Tarjoutui mahdollisuus ostaa 1956 rakennetusta neljän asunnon
kaksikerroksisesta puutalosta asunto. Talo on sellainen
harjakattoinen, "kuutiomainen" - pohjanmuoto neliö, kunnon kivijalalla
ja puolilämpimällä kellarilla lepäävä puutalo. Ei hirsirunkoinen vaan
puutalo. Kaikki olennaiset rempat tehty 6 vuoden sisällä:
öljykeskuslämmitys, ulkoseinän laudoitus, ikkunat, piippu ja sähköt.
Ainoa mikä on tekemättä on katto. Kun vastikekin on edullinen ja
tontti nätti ja suuri, vaikuttaa lupaavalta.
Eli: mitäs muuta siitä kannattaa katsella kuin se katon kunto piipun
juuren pellityksineen?
Mitenkäs muualla Suomessa tuon ikäisten puutalokämppien hinnat
suhtautuvat lähiöluukkujen hintoihin?
Esittäkää tarkentavia kysymyksiä jos ei tullut tarpeeksi tietoa.
Elias A
: Eli: mitäs muuta siitä kannattaa katsella kuin se katon kunto piipun
: juuren pellityksineen?
:
: Elias A
Asun mieheni kanssa 20-luvun puutalokaksiossa,yhtiössä on 3 taloa,
joista uusin on 40-luvulta, joten jotain yhtäläisyyksiä varmasti on
(riippuu tietenkin rakennustavasta).
Rakennusteknistä osaamista en erityisesti omaa, mutta omasta kokemuksesta
sanoisin, että käy ullakolla, katso tuuletusaukot, aluskatteet, onko
lattia ok eli onko ihan konkreettisia reikiä katossa (naulanreiät yms.)
joista valuu vettä lattialle. Käy myös kellarissa. Jos se on maapohjakellari,
maa ei saisi olla märkää eikä seinissä halkeamia (routasuojaus
ja kosteuseristykset ovat silloin luultavasti heikot). Jos se on ollut
maapohjakellari ja on vasta viime aikoina muutettu käyttökellariksi,
kysele miten muutos tehtiin, jos
siellä on sauna, pesutupa, tms. tarkista, etä ilmastointi on riittävä.
Mikään rakennusvirhe kun ei ole niin paha kuin jälkikäteen vaikka 70-luvulla
tehty virheellinen muutostyö (sama koskee tietty myös asunnon
märkätiloja). Jos ilmanvaihto ei ole kunnossa, alapohja
saattaa olla lahonnut. Jos talossa on sahanpurueristeet ulkoseinissä,
ne kuulemma voivat olla menneet kasaan ja seinät voivat olla kylmiä.
Jos ikkunoita ei ole korjattu tai uusittu, niiden alla oleva seinä voi
olla kostea, jos ikkunoita ei ole tiivistetty kunnolla ja sadevedet ovat
päässeet seinään. Haistele, "vanhan talon haju" ei kuulu vanhaan, terveeseen
taloon ollenkaan niin itsestään selvästi kuin kiinteistönvälittäjä
ehkä väittää!
Jos yhtiöön kuuluu useita taloja, tarkasta kaikkien kunto - sinähän
maksat myös muiden talojen remonteista! Selvitä myös vähän naapureita,
jos yhtiö on pieni ja vanha, siinä saattaa asua mitä kummallisinta porukkaa,
ja pienessä yhtiössä joudut luultavasti kaikien kanssa tekemisiin.
Jos asunnossa on tulisijoja, tarkista niiden kunto. Asuntoa ei varmasti
kannata jättää hankkimatta vähän heikkokuntoisen tulisijan takia, mutta
on hyvä tietää etukäteen, mitä kuluja tulee, jos tulipesä pitääkin
muurauttaa uudelleen tms. Äänieristys puukerrostaloissa ei aina ole
paras mahdollinen, joten tutkaile vähän sitäkin. Onko sähkönousut ja
huoneistokohtaiset sähköjohdot uusittu? Onko yhtiöllä talonmies tms. vai
hoitavatko osakkaat talonmiehentyöt? Tärkeä pointti talvea ajatellen, kun
aamulla pitäisi kahdeksaksi töihin, mutta lunta on satanut yöllä 20 senttiä!
(tässä kohti puhuu kokemuksen syvä rintaääni erittäin painokkaasti)
Talo vaikuttaa kyllä hyvin hoidetulta, koska remontteja on tehty paljon,
ja se viittaa myös aktiiviseen, hyvin toimivaan yhtiöön. Mutta vanhoissa
taloissa ei voi mitään ottaa itsestään selvyytenä, kaikki riippuu niin
paljon yhtiön toiminnasta - esim. meidän yhtiömme oli ollut aika laiska
ja vanhollinen, joten ensimmäinen projektimme oli ajaa läpi kaapelitv:n
hankinta taloon... tuollaisen kysyminen ei tullut edes mieleen silloin,
kun ostimme innokkaina, nuorina ja typerinä ensiasuntoa! Onnea asunnon-
hankintaan!
terveisin
Jaana-Mari
Entä viemärit ja putkijohdot, niiden vuotopaikoissa on
myös lahoa.
Tästä kirjasta voisi olla apua:
http://www.rakennustieto.fi/rtkauppa/julkaisu.asp?tunnus=1957
--
Ari J.
>Eli: mitäs muuta siitä kannattaa katsella kuin se katon kunto piipun
>juuren pellityksineen?
Jos näet sisällä mauriaisia (Sokerimuurahainen; musta pieni
muurahainen) niin talossa on jossainpäin kosteusvaurioista lahoavaa
puuta. Jos vesikate on huopa-kolmiorimakate niin räystäshuovan ja
katehuovan naulauskohta yleensä vuotaa senverran että muurahaiset
löytävät paikan.
Ko. muurahaisilla on muuten mielenkiintoinen tapa syödä kesämökillä
saunajakkaran jalat ontoiksi...
PS. Esko joutui purkamaan talonsa ja kuulemma rakentelee tällä hetkellä uutta
vanhan tilalle.
: Jos näet sisällä mauriaisia (Sokerimuurahainen; musta pieni
: muurahainen) niin talossa on jossainpäin kosteusvaurioista lahoavaa
: puuta. Jos vesikate on huopa-kolmiorimakate niin räystäshuovan ja
: katehuovan naulauskohta yleensä vuotaa senverran että muurahaiset
: löytävät paikan.
: Ko. muurahaisilla on muuten mielenkiintoinen tapa syödä kesämökillä
: saunajakkaran jalat ontoiksi...
Eivät kai mauriaiset puuta syöneet, eikös silloin ole asialla
hevosmuurahaiset, jotka näyttävät enemmänkin "tavallisilta" muurahaisilta,
ovat vain kaksi kertaa suurempia. Ihan varmaksi en muista, mutta luulen
lukeneeni jostain että mauriaiset elävät lähes aina ulkona, ja tulevat
sisään lähinnä etsimään ruokaa, eivätkä ole ainakaan varmana merkkinä
vesivauriosta.
Liekö asia aivan noin suoraviivainen. Jos alueella on paljon
mauriaisia ulkona, niin kyllä niitä on varsinkin alkukesästä
sisälläkin. Lämpimän talon alla on hyvä pesiä. Kiusallisia ovat
kylläkin. Myrkkyä, myrkkyä.
--
Juha Laakso
TTKK, Liikenne- ja kuljetustekniikka
jla...@cc.tutz.fi
Poista osoitteesta z.
Remove z.
Tänä kesänä korjasin erään alunperin väärin rakennetun vesikaton.
Katteen alla ei ollut tuuletusväliä ollenkaan, ja isoin osa rakenteista
oli lahonnutta/mädäntynyttä. Lämpöeristeistä löytyi valtava määrä mustia
pieniä muurahaisia, ehkä ne olivat juuri näitä mauriaisia, jotka olivat
elättäneet itseään lahoavista puista irti lähtevillä ravinteilla.
Tiedän mauriaisen ja hevosmuurahaisen koko- + muun eron. Hepomuurahaiset
taitavat käydä eri tavalla puusta irtoavan ravinnon kimppuun kuin
mauriaiset?
Kirjassa Uunio Saalas, Hyönteisiä värikuvina kerrotaan hepomurkusta,
että se kaivertaa pesänsä enimmäkseen puuhun (mieluimmin kuusen, mutta
myös männyn ja lehtipuiden runkoihin, rakennusten seinähirsiin jne.),
usein myöskin osaksi tai kokonaan maahan. Tuoreessa puussa kammiot
kaivetaan pääasiallisesti pehmeään kevätpuuhun, lahossa puussa ne ovat
hyvin säännöttömiä. Turmelemalla puuta laji voi tehdä huomattavaa
vahinkoa. Se on yleinen ja levinnyt kautta koko maamme.
Mauriaisesta sama kirja kertoo, että se on pieni mustanruskea, kiiltävä
laji. Se asustaa pelloilla, niityillä, metsissä ym., maahan tai
lahokoloon kaivamassaan pesässä. Se käyttää pääasiallisimpana
ravintonaan kirvojen ulostuksia, "lypsää" näitä hyönteisiä, suojelee
niitä ja voi kuljettaa niitä talveksi maanalaiseen pesäänsä. Kun monet
kirvat ovat pahoja tuhohyönteisiä, on mauriaisia pidettävä
vahingollisena muurahaisena. Se on yleisimpiä muurahaisiamme ja on
levinnyt ainakin Kuusamoon saakka.
Näin siis kirjallisuus kertoo.
--
Terveisin
Jorma Metsäranta ®
HUOM! Poista NOSPAM osoitteestani, kun vastaat.
jormet at iki.fi
http://user.sgic.fi/~jormet/
Puh 040 568 8987
: Mitenkäs muualla Suomessa tuon ikäisten puutalokämppien hinnat
: suhtautuvat lähiöluukkujen hintoihin?
PTM: Itse sijoittaisin tälläisten kommuunien hinnat omakotitalon ja
luukun alapuolelle. Onhan sellaisessa molenpien huonot puolet
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 049-555577)
-----------------------------------------------------------------------