Peltikatto ilman aluskatetta
Toni Virta
Jonkin verran kondenssivettä siis tulee yläpohjaan. En tosin tiedä onko
siitä ongelmaksi asti, mutta voiko aluskatteen rakentaa jälkikäteen
yläpohjasta käsin?
Yläpohjassa on ihan hyvät kulkusillat eli kaikkialle katon alueelle
pääsee. Olisiko mitään järkeä vetää esimerkiksi rakennusmuovi (tai joku
muu materiaali) alapuolelta niittaamalla kiinni niinin ruoteisiin,
joihin kattopellit on naulattu? Eihän tuota saa täysin tiiviiksi
esimerkiksi kattotuolien kohdalta, mutta muovit sopivasti lomittamalla
aika suuren osan kondenssivedestä saisi ohjattua ulos räystään
reunasta. Tuon ajatttelemani perusratkaisun lisäksi mietityttää
peltikaton aiheuttama suuri lämpötilavaihtelu, eli onko tuo muovi itse
asiassa järkevä materiaali?
Miten tällainen projekti kannattaisi suorittaa, vai kannattaako
mitenkään? Peltikatto on hyvässä kunnossa ja se ei vuoda, joten koko
kattoa en ole uusimassa.
TVirta
Markku Nevalainen
>
> alapuolelta niittaamalla kiinni niinin ruoteisiin,
> joihin kattopellit on naulattu? Eihän tuota saa täysin tiiviiksi
> esimerkiksi kattotuolien kohdalta, mutta muovit sopivasti lomittamalla
Joskus aikoinaan itsekin maalla tuollaista mietiskelin, kun 70-luvun
puutalon katosta kosteilla keleillä usein lurahti vettä makkariin.
Yläpohjan purueristeitä tonkimalla mitään kosteusvahinkooon viittaavaa
ei kuitenkaan löytynyt, mutta huoneisiin lurahtava vesi harmitti silti.
Melkein tuo muovimateriaali pitäisi rakennusmuovin sijasta olla rautakau-
pasta haettua aluskatemuovia, jossa on lievästi nukkainen alapinta.
Pelkkä rakennusmuovi saattaa itsessään alkaa kondensoida vettä.
Ja kate pitäisi saada niitattua ruoteiden sijasta kattotuolien kyl-
kiin. Vaikka tukiriman tai listan läpi naulaamalla tai niittipistoo-
lilla, koko matkalle harjalta räystäille saakka.
Silloin tuo alkaisi jo toimia, ja kuljettaa vettä aika pitävästi.
Kondenssiahan ei yleensä tule läpi koko katon alueelta, vaan vain
muutamat tuolivälit ovat niitä ongelmallisia. Joten urakka hiukan
pienenee, jos alkaa tuo yläpohjan pölyissä mönkiminen laiskottaa.
Itse en aikoinaan hommaan alkanut, ja ne on jo pitkään ollut jonkun
muun murheita.
MNe
Toni Virta
news:3EDFCA...@iki.fi...
> Joskus aikoinaan itsekin maalla tuollaista mietiskelin, kun 70-luvun
> puutalon katosta kosteilla keleillä usein lurahti vettä makkariin.
Meillä ei onneksi ole sisätiloissa näkynyt mitään veden läpituloon
viittaavaa. Joku voisi tietysti kysyä, että kannattaako lähteä mitään
tekemäänkään jos on jo 15 vuotta toiminut, ja sitä olen klieltämättä
itsekin pähkäillyt. Olen kuitenkin huomannut yläpohjassa tonkiessani,
että jotkut kattopellin kiinnitykseen käytetyistä ruoteista ovat käsin
kosketellen tuntuneet kosteilta, etenkin sateen jälkeen.
Osasyyllinen tähän varmasti oli se, että pellit oli naulattu kiinni,
eikä joka naulan juuressa ollut tiivisteitä ja osasta ne olivat
hapertuneet pois. Joka naulankolo oli siis pieni tiuhttava reikä.
Vietin pari viikkoa nSIKAlla paikkaamassa jokaista koloa erikseen, se
tuli helpommaksi kuin jokaisen naulan irtikiskominen ja uusien
kateruuvien laittaminen. Panssarimaali päälle, ja hieno tuli.
> Kondenssiahan ei yleensä tule läpi koko katon alueelta, vaan vain
> muutamat tuolivälit ovat niitä ongelmallisia. Joten urakka hiukan
> pienenee, jos alkaa tuo yläpohjan pölyissä mönkiminen laiskottaa.
Joo aluetta katolla piisaa kyllä ihan pirusti. Aion ennen ensi talvea
parantaa yläpohjan eristystä tilaamalla kunnon kerroksen
puhallusvillaa, mutta eihän siinä ole mitään järkeä, jos se kosteuden
takia painuu kasaan.
TVirta
junnu
> eikä joka naulan juuressa ollut tiivisteitä ja osasta ne olivat
> hapertuneet pois. Joka naulankolo oli siis pieni tiuhttava reikä.
> Vietin pari viikkoa nSIKAlla paikkaamassa jokaista koloa erikseen, se
> tuli helpommaksi kuin jokaisen naulan irtikiskominen ja uusien
> kateruuvien laittaminen. Panssarimaali päälle, ja hieno tuli.
>
Lämpölaajeneminen , joka naulat irrottaa , on n. 1 mm / m . Kuinkahan
pitkäikäinen ruuvattu katto on ?
junnu