Putket jäässä - taas
Tomi
Yhteen pakkasen puolelle vetäneeseen putkikoteloon tein reiän ja
puhalsin sen tukankuivaajalla 60-asteiseksi tuntikausiksi - ilman
tulosta. Onneksi tulee sentään vettä vielä yläketaan, mutta pyykki- ja
tiskikoneetkin olisi kiva saada taas käyttöön.
Ainoa tapa lienee odotella säiden lauhtumista. Kysymys onkin, että
miten todennäköisesti juottamalla liitetyt kupariputket on hajonneet
jäätymisen seurauksena. Kuparihan kyllä varmaan venyy, mutta entäs
liitokset?
Tai jos jollain on kokemusta putkien sulattamisesta sähköllä, niin
niitäkin otetaan vastaan...
Tomi
Virve Kärkkäinen & Tuomo Kokkonen
ainakaan meillä juotettu kupariputki kovin helposti näytä hajoavan.
Sähkösulatuksesta en tiedä, mutta jos jostakin lavuaarin tai tiskialtaan
alta saat putkiliitoksen auki, niin voit kokeilla sulattaa kuumalla vedellä.
Edellyttää tietysti, että tukos on sellaisessa kohdassa, että saat
sulkuhanalla veden tulon suljettua.
Hommaan tarvitaan metrikaupalla jäykähköä (ulkohalkaisijaltaan) 6 - 7 mm
muoviletkua (ilmeisesti paineilmaletku, saa ainakin Etolasta), joku ruutta
(iso injektioruisku tms.) ja sopiva letkun pätkä, jolla ruutan saa kiinni
jäykkään letkuun. Sitten vaan työnnetään jäykkää letkua jäätyneeseen putkeen
niin pitkälle kuin menee ja toivotaan, että pysähdyskohta on sitten jään
reuna. Ruutalla tyrkätään putkeen lähes kiehuvaa vettä, annetaan vaikuttaa
vähän aikaa, imaistaan vedet pois ja sama uudelleen n kertaa. Hidasta on
(etenee muutaman sentin kerrallaan), mutta toimii. Tällä juuri sulatin kaksi
jäätynyttä kohtaa.
Putkiliitosten murjomisessa kannattaa tietysti käyttää vain kohtuullista
voimaa, ettei kuitenkin joudu putkimiestä kutsumaan.
TK
"Tomi" <to...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:5494db9.03010...@posting.google.com...
ML
"Tomi" <to...@iki.fi> wrote in message
news:5494db9.03010...@posting.google.com...
Viimeksi tänä aamuna on sulatettu putkia sähköllä. kupariputket on helpot,
rautakin onnistuu. Sinun pitää kaivaa putken päät esiin. Eli jäätynyt
loppupää ja se alku, mahdollisimman tarkasti. Kannattaa tilata joku jolla on
sopiva hitsauskone (Kemppi vuodelta miekka ja kypärä) kun olet saanut
putkien päät esiin. Miinus lyödään toiseen päähän ja plussa toiseen.
Pihtimittarilla katsotaan ettei virta karkaa. Ampeereita (?) saa olla yli
100 niin putket sulaa, yli 200 alkaa olla jo siinä ja siinä. Jännitehän
niissä pysyy alle 24 V. Muutama minuutti virtaa niin putket on auki.
Sulattaisin ne jäätyneet putkét ennen "luonnollista" sulamista. Voi tulla
paljon kalliimmaksi, kyllä se kuparikin paukkuu.
--
ML
Jari Kaponen
> ainakaan meillä juotettu kupariputki kovin helposti näytä hajoavan.
Tuosta kokemuksesta kannattaa mieluummin huolestua kuin huojentua.
Kupari kyllä kestää laajenemista veden jäätyessä, mutta kun pakkanen
hetkeksi lauhtuu ja vesi alkaa virrata, saattaa putkeen jäädä jäätulppa,
jonka ympärillä oleva vesi laajentaa putkea taa lisää pakkasen kiristyessä
uudelleen. Jäätyvä vesi toimii kuin tunkki.
Veden kannattaa antaa virrata pitkän aikaa, kun se taas lähtee kulkemaan,
jotta putken laajentuneeseen kohtaan ei jää jäätulppaa.
Markku Nevalainen
>
> Kupari kyllä kestää laajenemista veden jäätyessä, mutta kun pakkanen
> hetkeksi lauhtuu ja vesi alkaa virrata, saattaa putkeen jäädä jäätulppa,
> jonka ympärillä oleva vesi laajentaa putkea taa lisää pakkasen kiristyessä
> uudelleen. Jäätyvä vesi toimii kuin tunkki.
>
> Veden kannattaa antaa virrata pitkän aikaa, kun se taas lähtee kulkemaan,
> jotta putken laajentuneeseen kohtaan ei jää jäätulppaa.
Ilman putkimieskoulutusta, ja juuri itselleni muodostaneeni käsityksen
mukaan sillä ei olisi mitään merkitystä jääkö putkeen ilman lauhtu-
misen perästä pieni jääköntti vai ei.
Ja näin ollen myöskään sillä ei olisi merkitystä, että juoksuttaako
vettä lyhyeen vai pitkään, lauhtumisen tultua.
Putkien jäätymisen tunkki-ilmiö syntyy aina kun laajentuva jää laa-
jentaa kupariputkea hiukan. Ja joustava kupari myös antaa jonkin
verran periksi ilman että putki hajoaa.
Mutta laajentunut kupariputki ei enää palaudukaan takaisin en-
tiseen mittaansa, vaikka jää sulaakin.
Jokainen uusi jäätyminen laajentaa putkea ja hitsausliitoksia aina
muutaman millin kymmenyksen. Vuodesta ja talvesta toiseen.
Ja kun on riittävän monta kertaa jäätynyt, on kuparin joustopeli-
varakin lopulta käytetty loppuun, ja putken tehdassauma tai hit-
sausliitoskohta levähtää vuotamaan.
Siksi ei tosiaan kannattaisi jäädä kovin huolettomalle mielelle,
vaikka kupariputkisto muutaman jäätymisen olisikin kestänyt.
MNe
Tomi
Putket on 10 mm kuparia, joten minkään letkun saaminen edes
hanakulmasta läpi vaikuttaa hankalalta.
> Viimeksi tänä aamuna on sulatettu putkia sähköllä. kupariputket on helpot,
> rautakin onnistuu. Sinun pitää kaivaa putken päät esiin. Eli jäätynyt
> loppupää ja se alku, mahdollisimman tarkasti. Kannattaa tilata joku jolla on
> sopiva hitsauskone (Kemppi vuodelta miekka ja kypärä) kun olet saanut
> putkien päät esiin. Miinus lyödään toiseen päähän ja plussa toiseen.
> Pihtimittarilla katsotaan ettei virta karkaa. Ampeereita (?) saa olla yli
> 100 niin putket sulaa, yli 200 alkaa olla jo siinä ja siinä. Jännitehän
> niissä pysyy alle 24 V. Muutama minuutti virtaa niin putket on auki.
Hyvä, pitääpä siis yrittää saada jostain hitsi lainaksi. Pitääkö itse
kupariputki saada näkyville vai riittääkö esim. hanan epäkesko tai
kulmasulusta hanalle lähtevä kupariputki? Entäpäs miten putken pituus
vaikuttaa tuohon virtaan - tässä noiden päiden väliin jää n. 4 metriä.
Sulattaako 100 A pelkän jään putken sisältä vai itse putken siinä
samalla? Ainakin kuulostaa aika rajulta virralta. Ja mikä on
pihtimittari?
Tomi
Markku Nevalainen
>
>
> Hyvä, pitääpä siis yrittää saada jostain hitsi lainaksi.
> Ja mikä on pihtimittari?
>
Ennen kuin jatkat harjoituksiasi, niin katso mitä ehtoja kotivakuutukses-
tasi löytyy.
Vain kosankaasulla, avoliekillä tapahtuvat sulatusmenetelmät ovat vielä
tulipalovaarallisempia kuin nuo hitsausmuuntajalla tapahtuvat putkensu-
lattamiset.
Putket ylikuumenevät ohuimmilta liitoskohdiltaan helposti, ellei ole ko-
kenut sulattelija asialla.
Ja palonalku voi jäädä seinän sisään kytemään tuntikausiksi.
Kun kyseessä on sopiva täysbetoninen ja palamaton ympäristö voi hommassa
tosin selvitä myös säkällä.
Ja sellaiset tapaukset pääsevät myös tänne foorumeille, joista voi saada
käsityksen että homma olisi hyvinkin helppoa ja vaaratonta.
MNe
ML
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
news:3E16E3...@iki.fi...
> Tomi wrote:
> >
> >
> > Hyvä, pitääpä siis yrittää saada jostain hitsi lainaksi.
> .
> > Ja mikä on pihtimittari?
> >
>
> Ennen kuin jatkat harjoituksiasi, niin katso mitä ehtoja kotivakuutukses-
> tasi löytyy.
>
> Vain kosankaasulla, avoliekillä tapahtuvat sulatusmenetelmät ovat vielä
> tulipalovaarallisempia kuin nuo hitsausmuuntajalla tapahtuvat putkensu-
> lattamiset.
>
> Putket ylikuumenevät ohuimmilta liitoskohdiltaan helposti, ellei ole ko-
> kenut sulattelija asialla.
> Ja palonalku voi jäädä seinän sisään kytemään tuntikausiksi.
Hommaan kannattaa tosiaan ottaa ammattimies. Putket ei saa kuumeta. Kun
homma tehdään oikein, niin ne vaan lämpiää hiukan. Oikein tehtynä homma on
turvallista, nopeaa ja tehokasta.
--
ML
Virve Kärkkäinen & Tuomo Kokkonen
ongelmapaikoista lattiaa avata. Tähän mennessä ei vain ole ollut aikaa. Se,
mitä tässä on putkien laajenemisesta sanottu, vain vahvistaa tuota päätöstä.
TK
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä:3E16D2...@iki.fi...
Tomi
> homma tehdään oikein, niin ne vaan lämpiää hiukan. Oikein tehtynä homma on
> turvallista, nopeaa ja tehokasta.
Näin kai se lienee parasta. Antaa auton sisälämppärin huutaa vessassa
kuumentamassa lattiaa vielä pari päivää ja kutsutaan ammattimies
sitten, kun taksat on taas normaaleja. Onneksi sentään vesi tulee
vielä yläkertaan, kesäöljy virtaa, lämmitys pelaa, sähköä tulee, puu
palaa uunissa jne.
Olisi kyllä kiva päästä välillä tiskaamaankin...
Tomi
Matti
">
> Tai jos jollain on kokemusta putkien sulattamisesta sähköllä, niin
> niitäkin otetaan vastaan...
muuntajalla(sähköllä).Se on ihan näppärä systeemi kun metalliputket
jäätyy,mutta siinä pitää tietää varsin tarkkaan mitä on
tekemässä,hitsausmuuntajallakin(ei tasasuuntaajalla) onnistuu kun muuttaa
kolmivaihe ensiön kytkennän siten että käämit sarjaan ja syöttö
yksivaiheisena sukopistorasiasta,normaalisti kytketyn hitsausmuuntajan
toisiojännite on niin korkea että putkiin kytkettynä ei kestä montakaan
minuuttia kun joko käämit tai sulake palaa.Kyllä se sulatusvirta on 200-400
ampeeria,tässä on kuitenkin huomattava että usein putkilinjat muodostavat
"verkon" usein kylmä ja kuumavesi linjat ovat sähköisesti rinnan ja sähkön
tai ampeerien määrä jakautuu putkien muodostaman vastuksen mukaan.Jos esim
wc:n kylmävesi on jäässä ja tähä laitetaan toinen elektrodi ja toinen vaikka
vesimittarin tienoille niin osa sähköä menee kylmävesiputkea pitkin ja osa
lämminvesi putkea.Tässä tarvitaan pihtiamppeeri mittaria että putkesta voi
mitata siinä kulkevan virran ja tarvittaessa on irroitettava vikavirta
putkilinjat että saa jäätyneeseen putkeen riittävästi
amppeereita.Elektrodien liittämisessä putkeen pitää olla kunnolliset
liittimet,lukkopihdit saattaa vetää kuparin lyttyyn ja suuresta virrasta
johtuen liitoksen löystyessä tulee mahtava valokaari joka hetkessä polttaa
putkeen reiän ja saattaa sytyttää palavat rakenteet kun sulaa metallia
roiskuu ympäristöön.Valitettavasti n 60% jäätyneistä metalliputkista mun
kokemuksen mukaan on jäätyessään haljennut joten putkimiehen läsnäolo lähes
välttämätöntä,se kun jää sulaa niin haljenneesta putkesta tulee paineella
vettä ja vuotokohtaa ei välttämättä heti saa erotettua muuten kuin
sulkemalla kiinteistöön tulevan veden pääventtiili,ja tässä tilanteessa taas
talo on ilman vettä.Sähköllä sulattaminen on kätevä ja turvallinen kun
tietää mitä tekee,kokematon henkilö saattaa tehdä tuhottomasti vahinkoa ihan
tietämätömyyttään.Yleensä sähköllä sulatettaessa sitten jäätyneen kohdan
jälkeen oleva hana tai vastaava pidetään auki että veden virtausäänestä
kuulee kun kun jää on sulanut ja silloin heti sähkö poikki.Muoviputkiin ei
sitten muuntajan sähkö auta laisinkaan ,kai siihen on toiset
konstit,luulisin että kun putket on asennettu suojaputkien sisään niin
sulattaminen saattaisi onnistua jos pystyy suojaputkeen jonkinlaisella
paineella puhaltamaan vaikka huoneenlämpöistä ilmaa,en ole koskaan
kokeillut.Muoviputket myös kestää huomattavasti paremmin elastisuuden
ansiosta jäätymisen halkeamatta.
Kyllä sähköllä sulattaminen on ammatti-ihmisen työtä,maallikolla pitää olla
hiton hyvä tuuri että onnistuu ilman vahinkoja.
Terv Matti
T.Uusilehto
wrote:
.....................
>Kyllä sähköllä sulattaminen on ammatti-ihmisen työtä,maallikolla pitää olla
>hiton hyvä tuuri että onnistuu ilman vahinkoja.
>Terv Matti
>
Mita tarkoittaa tuo "ammatti-ihminen" ?
Minka alan ? Puutarhuri, veturinkuljettaja ja jopa sirkuspelle ,
kaikki he ovat "ammatti-ihmisia " .
Ammattiputkensulattajia tuskin on yhtaan kappaletta maassamme .
Firaapeli heppuja kylla loytyy sanomalehdista ?
Hommaan kay hyvin tasavirtakin. Pieni korjaus siis .
Ja kytkenta PITAA tehda jossain muualla kuin sulatettavan putken
pinnalla . Siis kytkentakappale (vaikka latikan patka) mukaan , ja
liitos ennen virran kytkentaa kiinni vesiputkeen kunnolla .
Ei pida tehda tasta henkimaailman hommaa . Jos se silta tuntuu, ei
pida sitten edes alkaa miettimaan puuhaa ominpain .
Timo
ML
"T.Uusilehto" <r...@nic.org> wrote in message
news:3e18766e...@news.jippii.fi...
> On Sun, 05 Jan 2003 15:30:52 GMT, "Matti" <masa53...@phnet.fi>
> wrote:
>
> .....................
>
> >Kyllä sähköllä sulattaminen on ammatti-ihmisen työtä,maallikolla pitää
olla
> >hiton hyvä tuuri että onnistuu ilman vahinkoja.
> >Terv Matti
> >
>
> Mita tarkoittaa tuo "ammatti-ihminen" ?
> Minka alan ? Puutarhuri, veturinkuljettaja ja jopa sirkuspelle ,
> kaikki he ovat "ammatti-ihmisia " .
> Ammattiputkensulattajia tuskin on yhtaan kappaletta maassamme .
> Firaapeli heppuja kylla loytyy sanomalehdista ?
Jaaha...rokulipäivä tulossa huomenna...
--
ML
Solina Sulavesi
"T.Uusilehto" wrote:
Matti kirjoitti pitkän tarinan, josta selvästi paistoi läpi käytännön kokemus
putkien sulattamisesta sähköllä.
Tätä Uusilehdon purkausta en ymmärrä. Liekö sitten sattunut 'ammattimiehen'
egoon.
Vaihtovirralla harhavirrat voi mitata pihtiampeerimittarilla. Tasavirtaa on jo
vähän vaikeampi mitata.
Putkien sulattaminen teoriassa on varmasti vielä helpompaa kuin muuraaminen
teoriassa. Käytäntö on vähän eri juttu.
- Solina
Markku Nevalainen
>
> Ammattiputkensulattajia tuskin on yhtaan kappaletta maassamme .
> Firaapeli heppuja kylla loytyy sanomalehdista ?
>
Ammattiputkimiehiähän on vaikka millä mitalla. Kuntien ja
kaupunkien vesilaitoksilla on sadoittain ukkoja, jotka osaavat
sulatella sekä pieniä että isompia putkia niin kaasuliekillä
kuin sähkövirrallakin.
> Ei pida tehda tasta henkimaailman hommaa .
Syntyvät valokaaret ovat suurin vaaran aiheuttaja, eikä valokaari
talon eristeiden ja puurakenteiden seutuvilla ikinä ole
henkimaailman hommia.
> Jos se silta tuntuu, ei pida sitten edes alkaa miettimaan
> puuhaa ominpain .
Jep, ei tosiaan kannata kesken kireimmän pakkaskauden alkaa
omalla asuintalollaan ja kokeilu/erehdys -metodilla sitä
tietotaitoa itselleen hankkimaan.
MNe
T.Uusilehto
<sulasoli...@suomi24.fi> wrote:
>Tätä Uusilehdon purkausta en ymmärrä. Liekö sitten sattunut 'ammattimiehen'
>egoon.
>
Ei nyt sentaan :)
En ole alan mies, mutta jotain sentaan tehnyt .
En vain pida ajatuksesta etta noin simppelista tekniikasta tehdaan
henkimaailman hommaa tai taidetta ? Jutussa oli kylla ihan taytta
asiaa !
Pienella virralla ja pitkalla ajankaytolla homma on turvallisempaa,
niin ja jo kertomani kytkentapiste pitaa olla toisaalla kuin putken
pinnalla .
Ei mitaa "purkausta" ? Seurataan jatkoja .......
terv.
Timo
ML
> Pienella virralla ja pitkalla ajankaytolla homma on turvallisempaa,
> niin ja jo kertomani kytkentapiste pitaa olla toisaalla kuin putken
> pinnalla .
Mikä on pieni virta? Ainakin ne operaatiot missä olen ollut mukana, pieni
virta vaan kuumentaa lähtöpäitä eikä mitään tapahdu. Virtaa pitää mennä läpi
jotain 200 ampeeria. Onko se sitten pieni vai iso?
Jos kaikki on oikein ja hyvin kytketty, aikaa sulamiseen menee vain muutamia
minuutteja.
Liitäntäjohdot kiristetään suoraan sulatettavan vesiputken pintaan kireälle.
Vaikka sellaisella ruuvattavalla leualla. Virta kytketään päälle vasta kun
johdot on kireällä putkessa kiinni.
--
ML
Matti
samanlaista värinää minkä vaihtosähkön suuren virran aikaansaama
magneettikenttä kehittää,tämän värinän ja lämmön yhteisvaikutuksesta putken
avautuminen käy nopeasti.Sitten tuon tasasähkön/veden kanssa on myös syytä
olla tarkkana koska vedessä kulkeva tasavirta muuttaa veden koostumusta
,siinä alkaa kehittyä vetykaasua,vähän samaa kuin akkua ladatessa.Tosin en
tiedä yhtään tapausta jossa vesijohdossa kehittynyt vetykaasu olisi
aiheuttanut räjähdystä,voi tietysti olla ettei tasavirralla putkia paljoa
sulatella,mutta kyllä tuo kaasu todella vaarallista on,tuossa joulun
tienoilla Lahdessa räjähti kerrostalo huoneisto kun asukas latasi auton
akkua.
Terv Matti
Erkki Näsi
T.Uusilehto kirjoitti viestissä <3e193661...@news.jippii.fi>...
>Pienella virralla ja pitkalla ajankaytolla homma on turvallisempaa,
>niin ja jo kertomani kytkentapiste pitaa olla toisaalla kuin putken
>pinnalla .
Työkseen putkia sulattavat käyttävät tarkoitukseen tehtyä muuntajaa, josta
lähtee paljon virtaa, mutta vähän jännitettä. Sulatusvirta on satoja
ampeereita, mutta ensiöpuolella 10 ampeerin sulakekin kestää. Aikoinaan
sulatin paljonkin putkia muovikuorisella Esabin
valovirtahitsausmuuntajalla, mutta kokemusten perusteella en suosittele
kenellekään hitsauskoneiden käyttöä. Matin kirjoitus oli täyttä asiaa.
Erkki Näsi
erkki kukkonen
viestissä:QTbS9.101$aF...@read3.inet.fi...
> Mikä on pieni virta? Ainakin ne operaatiot missä olen ollut mukana, pieni
> virta vaan kuumentaa lähtöpäitä eikä mitään tapahdu. Virtaa pitää mennä
läpi
> jotain 200 ampeeria. Onko se sitten pieni vai iso?
>
> Jos kaikki on oikein ja hyvin kytketty, aikaa sulamiseen menee vain
muutamia
> minuutteja.
>
> Liitäntäjohdot kiristetään suoraan sulatettavan vesiputken pintaan
kireälle.
> Vaikka sellaisella ruuvattavalla leualla. Virta kytketään päälle vasta kun
> johdot on kireällä putkessa kiinni.
> --
> ML
entä mihinkäs liitäntäjohdot silloin kiinnitetään
kun putkeen jäätynyt vesi tuli taloon mustaa
siniraitaista upoten:iä pitkin ja jako vesikalusteille
tapahtui siniseen tai punaiseen suojaputkeen
sijoitettua wirsbopex:iä pitkin?
vai onko vain odotettava ensi kevättä ja käytävä
siihen saakka pihan perällä kompostin päällä riu'ulla
T.Uusilehto
wrote:
>Työkseen putkia sulattavat käyttävät tarkoitukseen tehtyä muuntajaa, josta
>lähtee paljon virtaa, mutta vähän jännitettä. Sulatusvirta on satoja
>ampeereita, mutta ensiöpuolella 10 ampeerin sulakekin kestää. Aikoinaan
>sulatin paljonkin putkia muovikuorisella Esabin
>valovirtahitsausmuuntajalla, mutta kokemusten perusteella en suosittele
>kenellekään hitsauskoneiden käyttöä. Matin kirjoitus oli täyttä asiaa.
>
>Erkki Näsi
Matin kirjoitus oli täyttä asiaa, kylla.
Putkensulatukseen tehty laite, on esim . tehty , kuinka ollakaan
KEMPPI - nimisella merkilla, ja mitas sielta sisalta paljastuukaan :
KEMPPI muuntaja ? Kolvi puuttuu ja maattopuristinkin on erinakoinen
..
Samoin lahtee hitsauskoneista jannite "vain" 30 - 50 V ja virtaa ihan
kunnolla, joten miksei voisi kayttaa .
Nykykoneiden ohjauspuoli on niin viisas, etta se katkaisee virran kun
luulee etta nyt jai puikko kiinni . Siksi vahan hankalaa .
Timo
Tomi
> Hommaan tarvitaan metrikaupalla jäykähköä (ulkohalkaisijaltaan) 6 - 7 mm
> muoviletkua (ilmeisesti paineilmaletku, saa ainakin Etolasta), joku ruutta
> (iso injektioruisku tms.) ja sopiva letkun pätkä, jolla ruutan saa kiinni
> jäykkään letkuun. Sitten vaan työnnetään jäykkää letkua jäätyneeseen putkeen
> niin pitkälle kuin menee ja toivotaan, että pysähdyskohta on sitten jään
> reuna. Ruutalla tyrkätään putkeen lähes kiehuvaa vettä, annetaan vaikuttaa
> vähän aikaa, imaistaan vedet pois ja sama uudelleen n kertaa. Hidasta on
> (etenee muutaman sentin kerrallaan), mutta toimii. Tällä juuri sulatin kaksi
> jäätynyttä kohtaa.
Tämä oli sittenkin se menetelmä, jolla tällä kertaa saavutettiin
menestystä. Eli pneumatiikkaletkua euron metri 15-millisestä
kupariputkesta sisään, kumikorkkiin reikä, letkun toinen pää siitä
läpi, muovipullosta pohja pois, korkki pulloon, pullo ylösalaisin ja
vedenkeittimestä vettä sisään. Putkesta takaisin tuleva vesi kerätään
astiaan - vaakasuorassa putkessa putken pään alta ja lattiasta
tulevassa putkessa pullonpohjasta tehdyn kupin avulla. Tällä
menetelmällä jää suli noin sentin sekunnissa.
Ongelmana on enää yksi putki, jota ei saa näkyville, ja hanakulmasta
tuota letkua ei tunnu saavan sisään.
Ensi talven harjoitustehtävä on askarrella termospullosta,
uppokuumentimesta ja palasta korkkia höyryä tuottava laite tuohon
letkuun.
Aamulla kun ostin Etolasta lisää pneumatiikkaletkua, niin myyjän
ensimmäinen kysymys oli että onko putket jäässä...
Tomi
Erkki Näsi
T.Uusilehto kirjoitti viestissä <3e1a66cf...@news.jippii.fi>...
>Putkensulatukseen tehty laite, on esim . tehty , kuinka ollakaan
>KEMPPI - nimisella merkilla, ja mitas sielta sisalta paljastuukaan :
>KEMPPI muuntaja ? Kolvi puuttuu ja maattopuristinkin on erinakoinen
>Samoin lahtee hitsauskoneista jannite "vain" 30 - 50 V ja virtaa ihan
>kunnolla, joten miksei voisi kayttaa .
>Nykykoneiden ohjauspuoli on niin viisas, etta se katkaisee virran kun
>luulee etta nyt jai puikko kiinni . Siksi vahan hankalaa .
Ainakin Wallius Oy myy sulatusmuuntajaa, jonka tyhjäkäyntijännite on
0,25-20 volttia. Virtaa lähtee 500 A. Kyllä hitsausmuuntajallakin putki
sulaa, mutta varovainen saa olla.
Erkki Näsi
Ilkka Haapavirta
> Ainakin Wallius Oy myy sulatusmuuntajaa, jonka tyhjäkäyntijännite on
> 0,25-20 volttia. Virtaa lähtee 500 A. Kyllä hitsausmuuntajallakin putki
> sulaa, mutta varovainen saa olla.
Näissä Kemppi -sulatuksissa pitää muistaa, että lämpeneminen (tehohäviö) on sitä
suurempi, mitä suurempi sähkövastus putkessa. Eli rautaputki lämpenee nopeammin
kuin kuparinen.
Tämä tuli mieleen, kun toissapäivänä sulateltiin kupariputkea ja rautaista
mutkakappaletta kuumailmapuhaltimella. Vanha "kemppikaveri" väitti, että
kuparipätkä ei sula niin nopeasti, kun se "johtaa huonommin". Ihmettelin tuota
jonkin aikaa ja sitten arvelin tuon (väärän) käsityksen kuparin huonosta
johtamisesta olevan peräisin kemppikokeiluista.
Tuota yllämainittua vastusjuttua ei pidä tulkita niin, että muoviputki lämpenisi
kaikkein nopeimmin. :) Kempinkään virta ei sentään muoviputkessa kulje.
Ilkka
T.Uusilehto
<ilkka.ha...@nokia.com> wrote:
>"Erkki Näsi" wrote
>> Ainakin Wallius Oy myy sulatusmuuntajaa, jonka tyhjäkäyntijännite on
>> 0,25-20 volttia. Virtaa lähtee 500 A. Kyllä hitsausmuuntajallakin putki
>> sulaa, mutta varovainen saa olla.
>
>Näissä Kemppi -sulatuksissa pitää muistaa, että lämpeneminen (tehohäviö) on sitä
>suurempi, mitä suurempi sähkövastus putkessa. Eli rautaputki lämpenee nopeammin
>kuin kuparinen.
............
Joskus(vuosi sitten) sulatin naapurin putken.
Varmistin homman niin, etta mittasin kotona verstaan lattialle ensin
vastaavan patkan samanmoista kupariputkea + siihen virtaa .
Nain paasin suuruusluokkaan hyvin kiinni mita sitten kaytettiin
oikeassa paikassa . Homma toimi kaikinpuolin hyvin .
Virtalahteena Wallius hirtsaustasasuuntaaja 260A .
Timo
Juhani Varemo
> Hommaan tarvitaan metrikaupalla jäykähköä (ulkohalkaisijaltaan) 6 - 7 mm
> muoviletkua (ilmeisesti paineilmaletku, saa ainakin Etolasta), joku ruutta
> (iso injektioruisku tms.) ja sopiva letkun pätkä, jolla ruutan saa kiinni
> jäykkään letkuun. Sitten vaan työnnetään jäykkää letkua jäätyneeseen
> putkeen niin pitkälle kuin menee ja toivotaan, että pysähdyskohta on
> sitten jään reuna. Ruutalla tyrkätään putkeen lähes kiehuvaa vettä,
> annetaan vaikuttaa vähän aikaa, imaistaan vedet pois ja sama uudelleen n
> kertaa. Hidasta on (etenee muutaman sentin kerrallaan), mutta toimii.
> Tällä juuri sulatin kaksi jäätynyttä kohtaa.
Ei tuossa välttämäättä mitään ruuttaa tarvita - itse olen perinteisesti
nostanut ämpärillisen kuumaa vettä johonkin sulatettavan putken yläpäätä
korkeammalle ja tuohon 6 mm 'pilliin' viritetään lappo. Jäätyneen putken
pään alle (josta vesi valuu aikanaan ulos, tyhjä ämpäri / pesuvati tms
keräämään paalaavan tavaran. Eikun hiljalleen tyrkkää sitä pilliä eteenpäin
- ainoa ongelma on toki se, että jos on kovin pienikokoinen sulatettava
putki, niin se vesi virtaa hiukan hitaasti siellä kahden putken välissä.
Voi sen pillin toki liittää sopivilla osilla kuumanveden hanaankin jossain,
niin johan saadaan lisää virtausta tehoakin hommaan. Ja kasteltua paikkoja
enemmän :-)
Putkeen alkuun suosiolla menevän pillin määrästä voipi päätellä, mistä
kohtaa pakkasherra on käynyt - voipi tulevaisuudessa suorittaa
mahdollisesti ns. ennaltaehkäiseviä toimia.... edellyttäen että tietää
missä putki tarkalleen kulkee.
Jos putkenpää on kovin hankalassa paikassa (esim. poistuvan veden keräystä
ajatelleen, niin laitoin joskus vaan sopivan suoran jatkopätkän kun sopivia
putkiosia pyöri pakissa.
Mistään kulmistahan tuollainen systeemi ei läpi toki mene - mutta usein
muoviputkien kulmat ovatkin käsiksi päästävissä paikoissa. Kaikki omat
putket on saatu sulaksi (viimeksi jäätyi pumpun imuputki sokkelin alta, kun
veden käytössä oli vähän liian pitkä katko). Wanha rossipohjainen kalliolle
rakennettu talo, jossa kellarin seinät valettu myös sille kalliolle...
Eli nämä konstit toimii muoviputkella oikein hyvin. Suorastaan liian hyvin,
että viitsisi korjata itse ongelmia ;-))
Jouni Saari
"Solina Sulavesi" <sulasoli...@suomi24.fi> kirjoitti viestissä
news:3E189470...@suomi24.fi...
>
> Vaihtovirralla harhavirrat voi mitata pihtiampeerimittarilla. Tasavirtaa
on jo
> vähän vaikeampi mitata.
>
Tarvitaan kalliimpi DC-pihtivirtamittari. Tasavirtamittarit toimivat
Hall-anturin avulla. Sopii myös vaikka auton vikojen paikallistamiseen ja
virtojen mittaamiseen. Esim laturin virrat ja virran suunnat on kätevä
mitata pihtimittarilla. HInta taitaa olla halvimmillaan luokkaa reippaat
100e. (Ainakin Aseko toi joskus maahan taiwanilaisia ihan kelvollisia
mittareita. )
Jouni Saari
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:j5CS9.23914$ws6.4...@news2.nokia.com...
> "Erkki Näsi" wrote
> > Ainakin Wallius Oy myy sulatusmuuntajaa, jonka tyhjäkäyntijännite on
> > 0,25-20 volttia. Virtaa lähtee 500 A. Kyllä hitsausmuuntajallakin putki
> > sulaa, mutta varovainen saa olla.
>
> Näissä Kemppi -sulatuksissa pitää muistaa, että lämpeneminen (tehohäviö)
on sitä
> suurempi, mitä suurempi sähkövastus putkessa. Eli rautaputki lämpenee
nopeammin
> kuin kuparinen.
Jos virta on sama, rauta aiheuttaa enemmän jännitehäviötä ja näinolle teho
P=UI on suurempi. JOs taas syöttöjännite säilyy samana, kupariputkessa
kulkee enemmän virtaa ja taas teho on isompi.
Jos kupariputken virta jää alhaiseksi, eli vastus on siis iso, jossain
tapahtuu iso tehohäviö. Siis selvä tulipalon riski. Olisi siis hyvä pystyä
arvioimaan putken resistanssin järkevyyttä. Eli pitäisi olla tajua oikeista
tehoista ja vastuksista. Ja jos joku tuntuu olevan pielessä, pitää ajaa
hyvin pienellä teholla.
Jos putki on täynnä vettä, minusta maltillisilla tehoilla pitäisi veden
kiehumisen estää tulipalot. Eri juttu jos höyryt posahtaa heti alkuun ulos
ja kuivat putket hehkuu punaisina.
> Tuota yllämainittua vastusjuttua ei pidä tulkita niin, että muoviputki
lämpenisi
> kaikkein nopeimmin. :) Kempinkään virta ei sentään muoviputkessa kulje.
Jos muoviputkeen saisi vaikka puoli amppeeria virtaa, niin taatusti jotain
tapahtuisi. Ainakin vedyn ja hapen erottumista putken sisällä. JÄnnitettä
tarvittaisiin reippaasti kilovoltteja/metri, tehoa menisi myös
kilowatteje/metri..
> Ilkka
>
>
T.Uusilehto
wrote:
>Jos kupariputken virta jää alhaiseksi, eli vastus on siis iso, jossain
>tapahtuu iso tehohäviö. Siis selvä tulipalon riski. Olisi siis hyvä pystyä
>arvioimaan putken resistanssin järkevyyttä. Eli pitäisi olla tajua oikeista
>tehoista ja vastuksista. Ja jos joku tuntuu olevan pielessä, pitää ajaa
>hyvin pienellä teholla.
>
>Jos putki on täynnä vettä, minusta maltillisilla tehoilla pitäisi veden
>kiehumisen estää tulipalot. Eri juttu jos höyryt posahtaa heti alkuun ulos
>ja kuivat putket hehkuu punaisina.
>
Jees, mutta naissakin ihan terve oma hoksaus sanoo jo paljon (toisilla
tietysti ei ) .
Jos putkea alkaa olla reippaasti yli viiden metrin verran," sormen
vahvuista " ja virtana muutaman sata ampeeria niin pelkoa kuparin
punotuksesta ei ole .
tu
Markku Nevalainen
>
> Jos putkea alkaa olla reippaasti yli viiden metrin verran," sormen
> vahvuista " ja virtana muutaman sata ampeeria niin pelkoa kuparin
> punotuksesta ei ole .
>
Tämä on tietysti ideaalitilanne, kun on 1 kpl 5 m putki, ja kokonaan
näkyvissä autotallin lattialla. Siinä on helppo suoritella testejä.
Mutta sulattelutilanteessa ollaan usein oudoissa, vanhoissa taloissa,
joissa putket menevät jossakin rakenteen kätköissä.
Ja jääpaikkaa etsiessä virtaliittimiä pitää kytkeä kokeeksi tuohon
vessan lähtöön, ja tuohon pannulta lähtevään siniseen putkeen, ja
plussaliitintä vaikka tontin tulojohtoon jne.
Sähkövirta kulkee näissä kokeiluissa(kin) aina kaikkia löytämiään
reittejä pitkin. Jos vaikka parin putken välille oli 60-luvulla
unohtunut joku kannatinrautalanka, niin virta kulkee myös sitä
pitkin, ja rautalanka kuumenee.
MNe
T.Uusilehto
wrote:
..............
>Sähkövirta kulkee näissä kokeiluissa(kin) aina kaikkia löytämiään
>reittejä pitkin. Jos vaikka parin putken välille oli 60-luvulla
>unohtunut joku kannatinrautalanka, niin virta kulkee myös sitä
>pitkin, ja rautalanka kuumenee.
>
>MNe
Totta kylla joka sana ....
Timo