Maalämpöön käyttöveden esilämmitys aurinkopaneelilla (HIFI)
Tommi Jauhiainen
Nyt kun HIFIstely on tässä nyyssiryhmässä muotia niin tässä uutta
pureskeltavaa:
Kesäkaudella tunnetusti suurin energiansyöppö on lämpimän käyttöveden
lämmitys. Jos käytössä on maalämpö, niin pumppu lähinnä lämmittelee tätä
käyttövettä. Onko kukaan laskenut olisiko kannattavaa laittaa MLP:n
käyttöveden syöttöpuolelle "esilämmitys" aurinkokerääjällä? Eli olisi
joku parin sadan litran säiliö, jota lämmitettäisiin katolla olevalla
aurinkokerääjällä ja tätä "esilämmitettyä" vettä sitten syötettäisiin
MLP:lle loppulämmitettäväksi. Miten kuumamaksi moinen "esilämmitys"
lämmittäisi ja miten pitkän aikaa vuodesta? Säästökohteena on siis se
MLP:n sähkönkulutus, mikä lie COP kun lämmitään käyttövesi? Vai
hyötyisikö lähinnä aurinkokerääjäkauppias?
--
Tommi Jauhiainen - "Vuoden asiakirjoittaja!": Suuri nettitutkimus 2004
Petri Soini
> Kesäkaudella tunnetusti suurin energiansyöppö on lämpimän käyttöveden
> lämmitys. Jos käytössä on maalämpö, niin pumppu lähinnä lämmittelee tätä
> käyttövettä. Onko kukaan laskenut olisiko kannattavaa laittaa MLP:n
> käyttöveden syöttöpuolelle "esilämmitys" aurinkokerääjällä? Eli olisi
> joku parin sadan litran säiliö, jota lämmitettäisiin katolla olevalla
> aurinkokerääjällä ja tätä "esilämmitettyä" vettä sitten syötettäisiin
> MLP:lle loppulämmitettäväksi. Miten kuumamaksi moinen "esilämmitys"
> lämmittäisi ja miten pitkän aikaa vuodesta? Säästökohteena on siis se
> MLP:n sähkönkulutus, mikä lie COP kun lämmitään käyttövesi? Vai
> hyötyisikö lähinnä aurinkokerääjäkauppias?
>
>
minulla ainakin maalämpöpumpun kuukausikulutus
touko-syyskuun aikana on n. 100kWh/kk eli
käyttövesi+varaajahäviöt aiheuttaa ei-lämmityskaudella
n. 500kWh sähkönkulutuksen eli kustannuksena
enintään 40 eur. (mlp:ssä on oma kWh-mittari).
Pete
Tommi Jauhiainen
Joo, vähän surffasin. Jos joku 1250kWh/v ominaistuottoinen kerääjä
pelkästään maksaa donan. Tuon 1250kWh tuottaa MLP:llä 300kWh sähköllä
mikä maksaa reilu kakskymppiä...
nos...@supertel.fi
maalämpöpuolelle. Silloin tarvittava kerääjä on paljon
simppelimpi, esim kerääjäputkea sellaisenaan jotenkin tummalla ja
tuulelta suojatulla pinnalla. Aika simppeli kerääjä toimii hyvällä
hyötysuhteella, jos ero ulkolämpötilaan on vain 10-30 astetta. Eli
voisi korvata kerääjän laatua koolla, esim yksinkertainen
eristämätön putki+musta profiilipelti+lasilevy riittäisi hyvin.
Tavallaan maalämpö on joka tapauksessa aurinkoenergiaa,
lisäkikkailulla ei välttämättä paljoa voita..
JM
ettei esilämmityksen tarvitse olla varsinainen keräin, vaan muutaman
kymmenen litran mustaksi maalattu säiliö. Suurin osahan lämpimän veden
käyttöä on vain käsien huuhtelua ( pieni kulutus) ja suurimman osan aikaa
kesästä ilma on lämpimämpää ulkona kuin vesijohdosta tuleva vesi.
Keräimet ovat toki halpoja Ruotsin ja Saksan maalla (n. 300egee/2 neliön
keräimet, mutta niiden säilömis kapasiteetti on pieni ja lämpötila kohoaa
(ml. paine) turhan suureksi.
Minun ehdotus ml. suorasähkövaraajat:
- 20-40 litran musta terässäiliö eteläseinälle
- kolmitieventtiilit ja veen tyhjennys "proppu" kun syksy iskee
+ selektiivilasia ja/tai eristettä (sitä HIFIstelyä)
JM
P.S http://sfinxsolar.e-butik.se/ tai e-bay.de hakusanaksi solarkollektor
"Tommi Jauhiainen" <tjau...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:e3ppe8$17sk$1...@sirppi.helsinki.fi...
nos...@supertel.fi
illemmalla ei aurinkoisenakaan päivänä riitä edes siihen yhteen
käsienperuun lämpöä. Yleensä varaajaksi suositellaan sen verran
isompaa tankkia, että lämpöä riittää yhden tai kahden pilvisenkin
päivän tarpeisiin.
Yksinkertaisin varaajasysteemi on sellainen, jossa varaaja on
ylempänä kuin kerääjä, silloin ei tarvita kiertovesipumppua eikä
välttämättä mitään automatiikkaa. Vesi kiertää
luonnonkierrolla. Vielä yksinkertaisempaa olisi käyttää
uima-altaiden lämmitykseen käytettäviä kerääjäputkia, ne kun
kesää jäätyä.
Pauli Suikka
Käsittääkseni tässä ei ollut kyse normaalista varaajasta, vaan ennemmin
maalämpöpumpun järjestelmän "tehostamisesta" aurinkoenergialla.
Muistaakseni kuitenkin
-parhaimmillaan- aurinkoenergiaa saa suomen korkeuksilla 200W/m2. Siitä
voi miettiä paljonko joku 10 litran pänikkä kerää energiaa. pinta-alaa aurinkoon
nähden 0.1m2?
Samoin kuin jos nollan tuntumassa pyörivä maalämpökierron neste kiertää
hellepäivänä pänikän kautta, ei se taida montaa kymmentä wattia kerätä
energiaa vaikka pönttö onkin nestettä lämpimämmässä ilmassa.
-pauli
--
Pauli Suikka
GRBAGE.pa...@GRBAGE.iki.fi
(Remove GRBAGE. parts from email address)
Pekka Huhta
>Samoin kuin jos nollan tuntumassa pyörivä maalämpökierron neste kiertää
>hellepäivänä pänikän kautta, ei se taida montaa kymmentä wattia kerätä
>energiaa vaikka pönttö onkin nestettä lämpimämmässä ilmassa.
Eikö tuohon nesteen lämmitykseen halvin ja helpoin konsti olisi se
kotikutoisten kerääjien klassikko, mustaksi maalattu lämpöpatteri
selektiivilasin alla? Sellaisia saa melkein ilmaiseksi ja jos nyt
ajattelee että siellä kierrätettäisiin melkein nolla-asteista
jäähdytyslitkua niin eipä se äkkiä ala keittämäänkään.
...mmää mitään näistä ymmärrä, kunhan ajattelen ääneen :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
nos...@supertel.fi
>kotikutoisten kerääjien klassikko, mustaksi maalattu lämpöpatteri
>selektiivilasin alla?
Jep.. Tai keräysputkea peltilevyyn kiinni, vaikka lattialämmityksen
levyjä mustaksi maalattuna, ja joku pleksi tai lasi päälle.
Maalämpöpiiriin laitettuna pitäisi sitten aurinkokerääjä olla
viimeisenä,
ja magneettiventtiili ohittaa kerääjän, kun sinne vain häviäisi
lämpöä, eli
kun kerääjän lämpötila on alle sinne menevän nesteen
lämpötilan.
Tai toinen pumppu ja kiertopiiri rinnalle.
Ainakin paisuntasäiliöä pitäisi suurentaa. Mutta jos maapiirin
kiertonesteen
saa keväällä lämmitettyä vaikka 20 asteeseen 4 asteen sijasta,
kyllä siitä
hyötyä olisi. Ja 20 asteista vettä saadaan paljon paremmalla
hyötysuhteella
pikkupakkasilla kuin esim 60 asteista vettä.
Toinen juttu on, että lämpöpumppu ei välttämättä tykkää
kuumasta
vedestä maakiertopiirissä. Eli itse taitaisin jättää moiset
ajatusleikkien
asteelle, MLP on turhan kallis rikkoa kokeilumielessä..
JM
esilämmittää varaajalle menevää vettä. Nythän ei ole mitään järkeä että kun
avaat hanan ja peset kätesi niin varaajaan tulee samaan aikaan jotain + 4-7
asteista vettä tilalle. Auringon kanssa tällä vehkeellä ei niinkään ole
mitään tekemistä, vaan sillä tosiseikalla että ulkona on kohta läpi
vuorokauden lämpimämpää kuin vesijohdon vesi on.
200 litran lämmönnosto 5 asteesta 20 asteeseen vie 3,5 kWh sähköä. Koska
yöllä ei käytetä vettä niin hyötysuhde tietysti paranee päivällä kun on
lämpimämpää. Puhutaan tietysti pikku rahoista - ehkä 10-15 euroa kesässä.
JM
<nos...@supertel.fi> wrote in message
news:1147243598.9...@i40g2000cwc.googlegroups.com...
MK
lämppärikenno? Isohko kennosto minkä läpi vesi kiertää ja samalla puhallin
auttamaa prosessia...?
"JM" <n...@emails.com> kirjoitti viestissä
news:e3t87p$ra6$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
nos...@supertel.fi
JM kirjoitti:
> Tarkoitus ei olisikaan tehdä mitään uutta lämminvesivaraajaa, vaan
> esilämmittää varaajalle menevää vettä. Nythän ei ole mitään järkeä että kun
> avaat hanan ja peset kätesi niin varaajaan tulee samaan aikaan jotain + 4-7
> asteista vettä tilalle. Auringon kanssa tällä vehkeellä ei niinkään ole
> mitään tekemistä, vaan sillä tosiseikalla että ulkona on kohta läpi
> vuorokauden lämpimämpää kuin vesijohdon vesi on.
>
> 200 litran lämmönnosto 5 asteesta 20 asteeseen vie 3,5 kWh sähköä. Koska
> yöllä ei käytetä vettä niin hyötysuhde tietysti paranee päivällä kun on
> lämpimämpää. Puhutaan tietysti pikku rahoista - ehkä 10-15 euroa kesässä.
>
OK. Kyllähän se vähän jelppii.
Käyttöveden kierrättäminen haaleana ulkokautta on lievä riski,
legionellat sun muut voi viihtyy haaleassa vedessä.
Yleensä varaajaan tuodaan lämpöä aurinkokerääjältä
lämmönvaihtimella varaajan alaosaa, jossa on sitä juuri tullutta
kylmää vettä. Tai käyttöveden kierukka kiertää ensin siellä
alhaalla jäähdyttämässä varaajan alaosaa.
JM
<nos...@supertel.fi> wrote in message
news:1147327100.6...@j73g2000cwa.googlegroups.com...
JM kirjoitti:
> Tarkoitus ei olisikaan tehdä mitään uutta lämminvesivaraajaa, vaan
> esilämmittää varaajalle menevää vettä. Nythän ei ole mitään järkeä että
kun
> avaat hanan ja peset kätesi niin varaajaan tulee samaan aikaan jotain +
4-7
> asteista vettä tilalle. Auringon kanssa tällä vehkeellä ei niinkään ole
> mitään tekemistä, vaan sillä tosiseikalla että ulkona on kohta läpi
> vuorokauden lämpimämpää kuin vesijohdon vesi on.
>
> 200 litran lämmönnosto 5 asteesta 20 asteeseen vie 3,5 kWh sähköä. Koska
> yöllä ei käytetä vettä niin hyötysuhde tietysti paranee päivällä kun on
> lämpimämpää. Puhutaan tietysti pikku rahoista - ehkä 10-15 euroa kesässä.
>
OK. Kyllähän se vähän jelppii.
Käyttöveden kierrättäminen haaleana ulkokautta on lievä riski,
legionellat sun muut voi viihtyy haaleassa vedessä.
- ei mitään merkitystä, koska vesi lämmitetään joka tapauksessa varaajassa
Yleensä varaajaan tuodaan lämpöä aurinkokerääjältä
lämmönvaihtimella varaajan alaosaa, jossa on sitä juuri tullutta
kylmää vettä. Tai käyttöveden kierukka kiertää ensin siellä
alhaalla jäähdyttämässä varaajan alaosaa.
- tähän ei tarvita kiertovesipumppua, eikä lämminvesivaraajaa jossa on
kierukalle paikat. Käy yhtä hyvin suorasähkö- kuin maalämpötaloonkin.
JM
nos...@supertel.fi
Niin, kunnes varaajan lämpötila joku kerta jää suihkun lopussa 50
asteeseen.
Eli varaaja ei aina ole kuuma. Toisaalta, esim kupariputki ei kauheen
hyvä kasvualusta ole, ja suurelle osalle pöpöjä yöllä kylmä,
paivällä sikakuuma ei ole hyvä ympäristö.
>- tähän ei tarvita kiertovesipumppua, eikä lämminvesivaraajaa jossa on
>kierukalle paikat. Käy yhtä hyvin suorasähkö- kuin maalämpötaloonkin.
Totta, pienellä panoksella pieni hyöty.
Heitetään vielä variaatio ideaan:
-tynnyri tms, vaikka korokkeelle tai katolle, käyttövesi kiertää
tynnyrin läpi kierukan kautta.
-tynnyrin alapuolelle lämpöpatteri aurinkokerääjäksi.
Aurinnko lämmittää patterin vettä, ja lämmin vesi nousee
tynnyriin. Tynnyri toimii varaajana, veden esilämmitykseen
käytetään kierukkaa. Tynnyri voi olla suhteellisen avoin, ei tarvita
varoventtiilejä tms. (Patteri ja tynnyri ei kestä, jos on täysin
avoin ja kierukka kuparia, vaikka joku "ilmapallo" paisuntatilaksi.)
Tämäkään systeemi ei tarvitse kiertovesipumppua, lisäyksenä
kierukka, mutta toisaalta varaaja ei ole paineistettu.