ikola" wrote
>> "Keijo Haapanen" wrote
>> > Normaali tilanteessa liekkiä poltetaan "kuristetusti" jotta saadaan
>> > eniten lämpöä ulos.
>>
>> Mikä onkaan nyt totuus tästä "kuristetusti" polttamisesta. Aina kun
>> asiasta keskustellaan uunivalmistajien tms. virallisten tahojen
>> kanssa suositus on että palamiselle annetaan niin paljon ilmaa kuin
> Samaa mietin itsekin Keijon kirjoituksen jälkeen.
> Uunin mukana tulleissa ohjeissa tosiaankin neuvotaan antamaan
> palamiselle ilmaa ja näin olen tehnytkin.
> Mielestäni siinä on ainakin se etu, että uuni, hormi ja savu pysyvät
> puhtaampina. Aikanaan kasoispesä-öljykattilassa tuli joskus käytettyä
> "automaattista" vedon säätöä ja kyllä se kituuttamalla palaminen oli
> hirvittävän tuntuista, vaikka onkin vesikeskuslämmitykseen muuten hyvä
> idea.
>
> Saadaanko kuristetusta poltosta enemmän lämpöä ulos?
> Vedon kanssa polttamalla tosiaankin tuntuu, että liekit karkaavat
> taivaalle, mutta toisaalta varaavassa uunissa savukaasut kiertävät
> koko uunin ennen hormia ja hormikin kulkee meillä vielä kahden
> asuinkerroksen läpi, joten siitäkin otetaan vähän lämpöä talteen.
> Ja erilaiset ohjeet yleensä kertovat, että vedon kanssa polttamalla
> saadaan puustakin enemmän irti, kun materiaali kaasuuntuu paremmin
> ennen palamista.
Kuristetusti polttaminen (siis ei suurimmalla vedolla) varmasti
karstottaa hormia & takkaa enemmän kuin kovalla vedolla polttaminen.
Nokisutaria pitää kuitenkin käyttää kerran vuodessa... ei se hiljaisella
vedollla polttaminen ainakaan vielä ole niin paljoa hormia kuristanut,
ettei savut läpi menisi. Ja sutarin käynnin jälkeen pitäisi putket taasen
olla puhtaat. Lisäksi voihan sitä takkaa välillä polttaa koivuklapeilla
kunnon vedolla, luulisi vähän puhdistuvan. Vaan taitavat nämä kierrolla
varustetut takat jäähdyttävän savukaasuja sen verran, ettei paljoa
vaikuta hormin karstottuneisuuteen?!?
Ainakin tuossa meidän takkauunissa pienellä vedolla esim. luukun raudat
kuumenevat enemmän kuin suurella vedolla -> voisi kuvitella että myös
takan muut osat?!?
Toni Arte
puita uuni tulee juuri sopivan kuumaksi ja puut saa suunnilleen oman
vaivan hinnalla appivanhempien metsästä (jota muutenkin pitäisi hoitaa
ja harventaa).
--
Toni
Harri Toivonen
"jr" <uuni...@saunalahti.fi> wrote in message
news:IcIga.454$5J2.2...@reader1.news.jippii.net...
> Oikea polttotapa taas olisi hänen mukaansa se, että sytyttäessä avataan
> kesäpelti, jos sellainen on ja ensiöilmaa annetaan runsaasti (tuhkaluukun
> kautta) ja toisioilmaventtilit (luukussa) täysin auki. Tulen sytyttyä
> kunnolla suljetaan kesäpelti ja pienennetään ensiöilmaa ( Puulämmön vanhan
> mallisessa 0513) venttiili noin puoliasentoon. Kaasupalon vaihduttua
> hiilipaloon suljetaan toisioilma.
> Hiilloksen lopuilla erityisesti tulipesässä jonka alanurkat eivät ole
> viistetyt kerätään hiilet rostin (arinan) päälle jossa ne palavat
nopeasti
> loppuun.
Tuo on juuri se mitä minäkin olen harrastanut, tosin ulkolämpötila vaikuttaa
aika paljon vedon määrään ja hormipellin asentoon. Kesällä (yli 10 astetta)
pelti
saa olla kokonaan auki, mutta -20 asteessa vain puoliksi auki ja silti vetää
hyvin.
> Varaavan tulisijan (tässä tarkoitan nyt tiilestä tehtyä kuorellista
takkaa)
> varauskyky on rajallinen ja toisen pesällisen polttaminen ei ole kovin
> taloudellista vaan sisäosien ollessa kuumia alkaa energia pakenemaan
> hormiin. Minä poltan pesällisen aamuin-illoin kaiken kovimmilla
pakkasilla,
> muuten pesällinen päivässä riittää.
Minulla ainakin yhden pesällisen polttamisesta jää pesä mustaksi ja
olen huomannut, että vasta 1,5 tunnin polttamisen jälkeen pesä alkaa
puhdistua.
Olen yleensä polttanut noin 3 tuntia ja sen jälkeen pesä on taas ihan
puhdas.
Myyjäkin suositteli aika ajoin polttamaan paistouuni kunnolla lämpimäksi
(yli 200 astetta) kahtena päivänä peräkkäin, että noet palavat pois
sisuksista.
> Normaalikokoisen tiilitakan jatkuva teho on oikein käytettynä > 3 kw,
mutta
> lämpöä tuleekin sitten tasaisesti ympäri vuorokauden ja jos suurta
> huipputehoa tarvitaan on armeijan telttakamina tai saunan kiuas oiva
> vaihtoehto. Kevyet/ohutrakenteiset elementti- ja vuolukivitakat
sijoittuvat
> näiden väliin.
Näinhän se on vuolukivitakassakin - paino noin 2200 kg. Jos lämmittää 200
asteeseen,
vuorokauden kuluttua tipahtaa noin 100 asteeseen ja 2 vrk:n jälkeen 50
asteeseen.
Harri
Hannu Multanen
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:b5vcod$11n$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> mistä tuollaista tietoa?
> ei palamisilmamäärä ole enää kovinkaan pieni
> jos jäännöshappipitoisuuskin on jo noin suuri
>
Arvasinkin että "asiantuntija" kommentoi tähän...
Tee niinkuin muutkin jotka haluavat tällaista tietoa: Osta n. 100 000 e
maksava mittauslaitteisto ja kokeile itse! Tai teetä VTT:llä.
Sitten voit kommentoida happipitoisuuksista.
> eikä luukun mustuminen palamisilman vähyydestä johdu,
> vaan lasiluukku yleensä mustuu vaikka ilmamäärä olisi mikä
>
Jos haluat, voidaan sopia että ilmamäärällä ei ole mitään vaikutusta.
Tätähän voi jokainen tulisijanomistaja kotonaan kokeilla.
Hannu Multanen
Petri Kärhä
> "jr" <uuni...@saunalahti.fi> wrote in message
>>Oikea polttotapa taas olisi hänen mukaansa se, että sytyttäessä avataan
>>kesäpelti, jos sellainen on ja ensiöilmaa annetaan runsaasti (tuhkaluukun
>>...
> Tuo on juuri se mitä minäkin olen harrastanut, tosin ulkolämpötila vaikuttaa
> aika paljon vedon määrään ja hormipellin asentoon. Kesällä (yli 10 astetta)
> pelti...
Mjoo, kiva kuulla itsekin, että olen takan poltossa oikeilla jäljillä.
Mulla on myös aikalailla sama tekniikka käytössä.
Noiden Saksalaisten juttujen soveltamisessa on yksi pikku juttu, mikä
Suomessa on erilailla: Saksalaisten takoissahan ei ymmärtääkseni ole
yläpeltejä, ne kun on häkävaaran takia kielletty? Eli siis suuluukut on
tehty tiiviiksi, millä saadaan ilmankiertoa rajoitettua.
Eli kymysys, onkos mitään väliä sillä, rajoitetaanko ilmankiertoa
alaluukkujen räppänöillä tai yläpellillä? Itse tykkään rajoittaa vetoa
alaräppänöiden lisäksi myös hormipellillä. Saunan kiukaassa rajoitan
vetoa käytännössä pelkällä hormipellillä, kun lasiluukusta puuttuu
edelleenkin tiivisteet. Jotenkin intuitio sanoo, että yläpellillä
rajoittaminen pitää tehokkaammin lämmön takassa, kuin jos yläpelti on
kokonaan auki ja vetoa rajoitetaan pelkästään alaräppänöillä. Taas
fyysikkona veikkaisin että asia on yhdentekevää, vaan mites nyt oikeasti on?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Toni Arte
> Eli kymysys, onkos mitään väliä sillä, rajoitetaanko ilmankiertoa
> alaluukkujen räppänöillä tai yläpellillä? Itse tykkään rajoittaa vetoa
> alaräppänöiden lisäksi myös hormipellillä. Saunan kiukaassa rajoitan
> vetoa käytännössä pelkällä hormipellillä, kun lasiluukusta puuttuu
> edelleenkin tiivisteet. Jotenkin intuitio sanoo, että yläpellillä
> rajoittaminen pitää tehokkaammin lämmön takassa, kuin jos yläpelti on
> kokonaan auki ja vetoa rajoitetaan pelkästään alaräppänöillä. Taas
> fyysikkona veikkaisin että asia on yhdentekevää, vaan mites nyt oikeasti
> on?
Minusta sillä on eroa rajoitatko vetoa (savupellillä) vaiko ilmansaantia
(alaräppänällä). Ainakin jälkimmäistä rajoittamalla saa savupiipusta
paljon mustemmat savut eli palaisi "liian rikkaalla".
--
Toni
janne.aula....@iki.fi.invalid
Asia ei varmaankaan ole kovin yksinkertainen: uunissa palaa
höyrystynyt/kaasuuntunut puu. Ja tuon kaasumaisen puun määrä
(konsentraatio) uunin palotilassa riippuu monesta asiasta: ainakin
lämpötilasta, puupinta-alasta, puun hiiltymisasteesta,
ilmavirtauksista, jne. Uuniin tulee tietysti sama määrä ilmaa kuin
sieltä poistuu joten kysymys on kaiketi siitä, riittääkö tuloilman
mukana tuleva happi polttamaan uunin palotilan sisältämän
kaasuuntuneen puun ja siitä, onko tuo happi oikeassa paikassa oikeaan
aikaan ja onko lämpötila kyseisessä paikassa riittävän korkea
palotapahtumaan. Ja tietysti vielä siitä, miten vähähappiset
CO2-pitoiset savukaasut jakaantuvat uunissa; jäävätkö mahdollisesti
palotilaan häiritsemään palamista.
Äkkiseltään kuitenkin tuntuisi, ettei palotilan kaasuuntuneen puun
konsentraatioon ole vaikutusta sillä, kuristetaanko savukaasuhormia
vai tuloilmaräppänää eikä sillä näin ollen olisi merkitystä myöskään
uunin hyötysuhteeseen tai savuttamiseen. Happirikkaan tuloilman,
kaasuuntuneen puun ja savukaasujen jakautumiseen uunin sisällä asialla
varmaan kuitenkin on vaikuusta. Tämä sitten varmaan riippuu uunin
rakenteesta.
Käytännössä ilmaa vuotaa ainakin savukaasupuolelle esimerkiksi
nuohousluukkujen raoista. Nämä vuodot ovat kaiketi vähäisempiä jos
kuristetaan savukaasuhormia eikä tuloilmaräppänää.
Lisäksi virtaukset esimerkiksi savuhormistossa eivät välttämättä ole
aivan simppelit: voihan olla, että sinne muodostuu ideaalisen "kuumat
savukaasut virtaavat ylös ja sillä selvä" lisäksi vaikka
vastakkaissuuntaisiakin virtauksia. Jossakin kohtaa hormia
(viilenneet) savukaasut virtaavatkin alaspäin lämmetäkseen hormin
kuumemmissa alaosissa ja noustakseen sitten taas ylös. Tällaisen
aktiviteetin saattaisi savuhormin kuristaminen tehokkaasti
katkaista. Tai sitten ei, mistäs noita tietää. :-)
--janne
Harri Toivonen
<janne.aula....@iki.fi.invalid> wrote in message
news:of3vkb...@iki.fi.invalid...
> Toni Arte <Toni...@nospam.nokia.com> writes:
>
> > Petri Kärhä wrote:
> > > Eli kymysys, onkos mitään väliä sillä, rajoitetaanko ilmankiertoa
> > > alaluukkujen räppänöillä tai yläpellillä? Itse tykkään rajoittaa
> > > vetoa alaräppänöiden lisäksi myös hormipellillä. Saunan kiukaassa
> > > rajoitan vetoa käytännössä pelkällä hormipellillä, kun lasiluukusta
> > > puuttuu edelleenkin tiivisteet. Jotenkin intuitio sanoo, että
> > > yläpellillä rajoittaminen pitää tehokkaammin lämmön takassa, kuin
> > > jos yläpelti on kokonaan auki ja vetoa rajoitetaan pelkästään
> > > alaräppänöillä. Taas fyysikkona veikkaisin että asia on
> > > yhdentekevää, vaan mites nyt oikeasti on?
> > Minusta sillä on eroa rajoitatko vetoa (savupellillä) vaiko
> > ilmansaantia (alaräppänällä). Ainakin jälkimmäistä rajoittamalla saa
> > savupiipusta paljon mustemmat savut eli palaisi "liian rikkaalla".
> :
> Äkkiseltään kuitenkin tuntuisi, ettei palotilan kaasuuntuneen puun
> konsentraatioon ole vaikutusta sillä, kuristetaanko savukaasuhormia
> vai tuloilmaräppänää eikä sillä näin ollen olisi merkitystä myöskään
> uunin hyötysuhteeseen tai savuttamiseen. Happirikkaan tuloilman,
> kaasuuntuneen puun ja savukaasujen jakautumiseen uunin sisällä asialla
> varmaan kuitenkin on vaikuusta. Tämä sitten varmaan riippuu uunin
> rakenteesta.
Varmaan teoriassa ihan näin, mutta minusta noilla kahdella on selvä
ero sen suhteen, että alaräppänää (tai primääri-ilman) rajoittaminen
yksistään
on huomattavasti hankalempaa eli ensin sillä ei tunnu olevan mitään
vaikutusta ja
sitten pienikin muutos tuntuu vaikuttavan aika paljon (tietysti luukun
rakenne
näyttelee osaa tässä).
Ainakin talvisaikaan pelkällä primääri-ilman rajoittamisella on ihan korvin
kuultava vaikutus. Jos kylmillä ilmoilla rajoittaa hormin pellillä
ensin hieman, niin sitten alaräppänän asentokin tuntuu vaikuttavan
'lineaarisemmin'
eikä siihen tarvitse välttämättä koskea ollenkaan ennen kuin aivan
loppuvaihessa
ja palaminen ainakin tuntuu olevan tasaisempaa.
Harri
Jm Matikainen
jos ilmamäärää kuristetaan vetoluukulla. Jos ilmamäärää rajoitetaan
savupellillä, tulisijassa on suurempi paine kuin edellisessä
tapauksessa. Joku saattaa tietää oikeasti paine-eroista tulisijassa ja
hormissa, oma esitykseni on teoriaa, päätelkää loput itse.
"jarmo" <j...@kymp.net> kirjoitti viestissä
news:b5vlnu$t0n$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Hannu Multanen
"Jm Matikainen" <jm.mat...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:CBYga.284$W16...@read3.inet.fi...
> hormin alipaine eli veto vaikuttaa tulipesään asti täydellä teholla,
> jos ilmamäärää kuristetaan vetoluukulla. Jos ilmamäärää rajoitetaan
> savupellillä, tulisijassa on suurempi paine kuin edellisessä
> tapauksessa. Joku saattaa tietää oikeasti paine-eroista tulisijassa ja
> hormissa, oma esitykseni on teoriaa, päätelkää loput itse.
Kyllä se jotenkin noin menee. Eri asia onko sillä tosiaan mitään merkitystä.
Hormin vetopaine voi suurimmillaan olla ehkä luokkaa 50 millibaria.
Hannu Multanen
erkki kukkonen
> Sitten voit kommentoida happipitoisuuksista.
et ehkä älynnyt, mutta kommentoin jo - ja noin ½ vuotta sitten
noita humpuukijuttujasi
ja nyt uudelleen
happea hanhen selkään
Hannu Multanen
>
> et ehkä älynnyt, mutta kommentoin jo - ja noin ½ vuotta sitten
> noita humpuukijuttujasi
>
> ja nyt uudelleen
>
>
>
>
> happea hanhen selkään
>
Luin ne kommenttisi silloin puoli vuotta sitten. Ihan mukavaa
luettavaahan ne oli.
Hannu Multanen
erkki kukkonen
> Eli kymysys, onkos mitään väliä sillä, rajoitetaanko ilmankiertoa
> alaluukkujen räppänöillä tai yläpellillä?
on sillä - ja se "väli" riippuu tulisijan konstruktiosta
minkä fyysikkona ja siten myös virtausopin hallitsevana tiedät
varmaan ihan hyvin itsekin (joten viritit ovelan trollin)
ja jos tulisijojen valmistajat tuon vaikutuksen omissa kontruktioissaan
edes itsekään tietäisivät, niin monet tulisijat olisivat toiminnaltaan
paljon parempia ja käyttöohjeiltaan paljon yksinkertaisempia ja
yksiselitteisempiä kuin mitä ne nykyään ovat
jokainen nyyssi"neuvoja" kirjoittaa vain (muutamista) omista
kokemuksistaan ja yleensä vain (muutamien - jos niidenkään)
omien tulisijojensa käyttäytymisestä, eikä kenelläkään liene edes
ensimmäistäkään mittaustietoa mistään tulisijansa virtauskanavan
kohdasta
joten on päivänselvää että vedon kuristamispaikan vaikutuksesta
ja merkityksestä voidaan olla montaa eri mieltä
(niin montaa kuin on erilaista takkaakin) jokaisen saattaessa silti
olla oikeassa - nimenomaan oman takkansa toiminnan kohdalla
selvimmin erot vetopellin (=savupelti) käytön vaikutuksissa
voi yleensä havaita jos tulisijassa todellakin on erilliset ilmaluukut
ns. primääri- ja sekundääri-ilmojen tulisijaantuontia varten
(sytytystä helpottamaan tarkoitetusta lämmönsiirtokanavien
ohituspellistä eli ns. kesäpellistä ei kannata varsinaisen polton
yhteydessä edes keskustella)
sen sijaan, jos kaikki palamisilma tuodaan (yhtenä mössönä)
vain arinan alle - ja vain yhdestä luukusta - niin ero voi olla täysin
mitätön ja sen havaitseminen voi jäädä kokonaan huomaamattakin
"yksinkertaistetun fysiikan" lakien mukaan
ilma (sekä savukaasut) pyrkivät virtaamaan helpoiten siitä aukosta,
missä virtausvastus on kyseisellä hetkellä pienin (ja paine-ero suurin)
savupellin ollessa täysin auki muodostuu paine-ero arinan raoissa
yleensä suuremmaksi kuin jos "vetoa" on kuristettu jo savupellillä
arinan alta tuotava palamisilma jakautuu tulipesään tasaisemmin koko
arinan alueelle silloin kun/jos arinavastus on mahdollisimman suuri
onko ilman jakaminen (tasaisessa, jatkuvassa palamistapahtumassa)
tasaisesti arinan päälle sitten lainkaan hyödyllistä riippuu tulisijan
konstruktiosta (mm. jakautuuko sama ilma tulipesässä sekä primääri-
että sekundääri-ilmoiksi) sekä millainen polttoainetäytös arinalla on jne.
tilanne pientulisijan pesässä yleensä myös muuttuu kaiken aikaa,
joten mikä oli hetki sitten "hyvä" saattaakin nyt jo olla "huono",
vaikuttavia ja koko ajan muuttuvia muuttujia! on useita
- aivan LIIAN monta - ottaen huomioon pientulisijojen hyvin
yksinkertaiset konstruktiot sekä niiden ns. "panospolton" luonteen
eli palamisen aikana jatkuvasti muuttuvan tilanteen
jokainen eri tulisijamalli toimii yksilöllisesti, johon toimintaan vaikuttaa
mm. polttoainetäytöksen suuruus, kapuloiden koko ja kosteus sekä
ladontatapa, arinan sun muiden kuristuskohtien vastukset, polttoteho
ja polton laatu (eli lähinnä syntyvä savukaasumäärä ja -lämpötila)
sekä ulkoilman lämpötila ja takkahuoneen painesuhteet kuten
korvausilman saanti ja (mahd. koneellinen) alipaine huoneessa sekä
savuhormin toiminta (kosteus, korkeus, lämpöeristys,
mahdoll.tuulipaineen vaikutus vetoa auttavasti tai haittaavasti) jne.
sen sijaan, talon sijainti notkossa, mäen rinteeessä tai sen päällä,
suuret kuuset talon vieressä, aava merenulappa kuistin edessä,
sun muut sellaiset "vanhan kansan" humpuuki-mutu-höpsötykset
eivät sinällänsä vaikuta minkään tulisijan toimintaan
juuta eivätkä jaata - sen enempää kuin siihen käytännössä
kykenee vaikuttamaan sääennustuksessa luvattu matalapainekaan
(joka on vain pelkkä vertailutaso) sillä 20 Pascalia on aina
20 Pascalia (tasan), pantiinpa se sitten 1000 tai 1010 mbarin päälle
omaa huonetulisijaansa kannattaa siis lämmittää juuri siten
kuin on itse käytännössä parhaaksi todennut ja havainnut
kaikkiin tulisijoihin istuvia "yleisohjeita" ei kannata aina ottaa todesta
- luulisin
MK
Kun avaat uunin luukun, niin huoneilmaa virtaa runsaanlaisesti uuniin.
Uuniin joutunut ilma laajenee lämmön vaikutuksesta niin, että osa savusta
tupsahtaa sisälle.
Näin asiaa muistaakseni perusteltiin jossain lehdessä?
Ken tietää enemmän, niin kertokoon...
Meillä on paikalleen muurattu "leivontauuni", joka vetää vallan mainiosti.
Tätä em. tupsautusilmiötä ei ole sattunut, vaikka olen yrittänyt.
Lisäksi tutuillani nunnauunit ovat toimineet moitteettomasti.
Olisiko uunin rakentamisvaiheessa sattunut jotain?
Jukka
seuraavaa:
> Koneellinen ilmanvaihto voi sekoittaa kyllä, mutta kokeiles tälläistä, kun
> olet avaamassa takan luukkuja niin avaa varovasti niinkuin kurkistaist
> joululahjapakettiin aatonaattona ja anna hetken tasaantua ja sitten kokonaan
> auki. Kaverilla auttoi tälläinen kikka vitonen.
Jep, juuri noin kun se tekee, niin eipä tupsauttele.
Ilmanvaihdosta: itse en sen säätöön koske, vaan avaan
yhden tuuletusikkunan raolleen sen 5-10cm mitä se aukeaa.
Takan alla on lisäksi 100mm ilmaputki tuomassa paloilmaa
ulkoa.
Tuossa joku jo mainitsikin, että omaa takkaa kannattaa
lämmittää niin kuin sen on havainnut parhaiten toimivan.
Itse pilkon puut sopivan kokoisiksi, jolloin kuuman pesän
"liian kovaa" palamista ei esiinny, vaan palaminen on
parin kolmen kalikan lisäämisen jälkeenkin kohtuullista.
Jos poltan lautoja tai rimoja, niin lisäykset pienempinä
erinä ja puiden lisäyksen jälkeen ensiöilmaa hieman
kuristamalla saadaan vetoa hillityksi. Hetken päästä
ensiöilman voikin avata uudestaan kokonaan auki. Ensiö-
ilma ja savupelti (hormipelti) on tullut Nunnasta pidettyä
kokonaan auki, koska se tuntuu sopivan parhaiten meidän
piipun vetoon ja poltettaviin klapeihin. Sytyttäessä
kesäpelti auki ja luukku hieman auki niin kauan aikaa,
että lähtee hyvin palamaan, siten toisioilma auki,
kesäpelti ja luukku kiinni.
Ei ole ollut Nunnan kanssa ongelmia, hyvin on lämmit-
tänyt. Tänä talvena onkin puita mennyt pitkästä aikaa
ihan kunnolla, kun on monta kuukautta poltettu pesällinen
päivässä, kovimpien pakkasten aikaan kaksi päivässä.
--
Jukka
Petri Kärhä
erkki kukkonen wrote:
> minkä fyysikkona ja siten myös virtausopin hallitsevana tiedät
> varmaan ihan hyvin itsekin (joten viritit ovelan trollin)
No jaa.Olen oikeastaan sähkömies, joskin teen nykyään lähinnä fysiikkaa.
Elektroniikka-analogiani sanoo, että ledi palaa yhtä kirkkaasti, laittaa
etuvastuksen sitten ennen tai jälkeen ledin, koska sähkö kiertää
ympyrää. Sama toiminee takan kanssa. Joskin musta tuntuu kuitenkin, että
tuo painehomma vaikuttaa jotain. Jos takkaa rajoittaa savupellillä, niin
yläpalotilaan tulee ylipaine. Palava häkä pysyy siellä ehkä hivenen
paremmin, jolloin hyötysuhde saattaa olla parempi. Taidan jatkossakin
rajoittaa ilmavirran nopeutta savupellillä. Tuhkaluukkua ja suuluukkujen
alaräppänöitä käytän vain ensiö- ja toisioilmojen suhteen säätöön.
Tämä on kuitenkin kyllä vähän tälläinen itsepetostyyppinen homma. Ei
meillä yläpalotilassa mikään pala, kun siinä on leivinuuni. Juuri siinä
kohdassa missä pitäisi tapahtua häkäpaloa. Yläpalotilaa ei siis
oikeastaan ole, mistä syystä hyötysuhde on aika huono vaikka päällä
seisoisi. Olisi se saanut myyntimies kertoa tämänkin, mutta kun ei.
> sen sijaan, talon sijainti notkossa, mäen rinteeessä tai sen päällä,
> suuret kuuset talon vieressä, aava merenulappa kuistin edessä,
> sun muut sellaiset "vanhan kansan" humpuuki-mutu-höpsötykset
> eivät sinällänsä vaikuta minkään tulisijan toimintaan
Olen liikuttavan samaa mieltä. Mutta tiedäthän sinä miten rakentamisessa
tämä vastuun pakoilu ja pallottelu menee. Takkamuurarin on vaikea
syyttää muita mokastaan, kun takka ei vedäkään. Ainoa keino pelastaa
peppu on syyttää menninkäisiä ja maahisia.
MSe
> > sen sijaan, talon sijainti notkossa, mäen rinteeessä tai sen päällä,
> > suuret kuuset talon vieressä, aava merenulappa kuistin edessä,
> > sun muut sellaiset "vanhan kansan" humpuuki-mutu-höpsötykset
> > eivät sinällänsä vaikuta minkään tulisijan toimintaan
>
>
> Olen liikuttavan samaa mieltä. Mutta tiedäthän sinä miten rakentamisessa
> tämä vastuun pakoilu ja pallottelu menee. Takkamuurarin on vaikea
> syyttää muita mokastaan, kun takka ei vedäkään. Ainoa keino pelastaa
> peppu on syyttää menninkäisiä ja maahisia.
>
> Pete
Oikeanlainen ja riittävän pitkä piippu + kunnon korvausilman saanti
huoneeseen, jossa tulisija takaavat, että toimii.
Meinaa lähteä itseltäni halot katolle !
Mietiskelin tuossa, että ei välttämättä nuo vanhan kansan jutut ole ihan
soopaa - varsinkin kun nuo em. parametrit eivät ole täysin kunnossa, eli
veto on jo lähtökohtaisesti huono, niin pienetkin seikat saattavat
"katkaista kamelin selän" siis vedon tässä tapauksessa.
Itse huomasin, että 300 m leveän niemen keskellä tyynenä kirkkaana kesäyönä
tuulleekin suoraan ylhäältä alas...ja ilma valuu järvelle, joka lämmin ja
nousee seillä ylös. Kuusikko saattaa myös aiheuttaa paikallisen
alasvirtauksen, jolloin voi syntyä ylipaine katolle. Tällaisista
makro/mikrotason ilmastoista ja niiden muodostumisista en ihmeemmin tiedä.
Lähtökohtaisesti olen kyllä saamaa mieltä, että todennäköisimmin höpöhöpöä -
mutta tulee olla varovainen....vanha kansakin jotain tiesi.
Ensin kuitenkin kunnon reikä seinään korvausilmalle tai ikkunaluukku auki,
jota itse käytän, sillä lämmitysaikahan on vain tunti, pari korkeintaan.
Seuraavaksi piipuun lisää pituutta heti - tai ainakin isommat tuopit !
Vasta sitten siirtäisin mökkiä tai kaataisin metsää !
P.S.
Varvulla, vanhan kansan kaivon katsomiseen en usko !
MSe
Nunna uunilla
remppareiska
Muurarille ei annettu savuviinoja ja sen vuoksi tupruttaa :-)
KWr
viestissä:yvFga.262$CR4...@read3.inet.fi...
> Jos tavoitellaan parasta mahdollista hyötysuhdetta,
saavutetaan se erittäin
> pienellä ilmamäärällä (jäännöshappipitoisuus suuruusluokkaa
13%).
> Tällainen palaminen on jo aikamoista käherrystä, lasiluukku
kyllä mustuu.
>
Aika vähän on tullut perehdyttyä tuohon klapinpolton
teoreettiseen malliin, mutta mistä tuo 13% tulee? Työmaalla
tulee polteltua puupolttoainetta pienehkössä kattilassa ja
jäännöshappitasona pidetään 2...2,5 % luokkaa. Tuota työmaan
pannua kyllä ei nyt voi verrata ihan nunnauuniin, mutta
naapurifabriikin kuorikattilaakin ajellaan kyllä samalla
happitasolla. Miksi siis nunnauuniin 13%?
Karri
erkki kukkonen
> Aika vähän on tullut perehdyttyä tuohon klapinpolton
> teoreettiseen malliin, mutta mistä tuo 13% tulee?
täydellisestä tietämättömyydestä - mistäpä muualtakaan
äläkä enää kysele mitään noin tyhmää
näethän, että kaveri on jo HYVIN vaivaantunut
ammatti-v:ttuilija
Hannu Multanen
"KWr" <kwr...@NOSPAMpp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:fIcla.176$w53...@read3.inet.fi...
> Aika vähän on tullut perehdyttyä tuohon klapinpolton
> teoreettiseen malliin, mutta mistä tuo 13% tulee? Työmaalla
> tulee polteltua puupolttoainetta pienehkössä kattilassa ja
> jäännöshappitasona pidetään 2...2,5 % luokkaa. Tuota työmaan
> pannua kyllä ei nyt voi verrata ihan nunnauuniin, mutta
> naapurifabriikin kuorikattilaakin ajellaan kyllä samalla
> happitasolla. Miksi siis nunnauuniin 13%?
>
> Karri
>
Ilmeisesti ilmansyöttö on puhaltimella teidän laitteistossa?
Isoissa yksiköissä joissa ilmansyöttö tapahtuu ylipaineella taidetaan
päästä aika pieniin jäännöshappipitoisuuksiin.
Vuolukiviuunia tavallinen Matti Meikäläinen lämmittää ehkä n. 15%
jäännöshappipitoisuudella. Parhaat hyötysuhteet saavutetaan 13%
tietämillä. Alle 10% jäännöshappipitoisuudella palaminen on jo huonoa.
Tämä 13% ei ole mikään kiveen hakattu matemaattinen arvo, vaan
todellisen uunin käytännön testeissä todettu paras alue. Jos siis joku
väittää että hänen uuninsa paras hyötysuhde saavutetaan 11,5%
jäännöshappipitoisuudella, voi hän olla oikeassakin.
HM
TTU
<lauri.u...@iki.fi.nospam> wrote:
>Ilkka Haapavirta wrote:
>> "Petriu" wrote
>>
>>>olisiko kellään tietoa mikä vikana kun uuniin lisää puuta tai aukaisee
>>>muuten luukun niin pölläyttää sisään savut ja palovaroitin alkaa huutamaan
>>
>>
>> Tulikiven "käyttöohjeissa" suositeltiin vetoräppänän sulkemista siksi aikaa,
>> kun luukku avataan.
>> Tarkoitan siis sitä tuhkaluukun tienoilla olevaa sivuttain vedettävää vipua.
>
>Samoin Nunnauunin käyttöohjeissa sanotaan samaa. Ainakin omissani.
Mistähän uunimallista on kyse? Itselläni on mökillä Nunnan
hellaleivinuuni ja olen oppinut toimimaan sen kanssa. Manuaalissa
kerrotaan, että vedonkuristaminen suoritetaan PELTIÄ käyttäen!
Uuninluukun vetoaukot AINA täysin auki ja kun tuli palaa kunnolla
uunissa, pienennetään vetoa peltiä käyttäen!
Pidän mökilläni peruslämpöä yllä uunivastuksin eli uuni on aina suht
lämmin. Talvella ja kun uuni on ollut pitkään lämmittämättä, käytän
nestekaasutohoa tulikanavien lämmitykseen; noin 5 minuuttia kumpaankin
kanavaan ja sen jälkeen uuni vetää kuin veturi.
Puiden lisäämistilanteessa aukaisen pellin täysin auki, lisään puut,
suljen luukun ja pienennän peltiä. Helppoa!
Kuvitteleeko joku, että ilman tulikanavien lämmitystä kylmän kiviuunin
saisi vetämään????????
TTU
--
"Nyt "Salatut kalsarit" -niminen alkkareiden salausohjelma miehille,
joille omia polkuja syväluotaava anopin katse ei aina sovi."
K.Kajava