Vesivuodot
JP
kertoo
noitten aiheuttaneen itselle tai tuttavalleen kalliin vesivahingon.
Omani joskus kahdeksan vuotta sitten hankkimani emaloitu säiliö syöpyi
ensimmäisen kolmen vuoden aikana sellaiseen kuntoon että se oli toimitettava
romuttamolle ja korvattava uudella.
Eli mistäkö tiesin säiliöni syöpyneen......? asuinalueellemme tulevan
erittäin
hyvälaatuisen pohjaveden joukossa kulkeutuu hiekkaa, joka jossain vaiheessa
alkaa tukkia hanoja. Tällaisen puhdistustyön yhteydessä avasin myös
lämminvesivaraajan pohjaluukun puhdistusta varten ja samassa yhteydessä
tarkastelin säiliön sisäpintoja ja totesin muutaman vuoden ikäisen varaajani
piloille syöpyneeksi.
Onneksi astia ei kerinnyt ennen tätä puhjeta vuotamaan,
silloin melläkin olisi korjattu ja kuivattu taloa yli sadantuhannen markan
edestä.
Työkaverillani on nyt kotimainen ruostumatonsäiliöinen vastaava aiheuttanut
vesivahingon ( kastellut talon lattiaeristeet ) ollen vasta vajaan
kahdeksanvuoden
ikäinen.
Vastaava tilanne oli hänen naapurillaan samanikäisessä talossa
muutamaa kuukautta aiemmin.
Hän kertoi tilanneensa kosteusmittaajat / kuivaajat paikalle, jotka oli
ilmoittanut
puhelinkeskustelussa, etteivät kerkeä, kuin ensiviikon puolivälin jälkeen,
kun on näitä vesivahinko kiireitä paljon.
Useimmilla tuntui olevan vuoto juuri lämminvesivaraajassa seuraavavilla
sijoilla sitten tulee pesukoneet.
Ehkä jonkinlaisen kuvan antaa vahinkoesiintymien laajuudesta
laskelma, kun kaupunkimme alueella on puolenkymmentä vesivaurion
korjaus/mittaus yritystä ja tälläkin nelisenkymmentä asiakasta tälläkertaa.
Onko varaajien tuotekehittely ottanut pakkia, materiaalit ohentuneet ja
muuttuneet laadultaan alaarvoisemmiksi, vai missä nyt tökkii.
Eikö ruostumaton teräskään kestä juomavettä syöpymättä......vai onko
veden sekaan lisätyt kemikaalit syyllisiä ao. vuotoihin.
Ei tarvitse kuin mennä maaseudulle jossa pumppaavat omasta kaivostaan
sinkittyyn teräspainesäiliöönsä pohjavettä ja laitteet on kestäneet
syöpymättä kolmekymmentä vuotta ja meillä näitten tegnologiatuotteitten
keski ikä jää alle kymmenen vuoden.
Onko tultu nyt siihen että emalipintainen säiliö on uusittava varmuuden
vuoksi kolmen ja ruostumaton säiliö viiden vuoden välein, jotta vältytään
evakkoon lähdöltä sekä kalliilta kosteus remontilta.
JP
jwm
> Omani joskus kahdeksan vuotta sitten hankkimani emaloitu säiliö syöpyi
> ensimmäisen kolmen vuoden aikana sellaiseen kuntoon että se oli toimitettava
> romuttamolle ja korvattava uudella.
Huonosti emaloitu..
> Onneksi astia ei kerinnyt ennen tätä puhjeta vuotamaan,
> silloin melläkin olisi korjattu ja kuivattu taloa yli sadantuhannen markan
> edestä.
Miksi varaaja on tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa ja vesieristystä
lattiassa?
> Eikö ruostumaton teräskään kestä juomavettä syöpymättä......vai onko
> veden sekaan lisätyt kemikaalit syyllisiä ao. vuotoihin.
Veteen sekoitetut ja maastoon dumpatut kemikaalit, jotka pieninä
pitoisuuksina liukenevat pohjaveteen.
> Onko tultu nyt siihen että emalipintainen säiliö on uusittava varmuuden
> vuoksi kolmen ja ruostumaton säiliö viiden vuoden välein, jotta vältytään
> evakkoon lähdöltä sekä kalliilta kosteus remontilta.
Ei suinkaan. Pitää vaan käyttää järkeä rakentamisessa.
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
paatsi
>
> > Onneksi astia ei kerinnyt ennen tätä puhjeta vuotamaan,
> > silloin melläkin olisi korjattu ja kuivattu taloa yli sadantuhannen markan
> > edestä.
>
> Miksi varaaja on tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa ja vesieristystä
> lattiassa?
>
Ja eikö kannattaisi ostaa muutama kosteushälytin ?
Astianpesukoneelle, varaajalle jne.
K-Raudassa 99 mk.
paatsi
Jouni Saari
jwm wrote:
>
> JP wrote:
>
> > Omani joskus kahdeksan vuotta sitten hankkimani emaloitu säiliö syöpyi
> > ensimmäisen kolmen vuoden aikana sellaiseen kuntoon että se oli toimitettava
> > romuttamolle ja korvattava uudella.
>
> Huonosti emaloitu..
>
.. ja sinkkikatodi loppunut.
Faija (laivaputkien suunnitteluun perehtynyt inssi) kommentoi
rosteritankeista, että hän ei osta mitään pelkällä jaloteräs/ruostumaton
teräs -nimikkeellä. Pitää olla seostusspeksit ja tarkempi tieto, miten
tankki on tehty ja minkälaista vettä siellä lämmitetään. Mulle tuli joku
titaanipassivoitu tankki, kuulemma pitäisi kestää makeaa vettä
lämpimänäkin aika hyvin.
Kylmää vettähän kestää sinkitty tankki kohtuullisen kauan, vaikka olisi
tehty eprusraudasta.
Jouni
Petri Kärhä
JP wrote:
> Miten on tämänpäivän lämminvesivaraajien laita, kun yksi, jos toinenkin
> kertoo
> noitten aiheuttaneen itselle tai tuttavalleen kalliin vesivahingon.
Törkeitä rakennusvirheitä. Lämminvesivaraajan tai vesiputken hajoaminen
ei aiheuta oikein tehdyssä talossa minkään näköistä vesivahinkoa.
Vesivaraajan alla kuuluu olla lattiakaivo. Pieni paikalliskaato
lattioihin takaa sen, että varaajasta valuva vesi myös valuu sinne
kaivoon, eikä lattiaa pitkin esim. parkettien alle. Jos pesukone
asennetaan lähelle varaajaa, niin lattian kallistuksilla saa myös
pesukoneen vuodot valumaan kaivoon. Varaajan huollon pitäisi sisältää
silloin tällöin varoventtiilin tarkistuksen, missä yhteydessä voi
tarkastaa myös mahdolliset vuodot.
Vesijohdot asennetaan nykyään suojaputkeen. Jakotukki pitää asentaa
niin, että se on putkiston alimmassa kohdassa (siis ei esim.
yläkerrassa). Silloin mahdolliset vuotovedet valuu ulos jakotukin
päästä, missä pitää olla kaivo. Jos jakotukki sijaitsee varaajan alla,
niin siellähän on kaivo, joten ei putkivuodotkaan aiheuta vesivahinkoja.
Turha syyttää varaajia. Ne nyt on mitä on, mutta niinpä pitää
rakentaakin sen mukaan. Huonoon laatuun on syynsä. Varaaja maksaa
valmistajien kilpailusta johtuen noin 3 tonnia, siis suunnilleen saman
kuin esim. jääkaappi tai pesukone. Miten se siis voisi kestää pidempään?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Rami John
> Turha syyttää varaajia. Ne nyt on mitä on, mutta niinpä pitää
> rakentaakin sen mukaan. Huonoon laatuun on syynsä. Varaaja maksaa
> valmistajien kilpailusta johtuen noin 3 tonnia, siis suunnilleen saman
> kuin esim. jääkaappi tai pesukone. Miten se siis voisi kestää pidempään?
Nykyvaraajat tuntuvat olevan melkoisen pieniä. Olen etsiskellyt kooltaan
n. 3-5 m3 kokoista neliskanttista varaajaa. Jo 1,9 m3 eristetty varaaja
tuntuu maksavan karvan alle 11tmk ( Jämä Pakki 2000 ). Paikalliset
peltipajat eivät ole moisen tekemisestä kiinnostuneet ainakaan niin
että hinta olisi kovinkaan kilpailukykyinen.
Onko mitään mieltä suljettuun vesikiertoon laittaa sekaan mitään
korroosioinhibiittoreita, kuten esim auton jäähdytysneste? Toissa
talvena avasin 15 vuotta vanhan Audin 5-pyttyisen koneen, oli sisältä
vielä kaunista harmaata valurautaa, ei nimeksikään ruostetta vaikka
järjestelmässä on niin terästä, valurautaa, alumiinia, kuparia ja
messinkiä. Glykoli ei maksa isoissa erissä mahdottomia.
Kattilan teho on 40kW, lämmitettävä pinta-ala 230m2, rakennus on tehty
1950, joten eristyskin on sitä luokkaa että harakoilla ei vilu tule.
Taloa on myöhemmin 1-2 vuoden kuluessa tarkoitus eristää lisää, mutta
nyt aika/varat eivät siihen riitä ( lämmitykseen kylläkin ). Kattila
on manuaalisyöttöinen pöllinpolttolaitos.
Ainakaan en ole normaaleilta kattilavalmistajilta löytänyt yli 2 m3
kokoista varaajaa. Mistähän noita saisi?
-Rami-
PS. Edelleen haussa pari varaavaa kamiinaa.
Rami John
> Onko mitään mieltä suljettuun vesikiertoon laittaa sekaan mitään
> korroosioinhibiittoreita, kuten esim auton jäähdytysneste? Toissa
> talvena avasin 15 vuotta vanhan Audin 5-pyttyisen koneen, oli sisältä
> vielä kaunista harmaata valurautaa, ei nimeksikään ruostetta vaikka
> järjestelmässä on niin terästä, valurautaa, alumiinia, kuparia ja
> messinkiä. Glykoli ei maksa isoissa erissä mahdottomia.
Löysinpäs itse vastauksen kun rupesi vaivaamaan. O.Seppäsen kirja
( ISBN 951-97233-1-5 ) kertoo sivuilla 436-439 jonkin verran
vesikierron korroosionestosta. Se ei kuitenkaan selitä sitä miksi
inhibiittoreita ei käytetä yleisesti keskuslämmityslämmityksen
yhteydessä. Oma päätelmäni on: Inhibiittoreiden teho laskee ajan
kuluessa, järjestelmään on lisättävä inhibiittoreita määräajoin, ja
lisäksi nuo ovat ehkäpä hieman soveltumattomia isossa mittakaavassa
kotitalouksien käyttöön; hydratsiini ei ole terveellistä, glykolikin
on ongelmajätettä.
Yksi pönttökorroosion aiheuttaja voi olla myös anaerobisten bakteerien
mellastus putkistossa. Jos putkistossa on sulfaatteja, hiiltä ja
vettä, on lopputuloksena rikkivetyä jolle ei teräspönttö ole immuuni.
Näin mututuntumalla luulen että ainoa mahdollisuus on käyttää, ilman
että kustannukset hyppäävät ylös, sellaista vesikiertojärjestelmää,
jossa happi saadaan poistettua pois putkistosta, ei käytetä sellaisia
materiaaleja joissa happi diffusioituu materiaalin läpi ( muovi- ja
kumiputket ), ja rakentaa putkijärjestelmän niin että metallien
sähkökemiallinen jännitesarja on mielessä.
-Rami-
Marko Björkroth
>
> > Turha syyttää varaajia. Ne nyt on mitä on, mutta niinpä pitää
> > rakentaakin sen mukaan. Huonoon laatuun on syynsä. Varaaja maksaa
> > valmistajien kilpailusta johtuen noin 3 tonnia, siis suunnilleen saman
> > kuin esim. jääkaappi tai pesukone. Miten se siis voisi kestää pidempään?
Ai että kolme vuotta on ihan OK elinikä kun hintakin oli noin halpa. Ja
uuden asennus ei maksa mitään? Saisivat tuollaista laatua tekevät puljut
kyllä mennä konkurssiin ja vähän äkkiä. Laatu ei taatusti parane, jos
kukaan ei nosta meteliä asiasta.
Kun putkien pitäisi oikein asennettuna kestää tuommoiset 50 vuotta (jos
veden laadussa ei ole vikaa), niin kai varaajaltakin voisi odottaa
pariakymmentä vuotta. Huonolla asennuksella, esim. jättämällä putkisto
huuhtomatta puhtaaksi voi kupariputketkin saada syöpymään pilalle paljon
nopeammin.
Rami John wrote:
> Onko mitään mieltä suljettuun vesikiertoon laittaa sekaan mitään
> korroosioinhibiittoreita, kuten esim auton jäähdytysneste?
Jos vesikiertoon ei mistään pääse happea, esim. avoimen paisunta-astian
kautta, niin ei ole.
> Glykoli ei maksa isoissa erissä mahdottomia.
Glykolia käytetään jäätymisen estämiseen. Sen viskositeetti ja
lämmönsiirto-ominaisuudet ovat vettä huonommat, joten normaalissa
lämmitysverkossa siitä olisi vain haittaa.
Marko
isto virtanen
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
Päivää Petri.
>Törkeitä rakennusvirheitä. Lämminvesivaraajan tai vesiputken hajoaminen
>ei aiheuta oikein tehdyssä talossa minkään näköistä vesivahinkoa.
Pitää paikkansa, mutta...
>Turha syyttää varaajia. Ne nyt on mitä on, mutta niinpä pitää
>rakentaakin sen mukaan. Huonoon laatuun on syynsä. Varaaja maksaa
>valmistajien kilpailusta johtuen noin 3 tonnia, siis suunnilleen saman
>kuin esim. jääkaappi tai pesukone. Miten se siis voisi kestää pidempään?
Minkä valmistajan pesukone kestää vain kolme vuotta?
Varaajassa on liikkuvia (=kuluvia) osia murto-osa pesukoneesta. Mustan
(sinkityn) varaajan on kestettävä 10+ vuotta ja rosterisen paaaaljon
pidempään.
Jos varaajan ikä on kolme vuotta on:
a) varaajan laadussa pahasti vikaa tai
b) vedessä PAHASTI vikaa
Minä kyllä nostan veden omasta (tutkitusta) kaivosta, joten voin jäävi
tämän suhteen, mutta mielestäni jossain on pahasti vikaa ellei
painesäiliö/lämminvesivaraaja kestä niin pitkään, ettei hankintavuotta
enää muista.
isto
isto virtanen
>Ainakaan en ole normaaleilta kattilavalmistajilta löytänyt yli 2 m3
>kokoista varaajaa. Mistähän noita saisi?
Unohda se neliömäinen ja teetä "normaali" sylinterimäinen
pystyvaraaja. Noiden tekijöitä ei liene vaikea löytää.
Pystyvaraajan lämmönjakauma (kierto) on parempikin kuin tuollaisella
kuutiolla ja se on lujuusteknisesti paljon helpompi (=valmistajia
helpompi löytää)
Itse teetin tuollaisen 2.4m3 varaajan -98 ja maksoin siitä
paineettomana mallina n.9kmk. Paineluokitettuna sen hinta olisi ollut
10.5kmk. Hintaan sisältyi kaikki mahdolliset yhteet
- n kpl mittariyhteitä
- 2kpl lämminvesikierukoita
- KP-kattilan yhteet
- 4 kpl vastusyhteitä
- pari ylimääräistä yhdettä "varmuuden vuoksi"
isto
Petri Kärhä
> Päivää Petri.
Päivää, päivää.
> Minkä valmistajan pesukone kestää vain kolme vuotta?
No tuskimpa kenenkään, oli ehkä vähän kärjistetty heitto. Minä en
kuitenkaan oleta kodinkoneilta enää yli viiden vuoden ikää. Jos ne
kestää niin hyvä, mutta veikkaan ettei ainakaan kohta kestä.
Lähestulkoon kaikkien nykypäivänä tuotettavien tavaroiden oletettavat
kestoiät ovat putoamaan päin. Tavaroita suunniteltaessa ei tuotteen
kesto ole enää suunnittelukriteeri. Kaikki tavarat suunnitellaan niin,
että ne pystytään valmistamaan mahdollisimman halvalla.
Itse törmäsin tähän hankkiessani viimeksi kodinkoneita. Jostain olen
vuodien saatossa oppinut, että Upon kodinkoneet tehdään Suomessa ja
niiden laatuun voi luottaa. Niinpä asensimme taloomme kaikki koneet
Upolta. Ja sitten soiteltiin takuukorjaajaa paikalle. Astianpesukoneen
poistoletku oli kokoonpanossa viilletty halki. Onneksi huomasin ennen
koekäyttöä. Hellan säilytyslokerossa ei pellit pysyneet paikalla.
Asentaja vaan manaili "kun ne tehdään nykyään niin pirun ohuesta
pellistä, ettei ne oikein pysy kasassa." Kun laatu on tätä, niin en
oleta kestostakaan suuria.
Sama laaduttomuus vaivaa mielestäni rakentamisessa lähestulkoon kaikkea.
Maalit homehtuu, puutavara on kelvotonta. Asennukset tehdään nopeasti ja
pieleen. Mitä kaikkia esimerkkejä täälläkin ryhmässä on vuosien saatossa
kuullut.
> Jos varaajan ikä on kolme vuotta on:
> a) varaajan laadussa pahasti vikaa tai
> b) vedessä PAHASTI vikaa
Olen samaa mieltä. Edellinen kommenttini koski lähinnä vain sitä, että
miten varaajan hajoaminen voi aiheuttaa vesivahinkoja. Meillä
edellisessä kämpässä huollettiin emalivaraajat noin 8 vuoden käytön
jälkeen. Yhdessä seitsemästä oli anodi loppu, eli emalit paskana. Muut
toimi ihan hyvin. Nykyisessä kämpässä on rosterivaraaja. Olettaisin sen
toimivan 10+ vuotta, kun espoossa kai vesikin on ihan hyvää (paitsi nyt
kun juodaan taas vantaata, niin se on vaan kohtalaista). En minä
kuitenkaan kauheasti ihmettele, jos se hajoaakin jo viiden vuoden
kohdalla. Sitten vaan etsimään jonkin toisen valmistajan mallia.
Rami John
> Unohda se neliömäinen ja teetä "normaali" sylinterimäinen
> pystyvaraaja. Noiden tekijöitä ei liene vaikea löytää.
>
> Pystyvaraajan lämmönjakauma (kierto) on parempikin kuin tuollaisella
> kuutiolla ja se on lujuusteknisesti paljon helpompi (=valmistajia
> helpompi löytää)
Pitää selvitellä paikkakunnan peltiompelimoista.
-Rami-
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Itse törmäsin tähän hankkiessani viimeksi kodinkoneita. Jostain olen
>vuodien saatossa oppinut, että Upon kodinkoneet tehdään Suomessa ja
>niiden laatuun voi luottaa. Niinpä asensimme taloomme kaikki koneet
>Upolta. Ja sitten soiteltiin takuukorjaajaa paikalle. Astianpesukoneen
>poistoletku oli kokoonpanossa viilletty halki. Onneksi huomasin ennen
>koekäyttöä. Hellan säilytyslokerossa ei pellit pysyneet paikalla.
>Asentaja vaan manaili "kun ne tehdään nykyään niin pirun ohuesta
>pellistä, ettei ne oikein pysy kasassa." Kun laatu on tätä, niin en
>oleta kestostakaan suuria.
Upon kanssa kannattaakin olla tarkkana, jos haluaa ostaa kotimaista.
Ainoastaan kalliimmat Upon pesulaitteet tehdään enää suomessa -
halpamallit tulevat mm. Italiasta.
Ossi
Ilkka Haapavirta
> Upon kanssa kannattaakin olla tarkkana, jos haluaa ostaa kotimaista.
> Ainoastaan kalliimmat Upon pesulaitteet tehdään enää suomessa -
> halpamallit tulevat mm. Italiasta.
Aivan!
Vanha Upo Lahtiska -tiskikone hajosi siten, että se alkoi lähinnä keittää
omia sisuskalujaan.
Tutkimme kaupassa kahta vaihtoehtoista kapeaa konetta, joista halvempi oli
Zanussi. Luukusta kurkistaessani huomasin, että uudessa Zanussissa on samat
sisuskalut kuin meidän vanhassa Lahtiskassa.
Valinta kääntyi sen toisen, Boschin, puoleen. Ei ole sekään kotimainen,
mutta on ilmeisesti vähän modernimpaa tekniikkaa.
Ilkka
isto virtanen
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
> Tavaroita suunniteltaessa ei tuotteen
>kesto ole enää suunnittelukriteeri. Kaikki tavarat suunnitellaan niin,
>että ne pystytään valmistamaan mahdollisimman halvalla.
Päinvastoin. Käyttöaika ja varaosatarve on yksi suunnittelukriteeri:
Laitetta ei kannata rakentaa liian hyvin vaikka se olisi teknisesti
mahdollistakin. Toisaalta ei kustannusten minimointikaan tuota
haluttua tulosta, koska tällöin elinikä putoaa liikaa.
Uskon pesukoneen (varsinkin halvan ja suuren valmistajan tekemän)
olevan esimerkki jonkinlaisesta eliniän optimoimisesta: Se toimii
riittävän kauan, jotta asiakas ei pimahda ja toisaalta sen eilnikä on
riittävän lyhyt takaamaan jatkuvan kaupan.
Ei kai kukaan mene korjauttamaan 5v vanhaa 3kmk maksanutta pesukonetta
kun työ maksaa liikaa?
Eliniän laskenta sinänsä ei ole kovin yksinkertaista, mutta keräämällä
riittävästi historiatietoa pääkomponenttien kyvystä selviytyä voi
rakentaa jonkinlaisen mallin seuraavien pohjaksi.
isto