Miten säästää rakennuskustannuksissa?
Jussi Paljakka
kutakuinkin kaikille tulee myöhemmin mieleen monta asiaa, joilla
kustannuksia olisi voinut pienentää.
Jokaisella rakentajalla on erilaiset vaatimukset ja erilainen
budjetti, ts. "se mikä sopii Jupiterille, ei sovi Härälle", mutta
olisi kiva saada kerättyä säästöideoita, tulevaa rakennusprojektia
varten.
Itse voisin aloittaa ihmettelemällä, miten vähän käytetään
kierrätettyjä rakennusosia. Lavuaareja, wc-pönttöjä, hanoja jne. saa
melkein ilmaiseksi.
Ai niin, tiedän jo että:
- persaukisen ei kannata rakentaa
- halvalla ei saa hyvää
- köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa
- amatöörien pitäisi pysyä poissa rakennuksilta
jne...
joten vastaavia kommentteja ei kannata kirjoitella.
Tai oikeastaan, kirjoittakaa mukaan myös näitä hauskoja sloganeita,
joilla kateelliset ihmiset yrittävät masentaa tietämättömiä.
Petri Kärhä
> budjetti, ts. "se mikä sopii Jupiterille, ei sovi Härälle", mutta
> olisi kiva saada kerättyä säästöideoita, tulevaa rakennusprojektia
> varten.
Materiaaleissa ei mielestäni kannata säästää, eikä työn laadussa. että
se niistä säästökohteista. Tontissakaan ei kannata säästää, se pitää
valita juuri sieltä alueelta missä haluaa asua. Periaatteena kannattaisi
ehkä pitää, että mitä kalliimpi jokin homma on myöhemmin korjata (mieti
esim. talon siirto halvalta tontilta 100 km Helsingistä lähemmäs
työpaikkaa, puuttuvien raudoitusten poraaminen perustuksien sisään,
mössömaan kaivu pois talon alta ja salaojitus) niin sitä vähemmän siinä
kannattaa säästää.
Ainoa keino säästää järkevästi on, että rakentaa vähemmän. Eli rakentaa
sen kokoisen talon, mihin on varaa. Tuleviin tilatarpeisiin voi yrittää
varautua, esim. rakentamalla taloon yläkerran tai kellarin, jota ei
ensimmäisessä vaiheessa rakenneta loppuun. Niitä voi sitten pitää
romuvarastona, kunnes taloudellinen tilanne paranee. Kannattaa varautua
myös siihen, että jonain päivänä haluaa autotallin. Myös talon pihan voi
jättää tehtäväksi joskus myöhemmin.
Sisustusmateriaaleissa voi koettaa säästää, esim. käyttämällä
saatuja/varastettuja/lainattuja/halpoja materiaaleja, mutta tämä
kannattaa vain, jos tekee työt itse. Meinaan esim. kylpyhuoneen
kaakeloinnissa ulkopuolisen työn osuus on helposti 3/4
kokonaiskustannuksista. Ei kyllä silloin tosiaankaan kannata asentaa
kaakeleita, joista ei pidä.
Pete
Reader
"Jussi Paljakka" <jl7...@yahoo.com> wrote in message
news:4077de34.03092...@posting.google.com...
Lisätään yksi; "rakentaminen on vain laillistettua ryöstämistä"
antero
Petri Kärhä wrote:
> Jussi Paljakka wrote:
> > budjetti, ts. "se mikä sopii Jupiterille, ei sovi Härälle", mutta
> > olisi kiva saada kerättyä säästöideoita, tulevaa rakennusprojektia
> > varten.
>
> Ainoa keino säästää järkevästi on, että rakentaa vähemmän. Eli rakentaa
> sen kokoisen talon, mihin on varaa.
Niin ja varsinkin rakentaa järkeviä neliöitä. Säästämisen voi aloittaa
hankkimalla pätevän arkkitehdin/suunnittelijan (eli suunnittelussa ei
ainakaan kannata säästää). Sen hyvän arkkitehdin löytäminen onkin sitten
toinen juttu.
-A
>
> Pete
Joku Muu
> kierrätettyjä rakennusosia. Lavuaareja, wc-pönttöjä, hanoja jne. saa
> melkein ilmaiseksi.
>
paljonkin, mikäli sellaiseksi lasketaan piiloon jäävissä rakenteissa
II-laadun käyttäminen. Kierrätetyissä ratkaisuissa, joita mainitsit, on aina
ongelmana laitteiden kuluminen joka näkyy. Esimerkiksi rakennettaessa
kylpyhuonetta käytettäisiin siistiä wc-istuinta '80-luvulta, siistiä hana ja
lavuaariyhdistelmää '90-luvulta ja kaakelit ja muut pinnat olisi uutta.
Kylpyhuone näyttäisi nuhjuiselta palapeliltä jo valmistuessaan. Laitteiden
ja pintojen tasoero vain korstuisi myöhemmän käytön mukana. Edullinen,
jollei halpa, tuo tapa rakentaa varmasti on. Samalla pitää varautua asunnon
myyntihinnan alhaisuuteen, muihin saman ikäisiin taloihin verrattuna.
Lisäksi on tämä rakentamisen suunnitelmallisuus. Rakennettaessa
"ylijäämäpaloista" ei voi paljoakaan suunnitella kokonaisuuksia, vaan on
rakennettava siitä mitä on tarjolla. Yleensä tulee ruma ja
epäkäytännöllinen.
Toisaalta, onko se kestävää kehitystä jos laite on vaihtoiässä muutaman
käyttövuoden jälkeen. Silloin jo kertaalleen kierrätetty laite on jo tiensä
päässä, joka yleensä on kaatopaikka. Halvan kalusteen kuluihin on siis
lisättävä kuljetukset kaatopaikalle ja vanhan irroitus sekä uuden asennus.
Toisarvoisissa kohteissa,mm vapaa-ajan asunto, on asia ihan toinen. Itse
suosin jopa useampaan kertaan kierrätettyä materiaalia ja tavaraa. Siellä
laitteet ei ole niin kovassa kulutuksessa kuin vakituisessa asunnossa ja ne
kestävätkin pidempään kierrätettyinäkin.
En hylkää ajatusta kolmeen tai neljään kertaan kierrätetyn tavaran talteen
ottamisesta, mikäli se on vielä käyttökelpoista.
Joku Muu
PJK
"Joku Muu" <joku...@iobox.fi> wrote in message
news:bksahl$pn1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Miksi vapaa-ajan asunto olisi toisarvoinen kohde ?
Pitääkö mökin tai huvilan olla työleiri ?
T Soukko
kilpailuttamiseen ja hankkimiseen, voi säästää melkoisesti (tai toisin
päin, tekemällä hätiköidysti voi tuhlata melkoisesti).
Esimerkkinä vaikka täytemaa, voit ostaa halvinta tavaraa
hiekkakauppiaalta hintaan 200 euroa kuorma tai saada vastaavaa
läheiseltä työmaalta kuljetksen hinnalla 15 eurolla/kuorma.
Hiekkakauppiaalta saat tuon koska vain, työmaalta tulevaa voit joutua
odottamaan puoli vuotta.
t.Tero
Joku Muu
Toisarvoisissa kohteissa,mm vapaa-ajan asunto, on asia ihan toinen. Itse
laitteet ei ole niin kovassa kulutuksessa kuin vakituisessa asunnossa ja ne
kestävätkin pidempään kierrätettyinäkin.
En hylkää ajatusta kolmeen tai neljään kertaan kierrätetyn tavaran talteen
ottamisesta, mikäli se on vielä käyttökelpoista.
>
> Miksi vapaa-ajan asunto olisi toisarvoinen kohde ?
> Pitääkö mökin tai huvilan olla työleiri ?
Siksi että se on toisarvoinen kohde. Suomessa useat ihmiset pitävät
mökeillään vaatimattomampaa tasoa kuin vakituisissa asunnoissaan. Tämä asia
on kyllä muuttumassa koko ajan ja kesäasuntojen mukavuustaso on nousemassa.
Useat ihmiset hyväksyvät vielä tänä päivänä kesäasunnolleen ulkovessan,
hyväksymättä sitä vakituiseen asuntoon. Monille kesäasunto tarkoittaa
automaattisesti vaatimattomampaa asumismukavuutta, jolloin kaiken ei
tarvitse olla priimaa ja kaikkein kauneinta tavaraa.
Työleiri oli aika osuva nimitys monen mökkiläisen kesälomasta, varsinkin
lasten mielestä. Sitä vain en ymmärrä mitenkä se liittyy tähän asiaan, kun
puhutaan kierrätystavarasta. Ainoa sidos mikä tulee mieleen on se, jos
kierrätystavaran joutuu käymään purkamassa jossain. Silloinhan työmäärä on
hiukan suurempi kuin rautakaupasta tilatessa.
Joku Muu
Juha Ruismäki
> Näyttää siltä, että varaamalla riittävästi aikaa työn ja materiaalien
> kilpailuttamiseen ja hankkimiseen, voi säästää melkoisesti (tai toisin
> päin, tekemällä hätiköidysti voi tuhlata melkoisesti).
Enemmän säästää, kun käyttää sen ajan huolelliseen suunnitteluun
kuin kilpailuttamiseen ja tarjousten perässä juoksemiseen.
Kai sitä kilpailuttaminenkin onnistuu, mutta yleensä verkostot
ja suhteet säästävät enemmän. Kun pientalorakentaja pistää
tarjouspyynnön jostain toimittajan näkökulmasta pienestä
nyssäkästä vielä tietäen, että kertarakentaja ei tilaa
missään nimessä enää uudestaan, niin hinta on se listahinta
ilman mitään prosentteja pois.
Tutulta liikennöitsijältä tai talopaketin myyjän vakiotoimittajalta
tai naapurin veljeltä voi sitten saada jo niitä kunnon hintoja.
Pääkaupunkiseudulla näitä verkostoja ei välttämättä ole, mutta
siellähän kaikki maksaa muutenkin enemmän.
Juha
pa
> kutakuinkin kaikille tulee myöhemmin mieleen monta asiaa, joilla
> kustannuksia olisi voinut pienentää.
Yksi tapa, tiedä sitten miten kannattava, on seurata erilaisia osto- ja
myyntipalstoilta rakentajien ilmoituksia ylijäämätarvikkeiden myynnistä.
Nämä ylijäämät eivät yleensä ole mitään sekundaa tai muuten kakkoslaatua,
mutta määrät voi olla aika pienet.
pa
Eero
> kutakuinkin kaikille tulee myöhemmin mieleen monta asiaa, joilla
> kustannuksia olisi voinut pienentää.
Hommaa projektiin vastaava/joku muu henkilö joka toimii/on toiminut
ostajana useammassa taloprojektissa ja jolla on pitkä kokemus OKT-hommista.
Hänen kauttaan saat rakennustarvikkeet 10-20% halvemmalla kuin jos pyydät
tarjouksia omissa nimissäsi.
Pekka Huhta
>Itse voisin aloittaa ihmettelemällä, miten vähän käytetään
>kierrätettyjä rakennusosia. Lavuaareja, wc-pönttöjä, hanoja jne. saa
>melkein ilmaiseksi.
Oman vaatimustason passaaminen kohdalleen auttaa paljon. Maailma on
väärällään uusia hienoja tuotteita ja tekniikkaa, ja tekniikka alkaa
maksaa talossa suhteessa aina enemmän. Mitä enemmän tyytyy perusasioihin,
sen parempi. Vaikkapa niin että ei vedä ihan kaikkia neljää töpseliryhmää,
eternet-kaapelia ja himmennintä samalle seinälle vaikka suunnittelija
kuinka sanoo että töpseleitä ei koskaan ole liikaa.
Kierrätettyjä käyttäessä rakentaa vanhaa, ei uutta. Toisaalta sillä
tavalla saa henkeä taloon: jos on aikaa kerätä kokonainen sarja vanhoja
ovia, jotka putsaa, maalaa ja kunnostaa, niin onhan niissä henkeä ja
luonnetta sen verran kuin autokuormallisessa uusia nimettömiä pahviovia.
Samaten vanhoja ikkunoita saattaa saada karmeineen kaikkineen kun ihmiset
hurahtavat joihinkin uusiin fiineihin alumiinipokaikkunoihin ja nakkelevat
vanhat mäkeen. Vanhasta saa kunnostamalla vielä aivan hyvän, mutta se
maksaa teetettynä niin paljon että kukaan ei sitä viitsi tai halua tai
pysty teettämään.
Tärkeintä vanhojen kierrätysosien käytössä on riittävä aika ja
varustautuminen. Menee hirveästi aikaa kerätä sopivat ovet, ikkunat,
pöntöt, tiskipöydät ja roippeet taloon. Kaiken pitää olla valmiina kun
taloa aletaan tekemmän, koska rakennusaikaiset muutokset ovat kaikkein
kalliimpia. Jos setistä puuttuu juuri pari ikkunaa tai vastaavaa niin
niiden teettäminen sopimaan jo olemassa oleviin kierrätysosiin maksaa
enemmän kuin mitä kierrätysosia käyttäessä säästää.
Toinen tärkeä juttu on, että hankit kunnon varaston jossa voit säilyttää
ja korjata ne kierrätysosat. Kaikki on heitetty jostain syystä pois, ja
osissa on aina jotain pikkuvikaa. Kaikki pitää putsata ja kunnostaa ennen
kuin osat pannaan paikoilleen, koska työ on moninkertainen kun romut on
ruuvattu seiniin kiinni.
Eikä käsityötaitoa voi oikein tässä yhteydessä sivuuttaa. Yleensä
kierrätystavara kannattaa kunnostaa itse ja huutaa ammattimies paikalle
vain niihin joita ei todella pysty tekemään itse.
Ei lainkaan mahdoton ajatus, vaikka monella on hirveä kynnys laittaa
mitään vanhaa uuteen taloon. "Kun tehdään uutta niin tehdään uutta" on
vähän liikaa iskostettu ihmisten mieliin. Vanhojen, laadukkaiden ja taiten
kunnostettujen osien käytöllä voi rikastuttaa uutta taloa, vaikka moni
leimaa sen vain köyhäilyksi.
Remonttiliikkeiltä kannattaa kysellä. Kun pojjaat kantaa jonkun ison talon
kaikki sisustukset, ovet ja akkunat pihalle, niin sieltä on hyvä käydä
valkkaamassa hyvä setti omaan talteen.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Juha Ruismäki
> Vaikkapa niin että ei vedä ihan kaikkia neljää töpseliryhmää,
> eternet-kaapelia ja himmennintä samalle seinälle vaikka suunnittelija
> kuinka sanoo että töpseleitä ei koskaan ole liikaa.
Juu yksi rasia seinään a 15 euroa, Lidlistä 6-rasian jatkojohto
5 euroa. Taas asioita, jotka nyt jälkeenpäin osaisi välttää
mutta siinä vaiheessa ajatteli, että ei kai pistorasioita voi
liikaa olla. Näitä kertyy rakentaessa useinkin. Pitäisi vaan
muistaa kirjata ylös.
Tuli tässä vaiheessa mieleen, että ammattimaisessa rakentamisessa
rakennusvirheiden osuus kustannuksista oli TTKK:n tutkimuksen
mukaan n. 700 mk / neliö. (Tutkimuskohteena korkeakoulun
Festia-rakennus.) Omia virheitä olisi kanssa ollut hyvä kirjata,
mutta niissä onneksi kärsii vain kätten voiteissa eikä rahassa.
Juha
Alfred Poet
> Pekka Huhta wrote:
> > Vaikkapa niin että ei vedä ihan kaikkia neljää töpseliryhmää,
> > eternet-kaapelia ja himmennintä samalle seinälle vaikka suunnittelija
> > kuinka sanoo että töpseleitä ei koskaan ole liikaa.
>
> Juu yksi rasia seinään a 15 euroa, Lidlistä 6-rasian jatkojohto
> 5 euroa. Taas asioita, jotka nyt jälkeenpäin osaisi välttää
> mutta siinä vaiheessa ajatteli, että ei kai pistorasioita voi
> liikaa olla. Näitä kertyy rakentaessa useinkin. Pitäisi vaan
> muistaa kirjata ylös.
Toisaalta, harmittaa välillä ihan tosissaan, kun rakentaja on säästänyt ja
laittanut 1-osaisen pistorasian sinne, toisen tänne. Sitten viritellään
jatkojohtoja sinne sun tänne ja pari-kolme parhaaseen paikkaan. Säästäisi
hermoja, jos niitä "kalliita" rasioita olisi vähän enemmän siellä seinässä,
erityisesti siellä missä niitä eniten tarvitaan. Syy siihen, miksi rasioita
vanhoissa taloissa on niin vähän, on toki vain osittain säästäväisyys,
muutama vuosikymmen sitten sähkölaitteita oli paljon vähemmän, kun ei
tunnettu tiskikoneita, mikrouuneja tai tietokoneita. Eikä teenkeitin tai
sauvasekoitinkaan välttämättä ollut itsestäänselvyys. Vuokrakerrostaloissa
nerokas Arava-järjestelmä esti tehokkaasti kaiken järkevämmän
rakentamisen.
15 euroa rakennusvaiheessa on kuitenkin halvempi kuin seinän repiminen auki
jälkeenpäin uutta pistorasiaa varten. Toisaalta esim. ylimääräiset
sisustusvalopisteet ja kaiken varalta tehdyt putkitukset esim.
datakaapeleille voisi jättää poiskin IMHO (siis kaiken varalta laitetut,
jos niille on käyttöä niin se on sitten eri asia).
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
Rauno Kangas
viestissä:4077de34.03092...@posting.google.com...
> Jokainen varmasti mielellään säästäisi rakennuskustannuksissa, ja
> kutakuinkin kaikille tulee myöhemmin mieleen monta asiaa, joilla
> kustannuksia olisi voinut pienentää.
Vaihteeksi tällainen hieman haastavampi kysymys raadille
puitavaksi. Kiitos siitä. Enpä malta olla hiljaa, vaikka...
> Ai niin, tiedän jo että:
> - persaukisen ei kannata rakentaa
> - halvalla ei saa hyvää
> - köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa
> - amatöörien pitäisi pysyä poissa rakennuksilta
> jne...
>
> joten vastaavia kommentteja ei kannata kirjoitella.
> Tai oikeastaan, kirjoittakaa mukaan myös näitä hauskoja sloganeita,
> joilla kateelliset ihmiset yrittävät masentaa tietämättömiä.
...voinkin olla yksi tuon ironisemman osan innoittajista :-)
Edullisesti rakentamisen top kymmenen pikaisesti hatusta
ravisteltuna voisi olla vaikkapa tällainen:
1. Rakenna vain hyvälle maalle
2. Älä pyri naapuriasi ylemmäksi
3. Luonnostele itse pohjaratkaisu
4. Pestaa rakennesuunnittelija lupakuvia piirtämään
5. Teetä hyvät rakennesuunnitelmat ja täydelliset osaluettelot
6. Varaa paljon aikaa ja tee mahdollisimman suuri osa töistä itse
7. Osallistu Taloavun "näin ostan halvalla" -koulutukseen
8. Aikatauluta kohteesi oikein
9. Rakenna 1½ kerroksinen talo
10. valitse lämmitysmuodoksi suorasähkö lattiakaapelein
Nämä siis mieleen juolahti hetimmiten. Niissä ei ole otettu
kantaa kierrätykseen ja muihin vastaaviin juttuihin kun olen
enempi uudisrakennuspuolen miehiä, mutta täydennetäänpä
noita jo mainittuja hieman:
1. Kangasmetsää ja mieluiten hyvin loivasti kumpuilevan
maaston korkein kohta voisi olla ihanteellinen paikka, jos
ei tule kalliota vastaan. Silloin selvitään yleensä varsin
edullisilla perustusratkaisuilla.
2. Mikäli talo sijoitetaan "riittävän alas" syntyy yleensä
hieman kaivumaita, joilla voi pihoja muotoilla. Tämä
ei tietenkään tarkoita, että soramontussa asuisi onnellinen
perhe.
3. Oman talon suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Talo-
valmistajien mallistoista saa hyviä vinkkejä ja valmiitakin
ratkaisuja, joita saa lainata - ilmaiseksi.
4. Itse luonnosteltu pohjaratkaisu on syytä altistaa ammat-
timaiseen tarkasteluun, jotta rakenteellisesti kalliit ratkaisut
ja hyödyttömät neliöt saa putsattua pois lupakuvista. Parhai-
ten tästä osiosta selviytyy rakennesuunnittelijataustalla. Tässä
kohtaa SaFa ja RIA:n arkkitehtisiipi laittavat minua kilvan
mustille listoilleen, mutta ei auta - tunnen vain muutaman
arkkitehtitaustaisen suunnittelijan, joka osaa tehdä kustan-
nustehokkaita ratjaisuja (Vesa, Jaska ja muut vanhat tuttuni
saavat nyt ilmaista mainosta :-) Lisäksi rakennesuunnittelija
voi hyvinkin antaa kokonaisuuden edullisemmin, jos hän
pääsee tekemään myös lupakuvat (eipähän sitten tarvi
noitua suunnittelujärjestelmien yhteensopivuuksia tai
arkkitehdin ajatuksenkulun kankeutta :-)
5. Hyvät rakennesuunnitelmat ja riittävän täydelliset osaluettelot
huolehtivat rakentamisen ongelmattomuudesta ja ennenkaikkea
materiaalitarjouskilpailujen tuloksellisuudesta.
6. Oma työ on arvossaan. Maksaessasi sata euroa palkkaa
timpuri Taneli Tuusaajalle, joka työskentelee Töppötalo Oy:ssä
sinun pitää tienata bruttona päivätyössäsi:
100 euroa Tuusaajalle
65 euroa Tuusaajan sotuina valtiolle
30 euroa nettokatetta Töppötalolle
43 euroa Liikevaihtoverona valtiolle
80 euroa omana tuloveronasi valtiolle (35 % verokannalla)
Eli timpurille maksettu satanen edellyttää bruttona 318 euron
palkkasummaa päivätyössäsi. Kääntäen voidaan todeta, että
eti kun olet työsuorituksiltasi edes 1/3 timpurista homma rupeaa
tuottamaan silkkoa nettoa :-) Koko homma perustuu siihen,
että edes Sauli Niinistö - vaikka olikin valtiovarainministerinä
melko jehu ja juristi - ei hän kuitenkaan keksinyt keinoa, jolla
säästetystä markasta saisi veroja kerrytettyä.
7. Tiivistelmä kurssin sisällöstä (tämän laajempi se ei olekaan :-)
a) Yksiselitteinen tarjouspyyntö riittävän moneen paikkaan. Tässä
tarvitaan aiemmin mainittuja "riittävän yksityiskohtaisia"
osaluetteloita.
b) Puolet tarjouksista heti roskiin
c) Toinen neuvottelukierros paremman puolikkaan huonoimman
tarjouksen kanssa ja siitä yksi kerrallaan kohti parasta tarjousta.
Kierroksen ideana on saada kärjen tuntumaan tarjonneeet
parantamaan tarjouksiaan, jotta niistä tulisi parhaan tarjouksen
kirittäjiä - ja mahdollisesti tietenkin voittajia. Näin menetellen
usein saadaan parhaastakin tarjouksesta vielä jotain pois.
d) Kun toinen kierros saadaan läpikäydyksi - tehdään kauppa
kakistelematta parhaan tarjouksen toisella kierroksella tehneen
kanssa.
Yleisin virhe on aloittaa toinen kierros parhaasta tarjouksesta. Silloin
ei voi vedota kilapilijan tekemään parempaan tarjoukseen, jolla hinta
varmimmin saadaan putoamaan.
Toinen yleinen virhe on kuvitella, että kolmas ja neljäs kierros
parantaisivat tulosta. Pitää kuitenkin muistaa, että ostajan osatessa
hommansa, myyjä tekee sitä päivittäin. Silloin kolmannelle kutsu
kierrokselle voidaan ymmärtää myös niin, että tässä on nyt sitten
se työllistäjäasiakas, jolle ei lisäalennusta tipu - sitävastoin hinnat
saattavat jopa kääntyä nousuun. Ostajan pitää ymmärtää, että
myyjän palkkio on siellä hinnassa mukana ja myyjä haluaa myös
palkkaa jokaisesta asiakkaan kanssa vietetystä tunnista (vrt.
helpon asiakkaan alennus).
8. Riittävän väljä aikataulu pitää ja silloin yhteistyökumppanit
(myyjästä tulee yhteistyökumppanisi kaupan synnyttyä) ovat
tyytyväisempiä (myöntyväisempiä mm. hoitamaan reklamaationsa
ja käymään kauppaa vastakin). Toinen aikataulun kustanus-
vaikutus syntyy rakentamisen sesonkiluonteesta. Oman koke-
mukseni mukaan paras lopputulos syntyy aikataulusta: Sulan
maan viimeisillä hetkillä perustus ja runkovaihe lumien jo
sadettua maahan. Jos käyttää talopakettia perusratkaisuna,
ovat ne halvimmillaan helmi...maaliskuulla.
9. Edullisimmat neliöt syntyvät kehärakenteisissa taloissa
yläkertaan. Tämä tietenkin edellyttää, että talon luonnollinen
koko eli alunpitäin rakennettavaksi aiottu koko sopii hyvin
kehätalon valintaan (parhaimmillaan 120...150 m2).
10. Mikä olisi halvempi lämmitysjärjestelmä - en tiedä.
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
> > Tai oikeastaan, kirjoittakaa mukaan myös näitä hauskoja sloganeita,
> > joilla kateelliset ihmiset yrittävät masentaa tietämättömiä.
Saimpa kerran seurata läheltä erään paikallisen
pientalofirman alkutaivalta, nousua ja uhoa.
Nämä kaverit eivät ujostelleet kirjoittaa pakunsa
kylkeen:
...TALO - PIKKUSEN PAREMPI KUIN NAAPURILLA.
Auto ei enää ole liikenteessä, mutta kun kyseessä
ei ole kaupallinen ryhmä, jätettäköön alusta tunnisteosa
poies :-)
T Soukko
> Enemmän säästää, kun käyttää sen ajan huolelliseen suunnitteluun
> kuin kilpailuttamiseen ja tarjousten perässä juoksemiseen.
Saattaa olla. Enemmän mun pointti olikin se, että selvittää mitä kautta
saa halvemmalla, ennenkuin menee ja ostaa/palkkaa ensimmäisen. Aikaa
palaa, mutta rahallinen säästö voi olla melkoinen.
t.Tero
Ville ®
> 4. Pestaa rakennesuunnittelija lupakuvia piirtämään
Tuo yhdistelmä on "säästämisen" ohella kenties tehokkain tapa laskea
valmistuneen talon jälleenmyyntiarvoa jo etukäteen. Tietenkin jos aikoo
satavarmasti asua talossa itse loppuelämänsä, niin tuosta ei seuraa kuin
pieni harmitus kun huomaa tehneensä sutta.
> 10. valitse lämmitysmuodoksi suorasähkö lattiakaapelein
Nykykoroilla täysin järjetön säästökohde.
Muista kohdista ei suurempaa valittamista :-)
--
Ville
Rauno Kangas
viestissä:4dEcb.308$IV6...@read3.inet.fi...
> > 3. Luonnostele itse pohjaratkaisu
> > 4. Pestaa rakennesuunnittelija lupakuvia piirtämään
>
> Tuo yhdistelmä on "säästämisen" ohella kenties tehokkain tapa laskea
> valmistuneen talon jälleenmyyntiarvoa jo etukäteen. Tietenkin jos aikoo
> satavarmasti asua talossa itse loppuelämänsä, niin tuosta ei seuraa kuin
> pieni harmitus kun huomaa tehneensä sutta.
Jos tehdään "käyttötaidetta" ei todellakaan tarvita
taiteilijoita vaan teknokraatteja. Esimerkiksi olen
tuossa piirrellyt 5 h+k / 125 m2 standarditaloa
ilman arkkitehtikoulutusta ja olen melko tyytyväinen
lopputulokseen. Mikään erikoisuus siitä ei tule ja
ei pidä tullakkaan, sillä tilaaja on asettanut tavoit-
teeksi tälle mallille myyntiä vähintään 30 kpl per vuosi
ja jokainen sen mallin rakentanut perhe saa omansa
pois korkojen kanssa - ja kahden vuoden asumisen
jälkeen myytynä vieläpä nettoaa verotonta.
Jos taas ajatellaan pientalorakentamisen "parhaita
paloja", ne lienevät tänä vuonna esitelty kaikki Laukaan
asuntomessuilla - mitä pientaloarkkitehtuuriin tulee.
Veikkaan, että ne kaikki jäävät ainoiksi malliaan ja
rakentajalla jää todellakin saamatta pois omansa
puhumattakaan arkkitehtien palkoista, kun myymisen
hetki tulee. Kunhan asuntomessuvoittaja aikoinaan
julkistetaan, niin laskekaapas sen talon kustannusar-
viosta yhden huoneen hinta. Se tulee olemaan hyvin
lähellä sataa tuhatta euroa, hintaa jolla riittävän nuuka
rakentaja helpoissa oloissa rakentaa 5 h + k.
Minusta vaan tuntuu, että arkkitehtien vaikutukseen
talon jälleenmyyntiarvoon uskovat pelkästään arkki-
tehdit - jos hekään muuta kuin "virkansa puolesta".
Tavallisen perheen tavalliset asumistarpeet eivät
mielestäni kaipaa arkkitehtiä - vaan kokenut pientalo-
suunnittelija (rakennesellainen), jolla on hiemankaan
tavanomaista rakennesuunnittelua laajempi katsanto
suunnitteluun, kykenee huolehtimaan arkkitehtuurista
oman toimensa ohella.
Edelläkirjoitetulla en halua väittää, että pientalon
arkkitehtuuriin ei voisi/kannattaisi panostaa, mutta
toisaalta olen aivan varma siitä, että keskivertoark-
kitehti on pientalohankkeessa enemmän haitaksi
kuin hyödyksi - ja hyvistä arkkitehdeistä valtaosa
vähättelee pientaloarkkitehtuuria.
> > 10. valitse lämmitysmuodoksi suorasähkö lattiakaapelein
>
> Nykykoroilla täysin järjetön säästökohde.
Väite vastaan väite, mutta säästökohde kuitenkin.
Tokihan säästökohdeluetteloon olisi saanut punner-
rettua vielä muitakin kohtia, mutta kun tuli laitettua
top 10 niin sitten oli vain kymmmenen kohdetta ja
nekin näköjään osaksi kiistanalaisia :-)
Hans Vallden
<taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote:
> Minusta vaan tuntuu, että arkkitehtien vaikutukseen
> talon jälleenmyyntiarvoon uskovat pelkästään arkki-
> tehdit - jos hekään muuta kuin "virkansa puolesta".
>
> Tavallisen perheen tavalliset asumistarpeet eivät
> mielestäni kaipaa arkkitehtiä - vaan kokenut pientalo-
> suunnittelija (rakennesellainen), jolla on hiemankaan
> tavanomaista rakennesuunnittelua laajempi katsanto
> suunnitteluun, kykenee huolehtimaan arkkitehtuurista
> oman toimensa ohella.
Arkkitehtien ammattikunnan tarpellisuudesta voidaan varmasti olla
montaa mieltä. Siinä, kuten finanssipolitiikassa - ja ehkä elämässä
yleisemminkin- on kahdenlaista peruslähestymistapaa:
lähestymistapa 1: lasketaan miten paljon on rahaa ja tehdään sitä mihin
rahat riittää
lähestymistapa 2: lasketaan miten paljon rahaa tarvitaan että saadaan
aikaan se mitä halutaan, ja sen jälkeen järjestetään tarvittava raha
jotenkin.
Oisko toi ykköstyyppi inssin asiakas ja kakkostyyppi arkkitehdin?
Menipäs tämä nyt vähän liian filosofiseksi 8)
junnu
> montaa mieltä. Siinä, kuten finanssipolitiikassa - ja ehkä elämässä
> yleisemminkin- on kahdenlaista peruslähestymistapaa:
>
> lähestymistapa 1: lasketaan miten paljon on rahaa ja tehdään sitä mihin
> rahat riittää
>
> lähestymistapa 2: lasketaan miten paljon rahaa tarvitaan että saadaan
> aikaan se mitä halutaan, ja sen jälkeen järjestetään tarvittava raha
> jotenkin.
>
Tai sitten : älä osta mitä tarviit , vaan mitä ilman et pärjää .
junnu
Rauno Kangas
"Hans Vallden" <foridi...@vallden.com> kirjoitti
viestissä:250920032323010823%foridi...@vallden.com...
> lähestymistapa 1: lasketaan miten paljon on rahaa ja tehdään sitä mihin
> rahat riittää
>
> lähestymistapa 2: lasketaan miten paljon rahaa tarvitaan että saadaan
> aikaan se mitä halutaan, ja sen jälkeen järjestetään tarvittava raha
> jotenkin.
>
> Oisko toi ykköstyyppi inssin asiakas ja kakkostyyppi arkkitehdin?
Tämän keskustelun alullelaittaja halusi säästää
kustannuksista. Minä väitin, että arkkitehdin
palkasta saa nipistettyä, kun pestaa tilalle
kokeneen ja laajakatsantoisen rakennesuun-
nittelijan, jolloin lopputulos olisi arkkitehtoo-
nisesti tyydyttävä ja teknistaloudellisesti
hyvä ja samalla saa suunnittelunkin edulli-
semmin.
En suinkaan yrittänyt väittää arkkitehtejä
käyttökelvottomaksi ammattikunnaksi,
mutta tavanomaisella pientaloalueella
jo kaavamääräyksien perusteella talot
ovat niin ennalta-arvattavia, että arkkitehdin
työ opn silkkaa ajan ja rahan haaskausta.
Pientaloja parikymmentä vuotta työkseni
rakentaneena tiedän myös, että kauniin ja
toimivan talon suunnittelu onnistuu hyvin usein
myös "täydelliseltä maallikolta" kunhan joku
(esim. laajakatsantoinen rakennesuunnittelija)
poistaa perusratkaisusta hyödyttömät neliöt
ja muut fataalierrorit (lisää puuttuvat vessat
jne). Muutamia asuntomessutalojakin tehneenä,
luulen tietäväni myös, että joskus arkkitehdeille
syntyy pakottava tarve erottua. Pakottava
tarve johtaa taas siihen, että talon käytettävyys,
joka ei koskaan saa olla arvoasteikossa alempana
kuin sijalla 1. Ulkonäkö, kustannukset ym. seikat
ovat aina toissijaisia - painotusten vaihdellessa,
muuttuu toissijaiseksi ja tulos on kammottava.
Laukaan asuntomessutaloista - ainakin minulle -
jäi sellainen mielikuva, että nimekkäittenkin
arkkitehtien luomuksissa oli väkisin tekemisen
makua. Eräässäkin talossa oli miltei kilometrin
mittainen käytävä, ja käytävän puolessa välissä
seinässä syvennys/nurkkaus, johon mahtui yksi
kokonainen nojatuoli. Tuossa tuolissa en kenenkään
koskaan usko istuvan, eikä talon käyttäjät saa
koko talon käyttöhistorian aikana muuttaa sitä
soppea vaatehuoneeksi pelkäämättä, että
arkkitehdin perikunta haastaa talon omistajan
oikeuteen iso-iso-isän taideteoksen turmelemi-
sesta. Myös muissa Laukaan messutaloissa oli
runsain mitoin erikoisuudentavoittelun luomia
"kukkasia", jotka enemmän laskivat kuin nostivat
talojen arvoa silmissäni. Vai mitä sanoisitte talosta,
jossa arkkitehti oli porrastanut talon katon takalap-
peen olohuoneen osalta (pikkusen arrkitehtoonista
ilmettä järvenpuolijulkisivuun). Samalla saatiin
olohuoneen katolla peitettyä yläkerran aulaan
saatavilla ollut järvinäköala. Tuokin talo oli
taatusti suunniteltu naapurin kateelliseksi tekemi-
seksi kuin viihtyisäksi asumiseksi. Meikäläisellä
tuli mieleen, että tuolta hepulta pitäisi ottaa kynä
pois.
Jottei kaikkia taloja tulisi moitittua, niin mainittakoon,
olihan Laukaassa asuntomessutaloja, jotka minuun
tekivät myös myönteisiä vaikutuksia. Minulle mieleisten
talojen joukossa (muutama) oli kylläkin yksi, jonka
suunnittelijalla ei ollut mitään rakentamiseen liittyvää
tutkintoa.
> Menipäs tämä nyt vähän liian filosofiseksi 8)
Filosofia on tervettä järkeä - tummissa vaatteissa
(sanoi joku minua viisaampi, jonka nimeä en muista)
Vesa Rasanen
Lisökommentti kohtaan 6. :
Useimmiten rakentaminen tapahtuu lisäksi lainarahalla, jolloin timpurille
maksetusta satasesta ei selviä edes 318 euron tuloilla. Lainan korotkin
pitää maksaa, jolloin jokainen työstä maksettu satanen vaatiikin jo 414 -
453 euron bruttotulot ( 15 v, 5 %). Niinpä vaikkapa 50000 euron
ylimääräisten työpalkkojen maksuun täytyykin tienata bruttona jo reippaat
200 000 euroa. Siihen kuluu normaalilta palkansaajalta jokunen tovi.
vr
----
>Rauno Kangas <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bkus3e$gd9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
(leikattu tekstiä):
> 6. Oma työ on arvossaan. Maksaessasi sata euroa palkkaa
> timpuri Taneli Tuusaajalle, joka työskentelee Töppötalo Oy:ssä
> sinun pitää tienata bruttona päivätyössäsi:
> 100 euroa Tuusaajalle
> 65 euroa Tuusaajan sotuina valtiolle
> 30 euroa nettokatetta Töppötalolle
> 43 euroa Liikevaihtoverona valtiolle
> 80 euroa omana tuloveronasi valtiolle (35 % verokannalla)
> Eli timpurille maksettu satanen edellyttää bruttona 318 euron
> palkkasummaa päivätyössäsi. Kääntäen voidaan todeta, että
> eti kun olet työsuorituksiltasi edes 1/3 timpurista homma rupeaa
> tuottamaan silkkoa nettoa :-) Koko homma perustuu siihen,
> että edes Sauli Niinistö - vaikka olikin valtiovarainministerinä
> melko jehu ja juristi - ei hän kuitenkaan keksinyt keinoa, jolla
> säästetystä markasta saisi veroja kerrytettyä.
(leikattu tekstiä)
Pasi
Itsekin pari vuotta sitten asuntomessuilla käyneenä
en voinut kuin ihmetellä useimpien talojen arkkitehtuuria
ja koristelun ja kruusauksen määrää. Lähdin hakemaan
ideoita, mutta toteutukset olivat kaukana normaalista
asumiseen vaadittavasta tasosta.
Kylläpä tahtoo olla niin, että messutalojen voittajaksi
nousee kerta toisensa jälkeen tavallinen talo (etten sanoisi
perinnetalo), jonka ulkonäössä on ripaus arvokkuutta tuovaa
tyyliä, ja jonka pohjaratkaisu on toimiva.
Lisäisin Raunon listaan yhden kohdan:
Käytä ajattomia ratkaisuja
Vaikka tulos ei ehkä olekaan niin koristeellinen kuin
muodin mukaan tehty valinta, lopputulos miellyttää niin omaa
kuin muidenkin silmää taatusti pidempään ja on usein toimivampi.
Pohjaratkaisua voi itse luonnostella melko pitkälle, mutta se
kannattaa todellakin altistaa mahdollisimman monille tarkasteluille,
ammattilaisen lisäksi tuttavien, kylänmiesten ja samassa tilanteissa
olleiden kommentit voivat herättää arvioimaan jotain uudelleen,
vaikka niiden ei pidäkään antaa ohjata suunnittelua. Kannattaa
varata omallekin suunnittelulle riittävästi aikaa.
Arkkitehti tai ei, suunnittelijaa valitessa kannattaa katsoa, millaisia
taloja hän on aikaisemmin suunnitellut. Design ei saa tosiaankaan
koskaan mennä toimivuuden edelle. Ja kodin pitää - ainakin minun
mielestäni - tuntua kodille, ei monumentille.
- Pasi
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bl0ifk$9kg$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Pekka Taipale
Arkkitehdeillä on paikkansa, kun tehdään rakennustaidetta, mutta
käytännöllisten ja taloudellisten asumisratkaisujen tekemiseen löytyy
muita ammattilaisia ja harrastajia, joiden kynänjälki on
tarkoituksenmukaisempaa ja edullisempaa toteuttaa.
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
junnu h.
news:bkvf8b$ar2$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Jos taas ajatellaan pientalorakentamisen "parhaita
> paloja", ne lienevät tänä vuonna esitelty kaikki Laukaan
> asuntomessuilla - mitä pientaloarkkitehtuuriin tulee.
Kaikella kunnioituksella Rauno, arkkitehtien suunnittelemat
pientalojen parhaat palat ovat aika kaukana
asuntomessurakentamisesta...;-)
-junnu h.
Tapio Lindström
>
> "Ville ®" <vill...@yahoo.com> kirjoitti
> viestissä:4dEcb.308$IV6...@read3.inet.fi...
> > > 3. Luonnostele itse pohjaratkaisu
> > > 4. Pestaa rakennesuunnittelija lupakuvia piirtämään
> >
> > Tuo yhdistelmä on "säästämisen" ohella kenties tehokkain tapa laskea
> > valmistuneen talon jälleenmyyntiarvoa jo etukäteen. Tietenkin jos aikoo
> > satavarmasti asua talossa itse loppuelämänsä, niin tuosta ei seuraa kuin
> > pieni harmitus kun huomaa tehneensä sutta.
>
> Jos tehdään "käyttötaidetta" ei todellakaan tarvita
> taiteilijoita vaan teknokraatteja. Esimerkiksi olen
> tuossa piirrellyt 5 h+k / 125 m2 standarditaloa
> ilman arkkitehtikoulutusta ja olen melko tyytyväinen
> lopputulokseen.
Toisaalta jos haluaa käyttötaidetta niin miksi teettää kuvia ollenkaan
kun valmiina löytyy vino pino tyyppimallistoja, jotka joku on jo
optimoinut kustannusten suhteen?
Haluaisin puolustella arkkitehtien ammattikuntaa, joka Suomessa on
valikoitunutta ja jolle koulutus kyllä luo edellytyksiä monipuoliseen
suunnitteluun. Suomessa on kuitenkin toisaalta arvostettava itse
rakentamisen perinne, eikä laajempaa kulttuuria arkkitehtien
käyttöön pientalosuunnittelussa ole. Mielestäni paikallaan-
rakentamiseen ei ole riittävän tehokkaita prosesseja, joissa
eri alojen ammattilaisen toimisivat tehokkaasti yhteen (ns.
suunnittelutoimisto oy). Rakennesuunnittelija on erittäin
tärkeä talon teknisen toimivuuden kannalta, mutta osaahan
kokenut kirvesmieskin suunnitella toimivat ratkaisut perustaloon..?
n-- T.
Pekka Taipale
> Toisaalta jos haluaa käyttötaidetta niin miksi teettää kuvia ollenkaan
> kun valmiina löytyy vino pino tyyppimallistoja, jotka joku on jo
> optimoinut kustannusten suhteen?
Niitä ei ole välttämättä optimoitu esimerkiksi ilmansuunnan,
ulkomittojen, ikkunoiden sijoittelun, sisäänkäynnin paikan
jne. suhteen rakennuspaikan olosuhteisiin. Periaatteessa tällaiset
asiat olisivat juuri arkkitehtien osaamisalaa, mutta käytännössä hyvää
jälkeä syntyy muullakin koulutuksella, kokemuksella ja
maalaisjärjellä.
Rami
Olen huomannut että rakentamisen kustannuksiin pätee kaava:
aika * raha * kokemus * suhteet = vakio
Eli jos ei ole juuri aikaa, kokemusta eikä suhteita, niin tarvitsee
paljon enemmän rahaa jne..
Esa
Rauno Kangas
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:m3d6dnu...@dslnm.trs.ntc.nokia.com...
Ilmansuunnat, maaston muodot,... mihin luulitte tarvittavan
"tavanomaista rakennesuunnittelijaa hieman laajempaa
näkemystä", jota peräänkuulutin?
--
Jouni Saari
> Eli timpurille maksettu satanen edellyttää bruttona 318 euron
> palkkasummaa päivätyössäsi. Kääntäen voidaan todeta, että
> eti kun olet työsuorituksiltasi edes 1/3 timpurista homma rupeaa
> tuottamaan silkkoa nettoa :-) Koko homma perustuu siihen,
> että edes Sauli Niinistö - vaikka olikin valtiovarainministerinä
> melko jehu ja juristi - ei hän kuitenkaan keksinyt keinoa, jolla
> säästetystä markasta saisi veroja kerrytettyä.
>
Edellyttäen, että maksat timpurille samaa palkkaa kuin itse saat tekemällä
omia töitä. Ja jos opetellessa tulee vielä sutta ja palaa vuosi lisää aikaa
kahden talon lainakorkoja maksellessa, ammattilaisen palkkauksen
kannattavuus paranee. Toisaalta taisi tuossa laskelmassa jäädä pois se, että
omastakin palkasta menee verot, siis omaa ylityötä tekemällä ja niin
säästämällä suhde taitaakin olla 1/6 eikä 1/3..
Sitten kun talo on valmis, saa kotitalustyövähennystä viimeistely- ja
korjaushommista. Kannattaa siis lykätä jotain ulkopuolista työtä muuton
jälkeen ja vaikka useamman vuoden ajalle.
Paras hyöty ammattilaisesta tulee, kun hän tekee vaikeat ja kertaluontoiset
hommat, neuvoo ja käyttää kalliita työkaluja, joista pitäisi muuten maksaa
vuokraamolle tai työkalukauppaan.
Jouni
Pekka Taipale
> Ilmansuunnat, maaston muodot,... mihin luulitte tarvittavan
> "tavanomaista rakennesuunnittelijaa hieman laajempaa
> näkemystä", jota peräänkuulutin?
No tästä kai juuri nyt on puhe?
Arkkitehdeilläkin tällaista osaamista on. Mutta turhan usein näkee
kuitenkin sellaisia taloja, joissa "arkkitehdin suunnittelema" on
ymmärrettävä melko katkerana ironiana.
Jos Rauno operoisi Helsingin seudulla, voisin näiden puheiden
perusteella mielelläni palkata hänet työmaatani hoitamaan :)
Pekka Taipale
> Sitten kun talo on valmis, saa kotitalustyövähennystä viimeistely- ja
> korjaushommista. Kannattaa siis lykätä jotain ulkopuolista työtä muuton
> jälkeen ja vaikka useamman vuoden ajalle.
Minusta hommia ei kannata tehdä hankalamman kautta pelkästään
verovähennyksen saamiseksi. Parempi vaihtoehto on vaikka teettää pimeänä.
> Paras hyöty ammattilaisesta tulee, kun hän tekee vaikeat ja kertaluontoiset
> hommat, neuvoo ja käyttää kalliita työkaluja, joista pitäisi muuten maksaa
> vuokraamolle tai työkalukauppaan.
Näin on hyvä, tässä on vain ammattilaisen armoilla -- entäpä jos tämä
vedättääkin asiakkaan rahoja jotain kautta omaan pussiinsa? Ei kai
niin kovin usein tapahdu, mutta sellaistakin voi sattua.
Jussi Paljakka
Yleensähän tuppaa olemaan asiassa kuin asiassa, että tuottavuus ei
korreloi resurssien lisäyksen kanssa, eli jos palkkaan kahden miehen
sijasta neljä, ei työ valmistu puolessa ajassa.
Olen itse varautunut olemaan kutakuinkin täysipäiväisesti rakentamassa
omakotitaloa, montako palkattua miestä olisi optimaalista olla?
Koska olen näin mukava ihminen ( ;-D ), monet ystäväni ovat
lupautuneet talkoisiin. Mitä voisi teettää talkoilla?
Kiitän jälleen vastauksista, edelliset on laitettu korvan taakse.
Rauno Kangas
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:%1Vcb.14$c5...@reader1.news.jippii.net...
> kannattavuus paranee. Toisaalta taisi tuossa laskelmassa jäädä pois se,
että
> omastakin palkasta menee verot, siis omaa ylityötä tekemällä ja niin
> säästämällä suhde taitaakin olla 1/6 eikä 1/3..
Palautetaampa mieliin:
>6. Oma työ on arvossaan. Maksaessasi sata euroa palkkaa
>timpuri Taneli Tuusaajalle, joka työskentelee Töppötalo Oy:ssä
>sinun pitää tienata bruttona päivätyössäsi:
> 100 euroa Tuusaajalle
> 65 euroa Tuusaajan sotuina valtiolle
> 30 euroa nettokatetta Töppötalolle
> 43 euroa Liikevaihtoverona valtiolle
> 80 euroa omana tuloveronasi valtiolle (35 % verokannalla)
Toi viimeinen 80 euroa menee valtiolle "oman palkan verona"
eli olise se siellä mukana. Korkokulut jätin ihan tarkoituksellisesti
pois, koskapa tässä oli nimenomaan tarkoitus verrata tulorahotteista
timpuria ja pohtia sitä palkkatasoa, jonka saisi vuorotteluvapaalla
"nettona nyrkkiin". Timpurit ovat kohtuullisen hyvin palkattuja
ammattilaisia, joten timpurin palkka kolminkertaisena ja nettona
kuulostaisi ihan kohtuulliselta korvaukselta.
--
Rauno Kangas
Kaksin aina kaunihimpi :-)
Yleensä ainakin paikallarakentamistyömaan saa tehok-
kaimmin hoidettua kahdella miehellä, joista vain toisen
täytyy olla kovan luokan ammattilainen. Kolmas mies
onkin sitten jo aika yleisesti vajaakäyttöinen.
Onhan toki työvaiheita, joissa työmaalla voi olla parikin
porukkaa irtaallaan (esim. ulkoverhousasennus ja välisei-
nien teko), jolloin voisi kuvitella enempien miestenkin
olevan tehokasta, mutta ne ajat eivät kata koko työmaan
kestoa.
Rauno Kangas
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:m3r823s...@dslnm.trs.ntc.nokia.com...
> Jos Rauno operoisi Helsingin seudulla, voisin näiden puheiden
> perusteella mielelläni palkata hänet työmaatani hoitamaan :)
Kiitos myönteisestä arviosta.
Ari Matikainen
"Jussi Paljakka" <jl7...@yahoo.com> wrote in message
news:4077de34.03092...@posting.google.com...
> Koska olen näin mukava ihminen ( ;-D ), monet ystäväni ovat
> lupautuneet talkoisiin. Mitä voisi teettää talkoilla?
Jos rakennat taloa osittain talkoilla, kannattaa ottaa talkoovakuutus.
Jos sattuu talkoissa joku haaveri. Ei maksa paljoa.
Itse otin juuri ja pitää sisällään 100 miestyöpäivää.
...ari
Petri Kärhä
> Onhan toki työvaiheita, joissa työmaalla voi olla parikin
> porukkaa irtaallaan (esim. ulkoverhousasennus ja välisei-
> nien teko), jolloin voisi kuvitella enempien miestenkin
> olevan tehokasta, mutta ne ajat eivät kata koko työmaan
> kestoa.
Useamman miehen käyttö johtaa helposti logistisiin ongelmiin. Minusta on
parempi, että työmaalla on mahdollisimman vähän miehiä, ja rakennus saa
sitten kestää vähän pitempään. Muutoin käy helposti niin, että osa
porukasta seisoo tumput suorina, kun ei edellinen porukka saakaan
työvaiheitaan ajoissa valmiiksi (ajattele esim. katonpanelointiporukka,
joka odottelee, että villoittajat ja sähkäri saavat katon sisään tulevat
roippeet paikoilleen). Löhöilyn maksaa rakennuttaja. Tai jos ei maksa,
ja jonkun keikka kusee, niin se ei enää ilmestykään työmaalle. Ja sitten
on taas etsittävä uusia tekjöitä, mikä on aika rassaavaa. Ja jos ei itse
ole koko ajan työmaalla katselemassa, niin joku kyllästyy loikoiluun ja
tekee omat työvaiheensa, vaikka niiden alta puuttuukin tavaraa. Siinä
sitten revitään rakenteita auki, että saadaan puuttuvat asennukset
paikalleen. Ja taas palaa rahaa.
Minusta optimi timpurimäärä on 2-3. Jos löytää huviä yleismies-Jantusia,
jotka tekevät runkotyöt, laatoitukset, paneloinnit, ja kaikki muutkin
kuviteltavissa olevat työt, niin hyvä niin. Samat kaverit kun tekee
alusta loppuun, niin ne tietää myös edellisten työvaiheidensa kävyt,
mitkä pitää jatkossa ottaa huomioon.
Pete
J. Saarinen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:bkvf8b$ar2$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tavallisen perheen tavalliset asumistarpeet eivät
> mielestäni kaipaa arkkitehtiä - vaan kokenut pientalo-
> suunnittelija (rakennesellainen), jolla on hiemankaan
> tavanomaista rakennesuunnittelua laajempi katsanto
> suunnitteluun, kykenee huolehtimaan arkkitehtuurista
> oman toimensa ohella.
Tos kuin ves. Arkkitehti onnistuu pilaamaan myös pienemmän rakennuskohteen
haluamattaan ;)
T Soukko
> Tuo yhdistelmä on "säästämisen" ohella kenties tehokkain tapa laskea
> valmistuneen talon jälleenmyyntiarvoa jo etukäteen. Tietenkin jos aikoo
Ai etkö sä osaa piirtää käytännöllistä pohjaa asunnolle? Onko
jälleenmyynti arvo huipussaan vain oikeiden arkkitehtien oikeasti
suunnittelemissa taloissa?
Ennen oman talon rakentamista etsimme usean vuoden ajan valmista. Näimme
useampia taloja, joiden myynti-ilmoituksessa kehuttiin "arkkitehdin
suunnittelema". Yhtään lapsiperheelle riittävän sopivaa taloa ei
löytynyt, niinpä luonnostelimme talon itse, pyysimme tarjoukset ja
rakensimme Kastellitalon. Vuoden asuttuamme voin todeta, että suurimpaan
osaan ratkaisuista olemme olleet erittäin tyytyväisiä ja useat
vierailleet lapsiperheet ovat kehuneet ratkaisuja (vai lieneekö ollut
vain kohteliaisuutta, kukaan ei ole ostosta tai hinnasta påuhunut mitään.
Tuota tehdessään kannattaa ottaa huomioon, että talopakettifirmat
seuraavat luonnosta enemmän tai vähemmän orjallisesti, joten
"lopullisesta" piirustuksesta täytyy itse varmistaa mittojen ja tilojen
sopivuus ja pyytää muutokset.
t.Tero
T Soukko
> tarve johtaa taas siihen, että talon käytettävyys,
> joka ei koskaan saa olla arvoasteikossa alempana
> kuin sijalla 1. Ulkonäkö, kustannukset ym. seikat
> ovat aina toissijaisia - painotusten vaihdellessa,
Totta! Arkkitehtien "taideteosten" lisäksi tämä pätee useisiin
talopakettitehtaiden valmismalleihin, jotka ovat ulkoa miellyttävän
näköisiä, mutta kompromissien takia sellaisenaan vain harvalle täysin
sopivia.
t.Tero
T Soukko
> kuviteltavissa olevat työt, niin hyvä niin. Samat kaverit kun tekee
> alusta loppuun, niin ne tietää myös edellisten työvaiheidensa kävyt,
> mitkä pitää jatkossa ottaa huomioon.
Ja luulisi myös tekevän huolellisempaa työtä aikaisemmissa vaiheissa,
kun tietävät tekevänsä seuraavatkin. Näin ainakin itse ajattelin
tehdessäni itse noita seuraavia vaiheita.
t.Tero
Ville ®
"T Soukko" <di...@surfeu.fi> kirjoitti viestissä
news:E8Zcb.47$9V2...@reader1.news.jippii.net...
> Ville ® wrote:
> > Tuo yhdistelmä on "säästämisen" ohella kenties tehokkain tapa laskea
> > valmistuneen talon jälleenmyyntiarvoa jo etukäteen. Tietenkin jos aikoo
>
> Ai etkö sä osaa piirtää käytännöllistä pohjaa asunnolle? Onko
> jälleenmyynti arvo huipussaan vain oikeiden arkkitehtien oikeasti
> suunnittelemissa taloissa?
Ihmeellistä arkkitehtivihaa ryhmä täysi. Suurin osa arvostelijoista
arvostelee todennäköisesti kuitenkin huhupuheiden perusteella ja oikeita
ammattilaisia joilla olisi jonkinlaiset rakennesuunnittelija- ja
arkkitehtijoukot vertailtavana ei joukossa montaa liene. Itse olen
rakennesuunnittelija, mutta silti olen sitä mieltä, että meidän taidot ei
kaikkeen riitä. Kyllähän noita "lupakuvia" piirreltiin jo ekana vuonna
tekussa ja aivan varmasti sellaiset syntyy jokaiselta. Hukkaneliötkin pystyy
poimimaan jo maalaisjärjellä, siihen ei tarvita rakennesuunnittelijaa sen
enempää kun arkkitehtiäkään.
En kuitenkaan yhdy siihen, että kaikki arkkitehdit suunnittelisivat väkisin
jotain ihmeellisiä häkkyröitä vaikka asiakkaat haluaisivat vain tavallisen
suorakulmaisen talon jonka pohja olisi 8x12m. Kyllä arkkitehti suunnittelee
sitä mitä käsketään ja jos käsketään tehdä joku kopio jostain
Kastellitalosta, niin semmoinen sieltä tulee. Eikä arkkitehtien töitä
rakennesuunnittelijoille siirtämällä voi edes juurikaan säästää, käytännössä
laskutukset ovat samansuuruisia. Saattaa tietenkin olla, että joku
arkkitehtuurin hyvin hallitseva rakennesuunnittelija voittaa jonkin
rimaahipoen arkkitehtikoulun läpäiseen, mutta mikään sääntö tuo ei kyllä
ole.
Se, milloin arkkitehdista on eniten hyötyä on hieman ahtaissa, mäkisissä,
kallioisissa tai muutoin erikoisissa olosuhteissa. Silloin talon
soveltuminen maastoon, kontrastin haku tai sulauttaminen on sitä oikeaa
arkkitehtityötä jota ei tekussa opeteta, eikä se taida tulla
äidinmaidossakaan. Jos teet 8x12 Kastellitalon pellolle, niin ei siihen
mitään suunnittelijoita tarvita, soitat vaan Kastellille ja sanot minne ne
sen tuovat.
--
Ville
piiska
> hankkimalla pätevän arkkitehdin/suunnittelijan (eli suunnittelussa ei
> ainakaan kannata säästää). Sen hyvän arkkitehdin löytäminen onkin sitten
> toinen juttu.
Arkkitehti on kyllä yliammuntaa. Tavallisen suomalaisen perheen pienkodin
tekeminen on normaalitontille sen verta läpihuutojuttu, että rutinoitunut
suunnittelija riittää. Arkkitehdissä on se ongelma, että ne on
ylikoulutettuja ja luulee olevansa taiteilijoita. Siten siinä porukassa on
hitosti liikaa sellaisia pintaliitäjiä, jotka ei päästä käsistään mitään
piirtämättä siihen eskon puumerkkiään (jotain kikkailua, joka tulee sulle
helvetin kalliiksi ja on epäkäytännöllinen).
Kannattaa aloittaa tutustumalla suomalaisten tyyppitalovalmistajien pohjiin.
Taloteollisuus on 20-30 vuodessa ehtinyt kelamaan kaikki mahdolliset pohjat
läpi, joten siellä rupee oleen aika tehokkaat pohjat lähtöön kuin lähtöön.
Sieltä löytyy nykyään myös korotettua kattoa ym. takavuosien
arkkitehti-gimmickiä, jos sellaista tarttee projektiinsa. Pääsee paljon
halvemmalla ja lopputulos on normaalikäyttöön riittävän näyttävä, jos se on
uuden hankkimisen peruste (kuten usein on, pröystäily on eräs Maslowilta
unohtuneista perustarpeista).
Tyyppitaloa tontille sovitellessa kannattaa muistaa pari juttua. Suomessa
pohjoispuoli on auringotonta tilaa. Sinne siis pienet ikkunat ja sorastetut
kulkutiet, jos mahdollista. Aamuaurinko killottaa idästä, jos ei ole mitään
näköestettä välissä. Sinne kannattaa suunnata makkari/keittiö tai mikä
tuntuu parhaalta aamuauringossa. Ilta-aurinkoon useimmat tykkää laittaa
terassin tapaisen vilvoittelupaikan. Saunasta kannattaa katso varsin suora
reitti sinne vilvoittelimoon jne. Varalämmönlähde miel. keskelle taloa. Jos
ei noilla jutuilla taklaa 90% "pätevän suunnitelijan" tekemistä jipoista,
niin jo on kumma.
Muuten, sekin voi mennä pahasti p:seelleen, jos arkkitehti rupee vääntään
jotain city-ihmisten varttuneiden pesää yhdellä makkarilla. Semmoinen talo
on käytännössä edelleenmyymiskelvoton, jos sattuisi pälkähtään myöhemmin
päähän myyntiajatus. Käytännössä jo vain 2 mh:n talo on vaikea myydä.
Myöskin tyyppitaloissa on usein semmoisetkin asiat kunnossa, että kun on 2.
kerroksen ratkaisu, niin alakerrassa on vähintään yksi makkari ja siellä
wc/suihku. Näin vanhana raihnaisena invalidinakin pääsee vielä kotiinsa
nukkumaan :-)
piiska
> käyttökelvottomaksi ammattikunnaksi,
> mutta tavanomaisella pientaloalueella
> jo kaavamääräyksien perusteella talot
> ovat niin ennalta-arvattavia, että arkkitehdin
> työ opn silkkaa ajan ja rahan haaskausta.
Hyvin tykität Rauno ja pelkkää asiaa. Lisään vain yhden seikan, joka sulta
unohtui. Ihmiset, jotka haluavat pientaloprojektiinsa arkkitehdin
suunnittelemaan, eivät ota sitä sen vuoksi, että se olisi jotenkin järkevää
tai käytännöllistä. Tai siksi, että siten säästettäisiin mitään tai
saataisiin tehoneliöitä plää plää.. Koko homman tarkoitus on PRÖYSTÄILLÄ.
Jotta päästään nokka pystyssä myöhemmin leuhkimaan muille, että tämä on
ARKKITEHDIN suunnittelema talo. Olkoon kuinka päin peetä tehty sitten kuin
onkin, niin se saa rahvaan nöyräksi, kun tasan tarkkaan tietää, että EI OLE
HALPA TALO, EI. Ei ollut halpa suunnitellessa ja vielä vähemmän
rakennettaessa.
Eihän Mersuakaan nykyään kukaan voi väittää ostavansa sen vuoksi, että ostaa
laatuauton (tilastojen mukaan Mersu on alle luokkansa keskiarvon laadussa).
Mersu ostetaan siksi, että siihen sattuu olemaan VARAA ja halutaan näyttää
muille, että mulla on löysää RAHAA.
piiska
> käytännöllisten ja taloudellisten asumisratkaisujen tekemiseen löytyy
> muita ammattilaisia ja harrastajia, joiden kynänjälki on
> tarkoituksenmukaisempaa ja edullisempaa toteuttaa.
Tuostakin voidaan olla montaa mieltä, mutta ehkä on parempi, ettei aloiteta
ikuisuusväittelyä aiheesta.
Ottaen huomioon nykytaiteen ei-esittävyyden ja mauttomuuksin asti menevä
kokeilevuuden ja estetiikan rajojen rikkomisen, niin jätän vain kaikkien
takaraivoon muhimaan kysymyksen: onko asiallista, että kokeilevaa
puuhastelua nimeltä taide harjoitetaan rakennusmassoilla, jotka ovat
keskuudessamme 50+ vuotta ja jotka maksetaan usein yhteisestä pussista? Jos
nyt vaikkapa Kauppatorilla sattuu katse osumaan siihen Enson sokeripalaseen,
niin varsin kallis kokeilu sekin oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla
paikalla. Varsinkin kun tietää, että sen sokeripalan alta jyrättiin varsin
kaunis tiilirakenteinen satamamakasiini (kunnostettua Vanhaa Satamaakin
kauniimpi).
piiska
> talopakettitehtaiden valmismalleihin, jotka ovat ulkoa miellyttävän
> näköisiä, mutta kompromissien takia sellaisenaan vain harvalle täysin
> sopivia.
Tuohan tarkoittaisi sitä, että talo olisi käytännössä edelleenmyymiskelvoton
ilman rajua remonttia. Vaan kaupaksi ne vaan yleensä käy, joten yleensä noi
"muutostarpeet" ei ole kovin todellisia. Halutaan vaan sitä omaa Eskon
puumerkkiä peliin.
piiska
> ulkomittojen, ikkunoiden sijoittelun, sisäänkäynnin paikan
> jne. suhteen rakennuspaikan olosuhteisiin. Periaatteessa tällaiset
> asiat olisivat juuri arkkitehtien osaamisalaa, mutta käytännössä hyvää
> jälkeä syntyy muullakin koulutuksella, kokemuksella ja
> maalaisjärjellä.
No kyllä noista tyyppitaloistakin löytyy varsin selkeästi se sivu, joka
kiepsautetaan pohjoiseen päin. Jos ei löydy, kannattaa ottaa jonkun toisen
talovalmistajan kataloogi käteen :-)
Loppu sen jälkeen onkin pelkkää hienosäätöä ja enemmän kiinni mausta kuin
eksaktista tietämyksestä. Tärkein juttu Suomessa kun on hahmottaa
pohjoissuunta. Sisäänkäyntiä ei usein onnistu edes arkkitehti säätämään
oikein. Kuinka monessa kodissa khh on käytännössä pääsisäänkäynti? :-)
piiska
> kiepsautetaan pohjoiseen päin. Jos ei löydy, kannattaa ottaa jonkun toisen
> talovalmistajan kataloogi käteen :-)
Unohdin mainita, että peilikuvaksi pitää osata kiepsautella suuntaan jos
toiseen. Tällöin on 20% arkkitehdin valmiuksista pienrakentelijan päässä.
Yllättävän vaikeaa monille muuten tuo 2D hahmottelukin.
piiska
> kallioisissa tai muutoin erikoisissa olosuhteissa. Silloin talon
> soveltuminen maastoon, kontrastin haku tai sulauttaminen on sitä oikeaa
> arkkitehtityötä jota ei tekussa opeteta, eikä se taida tulla
> äidinmaidossakaan. Jos teet 8x12 Kastellitalon pellolle, niin ei siihen
> mitään suunnittelijoita tarvita, soitat vaan Kastellille ja sanot minne ne
> sen tuovat.
Juuri näin Ville, mutta alkuperäinen kysyjä halusi rakentaa _edullisesti_.
Tyypillisesti hyvästä arkkitehdista on hyötyä juuri tuommoisia
erikois-erikois-haasteissa, mutta tällöin on syytä lopettaa kustannusten
seuraaminen ja antaa taitelijan vaan piirtää ja mittarin raksuttaa.
T Soukko
> Tuohan tarkoittaisi sitä, että talo olisi käytännössä edelleenmyymiskelvoton
> ilman rajua remonttia. Vaan kaupaksi ne vaan yleensä käy, joten yleensä noi
> "muutostarpeet" ei ole kovin todellisia. Halutaan vaan sitä omaa Eskon
> puumerkkiä peliin.
Kyllä ne on todellisia, mutta ilmankin noita muutoksia voi elää. Esim.
pienten lasten kanssa eteisen on oltava riittävän väljä. Tuollaista ei
löydy kovin monesta talosta, mutta monet tyytyy siihen mitä saa. Jotkut
tuntuu ostavan talopaketin ulkonäön perusteella ja talon valmistumisen
jälkeen sitten katsovat mitä sisältä löytyy.
Ainakaan ne arkkitehtien suunnittelemat talot, joita mä olen käynyt
katsomassa ei ole lapsiperheille suunniteltuja tai sitten nuo
lapsiperheet pitivät lapset kotona vain nukkumassa ja antoivat
yhteiskunnan hoitaa kurahousujen vaihdot.
t.Tero
T Soukko
> Ihmeellistä arkkitehtivihaa ryhmä täysi. Suurin osa arvostelijoista
Ei mulla mitään arkkitehtivihaa ole, olen nähnyt myös arkkitehtien hyvin
suunnittelemia taloja. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että vain
arkkitehti osaa suunnitella hyvän talon ja että kaikki arkkitehtien
suunnittelemat talot olisivat automaattisesti käytännöllisiä, edullisia
rakentaa, tai edes hyvän näköisiä.
> Se, milloin arkkitehdista on eniten hyötyä on hieman ahtaissa, mäkisissä,
> kallioisissa tai muutoin erikoisissa olosuhteissa. Silloin talon
> soveltuminen maastoon, kontrastin haku tai sulauttaminen on sitä oikeaa
> arkkitehtityötä jota ei tekussa opeteta, eikä se taida tulla
Juu, erikoisiin olosuhteisiin tulevan talon pohjan piirtämiseen, tai
edes luonnostelemiseen mä en itse lähtisikään. Itse asiassa en taitaisi
osata piirtää järkevää pohjaa edes tavalliseen rinnetaloon, mutta me
haluttiinkin talo yhteen tasoon ja ostettiin tontti sen mukaan.
t.Tero
Jyri Hakola
> Juu yksi rasia seinään a 15 euroa, Lidlistä 6-rasian jatkojohto
> 5 euroa. Taas asioita, jotka nyt jälkeenpäin osaisi välttää
> mutta siinä vaiheessa ajatteli, että ei kai pistorasioita voi
> liikaa olla.
Hmm.. mahdatkohan olla sinä itse joka pitää noita jatkojohtohässäköitä
puhtaana pölystä :-)
Itse asustelen 70-luvun alun kerrostaloasunnossa jossa noita "kalliita"
pistorasioita ei juuri liikoja ole enkä edes enää uskalla laskeskella
kuinka monta metriä tähän kämppään on asennettuna jatkojohtoa,
haaroituskappaletta, ethernet-kaapelia, kaiutinkaapelia ja muuta
pirullista pölypesää ja olen hetki hetkeltä enemmän ja enemmän
vakuuttuneempi siitä että pistorasioita ei kertakaikkiaan voi olla
liikaa :-)
PJK
"T Soukko" <di...@surfeu.fi> wrote in message
news:B1jdb.336$9V2...@reader1.news.jippii.net...
<yleistys>
Omat havainnot ovat samansuuntaisia. Arkkitehdiltähän voi tietysti tilata
sellaiset tilat kuin haluaa. Joissakin asuntomessutaloissa on ilmeisesti
arkkitehti päästetty vapaammin "toteuttamaan itseään".
Monesti arkkitehdin suunnittelemissa taloissa ei myöskään sailytetä,
käsitellä tai kuivata pyykkiä. Useissa asuntomessutaloissa käytetään
kertakäyttövaatteita, jotka laitetaan roskakoriin käytön jälkeen.
Vaatekauppa tuo sitten aamulla uudet.
Tai sitten ne kuivataan olohuoneessa telineellä. Tämähän on tyypillistä
kerrostaloissa. Ilmeisesti arkkitehdit ovat kerrostalossa asuvia sinkkuja,
jotka ei tiedä perhe-elämän tarpeista hölkäsen pöläystä ...
</yleistys>
i k
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
news:_J_cb.430$jQ...@read3.inet.fi...
> > En suinkaan yrittänyt väittää arkkitehtejä
> > käyttökelvottomaksi ammattikunnaksi,
> > mutta tavanomaisella pientaloalueella
> > jo kaavamääräyksien perusteella talot
> > ovat niin ennalta-arvattavia, että arkkitehdin
> > työ opn silkkaa ajan ja rahan haaskausta.
>
> Hyvin tykität Rauno ja pelkkää asiaa. Lisään vain yhden seikan, joka sulta
> unohtui. Ihmiset, jotka haluavat pientaloprojektiinsa arkkitehdin
> suunnittelemaan, eivät ota sitä sen vuoksi, että se olisi jotenkin
järkevää
> tai käytännöllistä. Tai siksi, että siten säästettäisiin mitään tai
> saataisiin tehoneliöitä plää plää.. Koko homman tarkoitus on PRÖYSTÄILLÄ.
> Jotta päästään nokka pystyssä myöhemmin leuhkimaan muille, että tämä on
> ARKKITEHDIN suunnittelema talo. Olkoon kuinka päin peetä tehty sitten kuin
> onkin, niin se saa rahvaan nöyräksi, kun tasan tarkkaan tietää, että EI
OLE
> HALPA TALO, EI. Ei ollut halpa suunnitellessa ja vielä vähemmän
> rakennettaessa.
Arkkitehtien maine ehkä syyttäkin pilaantuu koska mainoksissa lämätään
"arkkitehdin suunnittelema" kaikkiin kohteisiin, joissa ei ole muuta
mainostettavaa. Eli jos kohde on epäonnistunut tai erikoinen niin
pönkitetään myyntiä arkkit.suun. lauseilla. Samoin uudet asukkaat
perustelevat itselleen ja tutuilleen toimimatonta asuntoaa arkkitehdin
suunnittelemana.
Talon suunnittelu ei ole huono siksi että sen on arkkitehti suunnitellut
vaan siksi että se on huonosti suunniteltu. On taloja, joita
myydään/yritetään myydä arkkitehdin nimellä ja taloja, joista kysytään kuka
sen on suunnitellut. Toimivimman suunnittelijat eivät yleensä ole niitä
nimekkäimpiä.
Arkkitehti monasti pääsee projektiin mukaan siinä vaiheessa kun suurin osa
tulevista kuluista muodostuu. Myöhemmin on vaikea paikata huonon
suunnittelun aiheuttamaa ongelmaa. Tämä vielä korostaa arkkitehtien
perjantai tuotosten huonoa mainosta. Totuus kuitenkin on että hyvä ja
kokenut arkkitehti (tai muu talon suunnittelija) voi saada aikaan
merkittävimmät säästöt projektissa. Toisaalta suunnittelija ei usein pääse
valvomaan ja päättämään toteutuksesta. Aivan liian usein tulee vastaan että
toteutuksen myöhemmissä vaiheissa oijotaan ja tehdään "halpoja" ratkaisuja.
Ketjussa myöhempänä työskentelevä usein sysää oman tuotoksensa puutteet
edellisen portaan syyksi.
Talon suunnittelijan tittelillä on kokemusta ja taitoa huomattavasti
pienempi merkitys lopputulokselle. Kannattaa kysellä ja katsella mitä
suunnittelija on saanut aikaisemmin aikaiseksi. Kannattaa ehkä valita, joku
jolla on takana useita ko rakennustyypin toteutuksia eikä sitä, joka on
pitänyt näyttelyitä tunnetuissa gallerioissa...
Ei kannata yleistää negatiivisesti arkkitehtien tuotoksilla. Heissä on
talonsuunnittelijoita ja taiteilijoita. Pitää vaan katsoa kumpaa haluaa ja
kummasta maksaa.
ik
Eero
> > lupautuneet talkoisiin. Mitä voisi teettää talkoilla?
Talkoot ovat sosiaalinen tapahtuma, niiden varaan projektiaan ei kannata
koskaan suunnitella. Parhaimmillaan talkoissa syntyy jälkeä hurjaa vauhtia,
pahimmillaan jälki on sellaista että korjaamiseen menee enemmän aikaa kuin
siihen että olisi tehnyt homman yksin.
Jos innokkaita kavereita löytyy, kannattaa talkoita toki pitää. Tärkeintä on
se että porukalle on riittävästi syötävää/juotavaa, ja selkeät ohjeet siitä
mitä ollaan tekemässä. Siivoaminen on yksi parhaista talkoohommista, siinä
ei juuri voi virheitä tehdä ja työn jälki palkitsee heti. Pihatyöt on toinen
helppo talkookohde. Samoin maalaus.
jp
> Se, milloin arkkitehdista on eniten hyötyä on hieman ahtaissa,
> mäkisissä, kallioisissa tai muutoin erikoisissa olosuhteissa. Silloin
> talon soveltuminen maastoon, kontrastin haku tai sulauttaminen on sitä
Yksi tähän sopiva esimerkki, joka sai minun "arkkitehtivihani" orastamaan:
lähistölle rakennetaan yhtiötä tontille, joka on pitkä, kapea, kallioinen ja
keskellä tonttia on jyrkkä mäki. Taloista tulee pohjakuvien perusteella
mielestäni kohtuullisia. Pari parveketta tosin osoittaa suoraan naapuriin.
Naapureiden kanssa ihmeteltiin paria seikkaa, jotka saivat ko. ammatikunnan
edustajan toimintatapoja arvostelemaan. Ensiksikin heti alkuun tontilta
kaadettiin kaikki puut ja kaavittiin kaikki kasvillisuus pois. Rakennuttajan
mukaan "näitä puita ei ole mukana arkkitehdin suunnitelmassa". Toiseksi
jyrkän maäen kohdalla joudutaan tekemään täyttöjä, jotta siihen saadaan
ajoväylä. Täyttö aiheuttaa naapurissa olevalle asunnolle suuria
pihamuutoksia, koska muuten sen piha jäisi melkoiseen kuoppaan. Jos ajoväylä
olisi suunniteltu parempaan kohtaan, täytöt olisi saatu helpommin ja myös
tuon naapurin kannalta paremmin.
Nämä kaksi seikkaa olisi varmasti arkkitehdinkin taidoilla saatu toteutettua
paremmin, jos herra olisi käynyt tontilla edes kerran. Vaan ei rakennuttajan
mukaan ole - eikä tule.
Pekka Huhta
>Itse asustelen 70-luvun alun kerrostaloasunnossa jossa noita "kalliita"
>pistorasioita ei juuri liikoja ole enkä edes enää uskalla laskeskella
>kuinka monta metriä tähän kämppään on asennettuna jatkojohtoa,
>haaroituskappaletta, ethernet-kaapelia, kaiutinkaapelia ja muuta
>pirullista pölypesää ja olen hetki hetkeltä enemmän ja enemmän
>vakuuttuneempi siitä että pistorasioita ei kertakaikkiaan voi olla
>liikaa :-)
Niinhän ne sanoo. Villein näkemäni esimerkki oli yhden uuden talon
olohuoneen erkkerissä. Erkkerissä oli yksi töpseliryhmä sivuseinillä ja
niillä viistoilla seinänpätkillä ja kaksi sillä pidemmällä
erkkeriseinällä. Kattoon oli töräytetty kaksi töpseliä. Etäisyys näistä
kahdeksasta töpselistä lähimpiin muilla seinillä oleviin oli siinä pari
metriä. Siellä taisi olla antennipistokkeitakin kolme kappaletta.
Ennen sen erkkerin näkemistä olin itsekin sitä mieltä ettei töpseleitä voi
olla liikaa. Kyllä mä nyt tiedän paremmin :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Rauno Kangas
viestissä:bl7e2e$aed$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Ei kannata yleistää negatiivisesti arkkitehtien tuotoksilla. Heissä on
> talonsuunnittelijoita ja taiteilijoita. Pitää vaan katsoa kumpaa haluaa ja
> kummasta maksaa.
>
> ik
Nyt on tulkittu kannanottoni kovin arkkitehtivastaiseksi.
Sellaiseksi sitä ei ollut tarkoitettu. Muistuttaisin keskuste-
lijoitten mieleen otiskon (Miten säästää...). Otsikon kysy-
mykseen vastasin, ettei pientalossa - etenkään edullisuuteen
tähtäävässä projektissa - tarvita arkkitehtisuunnittelijaa vaan,
että asiakas itse valveutuneen rakennesuunnittelijan avustuk-
sella säästää arkkitehtipalkkiosta suurimman osan ja myös
talon suunntteluratkaisut tulevat tehdyksi kustannusohjauksella.
piiska
> Ei kannata yleistää negatiivisesti arkkitehtien tuotoksilla. Heissä on
> talonsuunnittelijoita ja taiteilijoita. Pitää vaan katsoa kumpaa haluaa ja
> kummasta maksaa.
Hyviäkin arkkitehtejä on, mutta miksen saa haukkua huonoja ilman, että sinä
yleistät sen koskemaan kaikkia arkkitehtejä?
Joka tapauksessa, peruspientalokohteessa ei kannata arkkitehtia käyttää
juuri milloinkaan, mikäli kustannukset ovat merkitsevä tekijä. Arkkitehti on
korkeakoulutettu tehtäväänsä ja tuntitaksa on sen mukainen. Halvempia ja
hommaan riittäävän päteviä suunnittelijoita yleensä löytyy.
Mika
suunnittelu. Mikäli tavaran toimitukset, ajoritit, varastointi, sadesuojaus,
jätehuolto yms. on suunniteltu väärin, niin puolet ajasta menee tavaroiden
siirtelyyn. Itseasiassa työmaan säännöllisellä siivouksellakin voittaa
helposti paljon työn jouhevuutena. Ja hyvin suunnitelty tavaran
toimitus/varastointi minimoi sitä kirottua materiaalihukkaa, ja estää märän
tavaran joutumisen seinän sisään (mikä tulee vielä kalliimmaksi).
Ville ®
on
> korkeakoulutettu tehtäväänsä ja tuntitaksa on sen mukainen. Halvempia ja
> hommaan riittäävän päteviä suunnittelijoita yleensä löytyy.
ystäviltä millaisia heidän tuntilaskutuksensa pahimmillaan ovat?
Rakennesuunnittelijoillahan pientalon suunnittelussa taksat valoisina lienee
SKOLin mukaan siinä 60e/t huippeilla.
--
Ville
Ville ®
Tässä oli varmaankin kyse siitä "kontrastin hausta" :-)
--
Ville
piiska
> ystäviltä millaisia heidän tuntilaskutuksensa pahimmillaan ovat?
> Rakennesuunnittelijoillahan pientalon suunnittelussa taksat valoisina
lienee
> SKOLin mukaan siinä 60e/t huippeilla.
Jaa että pahimmillaan? Taivas on varmaan engeleillä kattona :-)
Kyllä yhteen omakotitaloon saa asiaan kunnolla perehtyvät arkkitehti yhden
15000 euroa palamaan ilman sen suurempaa ponnistelua :-) Työmääristä en osaa
sanoa mitään, mutta parhaimmillaan eivät käy edes tontilla, joten epäilen
tuon summan saavutettavan saavutettavan lähinnä valokopiokoneen ääressä pari
tuntia urakoimalla ja parilla asiakkaan kahvituspalaverilla :-)
Kerttu Pollari-Malmi
> Kyllä yhteen omakotitaloon saa asiaan kunnolla perehtyvät arkkitehti yhden
> 15000 euroa palamaan ilman sen suurempaa ponnistelua :-) Työmääristä en osaa
> sanoa mitään, mutta parhaimmillaan eivät käy edes tontilla, joten epäilen
> tuon summan saavutettavan saavutettavan lähinnä valokopiokoneen ääressä pari
> tuntia urakoimalla ja parilla asiakkaan kahvituspalaverilla :-)
Perustuukohan tuo johonkin todelliseen projektiin vai onko se täysin
mutu-tuntumaa? Meiltä talomme laajennuksen (asuinpinta-ala 68 neliötä
+ kellari) suunnitellut TKK:lta
valmistunut arkkitehti laskutti 1990-luvun loppupuolella
150 mk/tunti + ALV. Koko laajennuksen suunnittelu + arkkitehdin osuus
valvontatöistä oli yhteensä suuruusluokkaa 20000 mk. Lisäksi tuli
muutama tuhat markkaa ylimääräisiä kustannuksia siitä, että monta
vuotta kestäneen suunnitteluprojektin kuluessa muutimme itse varsin
perusteellisesti toiveitamme siitä, minkä kokoisen laajennuksen
haluamme. (Suunnittelun pitkä kesto johtui meistä eikä arkkitehdista.)
Suunnittelutyön kuluessa arkkitehti kävi luonnollisesti useita
kertoja kotonamme (= laajennustyömaalla).
Ainakin omasta mielestämme saimme hyvin paljon vastinetta arkkitehdille
maksamillemme rahoille. Pohjan toimivuutta pystymme kyllä arvioimaan
hyvin itsekin. Mutta arkkitehti pystyi aivan eri tavalla valottamaan
meille esimerkiksi sellaisia asioita, miten päivänvalo tulee mihinkin
tilaan, millaisia näkymiä avautuu mistäkin jne. Mutta ennen kaikkea
hänellä oli hyviä ideoita siitä, miten haluamme tilat saa järjestettyä
käytettävissä olevalle paikalle. Kieltämättä tilanne oli kuitenkin
paljon hankalampi kuin uutta omakotitaloa rakennettaessa. Meillä oli
ja omakotitalo suunnilleen keskellä suhteellisen pientä tonttia ja
laajennus piti saada liitettyä järkevästi jo olemassaolevaan taloon.
Kerttu Pollari-Malmi
Juha Ruismäki
> Monesti arkkitehdin suunnittelemissa taloissa ei myöskään sailytetä,
> käsitellä tai kuivata pyykkiä.
Minulla on viimeistelyä vaille valmiina arkkitehdin suunnittelema
talo jossa on nimenomaan arkkitehdin ehdotuksesta kuivaushuone.
Kuivausrumpu on tietenkin selvästi halvempi vaihtoehto, mutta
pari kolme neliötä kuivaushuoneeksi maksaa ehkä 1000 euroa / neliö
eli kovin suuri hintaero ei sitten enää ole.
Muutenkin olen erittäin tyytyväinen omaan arkkitehtiini. Hän
ei ollut pelkkä taiteilija, vaan ajatteli käytännön asioita.
Sain esimerkiksi neuvon laittaa 100 mm levyvillan puhallus-
villaa ennen, koska epäili että vähän hankalampaan kattomuotoon
puhaltajat vaan roiskivat päädystä sinne päin ja pelkällä
puhallusvillalla jää tyhjiä paikkoja.
Kattotuoleja sitten tuli yhdeksän erilaista, eli jossain se
arkkitehdinkin jälki näkyy.
Juha
PJK
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3F799D...@genera.sci.fi.invalid...
Hienoa !
Arvaan, että kuivaushuoneesi on kolmion muotoinen... Heh, ei tässä mitään
arkkitehtivihaa olla synnyttämässä.
Villa on hyvä laittaa senkin takia, että lämmöt pysyvät alkuun varsinkin
kesäaikaan 10 cm villalla aivan riittävästi.
piiska
> talo jossa on nimenomaan arkkitehdin ehdotuksesta kuivaushuone.
> Kuivausrumpu on tietenkin selvästi halvempi vaihtoehto, mutta
> pari kolme neliötä kuivaushuoneeksi maksaa ehkä 1000 euroa / neliö
> eli kovin suuri hintaero ei sitten enää ole.
Mahtaako muuten riittää 1000 egee neliö ton kuivaushuoneen hinnaksi? Ainakin
puurakenteita sisältävässä talossa se lienee syytä diffuusioeristää
saunanomaisena tilana. Lisäksi sinne kopperoon tarttee varmaan ostaa
jonkinnäköinen kuivain. Sanoisin, että hintaa tulee aika tavalla. Ehkä
järkevämpää on suunnitella sittenkin sauna monikäyttötilaksi ja kuivata
vaatteet jatkossakin siellä. 3 neliön kuivaushuoneella ei tee yhtään mitään
muuta kuin kuivaa niitä vaatteita. Semmoinen tila maksaa kuitenkin 4000-5000
euroa rakentaa ja varata sitä tarkoitusta varten. Sillä rahalla ostaisi
varmasti usemmankin kuivauskaapin.
Perhanan kalliiksi ne tommoiset arkkitehdit vaan tulee. Eivät osaa ajatella
maalaisjärjellä vaan kengänlankkaustakin varten teetetään oma kopperonsa.
Juha Ruismäki
> Ainakin puurakenteita sisältävässä talossa se lienee syytä
> diffuusioeristää saunanomaisena tilana. Lisäksi sinne kopperoon
> tarttee varmaan ostaa jonkinnäköinen kuivain.
Seiniin ajattelin vetää muovitapetin ja kattoon jättää ihan
kipsilevy + maalipinnan. Tietysti kosteussulun voisi tuohon
kattoonkin varmuuden vuoksi sivellä. Muuten tilan hinta on
ihan tyhjän kalusteettoman tilan hinta. Eikä koneellisen
ilmanvaihdon lisäksi mitään muuta kuivuria tosiaan tarvita.
Hyvin kuivui testipyykki yön aikana.
> Ehkä järkevämpää on suunnitella sittenkin sauna
> monikäyttötilaksi ja kuivata vaatteet jatkossakin siellä.
No ehkä ei olisi järkevää. Helevetti jos se sauna on aina
täynnä pyykkiä kun sitä meinaa lämmittää. Normaalistihan
ne pyykit riippuvat pesuhuoneessa joko kiinteillä naruilla
tai telineellä. Se riittää joillekin.
> 3 neliön kuivaushuoneella ei tee yhtään mitään muuta kuin kuivaa
> niitä vaatteita.
Sitä varten se kuivaushuone onkin. Plussana vielä, että laiska
voi pitää niitä siellä roikkumassa pitempäänkin eikä tarvi
välttämättä heti olla niitä keräilemässä. Ja hyllyillä tilasta
tulee tarvittaessa vaatehuone.
Juha
piiska
> kipsilevy + maalipinnan. Tietysti kosteussulun voisi tuohon
> kattoonkin varmuuden vuoksi sivellä. Muuten tilan hinta on
> ihan tyhjän kalusteettoman tilan hinta. Eikä koneellisen
> ilmanvaihdon lisäksi mitään muuta kuivuria tosiaan tarvita.
Kyseiset menetelmät eivät kyllä estä kuuman ilman saostamaa vesihöyryä
painumasta melko pitkällekin rakenteisiin ja jäähtymästä (kondensoitumasta)
siellä.Siveltävät kosteussulut ovat yhtä tyhjän kanssa yli +40 Celsiuksen
lämpötiloissa ja höyrynpainetta vastaan. Saunoista tuttu
alumiinihöyryndiffuusiopaperi on ainoa kelvollinen.
> Hyvin kuivui testipyykki yön aikana.
Epäilemättä ja onko tietoa vielä, kuinka hyvin kyseisen virityksen takana
olevat rakenteet kostuivat yön aikana? :-)
> No ehkä ei olisi järkevää. Helevetti jos se sauna on aina
> täynnä pyykkiä kun sitä meinaa lämmittää. Normaalistihan
> ne pyykit riippuvat pesuhuoneessa joko kiinteillä naruilla
> tai telineellä. Se riittää joillekin.
Saunan jälkilämmöllä meitil kotona on eräätkin pyykit kuivatettu. Hyvin on
pärjätty.
> Sitä varten se kuivaushuone onkin. Plussana vielä, että laiska
> voi pitää niitä siellä roikkumassa pitempäänkin eikä tarvi
> välttämättä heti olla niitä keräilemässä. Ja hyllyillä tilasta
> tulee tarvittaessa vaatehuone.
No kyl maar ja kun rakentaa vielä 50 metrin uima-altaankin ja 40 m2
sisäsulkiskentän itselleen, niin eipä tartte lähteä kunnan tiloihin kuntoa
ylläpitämään. Ai hei mutta tossa otsikossa luki jotain penninvenytyksestä?
No eihän se meitä koske, RAKENTAMINEN on nimittäin TOSIMIESTEN hommaa eikä
sovellu PERSAUKISILLE.
junnu
> > Monesti arkkitehdin suunnittelemissa taloissa ei myöskään sailytetä,
> > käsitellä tai kuivata pyykkiä.
>
> Minulla on viimeistelyä vaille valmiina arkkitehdin suunnittelema
> talo jossa on nimenomaan arkkitehdin ehdotuksesta kuivaushuone.
> Kuivausrumpu on tietenkin selvästi halvempi vaihtoehto, mutta
> pari kolme neliötä kuivaushuoneeksi maksaa ehkä 1000 euroa / neliö
> eli kovin suuri hintaero ei sitten enää ole.
Kuivausrumpu on aivan omaa luokkaansa pyykin kuivattamiseen , usein
puuttuu tila pyykin käsittelyyn .
junnu
Juha Ruismäki
> Kyseiset menetelmät eivät kyllä estä kuuman ilman saostamaa
> vesihöyryä painumasta melko pitkällekin rakenteisiin
Enkös hei juuri päässyt sanomasta, että mitään kuumailmapuhallinta
sinne ei nimenomaan tule eikä tarvita. Sellaisella varmaan
puhaltaisikin kostean ilman iloisesti rakenteisiin.
> No kyl maar ja kun rakentaa vielä 50 metrin uima-altaankin ja 40 m2
> sisäsulkiskentän itselleen, niin eipä tartte lähteä kunnan tiloihin
> kuntoa ylläpitämään.
Niin unohtuikin 2,5 neliön kuivaushuone on noiden kanssa melko
lailla samassa luokassa. Nyt sitten lopetan trolli-Torstin kanssa
vänkäämisen, huudata välillä jotakin muuta.
Juha
Jouni Saari
"junnu" <van...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:16bcc36b.03093...@posting.google.com...
> Kuivausrumpu on aivan omaa luokkaansa pyykin kuivattamiseen , usein
> puuttuu tila pyykin käsittelyyn .
>
Kondensoiva kuivausrumpu pyykkinarujen vieressä on hyvä idea. Rumpu kuivaa
lämpimällä ilmapuhalluksella pyykit:-). Meillä rumpuun menee puolet
pyykeistä kuivumaan ja lopuista puolet hiukan pöllytettäviksi, eli paidat ja
suorat housut on vain muutaman minuutin hiukan suoristumassa. VArsin paljon
kuivataan narulla, yleensä rumpu pyörii samaan aikaan.
Kuivausrumpu kerää lakanoista ja pyyheliinoista pölyt, mutta kaikkea ei voi
laittaa rumpuun. Eli kuivaustila on siltikin hyvä olla.
Ei se alumiinipaperikaan muistaakseni hirveän kallista ollut, ja ellei ihan
saunaa tee, voisi höyrysulku olla myös pintalevyn takana, mutta sitten ei
muovitapetteja saa laittaa pintaan tuplahöyrysulkuksi. Suhteellisen
kosteuden pitää olla kurissa, eikä seinässä saa olla kylmiä kohtia, muuten
tulee märkä kipsilevy. Tai mikä estää tapetoimasta alumiinilla, kattoon
sitten lämpökelmu, niin tulee IR-kuivuri:-).
Kari Kankaanpää
"Hommaa projektiin vastaava/joku muu henkilö joka toimii/on toiminuttarjouksia omissa nimissäsi."
ostajana useammassa taloprojektissa ja jolla on pitkä kokemus OKT-hommista.
Hänen kauttaan saat rakennustarvikkeet 10-20% halvemmalla kuin jos pyydät
Em. vinkki on paras! Olen itse rakentanut v. 2003 valmistuneen talon ja jos amatööri lähtee etsimään urakoitsijoita, niin saa vain tapella niiden kanssa. Käytä ammattilaista vastaavana mestarina, äläkä ota "halpaa mestaria". Kysy vastaavalta referenssejä ja haastattele aikaisempia asiakkaita. Käytä hänen suhteitaan mahdollisimman paljon, ammattilaista ei voida/uskalleta kusettaa.
**********************************
Kari Kankaanpaa
HOME:
kari.ka...@pp3.inet.fi
**********************************************
junnu
> "junnu" <van...@luukku.com> kirjoitti viestissä
> news:16bcc36b.03093...@posting.google.com...
>
> > Kuivausrumpu on aivan omaa luokkaansa pyykin kuivattamiseen , usein
> > puuttuu tila pyykin käsittelyyn .
> >
>
> Kondensoiva kuivausrumpu pyykkinarujen vieressä on hyvä idea. Rumpu kuivaa
> lämpimällä ilmapuhalluksella pyykit:-). Meillä rumpuun menee puolet
> pyykeistä kuivumaan ja lopuista puolet hiukan pöllytettäviksi, eli paidat ja
> suorat housut on vain muutaman minuutin hiukan suoristumassa. VArsin paljon
> kuivataan narulla, yleensä rumpu pyörii samaan aikaan.
>
valtavan määrän nukkaa sihtiin .
> Kuivausrumpu kerää lakanoista ja pyyheliinoista pölyt, mutta kaikkea ei voi
> laittaa rumpuun. Eli kuivaustila on siltikin hyvä olla.
Meillä kuivataan kaikki rummussa , siis talvella , kesällä narulla
ulkona .
junnu
Juha Ruismäki
> niiden kanssa. Käytä ammattilaista vastaavana mestarina, äläkä ota
> "halpaa mestaria". Kysy vastaavalta referenssejä ja haastattele
> aikaisempia asiakkaita.
Niin ja "vastaavaa mestaria" haettaessa kannattaa sitten
tarkentaa, mitä tuohon tehtävään kuuluu. Periaatteessa
pelkkään vastaavan mestarin toimenkuvaan kuuluu ainoastaan
kunnan rakennusvalvonnan jatkeena toimiminen. Siitä eteenpäin
titteli taitaa olla "valvoja". Paremmin asiasta tästä linkistä:
<http://groups.google.fi/groups?th=e8955f17c86ac54a>
Itse en aloittaessani ymmärtänyt tätä eroa ja otin useammaltakin
taholta hyväksi kehutun mestarin sukulaismiehen sijasta, koska
tämä asui vähän kauempana eikä olisi ehtinyt palkkatöiden takia
kovin tiiviisti osallistua rakentamiseen ja ajattelin samaan
tapaan, että halpa mestari ei kannata.
Käytännössä mestari sitten kävi silloin tällöin pyörähtämässä
työmaalla, katseli vähän aikaa ympärilleen ja totesi että
sellaista täällä. Ihan saman olisin saanut monen käyttämältä
"nimelliseltä" mestariltakin. Vielä ilman sitä jokakertaista
radon-suojausnalkutusta. (Tontti tiukkaa savimaata, jossa ei
merkittävää radon-riskiä ole.)
Juha
Harri Toivonen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> wrote in message
> > Niin ja varsinkin rakentaa järkeviä neliöitä. Säästämisen voi aloittaa
> > hankkimalla pätevän arkkitehdin/suunnittelijan (eli suunnittelussa ei
> > ainakaan kannata säästää). Sen hyvän arkkitehdin löytäminen onkin sitten
> > toinen juttu.
>
> Arkkitehti on kyllä yliammuntaa. Tavallisen suomalaisen perheen pienkodin
> tekeminen on normaalitontille sen verta läpihuutojuttu, että rutinoitunut
> suunnittelija riittää. Arkkitehdissä on se ongelma, että ne on
> ylikoulutettuja ja luulee olevansa taiteilijoita. Siten siinä porukassa on
> hitosti liikaa sellaisia pintaliitäjiä, jotka ei päästä käsistään mitään
> piirtämättä siihen eskon puumerkkiään (jotain kikkailua, joka tulee sulle
> helvetin kalliiksi ja on epäkäytännöllinen).
Minusta arkkitehti voisi olla paikallaan, jos haluaa jonkun erikoisen
rakennuksen.
Perustalon löytää aivan varmasti ihan yhtä toimivan, kun vain tietää mitä
haluaa,
ottaa huomioon tontin ilmansuunnat ja pitäytyy pois niistä kalliista
ratkaisuista.
Tämä on minusta myös paras tapa säästää rakennusprojektissa! Viittaan siis
kintaalla esimerkiksi usempiosaisiin kattoihin, monikulmaisiin
pohjaratkaisuihin,
eri suuntaisiin harjoihin yms.
> Kannattaa aloittaa tutustumalla suomalaisten tyyppitalovalmistajien
pohjiin.
> Taloteollisuus on 20-30 vuodessa ehtinyt kelamaan kaikki mahdolliset
pohjat
> läpi, joten siellä rupee oleen aika tehokkaat pohjat lähtöön kuin lähtöön.
> Sieltä löytyy nykyään myös korotettua kattoa ym. takavuosien
> arkkitehti-gimmickiä, jos sellaista tarttee projektiinsa. Pääsee paljon
> halvemmalla ja lopputulos on normaalikäyttöön riittävän näyttävä, jos se
on
> uuden hankkimisen peruste (kuten usein on, pröystäily on eräs Maslowilta
> unohtuneista perustarpeista).
Näin juuri.
> Tyyppitaloa tontille sovitellessa kannattaa muistaa pari juttua. Suomessa
> pohjoispuoli on auringotonta tilaa. Sinne siis pienet ikkunat ja
sorastetut
> kulkutiet, jos mahdollista. Aamuaurinko killottaa idästä, jos ei ole
mitään
> näköestettä välissä. Sinne kannattaa suunnata makkari/keittiö tai mikä
> tuntuu parhaalta aamuauringossa. Ilta-aurinkoon useimmat tykkää laittaa
> terassin tapaisen vilvoittelupaikan. Saunasta kannattaa katso varsin suora
> reitti sinne vilvoittelimoon jne. Varalämmönlähde miel. keskelle taloa.
Jos
> ei noilla jutuilla taklaa 90% "pätevän suunnitelijan" tekemistä jipoista,
> niin jo on kumma.
Juu ja itse tykkään herätä aamuaurinkoon ja viettää iltaa auringonlaskussa
ja
kodinhoitohuone pitää olla paikassa, josta pääseen helposti ulos.
> Muuten, sekin voi mennä pahasti p:seelleen, jos arkkitehti rupee vääntään
> jotain city-ihmisten varttuneiden pesää yhdellä makkarilla. Semmoinen talo
> on käytännössä edelleenmyymiskelvoton, jos sattuisi pälkähtään myöhemmin
> päähän myyntiajatus. Käytännössä jo vain 2 mh:n talo on vaikea myydä.
> Myöskin tyyppitaloissa on usein semmoisetkin asiat kunnossa, että kun on
2.
> kerroksen ratkaisu, niin alakerrassa on vähintään yksi makkari ja siellä
> wc/suihku. Näin vanhana raihnaisena invalidinakin pääsee vielä kotiinsa
> nukkumaan :-)
Aivan ja pitääkö makkarin olla iso? Tästä löytyy varmasti montaa mieltä,
mutta
minusta makkarit ovat nukkumista varten eli 10 neliötä riittää mainiosti ja
oleskelutilat mielummin riittävän tilavia ja avaria. Myöskään keittiön ei
tarvitse olla iso, kunhan siellä on hyvät ja toimivat kaappitilat ja asiat
muutenkin
kohdallaan.
Sitten kun on pohja olemassa, kannattaa miettiä miltä näyttää kun tulee
jokaiseen
'tilaan' ja tyypilliset kulkureitit, kun lapset ovat eri-ikäisiä. Ainakin
yksi makkari
kannattaa olla myös ulko-oven läheisyydessä niin se on varma valinta sille
murkulle
aikanaan!
Harri
jp
news:blh511$2gf9$1...@bowmore.utu.fi:
> Aivan ja pitääkö makkarin olla iso? Tästä löytyy varmasti montaa
> mieltä, mutta
> minusta makkarit ovat nukkumista varten eli 10 neliötä riittää
> mainiosti ja oleskelutilat mielummin riittävän tilavia ja avaria.
Montaa mieltä löytyy: kymmenen neliötä yhden lapsen makuuhuoneeksi on kyllä
liian pieni. Meillä vähän yli 11 ja sekin on liian pieni vaikka lapsilla on
lisäksi yhteinen leikki-askarteluhuone. Aikuisten makuuhuoneeksi 16 on
sopiva.
> 'tilaan' ja tyypilliset kulkureitit, kun lapset ovat eri-ikäisiä.
> Ainakin yksi makkari
> kannattaa olla myös ulko-oven läheisyydessä niin se on varma valinta
> sille murkulle
> aikanaan!
Meidän taloon on joku suunnitellut ´lasten siiven´ siten että siinä on oma
sisäänkäynti. Jos menee välit poikki pahasti niin voin erottaa siiven
rakentamalla väliseinän :) Oikeasti tuossa lienee ajateltu että siiven voi
asuttaa vuokralaisilla. Siellä on oma wc ja valmius tehdä keittokomero.
Vesa
> talo jossa on nimenomaan arkkitehdin ehdotuksesta kuivaushuone.
Vaan tuohan kuulostaa kätevältä. Vielä kun laitat kuivaushuoneeseen
kuivausrummun niin se on hyvä komero varastoida käsitelty ja käsitelemätön
pyykki pois silmistä.
-VJ- (nimim. pesukone ja kuivausrumpu pesuhuoneessa, pukuhuoneena takkahuone
jonka pöytä ja tuolit kokoajan täynnänsä puhdasta ja likaista vaatetavaraa)
Kerttu Pollari-Malmi
> järkevämpää on suunnitella sittenkin sauna monikäyttötilaksi ja kuivata
> vaatteet jatkossakin siellä. 3 neliön kuivaushuoneella ei tee yhtään mitään
> muuta kuin kuivaa niitä vaatteita.
> ...
> Perhanan kalliiksi ne tommoiset arkkitehdit vaan tulee. Eivät osaa ajatella
> maalaisjärjellä vaan kengänlankkaustakin varten teetetään oma kopperonsa.
Meidän perheen mielestä kyllä jokapäiväinen asumismukavuus parani
aivan olennaisesti, kun onnistuimme raivaamaan kodinhoitohuoneen
nurkasta vajaa 1,5 neliötä sellaista tilaa, jota ei käytetä mihinkään
muuhun kuin pyykin kuivaukseen. Aikaisemmin pyykit oli kuivattu saunan
yhteydessä olevassa kylppärissä ja oli tosi tylsää, kun suihkuun meneminen
tai saunominen piti aina aloittaa sillä, että siirsi kuivumassa olevat
vaatteet pois tieltä. Lisäksi pyykinpesu piti ajoittaa siten, että
vaatteet ehtivät kuivua ainakin kohtuullisesti ennen saunomista.
Pyykkien kuivaus saunassa toimii varmasti hyvin 1-2 aikuisen perheessä,
jossa pyykinpesukertoja viikossa on aika vähän. Lapsiperheessä, jossa
pestään pyykkiä päivittäin, asumismukavuutta kasvattaa selvästi, jos
pyykin kuvaukselle on oma tilansa siten, että pyykit eivät ole minkään
muun toiminnon tiellä.
Kerttu Pollari-Malmi
Esa Sakkinen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti:
> Nyt on tulkittu kannanottoni kovin arkkitehtivastaiseksi.
> Sellaiseksi sitä ei ollut tarkoitettu. Muistuttaisin keskuste-
> lijoitten mieleen otiskon (Miten säästää...). Otsikon kysy-
> mykseen vastasin, ettei pientalossa - etenkään edullisuuteen
> tähtäävässä projektissa - tarvita arkkitehtisuunnittelijaa vaan,
> että asiakas itse valveutuneen rakennesuunnittelijan avustuk-
> sella säästää arkkitehtipalkkiosta suurimman osan ja myös
> talon suunntteluratkaisut tulevat tehdyksi kustannusohjauksella.
Oleellisinta on edullisuus eli että tietyllä panostuksella saa
niin paljon haluamaansa kuin mahdollista. Tuon yhtälön
ratkaisuun arkkitehdilla on paras koulutus. Rakennesuunittelija
ymmärtää kustannuksista pääsääntöisesti akselilla halpa-kallis.
Elinkaarikustannuksiin vaikuttaa eniten ns. suuret valinnat,
rakennustapa, -muoto, -materiaalit, toiminnallisuus, viihtyisyys
-> käyttöaste -> kunnossapitomotiivi...
Ja kyllä, yleistit arkkitehdin oman halusi mukaan. :)
Esa Sakkinen, arkkitehti.
Esa Sakkinen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti:
> Ottaen huomioon nykytaiteen ei-esittävyyden ja mauttomuuksin asti menevä
> kokeilevuuden ja estetiikan rajojen rikkomisen, niin jätän vain kaikkien
> takaraivoon muhimaan kysymyksen: onko asiallista, että kokeilevaa
> puuhastelua nimeltä taide harjoitetaan rakennusmassoilla, jotka ovat
> keskuudessamme 50+ vuotta ja jotka maksetaan usein yhteisestä pussista? Jos
> nyt vaikkapa Kauppatorilla sattuu katse osumaan siihen Enson sokeripalaseen,
> niin varsin kallis kokeilu sekin oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla
> paikalla. Varsinkin kun tietää, että sen sokeripalan alta jyrättiin varsin
> kaunis tiilirakenteinen satamamakasiini (kunnostettua Vanhaa Satamaakin
> kauniimpi).
Onko siis hyödyllistä huutaa arkkitehdeista sellaisia, jotka saavat aikaan
vahinkoa. Jos haluamme rakentaa yhteiskuntaa parhaaseen suuntaan, eikö
kannattaisi tukea kuitenkin sitä suurinta osaa ammattikunnasta, joka pyrkii
suunnittelemaan harmonista ympäristöä, toteuttamaan tilaajaan toiveet ja
rakentamaan kestäviä edullisia taloja. Erinomainen on rakennuslain ja
-asetuksen viimeisin päivitys. Siinähän pyritään takaamaan kertarakentajankin
käyttöön riittävä asiantuntemus ja yhteiskunnalle takuu siitä, että joku
kantaa vastuun rakennuksen terveellisyydestä (mitä kaikkea se pitääkin
sisällään) - nimittäin pääsuunnittelija.
Itse olen rakennetun ympäristön kehittävän täydennysrakentamisen kannalla.
Aikakaudet ja ihmiset vaihtuvat. Taannoin ihannoitiin modernismia ja kaiken
uusiksi runnaamista. Siinä olivat mukana lähes kaikki - tilaajat sitä pyysivät
ja suunnittelijat, jotka näkivät tyhjän paperin mahdollisuudet rajattomiksi,
lähtivät mukaan. Huoltoasemakirkonkylät ja -lähiöt, jotka meillä nyt ovat
käsissä, on tuota perua. Jatkossa olisi hyvä tsempata, jottei sorruta
kertakäyttörakentamiseen. Halvin ei ole useinkaan edullista. Muistutettakoon,
että suuren osan rakennuskantamme suunnittelijoista ovat muita kuin arkkitehteja.
Esa Säkkinen, arkkitehti.
Esa Sakkinen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti:
> Edelläkirjoitetulla en halua väittää, että pientalon
> arkkitehtuuriin ei voisi/kannattaisi panostaa, mutta
> toisaalta olen aivan varma siitä, että keskivertoark-
> kitehti on pientalohankkeessa enemmän haitaksi
> kuin hyödyksi - ja hyvistä arkkitehdeistä valtaosa
> vähättelee pientaloarkkitehtuuria.
Kas, olen täysin päinvastaista mieltä:
Keskiverto tarkoittanee yleisimmin esiintyvää (tilastotieteessä).
Yleensä arkkitehdista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Keksiverto-
arkkitehti on aivan hyvä. Pientaloarkkitehtuuria vähättelevä
ei ole hyvä arkkitehti.
Esa.
Esa Sakkinen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti:
> Edullisesti rakentamisen top kymmenen ...
Syntyneitä ajatuksia:
Pelkkä "hyvä rakennusmaa" ei ratkaise elinkaarikustannuksia ensisijaisesti
positiiviseen suuntaan. Rakennukseen ei saa päästää maan kosteuspainetta.
Oleellisinta on riittävän kuivana pysyvä kerros välittömästi lattian
alla ja siihen auttaa pesty salaojasora tai murske plus riittävä kuivatus
salaojin, jne...
Pohjaratkaisuun paneutuminen on hyvä, mutta myös muuten asumisensa ihanteiden
ja nykyisten ongelmien kuvailu suunnittelijalle ja esimerkkien läpikäynti.
Helppo sanoa: "aikatauluta oikein". Eräs nyrkkisääntö on, että rakennuksen
hyvä suunnittelu kestää yhtä kauan kuin lapsen odotus eli n. 9 kk...
Mainonnan nyysiryhmässä jätän omaan arvoonsa, mutta rakennesuunnittelija
tietysti sopii aivan hyvin lupakuvien puhtaaksipiirtäjäksi - suunnittelu
on siihen mennessä tehty. Harmi vain, että jos rakentamisessa ei ole
tarpeeksi arkkitehtivalvontaa, voi käydä niin, että materiaaleja huononnetaan
ja kaikenlaisia harkitsemattomia halvennuksia tehdään niin, että alun perin
suunnitellut elinkaarisäästöt katoavat.
1½ -kerroksisen talon rakentaminen ei takaa mitenkään elinkaariedullisuutta,
jonka perusteluissa myönsit itsekin.
Tämä suoran sähkölämmityksen suosimisohje oli varsinainen allekirjoitus!
Teknisten tilojen jättäminen minimaalisiksi tai kokonaan pois voi tuoda
perustamiskustannuksiin säästöä, mutta useimmiten vaikeuttaa, kun pitäisi
muuttaa ratkaisua.
Julkaisenpa tässä oman suunnittelun huoneentauluni, joka on tietysti
tarkoitettu suunnittelijalle, ei rakennushankkeeseen ryhtyvälle.
Toivottavasti se valaisee kuitenkin arkkitehdin työn taustoja:
1. Tarkista lähtötiedot, selvitä intressiryhmät ja hankkeen motivaatiot.
- hankkeen tavoitteet tulee kirjata kaikille osapuolille mahdollisimman
helppolukuiseksi hankesuunnitelman popularisoiduksi tiivistelmäksi
2. Määritä lähtötason laatuarvot ja lähtötasokustannukset rakennuksen
koko elinkaaren huomioimista voimakkaasti korostaen.
- Rakennuksen arvon säilymiseen vaikuttavat mm. kestävyys ja muuntojoustavuus
3. Selvitä sivusuunnittelijoilta teknisten ratkaisujen periaatteet, vaihtoehdot
ja kustannusvaikutukset.
4. Raportoi rakennuttajalle tehtyjen suunnitteluvalintojen oleellisimmat
vaikutukset hankkeen edullisuuteen.
- suunnitteluvalintoihin navigoituminen tiedostamalla vapausastetilanne
5. Dokumentoi: aikataulut, hankitut ja puuttuvat tiedot, käydyt keskustelut
ja palaverit, ideat, päätökset.
6. Valmistaudu kokouksiin huolellisesti: asialistan mukaiset asiakirjat,
kysymykset, vastaukset, näkemys.
7. Käytä vaiheistettua rakennuslupamenettelyä aina kun mahdollista.
- 1. vaihe: hankesuunnitelma ja mahdolliset lay-out-ideat esisuunnitelmaksi
- 2. vaihe: pääsuunnitelmat, rakennuslupa-asiakirjat
- 3. vaihe: tarkesuunnitelmat arkistoitavaksi
8. Kouluttaudu ja pidä osaamisesi ajan tasalla.
9. Tallenna rakennuksen valmistuttua toteutunut tilanne pääsuunnitelmatasoisena.
- pidä yllä omaa ”oleellisten vaiheiden ja kriittisten aiheiden” arkistoa
10. Kannata kokonaisvaltaista rakennussuunnittelua suosivia aloitteita.
- pääsuunnittelijan nimeämisen edellyttäminen jo hankesuunnitteluvaiheessa.
- taloudellinen ohjaus (verot ja kannustuspalkkiot) demokratian
toteuttamiseksi rakennetussa ympäristössä
Tässä myös edullisuushakuisuuden lista rakennushankkeeseen ryhtyvälle:
1. Rakennuspaikka ja asema maisemassa ja yhdyskuntarakenteessa
2. Kestävä terve käyttötarkoituksen mukainen rakennus
3. Elinkaarikustannusohjaus osana suunnittelua
4. Harmonia - kiistanalaisuuksien välttäminen kaikkiin suuntiin
5. Riittävästi varastointitiloja ja viihtyisyyttä
Esa.
Rauno Kangas
"Esa Sakkinen" <esa.sa...@kase.fi> kirjoitti
viestissä:newscache$f498mh$5f6$1...@mojo.kase.fi...
> Pelkkä "hyvä rakennusmaa" ei ratkaise elinkaarikustannuksia ensisijaisesti
> positiiviseen suuntaan. Rakennukseen ei saa päästää maan kosteuspainetta.
> Oleellisinta on riittävän kuivana pysyvä kerros välittömästi lattian
> alla ja siihen auttaa pesty salaojasora tai murske plus riittävä kuivatus
> salaojin, jne...
Elinkaarikustannuksia - miten trendikästä. Väitin, että
hyvissä perustamisolosuhteissa voi rakentaa edullisemmin
kuin huonoissa. Aika harva asiantuntijakaan löytää asiasta
huomauttamista.
Voisitteko täsmentää, miten pohjamaan laadun huononta-
minen (olettaen, etti etäisyys esim. kaupungin keskustaan
ja palveluihin muutu perustamisolosuhteiden muuttuessa)
voisi vaikuttaa elinkaarikustannuksiin nostavasti. Minä en
keksi mitään medes mahdollista - saati ilmeistä - yhteyttä
tuohon suuntaan (käänteisiä pelkästään).
> Pohjaratkaisuun paneutuminen on hyvä, mutta myös muuten asumisensa
ihanteiden
> ja nykyisten ongelmien kuvailu suunnittelijalle ja esimerkkien läpikäynti.
Sanahelinää. Jokainen työhönsä vakavasti suhtautuva
suunnittelija vain ratkaisee yhtälön:
tontti+asumistarpeet+budjetti=täydellinen talo
Ei siinä ole paljoakaan tilaa arkkitehdin luovuudelle,
kun kaavatontille omakotitaloa tehdään. Talon huone-
järjestyskin syntyy lähes automaattisesti tontin olosuh-
teista ja ilmansuunnista, jjoihin sovitetaan asumistarpeet.
Tietyt huoneet vain sijoitetaan tiettyihin ilmansuuntiin ja
sillä hyvä...
> Helppo sanoa: "aikatauluta oikein". Eräs nyrkkisääntö on, että rakennuksen
> hyvä suunnittelu kestää yhtä kauan kuin lapsen odotus eli n. 9 kk...
Tuo on pelkästään riippuvainen intensiteetistä, jolla asiaa
viedään eteenpäin. Jos istuu arkkitehtinsä kanssa joka
viikko yhdeksän kuukauden ajan, niin tulee koko kylä
suunnitelluksi - tai ainakin koko kylän suunnittelukulut.
Määrätietoisen - loistavaan lopputulokseen tähtäävän -
suunnitteluprosessin voi käsitykseni mukaan viedä läpi
nopeasti ja tehokkaastikin.
> on siihen mennessä tehty. Harmi vain, että jos rakentamisessa ei ole
> tarpeeksi arkkitehtivalvontaa, voi käydä niin, että materiaaleja
huononnetaan
> ja kaikenlaisia harkitsemattomia halvennuksia tehdään niin, että alun
perin
> suunnitellut elinkaarisäästöt katoavat.
Ainakin meillä täälläpäin kaikkein surkeimmin rakennetut
kohteet ovat juuri niitä, joissa nimekkäät arkkitehdit ovat
tarkimmin vahtineet, että heidän pähkähulluja rakennerat-
kaisujaan on pilkuntarkasti noudatettu. Esim. alle viisi
vuotta vanhaa poliisi- ja oikeustaloamme on jo rempattu
700.000 eurolla (lehdessä pari päivää sitten), kun ei
millään meinaa millään pysyä vesi ulkona ja lämpö
sisällä. Ilmeisimmin ongelmat on rakennusosien liittymä-
detaljeissa, jotka arkkitehti halusi tehdä uudella tavalla
(siellä ei ole ulkonevia vesipeltejä ikkunoitten alla ja
talon räystäillä, joita myös ei ole ollenkaan).
> 1½ -kerroksisen talon rakentaminen ei takaa mitenkään
elinkaariedullisuutta,
> jonka perusteluissa myönsit itsekin.
Miten tuo elinkaariedullisuus tähän taas liittyy - en
oikein ymmärrä (vai pitääkö se sana vaan saada
mahtumaan jokaiseen lauseeseen). 1½-kerroksisen
talon rakennuskustannukset tulevat ihan pakosta
edullisemmaksi kuin vastaavat hyötytilat sisältävän
1-kerroksisen talon, koska siinä on vähemmän
vaippaa asuntoneliötä kohti. Sama vaipan vähäisyys
pienentää myös lämmityskustannuksia, mutta ei niin
merkittävästi kuin rakentamiskustannusten puolella.
> Tämä suoran sähkölämmityksen suosimisohje oli varsinainen allekirjoitus!
> Teknisten tilojen jättäminen minimaalisiksi tai kokonaan pois voi tuoda
> perustamiskustannuksiin säästöä, mutta useimmiten vaikeuttaa, kun pitäisi
> muuttaa ratkaisua.
Muistuttaisin taas kerran, että keskustelun alulle
pani kysymys, miten säästää rakentamiskustannuksissa.
Eli kyseessä oli rakentamiskustannusten ei niinkään
elinkaarikustannusten säästäminen. Kaikki rakentamisesta
kiinnostuneet tietävät jo tänä päivänä, että perustamisku-
luiltaan suorasähkö on ylivoimainen ykkönen. Se, että
monella muulla lämmitysjärjestelmällä tuotetaan edulli-
sempi kilowattitunti ei ole mitään tekemistä tämän
kysymyksen kanssa.
> Esa.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Jari Arkko
Hauska seurata kiistelyanne siita tarvitaanko arkkitehteja vai ei.
Tama ehka lienee itsestaanselvyys, mutta minusta olennaisinta on
ennemminkin palkatun henkilon osaaminen ja paneutuminen asiaan,
ei niinkaan ammattinimike. Seka arkkitehdeissa etta rakennesuunnit-
telijoissa on niin hyvia kuin huonoja. Ja erot ovat suuria.
Pitaisi olla nakemysta toimivista ja seuraavallakin vuosikymmenella
silmaa viehattavista taloista. Pitaisi kayda paikalla ja kayttaa
aikaa selvittaen taustoja ja tarpeita hankkeelle. Huonosti
voi tehda seka arkkitehti, rakennesuunnitelija, talofirman
pakettisovelluksen tilaus, tai itse tehty suunnittelu. Esimerkiksi
meidan kunnassa joku paikallinen arkkitehtiprofessori on suunnitellut
kauppakeskuksen joka on rumempi kuin Kiasma. Tekele ei
toimi hyvin, ja materiaalit on halvinta mahdollista peltia, joka
lisaksi vettyy sateella ikavan nakoiseksi. Ilmeisesti arkkitehti
on yrittanyt sovittaa uutta taloa vieressa seisoviin 70-luvun
kaupparumiluksiin, mutta ei tiennyt etta ne aiotaan purkaa. Monet
arkkitehdit tuntuvat myos menevan muodin mukana, ja niin etta
se muoti on vanhentunutta kymmenessa vuodessa, vrt. esim. Espoon
kielto rakentaa muita kuin tasakattoisia taloja 70-luvulla. Toisaalta
huonon rakennesuunnitelijan tai talofirman pakettiratkaisun perusvirhe
on jattaa tontin mahdollisuudet, ymparisto, tai perheen tarpeet jotenkin
huomioimatta, ja soveltaa vain standardimallia. Ja itse tehdyissa
suunnitelmissa on joskus nahty jotain kummallisia ratkaisuja, joita
on sitten vaikea esimerkiksi myohemmin saada kaupaksi.
Eli palkatkaa sellainen suunnittelija jonka tulokset toimivat ja
joissa silma lepaa, ja niin etta suunnittelijalla on oikeasti
aikaa sun hankkeelle!
Sanoisin etta valinta arkkitehti/rakennesuunnittelija liittyy
pitkalti hankkeen haastavuuteen. Jos keraat seuraavasta listasta
paljon kohtia niin todennakoisesti tarvitset arkkitehdin:
- tontti ei ole tasainen
- tontti on ahdas
- tontilla olevia asioita (kallio, puut, ranta, jne) pitaa
jotenkin erityisesti ottaa huomioon rakentamisessa
- olet tekemassa laajennosta vanhaan, olemassaolevaan
rakennukseen tai uuden talon pitaa jotenkin sopia
johonkin lahella olevaan viereiseen rakennukseen
- taloa ei tilata valmismallina tai sen sovelluksena mistaan
- talon pohjamuoto ei ole suorakaide
- talon kerrosluku on jotain muuta kuin 1 tai 1 1/2.
- taloon tulee erikoisia ratkaisuja sisalle tai rakentajalla on
jotain erityisia tarpeita
- hanke on iso
- paikka, kaupunki, museovirasto, tms. asettaa julkisivulle erityisia
vaatimuksia
- tilaaja haluaa "nayttavan" lopputuloksen tms
Kaanteisesti voidaan sitten todeta etta hankkeen haastavuus
lienee aika suoraan verrannollinen hintaan. Jos haluat paljon
yllamainittuja juttuja niin hinta on korkea => jos haluat rakentaa
halvalla niin valta noita juttuja. Jos onnistut tassa niin parjaat
varmaan ilman arkkitehtiakin, mutta se on enemman seurausta
yksinkertaisesta tilanteestasi, ei niinkaan saastojen alkusyy.
Ja jos sulla oli monta kohtaa ylla, niin arkkitehdin lisaksi
tarvitset samalla myos enemman muita ammattilaisia, todella
osaavia urakoitsijoita, valvojia, jne.
Ai niin ja sitten viela yksi juttu jonka ainakin mina olen
kokenut ongelmalliseksi. Mun hankkeessa on ollut mukana
arkkitehti, rakennesuunnittelija, sahkosuunnittelija, lvi-
suunnittelija, ja varmaan viela joskus pihasuunnittelijakin.
On todella vaikeaa navigoida noiden valilla. Monet rakennusalan
ammattilaiset tuntuvat olevan aika tyollistettyja, ja sen
varmistaminen etta kaikki pelaa yhteen ei aina ole helppoa.
Jos aloittaisin uudestaan, ostaisin kaiken samasta suunnittelu-
toimistosta. Ei tarvitsisi tuhannetta kertaa selventaa lvi
suunnittelijalle etta kylla ne uudet rakennesuunnitelmaversiot
nyt ovat olleet valmiina jo monta kuukautta.
--Jari
Esa Sakkinen
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti:
> "Esa Sakkinen" <esa.sa...@kase.fi> kirjoitti
> viestissä:newscache$f498mh$5f6$1...@mojo.kase.fi...
> > Pelkkä "hyvä rakennusmaa" ei ratkaise elinkaarikustannuksia ensisijaisesti
> > positiiviseen suuntaan. Rakennukseen ei saa päästää maan kosteuspainetta.
> > Oleellisinta on riittävän kuivana pysyvä kerros välittömästi lattian
> > alla ja siihen auttaa pesty salaojasora tai murske plus riittävä kuivatus
> > salaojin, jne...
>
> Elinkaarikustannuksia - miten trendikästä. Väitin, että
> hyvissä perustamisolosuhteissa voi rakentaa edullisemmin
> kuin huonoissa. Aika harva asiantuntijakaan löytää asiasta
> huomauttamista.
Kuten en minäkään. Huomautin oudosta ohjeestasi rakennuspaikan
madaltamiseksi.
> Voisitteko täsmentää, miten pohjamaan laadun huononta-
> minen (olettaen, etti etäisyys esim. kaupungin keskustaan
> ja palveluihin muutu perustamisolosuhteiden muuttuessa)
> voisi vaikuttaa elinkaarikustannuksiin nostavasti. Minä en
> keksi mitään medes mahdollista - saati ilmeistä - yhteyttä
> tuohon suuntaan (käänteisiä pelkästään).
Jos rakentaa matalalle ja hiekalle, riski kosteusvaurioon
kasvaa ja elinkaarelle syntyy tiheämmin korjauskustannuksia.
> > Pohjaratkaisuun paneutuminen on hyvä, mutta myös muuten asumisensa
> ihanteiden
> > ja nykyisten ongelmien kuvailu suunnittelijalle ja esimerkkien läpikäynti.
>
> Sanahelinää. Jokainen työhönsä vakavasti suhtautuva
> suunnittelija vain ratkaisee yhtälön:
> tontti+asumistarpeet+budjetti=täydellinen talo
> Ei siinä ole paljoakaan tilaa arkkitehdin luovuudelle,
> kun kaavatontille omakotitaloa tehdään. Talon huone-
> järjestyskin syntyy lähes automaattisesti tontin olosuh-
> teista ja ilmansuunnista, jjoihin sovitetaan asumistarpeet.
> Tietyt huoneet vain sijoitetaan tiettyihin ilmansuuntiin ja
> sillä hyvä...
Höpö höpö - jokainen rakennushanke on yksilöllinen, eikä se riipu
ollenkaan sinun mielipiteistäsi.
> > Helppo sanoa: "aikatauluta oikein". Eräs nyrkkisääntö on, että rakennuksen
> > hyvä suunnittelu kestää yhtä kauan kuin lapsen odotus eli n. 9 kk...
>
> Tuo on pelkästään riippuvainen intensiteetistä, jolla asiaa
> viedään eteenpäin. Jos istuu arkkitehtinsä kanssa joka
> viikko yhdeksän kuukauden ajan, niin tulee koko kylä
> suunnitelluksi - tai ainakin koko kylän suunnittelukulut.
>
> Määrätietoisen - loistavaan lopputulokseen tähtäävän -
> suunnitteluprosessin voi käsitykseni mukaan viedä läpi
> nopeasti ja tehokkaastikin.
Ei se riipu pelkästä intensiteetistä. Ihmisellä on alitajunta,
joka kypsyttää ajatuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvä löytää
ehkä oleellisiakin asioita vasta sitten, kun rakennus on jo
käytössä. No, kyllä siihen 9 kuukauteen toki voi saaada
rakentamisenkin mahtumaan. Oleellista on asenne ja voihan
se johtaa hyvään intensiteettiin, kun osapuolet tuntevat
asiansa.
> Ainakin meillä täälläpäin kaikkein surkeimmin rakennetut
> kohteet ovat juuri niitä, joissa nimekkäät arkkitehdit ovat
> tarkimmin vahtineet, että heidän pähkähulluja rakennerat-
> kaisujaan on pilkuntarkasti noudatettu. Esim. alle viisi
> vuotta vanhaa poliisi- ja oikeustaloamme on jo rempattu
> 700.000 eurolla (lehdessä pari päivää sitten), kun ei
> millään meinaa millään pysyä vesi ulkona ja lämpö
> sisällä. Ilmeisimmin ongelmat on rakennusosien liittymä-
> detaljeissa, jotka arkkitehti halusi tehdä uudella tavalla
> (siellä ei ole ulkonevia vesipeltejä ikkunoitten alla ja
> talon räystäillä, joita myös ei ole ollenkaan).
Otan osaa. Olen toki törmännyt vastaaviin tapauksiin itsekin.
Mutta ongelmakin oli tässäkin tapauksessa se, että arkkitehdin
annettiin huseerata siinä, missä hänellä ei riittävää ymmärrystä
ollut - ja ilmeisesti häntä kuunnellut rakennesuunnittelijakin oli
osaamaton.
> > 1½ -kerroksisen talon rakentaminen ei takaa mitenkään
> elinkaariedullisuutta,
> > jonka perusteluissa myönsit itsekin.
>
> Miten tuo elinkaariedullisuus tähän taas liittyy - en
> oikein ymmärrä (vai pitääkö se sana vaan saada
> mahtumaan jokaiseen lauseeseen). 1½-kerroksisen
> talon rakennuskustannukset tulevat ihan pakosta
> edullisemmaksi kuin vastaavat hyötytilat sisältävän
> 1-kerroksisen talon, koska siinä on vähemmän
> vaippaa asuntoneliötä kohti. Sama vaipan vähäisyys
> pienentää myös lämmityskustannuksia, mutta ei niin
> merkittävästi kuin rakentamiskustannusten puolella.
Rakentamiskustannukset sisältävät sekä perustamiskustannukset,
että ylläpito- ja korjauskustannukset rakennuksen suunnitellun
elinkaaren ajan.
> > Tämä suoran sähkölämmityksen suosimisohje oli varsinainen allekirjoitus!
> > Teknisten tilojen jättäminen minimaalisiksi tai kokonaan pois voi tuoda
> > perustamiskustannuksiin säästöä, mutta useimmiten vaikeuttaa, kun pitäisi
> > muuttaa ratkaisua.
>
> Muistuttaisin taas kerran, että keskustelun alulle
> pani kysymys, miten säästää rakentamiskustannuksissa.
> Eli kyseessä oli rakentamiskustannusten ei niinkään
> elinkaarikustannusten säästäminen. Kaikki rakentamisesta
> kiinnostuneet tietävät jo tänä päivänä, että perustamisku-
> luiltaan suorasähkö on ylivoimainen ykkönen. Se, että
> monella muulla lämmitysjärjestelmällä tuotetaan edulli-
> sempi kilowattitunti ei ole mitään tekemistä tämän
> kysymyksen kanssa.
Rakentamiskustannukset sisältävät sekä perustamiskustannukset,
että ylläpito- ja korjauskustannukset rakennuksen suunnitellun
elinkaaren ajan.
- Kaikki muu on yksisilmäistä hiustenhalkomista.
> RAKENTAVIN TERVEISIN
Niinpä.
Esa.
Esa Sakkinen
"Jari Arkko" <ja...@otapois.arkko.com> kirjoitti:
> Toisaalta
> huonon rakennesuunnittelijan tai talofirman pakettiratkaisun perusvirhe
> on jattaa tontin mahdollisuudet, ymparisto, tai perheen tarpeet jotenkin
> huomioimatta, ja soveltaa vain standardimallia.
...
> Eli palkatkaa sellainen suunnittelija jonka tulokset toimivat ja
> joissa silma lepaa, ja niin etta suunnittelijalla on oikeasti
> aikaa sun hankkeelle!
...
> Jos aloittaisin uudestaan, ostaisin kaiken samasta suunnittelu-
> toimistosta. Ei tarvitsisi tuhannetta kertaa selventaa lvi
> suunnittelijalle etta kylla ne uudet rakennesuunnitelmaversiot
> nyt ovat olleet valmiina jo monta kuukautta.
Tuossapa erinomaisia ohjenuoria. Tuohon viimeiseen kohtaan
kannattaa pyytää yksi suunnittelijoista pääsuunnittelijaksi
ja sälyttää hänelle koordinointivastuu, ettei rakennus-
hankkeeseen ryhtyvän tarvitse kuin antaa lähtötiedot,
kuunnella ollaanko aikataulussa, jne...
Esa.
Ari Matikainen
Enemmän arkkitehtiä ilmeisesti kuin rakennesuunnittelijalla
keskinmäärin. Näin ainakin itse olen huomannut.
Itselläni on juuri meneillään talon rakentaminen, jossa
pääsuunnittelijana meillä on nimenomaan rakennusarkkitehti.
Toistaiseksi olen ollut hyvin tyytyväinen hänen panokseensa.
Talosta tuli itse asiassa selkeästi suurempi kuin alunperin
ajateltiin. Koska kyseessä on 1 1/2 kerroksinen rinnetalo,
talosta myös näyttäisi tulevan toimivampi suuremman koonsa
ansiosta. Tulevaisuus näyttää, mitä se toimivuus on käytännössä ...
...ari
ove
opisto-arkkitehti?
> Enemmän arkkitehtiä ilmeisesti kuin rakennesuunnittelijalla
> keskinmäärin. Näin ainakin itse olen huomannut.
rakennesuunnittelija ei ole arkkitehti - ei sitten pätkääkään, ja
yhtä vähän kuin rakennusmestari tai kaavoitus"arkkitehti"kaan
(jolla tosin on usein arkkitehdin koulutus muttei kokemusta)
arkkitehti osaa tuskin suunnitella edes "yksinkertaista" palkkia,
arkkitehti on taiteilija - kuten sisustusarkkitehtikin
Ari Matikainen
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:blpead$ocf$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Mihinkä kategoriaan laittaisitte rakennusarkkitehdin?
> opisto-arkkitehti?
> Enemmän arkkitehtiä ilmeisesti kuin rakennesuunnittelijalla
> keskinmäärin. Näin ainakin itse olen huomannut.
>rakennesuunnittelija ei ole arkkitehti - ei sitten pätkääkään, ja
>yhtä vähän kuin rakennusmestari tai kaavoitus"arkkitehti"kaan
>(jolla tosin on usein arkkitehdin koulutus muttei kokemusta)
Eikös arkkitehdeillä ole useampia linjoja, mihin erikoistuvat. Yksi
niistä lienee kaavalinja. Sen läpikäyneillä ei varmaan olekaan rakennusten
suunnitelusta niin paljon kokemusta.
Joka tapauksessa uskoisin, että rakennusarkkitehti voi koulutuksensa
takia soveltua keskinmäärin paremmin pientalon pääsuunnittelijaksi kuin
rakennusinsinööri. Molemmathan ovat valmistuneet samasta opinahjosta,
mutta hieman eri linjalta.
...ari
piiska
> työmaalla, katseli vähän aikaa ympärilleen ja totesi että
> sellaista täällä. Ihan saman olisin saanut monen käyttämältä
> "nimelliseltä" mestariltakin. Vielä ilman sitä jokakertaista
Mitä sovit mestarin kanssa töihin kuuluvaksi? Mikä oli palkkio?
Mestarin muuten voi vaihtaa lennossa keskeneräisellä työmaallakin, jos ei
työtavat miellytä.
piiska
> kannattaisi tukea kuitenkin sitä suurinta osaa ammattikunnasta, joka
pyrkii
> suunnittelemaan harmonista ympäristöä, toteuttamaan tilaajaan toiveet ja
> rakentamaan kestäviä edullisia taloja. Erinomainen on rakennuslain ja
Sellaiseen eivät ainakaan arkkitehdit pysty. Eivät ainakaan TKK:lta tulevat.
> -asetuksen viimeisin päivitys. Siinähän pyritään takaamaan
kertarakentajankin
> käyttöön riittävä asiantuntemus ja yhteiskunnalle takuu siitä, että joku
> kantaa vastuun rakennuksen terveellisyydestä (mitä kaikkea se pitääkin
> sisällään) - nimittäin pääsuunnittelija.
Kertarakentajat (usein yhtä kuin omatarverakentaja) eivät ole yhteiskuntamme
suurin ongelma. Suurin ongelma ovat nämä arkkitehdin niljakkeet, jotka
toimivat usein kaupallisten rakentajien käden jatkeena ja siunaavat mitä
hirvittävimpiä suunnitelmia. Koska asialla on oikein korkeakoulutettu
ihminen ja "Taiteilija" isolla Teellä, niin auta armias, jos tavallinen
ihminen erehtyy sanomaan jotain näitten rakennusmassoilla piipertäjien
aikaansaannosten esteettisyydestä.
En tiedä mikä Suomen arkkitehtejä oikein vaivaa, mutta en ole nähnyt missään
niin hirveää uudisrakentamista kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa uudemmat
lähiötkin ovat jotenkuten onnistuneempia kuin Suomessa (eivät toki kauniita,
mutta kuitenkin).
> Itse olen rakennetun ympäristön kehittävän täydennysrakentamisen kannalla.
> Aikakaudet ja ihmiset vaihtuvat. Taannoin ihannoitiin modernismia ja
kaiken
> uusiksi runnaamista. Siinä olivat mukana lähes kaikki - tilaajat sitä
pyysivät
> ja suunnittelijat, jotka näkivät tyhjän paperin mahdollisuudet
rajattomiksi,
Mutta eivät yleensä yksittäiset kertarakentajat. Asialla olivat tosiaan
rakentamisen "ammattilaislinjaa" edustavat ihmiset, arkkitehdit ja grynderit
salaliitossa keskenään. Pistivät vanhan rakennuskannan matalaksi ja
tehotuottivat halvalla betoninkappaleista taloja, jotka arkkitehdit sitten
siunasivat nimeämällä koko homman "modernismiksi".
piiska
> alla ja siihen auttaa pesty salaojasora tai murske plus riittävä kuivatus
> salaojin, jne...
Hohhoijaa. Tää on taas näitä teoreettikkojen höpinöitä. Nyt on muotiin
tullut tuo "pesty murskepatja" ja se on sitten autuaaksitekevää, oli talo
sitten vaikka Salpausselän harjalla. No joo, kyllähän se jonkinmoisen
kapillaarikatkon tuottaa, mutta on usein tarpeeton kustannuserä
pienrakentajan kukkarossa. Oletkos muuten miettinyt, ettei aivan
merkityksetön asia tuokaan, mihin sitä rahaa projektissa laitetaan? Sitä kun
on vain tarkasti rajattu määrä. Kun murskeyrittäjälle vilahtaa ylimääräiset
3000-4000 euroa, niin arkkitehdille jää vähemmän pelimerkkejä piiperrellä
sukupolvelta toiselle siirtyvää estetiikkaa.
> 1½ -kerroksisen talon rakentaminen ei takaa mitenkään
elinkaariedullisuutta,
> jonka perusteluissa myönsit itsekin.
Puolitoistakerroksiseen tulee sama määrä neliöitä halvemmaksi sekä rakentaa
että LÄMMITTÄÄ kuin yhteen tasoon. Koska energian hinta on mitä on ja
lämmitystarve on huomattava osa talon koko elinkaaren kustannuksista, niin
rohkenenpa epäillä, mikä muu pientaloratkaisu takaisi paremmin mainostamasi
"elinkaariedullisuuden". Vaan voithan sinä ammatti-ihmisenä meille vääntää
rautalangasta mallin, jos jokin muu tulee halvemmaksi.
Ps. Piikkasin tässä pari päivää sitten 70-luvun talon pohjalaattaan reikää.
Oli täysin ruutikuiva. Perustettu jonkinnäköiselle sorapatjalle saveen
kaivettuun monttuun. Murskepatjoista ei tietoakaan. Ei varmaan enää
salaojitustakaan. Rakenneratkaisuna talossa ns. murheenkryyni "valesokkeli".
Alajuoksun alla ei kosteussulkua. Multa oli paikoin sokkelissa
ulkovuorauksen laudoitukseen asti. Jotkin ulkovuorilaudat kärsineet vähän
roiskevedestä vahinkoa rännin alajuoksuputken vuotaessa. Siinä kaikki. Joten
ei se betoni ny niin hirveän kapillaarista ole.
piiska
> kasvaa ja elinkaarelle syntyy tiheämmin korjauskustannuksia.
Ei piä Esa paikkansa! (Jos ei nyt aivan soramontun pohjavesilammikkoon
rakenneta) Suurin osa rakennusten kosteusvaurioista aiheutuu sisäpuolisista
syistä! (Rakennuksissa sisäpuolinen vesivuoto keskimäärin joka 5. vuosi
vakuutusyhtiöiden mukaan - huom! Vuoto, ei välttämättä vielä vahinko)
Tuota kapillaarisen kosteuden merkitystä on mielestäni ruvettu vouhottamaan
aivan liiaksi. Käytännössä en ole nähnyt kohdetta, jossa kosteus nousisi
vaikkapa 20 senttisen betonilaatan läpi, jos alla on hiekkaa tai soraa.
(Eikä taida nousta vaikka alla olisi savea, mutten ole vielä sellaista
kohdetta nähnyt)
Teoriassa kosteus nousee labrassa betonissakin kapillaarisesti. Käytäntö on
ihan toista kuten monet rakentamisen pitkän käytännön kokemuksen omaavat
ammattilaiset tietävät. Varsin monen lattiamiehen tiedän laittaneen
kosteustilan lattiat itse liipatusta betonista ilman kalliita sertifioituja
muovimömmöjä (kosteuseristeiksi kutsuttuja). Lattialämmitetyssä kohteessa
eipä näytä juuri onkelmia normaalikäytöllä aiheuttavan.
> Höpö höpö - jokainen rakennushanke on yksilöllinen, eikä se riipu
> ollenkaan sinun mielipiteistäsi.
Tallöin jokainen talo pitäisi myös purkaa, kun sen alkuperäiset asukkaat
muuttavat siitä pois. Eihän yksilöllisiin tarpeisiin viimeisen päälle
sovitettua ole moraalisestikaan oikeus myydä? :-)
> Rakentamiskustannukset sisältävät sekä perustamiskustannukset,
> että ylläpito- ja korjauskustannukset rakennuksen suunnitellun
> elinkaaren ajan.
Jep jep. Ei millään pahalla, mutta täällä aiemmin vallineen korkeatasoisen
rakentamiskeskustelun älyllisen tason ylläpitämiseksi: Kopsaat sä noita
lauseita jostain TKK:n arkkitehtien 1. vuosikurssin prujuista? :-)
> Rakentamiskustannukset sisältävät sekä perustamiskustannukset,
> että ylläpito- ja korjauskustannukset rakennuksen suunnitellun
> elinkaaren ajan.
>
Eikö niistä fuksiprujuista löydy tosiaan muita lauseita kuin toi
superviisaus? :-)
Esa Sakkinen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti:
> Ps. Piikkasin tässä pari päivää sitten 70-luvun talon pohjalaattaan reikää.
> Oli täysin ruutikuiva. Perustettu jonkinnäköiselle sorapatjalle saveen
> kaivettuun monttuun. Murskepatjoista ei tietoakaan. Ei varmaan enää
> salaojitustakaan. Rakenneratkaisuna talossa ns. murheenkryyni "valesokkeli".
> Alajuoksun alla ei kosteussulkua. Multa oli paikoin sokkelissa
> ulkovuorauksen laudoitukseen asti. Jotkin ulkovuorilaudat kärsineet vähän
> roiskevedestä vahinkoa rännin alajuoksuputken vuotaessa. Siinä kaikki. Joten
> ei se betoni ny niin hirveän kapillaarista ole.
Kerropa pihasta ja maisemanmuodoista jotakin...
Esa Sakkinen
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti:
> > Jos rakentaa matalalle ja hiekalle, riski kosteusvaurioon
> > kasvaa ja elinkaarelle syntyy tiheämmin korjauskustannuksia.
>
> Ei piä Esa paikkansa! (Jos ei nyt aivan soramontun pohjavesilammikkoon
> rakenneta) Suurin osa rakennusten kosteusvaurioista aiheutuu sisäpuolisista
> syistä! (Rakennuksissa sisäpuolinen vesivuoto keskimäärin joka 5. vuosi
> vakuutusyhtiöiden mukaan - huom! Vuoto, ei välttämättä vielä vahinko)
>
> Tuota kapillaarisen kosteuden merkitystä on mielestäni ruvettu vouhottamaan
> aivan liiaksi. Käytännössä en ole nähnyt kohdetta, jossa kosteus nousisi
> vaikkapa 20 senttisen betonilaatan läpi, jos alla on hiekkaa tai soraa.
> (Eikä taida nousta vaikka alla olisi savea, mutten ole vielä sellaista
> kohdetta nähnyt)
Tavoitehan on, että kun rakennuksen vaipan alueella se kosteusvaurio
kuitenkin tapahtuu, ettei kosteus leviäisi laajemmin rakenteisiin. Ala-
pohjan kohdalla se tarkoittaa, että siellä tulisi olla ainesta,
jossa kosteus pääsisi maan vetovoiman suuntaan mahdollisimman hyvin
etenemään, eikä vaakasuunassa.
> Jep jep. Ei millään pahalla, mutta täällä aiemmin vallineen korkeatasoisen
> rakentamiskeskustelun älyllisen tason ylläpitämiseksi: Kopsaat sä noita
> lauseita jostain TKK:n arkkitehtien 1. vuosikurssin prujuista? :-)
:))) Kas kun arvasit - vaan et oikein.
ove
> suurin ongelma. Suurin ongelma ovat nämä arkkitehdin niljakkeet, jotka
> toimivat usein kaupallisten rakentajien käden jatkeena ja siunaavat mitä
> hirvittävimpiä suunnitelmia. Koska asialla on oikein korkeakoulutettu
> ihminen ja "Taiteilija" isolla Teellä, niin auta armias, jos tavallinen
> ihminen erehtyy sanomaan jotain näitten rakennusmassoilla piipertäjien
> aikaansaannosten esteettisyydestä.
>
> En tiedä mikä Suomen arkkitehtejä oikein vaivaa, mutta en ole nähnyt
> missään niin hirveää uudisrakentamista kuin Suomessa.
hm - onnetonta talo"taidetta"? eihän nyt sentään
asiat ihan noin hullusti vielä ole - mutta lähellä sitä
no, en minäkään ripustaisi oman olohuoneeni seinälle
nyky-kuvataiteilijoiden "teoksia"
syy ankean urbaanimiljöön uhkaavaan slummiutumiseen
ei välttämättä ole arkkitehti-Taiteilijoiden mielikuvituksettomuus
ja näkemyksen puute, vaan yhteiskuntamme organisaatioiden
uudisrakentamiselle luomat ja vaatimat reunaehdot:
kerrostaloasunnot gryndataan muille myytäviksi, tavoitteena
voiton maksimointi, eikä siinä arkkitehdilla ole mitään sanomista
ja sen kaikki julkisivut
voi kuka tahansa kouluttamatonkin piirustaa noin 10:ssä
minuutissa käyttäen entisen rakennusmestarin suorakulmaviivainta
jolla on mahdollista piirtää helposti vain pysty- ja vaakaviivoja
aivan sama rakentamisfilosofia ja piirustustekniikka koskee
myös useimpia toimistoja sekä liiketiloja
ns. kertarakentajien omakotitaloalueet taas "massoittelee"
kaavoittaja, määräten kaikkien rakennusten yhteisen rintamalinjan
ja -suunnan, räystäskorkeuden, kattokaltevuuden, julkisivujen ja
vesikatteen materiaalit ja värit, ikkunoiden ilmeen, autotallin ja
varaston koon ja -paikan, ... jne ... jne ... joten eipä siinä
OIKEALLE arkkitehdille jää enää mitään ihmeteltäväksi
no ehkä hän voi vaihtaa paraati-ulko-oven kätisyyden ja
väliseinäkipsilevyt Sasmox:iin, mikäli rakennusvalvontaviraston
innokkaat virkamiehet sallivat mokoman itsepäisyyden
ja hyviksi osoittautuneista kaavamääräyksistä poikkeavan
yksilöllisyyden
OIKEAT arkkitehdit pääsevät näyttämään todellisen taitonsa
ja visuaaliset innovaationsa enää vain kirkoissa, kouluissa,
kirjastoissa, kaupungintaloissa, Kiasmassa, Oopperassa,
Kampin linja-autoasemassa sekä eduskunnan lisärakennuksessa
i k
> > vahinkoa. Jos haluamme rakentaa yhteiskuntaa parhaaseen suuntaan, eikö
> > kannattaisi tukea kuitenkin sitä suurinta osaa ammattikunnasta, joka
> pyrkii
> > suunnittelemaan harmonista ympäristöä, toteuttamaan tilaajaan toiveet ja
> > rakentamaan kestäviä edullisia taloja. Erinomainen on rakennuslain ja
>
> Sellaiseen eivät ainakaan arkkitehdit pysty. Eivät ainakaan TKK:lta
tulevat.
Sinunhan piti haukkua vain huonoja arkkitehtejä eikä yleistää ...
Et sinä noita kuitenkaan kaikkia tunne ja on pahempi haukkua yhtä syyttä kun
tuhatta syystä.
ik