Patteriverkoston lämpötila
Jarmo Saarinen
kaksitehokattiloista. Huomioni kiinnittyi kohtaan, jossa sanotaan, että
patteriverkoston lämpö on 70 celsiusta. Viime viikolla laitettiin -76
rakennettuun taloon uusi öljykattila ja uudet patteriventtiilit. Asentaja
sanoi, että talvipakkasilla saattaa olla syytä nostaa lämmitysverkoston
lämpötila 40 asteeseen ja tarvittaessa ylikin. Elikkä tällä hetkellä suntin
kautta menee noin 37-asteista vettä pattereille. Kumpi mahtaa olla oikea
tapa - pidetään verkoston lämpötila ylhäällä vai alhaalla ja avataan
huonetermostaatteja tarvittaessa? Käyttövesi otetaan siten, että välissä on
sekoittaja (pannuhuoneessa), joka määrittää kuuman veden max. lämpötilan.
Kattila tuuppaa sisältämänsä veden lämmön about 84 asteeseen ilahduttavan
pienellä savukaasulämmöllä (alle sata astetta).
Toinen askarruttava aihe on kattilan aleneva paine. Kuinka paljon ehjässä
verkostossa saa hävitä vettä esim. yhden viikon aikana? Voiko suntin
vieressä oleva todella vähän tiputtava liitos alentaa kattilapainetta.
Entäpä ilma, jota kertyy kalvopaisunta-astiaan ja jonka voi päästää ulos
vain varoventtiilin hanan kautta? Sitä tuntuu riittävän, koska remppa
tehtiin vasta vajaa viikko sitten - patteriverkosto on ilmattu, mutta
astiasta tuuppaa ilmaa. Varmaan siksi, että apparatus on verkoston korkein
kohta.
Vuotoihin en sinänsä jaksa uskoa. Lämmitysputkisto kulkee oikeaoppisesti (
;) alapohjassa, mutta pintamateriaalit ovat parkettia ja korkkia, joissa
luulisi kosteuden näkyvän aika piankin. Pahimman sattuessa myyjälläkin
lienee jokin vastuu, jos joku on oikeasti räjähtänyt? Wanha kattila
puuskutti kattilakiveä pintaansa 60 celsiusasteen teholla.
Marko Björkroth
>
> Tulipa tv:stä justiinsa Pallo hallussa-ohjelma. Siinä puhuttiin
> kaksitehokattiloista. Huomioni kiinnittyi kohtaan, jossa sanotaan, että
> patteriverkoston lämpö on 70 celsiusta. Viime viikolla laitettiin -76
> rakennettuun taloon uusi öljykattila ja uudet patteriventtiilit. Asentaja
> sanoi, että talvipakkasilla saattaa olla syytä nostaa lämmitysverkoston
> lämpötila 40 asteeseen ja tarvittaessa ylikin. Elikkä tällä hetkellä suntin
> kautta menee noin 37-asteista vettä pattereille. Kumpi mahtaa olla oikea
> tapa - pidetään verkoston lämpötila ylhäällä vai alhaalla ja avataan
> huonetermostaatteja tarvittaessa?
Oikea tapa on säätää verkoston lämpötilaa tarpeen mukaan. Yleensä säätö
tehdään yksikertaisesti ulkolämpötilan perusteella eli mitä kylmempää
ulkona on, sitä lämpimämpää vettä verkostoon päästetään. Vakiolämpötila
ei ole hyvä idea, koska patteritermostaatit ovat aika huonoja
lämpötilasäätimiä ja putkiston lämpöhäviötkin kasvavat. Säätimiä löytyy
itseasennuskitteinäkin.
Tuo 70°C tarkoittaa vain tavanomaista patteriverkoston
mitoituslämpötilaa. Patterien koot on tällöin valittu siten, että niiden
teho riittää kovimmillakin pakkasilla, kun patteriverkostoon menevän
veden lämpötila on 70°C (ja paluuveden lämpötila 40²C). Vanhoissa
rakennuksissa mitoitus on voitu tehdä korkeammillekin lämpötiloille ja
uusissa vastaavasti alemmille.
Alle sadan asteen savukaasulämpö ei kuulosta kauhean terveelliseltä
ellei kyseessä nimenomaan ole matalille lämpötiloille mitoitettu
systeemi - piippu mukaanluettuna.
> Toinen askarruttava aihe on kattilan aleneva paine. Kuinka paljon ehjässä
> verkostossa saa hävitä vettä esim. yhden viikon aikana? Voiko suntin
> vieressä oleva todella vähän tiputtava liitos alentaa kattilapainetta.
"Vähän tiputtava" on aika liukuva käsite. Vettä ei todellakaan pitäisi
joutua lisäämään viikottain.
> Entäpä ilma, jota kertyy kalvopaisunta-astiaan ja jonka voi päästää ulos
> vain varoventtiilin hanan kautta? Sitä tuntuu riittävän, koska remppa
> tehtiin vasta vajaa viikko sitten - patteriverkosto on ilmattu, mutta
> astiasta tuuppaa ilmaa. Varmaan siksi, että apparatus on verkoston korkein
> kohta.
Onhan sinne verkostoon voinut jäädä ilmaa vähän enemmänkin - se voisi
selittää veden lisäämistarpeen - mutta ilmaamistarvekin voi olla merkki
vuodosta. Oletko seurannut painemittaria? Lämpötilojen vaihtelun ja
vuodon seurauksena verkostoon voi syntyä ajoittain alipainetta, joka
imee verkostoon ilmaa.
Marko
Jouko Hakulinen
"Jarmo Saarinen" <jarmo.s...@wsflan.net> wrote in message
news:9qcb5b$c2o$1...@tron.sci.fi...
> Tulipa tv:stä justiinsa Pallo hallussa-ohjelma. Siinä puhuttiin
> kaksitehokattiloista. Huomioni kiinnittyi kohtaan, jossa sanotaan, että
> patteriverkoston lämpö on 70 celsiusta. Viime viikolla laitettiin -76
> rakennettuun taloon uusi öljykattila ja uudet patteriventtiilit. Asentaja
> sanoi, että talvipakkasilla saattaa olla syytä nostaa lämmitysverkoston
> lämpötila 40 asteeseen ja tarvittaessa ylikin. Elikkä tällä hetkellä
suntin
> kautta menee noin 37-asteista vettä pattereille. Kumpi mahtaa olla oikea
> tapa - pidetään verkoston lämpötila ylhäällä vai alhaalla ja avataan
> huonetermostaatteja tarvittaessa? Käyttövesi otetaan siten, että välissä
on
> sekoittaja (pannuhuoneessa), joka määrittää kuuman veden max. lämpötilan.
> Kattila tuuppaa sisältämänsä veden lämmön about 84 asteeseen ilahduttavan
> pienellä savukaasulämmöllä (alle sata astetta).
Ohjelman kaavioissa oli käyttöveden lämpötila +70 astetta ja patteriveden
+40 astetta.
Jouko
Rauno Kangas
=> vastuu mahdollisen virheellisen tiedon aiheuttamista ongelmista on
lukijalla :-)
"Jarmo Saarinen" <jarmo.s...@wsflan.net> kirjoitti viestissä
news:9qcb5b$c2o$1...@tron.sci.fi...
> Tulipa tv:stä justiinsa Pallo hallussa-ohjelma. Siinä puhuttiin
> kaksitehokattiloista. Huomioni kiinnittyi kohtaan, jossa sanotaan, että
> patteriverkoston lämpö on 70 celsiusta. Viime viikolla laitettiin -76
> rakennettuun taloon uusi öljykattila ja uudet patteriventtiilit. Asentaja
> sanoi, että talvipakkasilla saattaa olla syytä nostaa lämmitysverkoston
> lämpötila 40 asteeseen ja tarvittaessa ylikin. Elikkä tällä hetkellä
suntin
> kautta menee noin 37-asteista vettä pattereille. Kumpi mahtaa olla oikea
> tapa - pidetään verkoston lämpötila ylhäällä vai alhaalla ja avataan
> huonetermostaatteja tarvittaessa? Käyttövesi otetaan siten, että välissä
on
> sekoittaja (pannuhuoneessa), joka määrittää kuuman veden max. lämpötilan.
> Kattila tuuppaa sisältämänsä veden lämmön about 84 asteeseen ilahduttavan
> pienellä savukaasulämmöllä (alle sata astetta).
Öljylämmitteisessä talossa on kolmenlaista vettä: käyttövettä, patterivittä
ja kattilavettä (noin niinkuin lämpötilamielessä). Käyttövettä ei saisi
missään
olosuhteissa lämmittää yli 60 asteiseksi, sillä se alkaa polttaa ihoa.
Patteri-
verkoston vesi on fyysisesti samaa vettä kuin kattilavesikin, mutta sen läm-
pötila pidetään alempana kuin kattilaveden. Patteriveerkoston paluuvedestä
osa palaa patteriverkostoon ilman käyntiä kattilassa. Tämä sekoitus tapah-
tuu sunttiventtiilissä. Patteriverkostossa kiertävän lämmönjakoveden lämpö-
tila riippuu olennaisesti talon lämmitysenergian tarpeesta ja pattereitten
tehok-
kuudesta. Yleensä se on luokkaa 40 astetta. Sen sijaan kattilaveden
lämpötila
pyritään pitämään jossain 70 asteessa, joka on aikalailla optimaalinen
nykyi-
sille savukaasulämmöille. Se taso on myös optimaalinen kattilan korroosio-
herkkyyden kannalta.
Rauno Kangas
Erkki "Emppu" Kauranen
keleillä laittaa minulla ulkoilmaa haisteleva Ouman putkeen 24-26 asteista
vettä - tällöin sisällä elellään 22-23 asteisessa huoneilmassa. Kylppärissä
ja vessassa tietysti lämpöisempi vielä.
Ei sinne patterikiertoon kyllä vettä pitäisi joutua hirveästi lisäämään.
Itse lisäsin ennen syyskuun puolenvälin kattilanvaihtoa edellisen kerran
huhtikuussa lirauksen. Viittaisi tuo tarve jonkinlaiseen vuotoon. Pidän itse
paineen verkostossa n. 1 bar.
emppu
Rauno Kangas <rauno....@rantasalmi.com> wrote in message
news:EDwy7.72$V52....@read2.inet.fi...
Rauno Kangas
"Erkki "Emppu" Kauranen" <2...@savionvpk.fi> kirjoitti viestissä
news:9qehoj$c5u$1...@news.kolumbus.fi...
> Kovinpa tuntuu korkealta patterivetesi lämpötila. Näillä noin 10 asteen
> keleillä laittaa minulla ulkoilmaa haisteleva Ouman putkeen 24-26 asteista
> vettä - tällöin sisällä elellään 22-23 asteisessa huoneilmassa.
Kylppärissä
> ja vessassa tietysti lämpöisempi vielä.
> > tila riippuu olennaisesti talon lämmitysenergian tarpeesta ja
pattereitten
> > tehok-
> > kuudesta. Yleensä se on luokkaa 40 astetta. Sen sijaan kattilaveden
> > lämpötila
Kyllä se talvella saattaa hyvinkin nousta luokkaan 40 astetta - ja eihän
kesän lämmönjakoverkostosta kannata edes puhua.
Rauno Kangas
Marko Björkroth
> Ohjelman kaavioissa oli käyttöveden lämpötila +70 astetta ja patteriveden
> +40 astetta.
Ei kai? 70/40°C ovat useimmin käytetyt patteriverkoston
mitoituslämpötilat eli pattereihin menevän ja niistä palaavan veden
lämpötila ns. mitoituspakkasella (etelä-Suomessa -26°). Jos ulkona ei
sattumoisin ole ihan noin kylmää, verkostoon syötettävä vesi on
viileämpää. Lämpötilaa säädetään yleensä lineaarisesti ulkolämpötilan
perusteella siten, että ulkolämpötilan ollessa +15...+20°C verkostoon
menevä vesi on n. +20°C (eli tehot nollissa) ja mitoituspakkasella
(esim. -26°C) menovesi on +70°C. -> Suurimman osan vuotta menoveden
lämpötila pyörii 30°C kieppeillä.
Jos säätöä ei ole niin
a) pattereiden kytkentäjohdot lämmittävät taloa tarpettomasti / liikaa,
vaikka patteriventtiilit olisivatkin kiinni
b) kun useimmat termostaattiventtiilit menevät liikalämmön vuoksi
kiinni, niin paine verkostossa nousee ja voi tulla ääniongelmia
Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla +55°. Korkeampi lämpötila
aiheuttaa palovammoja ja matalampi lämpötila ei estä Legionella
-bakteerin kasvua.
Marko
Jouko Hakulinen
"Marko Björkroth" <mbjo...@cc.hut.fi> wrote in message
news:3BCB0DC4...@cc.hut.fi...
> Jouko Hakulinen wrote:
> > Ohjelman kaavioissa oli käyttöveden lämpötila +70 astetta ja
patteriveden
> > +40 astetta.
>
> Ei kai? 70/40°C ovat useimmin käytetyt patteriverkoston
> mitoituslämpötilat eli pattereihin menevän ja niistä palaavan veden
> lämpötila ns. mitoituspakkasella (etelä-Suomessa -26°).
> Marko
Ja sieltä edelleen. Kaaviot ohjelmassa olivat ehkä yksinkertaistettuja,
mutta tekstissä (joka löytyy YLEn sivuilta) kerrotaan, että
kattilavesi/varaajan vesi lämmitetään +70 asteeseen, koska käyttöveden tulee
olla kuumaa.
Ohjelma oli siis tehty "maallikoille" ja sen tarkoitus oli esitellä
aurinkolämmön hyödyntämistä.
Jouko
Marko Björkroth
> http://www.yle.fi/ymparisto/
>
> Ja sieltä edelleen. Kaaviot ohjelmassa olivat ehkä yksinkertaistettuja,
> mutta tekstissä (joka löytyy YLEn sivuilta) kerrotaan, että
> kattilavesi/varaajan vesi lämmitetään +70 asteeseen, koska käyttöveden tulee
> olla kuumaa.
Noniin, tulihan se sieltä. Tottakai kattilaveden pitää olla kuumempaa,
jotta sillä saataisiin aikaiseksi +55°C käyttövettä. Käyttövesi
lämmitetään kattilan yläosassa olevassa lämmönsiirtimessä ja sen
lämpötila pidetään vakiona termostaattiventtiilin avulla (kylmää vettä
sekaan niin, että lämpötila pysyy 55°C:ssa).
Vastaavanlainen säätöpiiri pudottaa patteriverkoston menoveden
lämpötilan halutulle tasolle. Ohjelman kaavioita en onnistunut
löytämään, mutta pattereiden menoveden lämpötilaa ei todellakaan pidetä
vakiona +40°C:ssa, vaan säädetään lämmitystarpeen mukaan.
> Ohjelma oli siis tehty "maallikoille" ja sen tarkoitus oli esitellä
> aurinkolämmön hyödyntämistä.
"Perinteinen öljylämmityshän on seuraavanlainen. Öljykattila lämmittää
koko ajan vesisäilössä olevaa vettä. Vesi on jatkuvasti 70 asteista,
koska talousveden pitää olla kuumaa. Vesisäiliöstä kuuma vesi ohjataan
pattereille ja hanoihin suoraan."
Tuossa siis väitetään, että lämmin käyttövesi on samaa vettä kuin mikä
pattereissa kiertää. Ei nyt sentään...
Marko
jsa
ole ilmaa. Ilmaa tulee tällä hetkellä vain varoventtiilin hanan
kautta.Vaihtoehtona lienee siis lattialämmitysputkiston vuoto (takkahuone +
pesuhuone) tai siellä oleva ilma. Millähän keinolla tuota lämmitysputkistoa
ilmaa, kun ei ole mitään tietoa mistään ilmausruuvien sijainneista... Voisko
muuten viallinen kalvo paineastiassa vaikuttaa mitään asiaan?
"Marko Björkroth" <mbjo...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3BC9BE3E...@cc.hut.fi...