Laudoitus + Rappaus = Home
Tuukka L.
(=rintamamiestalo, tahtoo repiä ulkovuoren ja korvata sen eristeellä +
rappauksella) lisää ruotsalaisten tietämystä puutalojen rappaamisesta niin
"tunnputs" kuin "tjockputs" tekniikoilla.
Eristelevyinä on käytetty niin EPSiä kuin mineraalivillaa. Kummallakin
koulukunnalla on puolestajapuhujansa. Ilmeisesti EPSin päälle tehtynä
säästää hieman työkustannuksissa, koska rappingin voi tehdä ohuempana.
Ruotsissa on paljon taloja homeessa tuon tekniikan vuoksi. On myös taloja,
joissa ei ongelmia ole (ainakaan havaittu).
Tuuletusrakoja ei ole yleensä käytetty. (Miksei, on minulle arvoitus...siinä
säästää aika onnettoman vähän?)
Tuuletusraottomassa eristerappaustekniikassa rakenne on hyvin herkkä
työvirheille tai rakennusaikaisille sääoloille. Jos jokin kusee niin homma
menee vituiksi ja voi olla hyvin vaikea ja kallis korjata. Jopa mahdotonkin.
Palkinnoksi saa taloonsa homeen.
Mutta on joku onnistunutkin.
Tässä sitten eräs talonomistaja, joka on vanhaan "rintamamiestyyliseen"
taloonsa saanut homeen vieraaksi kun rappinkin on pettänyt tai jotain sen
tyyppistä.
http://www.byggahus.se/forum/fasad/17441-ny-puts-pa-traestomme.html
En ota Mika kantaa, käytätkö EPSiä tai mineraalivilloja. Mutta laita se
helvetin tuuletusrako nyt sentään siihen rakenteeseen...sanoohan se terve
järkikin miksi.
ap
>
> Eristelevyinä on käytetty niin EPSiä kuin mineraalivillaa. Kummallakin
> koulukunnalla on puolestajapuhujansa. Ilmeisesti EPSin päälle tehtynä
> säästää hieman työkustannuksissa, koska rappingin voi tehdä ohuempana.
Mikähän mahtanee olla svenskeillä tällä hetkellä ns. virallinen
ohjeistus miten puutalon ulkopuolinen eristäminen esim. EPS:llä tulisi
tehdä?
Sikäläinen sanasto on hiukan hakusessa joten ruotsalaisten oman VTT:n
käyttökelpoista sivua ei oikein löydy, vain summittain sinne päin.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Statens+Provningsanstalt++ventilations+Till%C3%A4ggsisolering&meta=
> Tuuletusrakoja ei ole yleensä käytetty. (Miksei, on minulle arvoitus...siinä
> säästää aika onnettoman vähän?)
Sikäläisten EPS-eristefirmojen sivustoilla poikkileikkauskuvissa jos
tuuletusrako on niin se on siinä samassa perinteisessä paikassa, eli
ulkovuorilaudan alla, mihin täälläkin porukalla ainakin osittain
päädyttiin.
http://www.genevads.com/extra/page/?action=page_show&id=16&module_instance=1
Oma aikaisempi järkeilyni tosin sanoi että jos päättäis asentaa
rintamamiestalon ulkoseinään 50 milliä tiiviihköä EPS:ää lisäeristeeksi,
niin järki käskisi jättämään kosteuden vuoksi ilmaraon ko.vanhan seinän
ja tämän EPS:n väliin. Näin ei alkaisi kosteus homehduttaa vanhaa puista
rintamaveteraania.
Mutta tästä rakenteesta toiset sanoivat että koko lisäeristäminen menee
tällä hukkaan kun pakkanen pääsee ilmarakoon. Että rintamamiestalon
vanhalla ulkoseinällä, siis siellä ilmaraossa, on -30C talvipakkasella
sama -30C lämpötila kuin oli ennen eristystäkin.
Oma epäilyni sanoo että tilanne ei olisi läheskään tuollainen. Vaan
lämpötila ilmaraossa on paljon korkeampi. Ja lisäeriste siis on silloin
merkittävästi auttanut niinkuin oli tarkoituskin, vaikka ko. ilmarako
onkin parhaan eristämisen kannalta ajatellen "väärässä paikassa".
> Mutta laita se helvetin tuuletusrako nyt sentään siihen
> rakenteeseen...sanoohan se terve järkikin miksi.
Ilmarako ilman muuta, kysymys on enää vain että mihinkä väliin sen
oikeaoppisesti tyrkkää?? Niin että asunnon sisäkosteus pääsee kulkemaan
seinän läpi eikä ala homehduttaa alla olevaa puutaoa, mutta että
toisaalta lisäeristämisestä tulee sitä tavoiteltua, merkittävää
lämpötaloudellista hyötyä.
Vähän epäilen, mahtaako tästä asiasta olla pätevää asiantuntijaa sen
paremmin svedujen kuin meidänkään puolella pohjanlahtea?? Joten on se
sentäs hyvä että edes tällaiset harrastelijatason mutuilijat ja luulijat
taittavat aiheesta peistä näinkin hartaasti.
Oikein tosi mies on se joka näiden kaikkien jaaritteluiden perusteella
uskaltaa edes jotakin tehdä, ja jonkin ratkaisun seinälleen valita:) -ap
Tuukka L.
"ap" <a...@postiroska.com> wrote in message
news:47C4A5E6...@postiroska.com...
> Mikähän mahtanee olla svenskeillä tällä hetkellä ns. virallinen
> ohjeistus miten puutalon ulkopuolinen eristäminen esim. EPS:llä tulisi
> tehdä?
> Sikäläinen sanasto on hiukan hakusessa joten ruotsalaisten oman VTT:n
> käyttökelpoista sivua ei oikein löydy, vain summittain sinne päin.
> http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Statens+Provningsanstalt++ventilations+Till%C3%A4ggsisolering&meta=
Ruotsin "VTT" ei liene rakentamismääräyksiä annettaessa Suomen VTT:tä
kummallisemmassa asemassa. Sillä on teknisen asiantuntijuuden antama
auktoriteetti asioissa, ei muuta.
Ruotsin rakentamismääräyssysteemiä voipi tutkailla vaikkapa dokumentin
http://www.boverket.se/upload/publicerat/bifogade%20filer/Boverkets%20byggregler/bbr12/bbrfulltext.pdf
antamilla ohjeilla.
Kovin hyvin en voi väittää asiaan perehtyneeni. Yleisesti svenssonit
näyttävät viittavaan ns. AMA-säännöstöön kun joku asia "pitää tehdä jollakin
tavalla". Käsittääkseni se on lähellä suomalaista ns. "hyvää rakennustapaa"
ja antajainstanssikin on jokin samantapainen "rakennusmestareiden,
arkkitehtein ym. kynttilänkantajain yhdistys Ry".
Oma merkityksensä rakentamisessa on esim. Boverketin määräyksillä (BBR).
Suomessa tuo olisi kai asuntohallitusta vastaava instanssi.
> Oma aikaisempi järkeilyni tosin sanoi että jos päättäis asentaa
> rintamamiestalon ulkoseinään 50 milliä tiiviihköä EPS:ää lisäeristeeksi,
> niin järki käskisi jättämään kosteuden vuoksi ilmaraon ko.vanhan seinän
> ja tämän EPS:n väliin. Näin ei alkaisi kosteus homehduttaa vanhaa puista
> rintamaveteraania.
EPS voi olla huono lisäeriste mainitsemassasi tapauksessa. Seinänhän
kuuluisi harveta sisältä ulospäin mennessä. Rinturista kun puuttuu vielä se
kunnollinen höyrynsuojamuovi sieltä sisältä, niin susihan sellaisesta
lisäeristeestä tulee, joka on tiivis (vaikka muuten olisikin hyvä).
Elikkäs edelleen suositan, ettei Mika lisäeristä ulkoa lainkaan vaan laittaa
vain henkittävän tuulensuojamembraanin siihen vinolaudoituksen yläpintaan.
Siihen päälle pystykoolaus tuuletuksen varmistamiseksi ja vaikka lujalevystä
pohjat rappaukselle. Tai voi sitä "styroxiakin" käyttää. 50 milliä sen ei
silloin tartte varmaan olla vaan joku 25-30 milliäkin riittää ja mitään
"lämmöneristysmerkitystähän" sillä ei enää siinä ole koska välissä on
ilmarako.
Jos lisäeristettä tarttee laittaa, niin laittaisin sisäpuolelle ja sinne
sitä epsiä, vaikka jotain vintti-iitaa tms.
> Mutta tästä rakenteesta toiset sanoivat että koko lisäeristäminen menee
> tällä hukkaan kun pakkanen pääsee ilmarakoon. Että rintamamiestalon
> Oma epäilyni sanoo että tilanne ei olisi läheskään tuollainen. Vaan
> lämpötila ilmaraossa on paljon korkeampi. Ja lisäeriste siis on silloin
> merkittävästi auttanut niinkuin oli tarkoituskin, vaikka ko. ilmarako
> onkin parhaan eristämisen kannalta ajatellen "väärässä paikassa".
Ei se niin tule toimimaan. Jos raossa on merkittävästi ulkoilmaa lämpimämpää
ilmaa niin se tulee ventiloitumaan nopsaan verhoilun yläosasta ulos ja
korvautumaan kylmällä ulkoilmalla. Joten ei se tule mitään eristämään se
ilmaraon toisella puolella oleva eriste. Se on pelkkä rappinkin
kiinnitysalusta.
> oikeaoppisesti tyrkkää?? Niin että asunnon sisäkosteus pääsee kulkemaan
> seinän läpi eikä ala homehduttaa alla olevaa puutaoa, mutta että
> toisaalta lisäeristämisestä tulee sitä tavoiteltua, merkittävää
> lämpötaloudellista hyötyä.
Unohda se lisäeristäminen ulkoapäin. (Ihmeellistä, että sellaista enää edes
sallitaaan Suomessa? Luulin sen jo aikoja sitten kielletyksi rintureissa,
niin paljon on huonoja kokemuksia siitä)
> Vähän epäilen, mahtaako tästä asiasta olla pätevää asiantuntijaa sen
> paremmin svedujen kuin meidänkään puolella pohjanlahtea?? Joten on se
> sentäs hyvä että edes tällaiset harrastelijatason mutuilijat ja luulijat
> taittavat aiheesta peistä näinkin hartaasti.
Mikäs vika meidän asiantuntemuksessamme muka on? Höh.
Vähemmän kouluja käyneitä ja vähemmän älliä omaavia ne tavanomaiset
"rakentamisen asiantuntijat" ovat.
Ei rakennusmestareiden ja rakennusinsinöörien koulutuslinjoille nimittäin
ole terävimmät kynät kansakunnan penaalista menneet.
Jyrki Juntumaa
> Seinänhän kuuluisi harveta sisältä ulospäin mennessä.
Totta. Ja tuuletusraottomassa rakenteessa tuo koskee myös sitä
ulkopinnassa olevaa rappauslaastia, ja myöskin sen laastin pinanssa
olevaa maalia. En viitsinyt lukea niitä ruåtsalaisjuttuja, mutta arvaan
että ainakin joissakin tapauksissa se uloin pintarakenne on ongelmien
pääsyy.
> Elikkäs edelleen suositan, ettei Mika lisäeristä ulkoa
> lainkaan vaan laittaa vain henkittävän tuulensuojamembraanin
> siihen vinolaudoituksen yläpintaan.
Olennaista on, että ulompana olevan eristeen höyrynvastus on pienepi
kuin sisemmän. Lisäksi on olennaista että rakenteessa on ilmansulku -
siis että tuuli ei pääse puhaltamaan seinän läpi sisältä ulos.
> Ei se niin tule toimimaan. Jos raossa on merkittävästi
> ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa niin se tulee ventiloitumaan
> nopsaan verhoilun yläosasta ulos ja korvautumaan kylmällä
> ulkoilmalla. Joten ei se tule mitään eristämään se
> ilmaraon toisella puolella oleva eriste.
Totta. Ja jos kuitenkin eristää jotain, niin varsin vähäisen määrän. No,
vielä tuotakin tyhmempiin paikkoihin on nähty rahoja tuhlattavan...
>> Vähän epäilen, mahtaako tästä asiasta olla pätevää asiantuntijaa sen
>> paremmin svedujen kuin meidänkään puolella pohjanlahtea?? Joten on se
>> sentäs hyvä että edes tällaiset harrastelijatason mutuilijat ja luulijat
>> taittavat aiheesta peistä näinkin hartaasti.
>
> Mikäs vika meidän asiantuntemuksessamme muka on? Höh.
Suomalaisten asiantuntemuksessa ei ole vikaa sen enempää kuin
ruåtsalaistenkaan. Se varsinainen ongelma on, että olemassa olevaa
tietoa ei hyödynnetä oikein. Siihen taas on nippu erilaisia syitä, mm.
piittaamattomuus, ymmärtämättömyys, ahneus, jne.
Terv JJ
ap
>
> Olennaista on, että ulompana olevan eristeen höyrynvastus on pienepi
> kuin sisemmän. Lisäksi on olennaista että rakenteessa on ilmansulku -
> siis että tuuli ei pääse puhaltamaan seinän läpi sisältä ulos.
Mistä se tuuli sinne kämpän sisäpuolelta ulospäin on päässyt
puhaltelemaan?
Rintamamiestalon purueristeinen seinärakennehan toimii idealla että
vesihöyryn kulkua seinän läpi ei yritetäkään estää koska se seinäkosteus
ei tällä rakenteella ole haitallista.
Joten sikäli tuo yllä oleva ohje on melko ei-hyödyllinen.
Rintamamiestalon seinärakenteessa ei perinteisesti ollut sen paremmin
ilmasulkua kuin noiden uusien lasi/vuorivillaeristeiden myötä esiteltyä
ideaa höyrynsulkuakaan, eli täystiivistä muovilla kelmuttamista.
http://www.suomenkuitulevy.fi/fi/tuotteet/rakennuslevyt/tuulensuojalevyt/tuulileijona/body1=464
> Suomalaisten asiantuntemuksessa ei ole vikaa sen enempää kuin
> ruåtsalaistenkaan. Se varsinainen ongelma on, että olemassa olevaa
> tietoa ei hyödynnetä oikein.
Mielestäni sitä mahdollista olemassaolevaa, tutkittua ja luotettavaa
tietoa ei vain ole minkään instanssin puolelta tarjolla. Ihmettelisin
kovasti jos vaikkapa rakennusalan ylimmältä portaalta eli
Ympäristöministeriöstä tai vaikka VTT:ltä tms. löytyisi selkeä ohje
miten puurakenteisen rintamaniestalon ulkopuolinen lisäeristäminen
pitäisi suorittaa.
> Siihen taas on nippu erilaisia syitä, mm. piittaamattomuus,
> ymmärtämättömyys, ahneus, jne.
Piittaamattomuudesta tuskin on kyse, kun melkein jokainen täällä
kyselijä itselleen on rakentamassa, niin varmasti löytyy haluja tehdä
viimeisen päälle oikein. Eikä lyhytaikainen ahneuskaan yleensä ole omaa
OK-remppaa tehdessä ylimpänä vaikuttimena.
Kyllä se olemassa olevan ja tutkitun tiedon puute näissä
home/kosteusjutuissa on se suurin puute. Pitää tällaisista nyysseistä
kysellä ja etsiskellä epävarmoja tiedonmurusia.
Kaikki osapuolet pelkäävät. Kukaan viranomainen ei uskalla nykyään sanoa
juuri mitään ohjeistusta. Kun vanhoilla ohjeilla tehdyistä kouluista,
virastoista yms. suuri osa paraikaa homehtuu käsiin. -ap
Tuukka L.
> Joten sikäli tuo yllä oleva ohje on melko ei-hyödyllinen.
Mihin "ohjeeseen" viittaat nyt?
> Rintamamiestalon seinärakenteessa ei perinteisesti ollut sen paremmin
> ilmasulkua kuin noiden uusien lasi/vuorivillaeristeiden myötä esiteltyä
> ideaa höyrynsulkuakaan, eli täystiivistä muovilla kelmuttamista.
> http://www.suomenkuitulevy.fi/fi/tuotteet/rakennuslevyt/tuulensuojalevyt/tuulileijona/body1=464
Mutta mikään ei estä laittamasta...
> Ympäristöministeriöstä tai vaikka VTT:ltä tms. löytyisi selkeä ohje
> miten puurakenteisen rintamaniestalon ulkopuolinen lisäeristäminen
> pitäisi suorittaa.
Kyllä sellainen ohje löytyy ja se on: älä laita. Rintamamies taloa ei pidä
lisäeristää ulkoapäin. Johan tämä on vuosikausia tiedetty tosiasia ja
suositus. Jengi vaan ei ota tätä kaaliin millään, HÄ? Eikö mee himaan.
Rinturia ei saa ulkopäin eristää, jos haluaa olla aivan varma
lopputuloksesta...
> Piittaamattomuudesta tuskin on kyse, kun melkein jokainen täällä
> kyselijä itselleen on rakentamassa, niin varmasti löytyy haluja tehdä
> viimeisen päälle oikein. Eikä lyhytaikainen ahneuskaan yleensä ole omaa
> OK-remppaa tehdessä ylimpänä vaikuttimena.
Vielä pari vuotta sitten olisin saattanut olla kanssasi samaa mieltä, mutta
en enää nykyään. Jostain syystä...
> Kyllä se olemassa olevan ja tutkitun tiedon puute näissä
> home/kosteusjutuissa on se suurin puute. Pitää tällaisista nyysseistä
> kysellä ja etsiskellä epävarmoja tiedonmurusia.
Höpö höpö. Tietoa on, mutta kun jengi ei käsitä kuinka vaarallinen asia home
on. Luullaan, että se on jotain söpöä jääkaappiin unohtuneella leivällä...
> Kaikki osapuolet pelkäävät. Kukaan viranomainen ei uskalla nykyään sanoa
> juuri mitään ohjeistusta. Kun vanhoilla ohjeilla tehdyistä kouluista,
> virastoista yms. suuri osa paraikaa homehtuu käsiin. -ap
Johtaa monesti luokattomasta työn jäljestä. Kun länsiryssät ryssien
rakentavat, niin tottakai siitä tulee huonoa.
ap
>
> > Joten sikäli tuo yllä oleva ohje on melko ei-hyödyllinen.
>
> Mihin "ohjeeseen" viittaat nyt?
No juuri tuohon parin viestin takaiseen: "Lisäksi on olennaista että
rakenteessa on ilmansulku" .
> Mutta mikään ei estä laittamasta...
Mikäänhän ei tietenkään _estä_ purkamasta rintamamiestalon kaikkia
sisäseiniä auki. Ja naulailemasta ja liimailemasta sinne väliin vaikka
millaisia uusia pahvikerroksia.
Kysymys vain kuuluu että mikä on tällaisen rintamamökin sisäseinään
laitetun ilmansulkupaperin funktio silloin? Mitä aikaisemmin
haitallisesti toiminutta seinän toimintoa se kalvo siellä edistää tai
parantaa?
> Kyllä sellainen ohje löytyy ja se on: älä laita. Rintamamies taloa ei pidä
> lisäeristää ulkoapäin.
Mikäli löydät onkin viranomaistahon linkin tällaiseen ohjeeseen, niin
ilman muuta kiinnostuneena luetaan. Noita puutalon ulkoa lisäeristämisen
materiaaleja ja tarvikkeita myydään jatkuvasti. Jos kaikki nuo myyvät ja
neuvovat virallisen ohjeistuksen vastaisesti, niin olisihan se aika
kovan luokan juttu.
> Höpö höpö. Tietoa on, mutta kun jengi ei käsitä kuinka vaarallinen asia home
> on.
Eei kun tää menee ihan päinvastoin. Sellaista suomalaista aikuisikäistä
ihmistä ei löydy mistään joka ei tietäisi ja olisi huolissaan
työpaikan/asunnon homeen vaarallisuudesta. -ap
Tuukka L.
> Mikäänhän ei tietenkään _estä_ purkamasta rintamamiestalon kaikkia
> sisäseiniä auki. Ja naulailemasta ja liimailemasta sinne väliin vaikka
> millaisia uusia pahvikerroksia.
>
> Kysymys vain kuuluu että mikä on tällaisen rintamamökin sisäseinään
> laitetun ilmansulkupaperin funktio silloin? Mitä aikaisemmin
> haitallisesti toiminutta seinän toimintoa se kalvo siellä edistää tai
> parantaa?
Ei sinne mitään "pahvikerroksia" tai "ilmansulkupapereita kuulu liimailla.
Sinne kuuluu laittaa HÖYRYNSULKUKALVO elikkäs sitä sinistä SFS-muovia.
TIIVIISTI. Mitä tiiviimmin, sitä parempi siitä tulee. Se estää kostean
sisäilman vuotamisen seinän sisään ja vähentää siten sitä seinän
tuuletustarvetta. Totta, että purueristeisenä se seinä on kestänyt tuota
vuotoa KOHTUULLISESTI (esim. märkätilojen kohdalla - jos sellaisia
asuinkerroksissa on ollut - voikin olla jo vaurioita). MUTTA, koska em.
kosteusvuodon korjaamatta jättämisellä ei saavuteta yhtikäs mitään, niin
miksei korjata sitä? Se, ettei sitä ole aikoinaan voitu/osattu tehdä oikein
on johtunut rakennustarvikkeiden puuttumisesta tai silkasta
"kädettömyydestä" (tietämättömyydestä).
Sen homman voi myös tehdä kuten esitin. Tiukkaa eristettä sisäseiniin
elikkäs polu-uretaania tiiviiksi liimaten ("Vintti-iitaa"). Mitä tiivimpi,
sitä parempi. Vaihtoehtoisesti voi käyttää Finnfoamia (XPS-eriste). Sekin on
melko höyrytiivis. EPS:ää en suosittele, koska se päästää jonkinverran
vesihöyryä lävitseen. Luultavasti tosin sekin toimisi, jos kerran nämä
"ilmansulkupaperi" hömpätkin toimii.
> Mikäli löydät onkin viranomaistahon linkin tällaiseen ohjeeseen, niin
> ilman muuta kiinnostuneena luetaan. Noita puutalon ulkoa lisäeristämisen
> materiaaleja ja tarvikkeita myydään jatkuvasti. Jos kaikki nuo myyvät ja
> neuvovat virallisen ohjeistuksen vastaisesti, niin olisihan se aika
> kovan luokan juttu.
Kysy lähimmältä kokeneelta rakennusmestarilta. Vastaus pitäis kyllä tulla
kuin apoteekin hyllyltä tai jätkä on sitten ns. huono ja asiansa osaamaton.
Jos kysyt, että kumpi on varmempi tapa: sisä vaiko ulkopuolinen eristäminen
niin takuuvarmasti tiedän jo vastausksen jos kaveri on vähänkään hommissa.
Noita ulkopuolisia eristyksiä tehdään lähinnä sen vuoksi kun sisäpuoliset
eristämiset ovat "kuulemma liian kova homma". Eli hommat tehdään väärin,
koska ei viitsitä tehdä oikein. Ja koska joku joskus jossain on jopa
onnistunut väärin tekemällä saamaan sen jotenkuten toimivaksi, ilman että
talo ei ole mennyt pilalle. Joku jossain muualla taas on saanut talonsa
pilattua...mutta niistähän ei kukaan kerro tai muista...Olo on kuin
yrittäjäkilpailun voittajalla: vain henkiinjäänyt muistetaan ja kehutaan,
kuinka hienoa ja helppoa se yrittäminen onkaan ja kuinka rahaa tulee. Kukaan
vaan ei muista, että muutamaa onnistunutta yrittäjää kohti on jossain se
yrittäjän raato, joka ei jaksanutkaan maaliin asti. Vain voittajat ja
onnistumiset muistetaan. Näin se on rakentamisessakin. Jopa vituralleen
rakentamisessa...
> Eei kun tää menee ihan päinvastoin. Sellaista suomalaista aikuisikäistä
> ihmistä ei löydy mistään joka ei tietäisi ja olisi huolissaan
> työpaikan/asunnon homeen vaarallisuudesta. -ap
On syytä jo vähitellen ollakin. Kyseessä ei ole mikään hyshys-juttu.
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:Riyxj.91$2i5...@read4.inet.fi...
>
> Noita ulkopuolisia eristyksiä tehdään lähinnä sen vuoksi kun sisäpuoliset
> eristämiset ovat "kuulemma liian kova homma". Eli hommat tehdään väärin,
> koska ei viitsitä tehdä oikein.
höpsis sentään!
Sisäpuolisen eristyksen ongelmia ovat lähinnä vähenevä huonetila ja se
kosteussulun tarve, jota läheskään kaikki eivät halua pilaamaan torppansa
hyvää sisäilmastoa. Jos taas laittaa liikaa eristettä sisäpuolelle ilman
sitä kammottavaa muovikalvoa, niin sitten onkin jo riskirakenne kasassa.
Ilman sitä kammottavaa muovijuttua eristys on turvallisempaa laittaa
ulkopuolelle jonne sitä voi periaatteessa laittaa melkein niin paljon kuin
lystää kun vanha rakenne jää lämpimälle puolelle johon ei mitään kosteutta
tiivisty. ja jos tuon tekee oikein, niin kosteus huilaa läpi ongelmitta. Jos
taas sattuisi jolla ihmeen kummalla laittaan tuulensuojaksi jotain liian
tiivistä tavaraa, niin sitten se kosteus muhii rakenteen ulkopinnassa, jolla
nyt ei ole kovinkaan suurta väliä. Sen kyllä huomaa kun alkaa maalit ja
pintalaudat rapiseen alas ;-)
Tuota on kyllä aika hankala ryssiä kovin pahasti, joten en kyllä keksi mistä
olet tuon oman ulkopuolisen eristyksen kieltämisen repinyt?
JukkaK
ap
>
> Ei sinne mitään "pahvikerroksia" tai "ilmansulkupapereita kuulu liimailla.
> Sinne kuuluu laittaa HÖYRYNSULKUKALVO elikkäs sitä sinistä SFS-muovia.
> TIIVIISTI.
> Mitä tiiviimmin, sitä parempi siitä tulee. Se estää kostean
> sisäilman vuotamisen seinän sisään ja vähentää siten sitä seinän
> tuuletustarvetta.
Mutta kun juttuhan on siinä että se 50 vuotta hienona säilynyt
seinärakenne ei yksinkertaisesti tarvitse tuollaista talon seiniin
yltympäriinsä vedettyä sinistä muovikalvoa. Se on tarpeeton.
Lisäksi se voi olla vaarallinenkin, jos sinisen sisäkalvon lisäksi
lisäksi eristetään ulkopuolelta vaikka jollakin tiiviihköllä EPS:llä.
Jää silloin seinän vanha rintamamieslinja kahden vesitiiviin kerroksen
väliseen homehtumisalttiiseen vesilukkoon.
> Luultavasti tosin sekin toimisi, jos kerran nämä
> "ilmansulkupaperi" hömpätkin toimii.
Nimenoman tuota ilmasulkupaperia selluvillaeristeen valmistajat
suosittavat vakiona puupohjaisten selluvillaeristeiden teossa.
http://www.selluvilla.net/tuotteet.htm#
Siksi vähän arveluttaa ja epäilyttää se ehdottamasi sininen SFS-muovi
terveen rintamamiestalon seinään.
> Kysy lähimmältä kokeneelta rakennusmestarilta. Vastaus pitäis kyllä tulla
> kuin apoteekin hyllyltä tai jätkä on sitten ns. huono ja asiansa osaamaton.
Tällaista kadunmiehen raksamestarin neuvoa en nyt kuitenkaan ollut
vailla. Sieltäkin saa mielipidettä vaikka millaiseen suuntaan. Vaan olin
vaikka ihan jonkinlaista "virallisen" statuksen omaavaa ohjeistusta
puurakenteisen talon lisäeristämiseen.
Suur ihmehän se on, että 700.000 puutalon maassa ei tällaisia valmiita
ja päteviä ministeriötason ohjeita löydy. Osattiinhan tasakattoiset
OK-talot ja olemattoman kapeat räystäätkin aikanaan neuvoa, miksei
tällaista seinän eristämistä nyt muka osata pätevästi neuvoa?
> Jos kysyt, että kumpi on varmempi tapa: sisä vaiko ulkopuolinen eristäminen
> niin takuuvarmasti tiedän jo vastausksen jos kaveri on vähänkään hommissa.
No joo, mutta eihän sinunkaan oikeaa nimeäsi kukaan tiedä, muut kuin
sinä ja ilmeisesti Rauno Kangas. Joten paha sinua on kenenkään
raastupaan vetää jos jotakin kosteusvikaa vahvojen neuvojesi perästä
kuitenkin alkaa tulla.
Tällaisen tason nettimielipiteitähän kyllä löytyy vaikka mihin
tarpeeseen ja lähtöön, itselläkin on ihan hyviä ja vahvoja mielipiteitä
eri asioista.:) -ap
Tuukka L.
"JukkaK" <poista...@pcuf.fi> wrote in message
news:gLyxj.303343$Ej5....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Sisäpuolisen eristyksen ongelmia ovat lähinnä vähenevä huonetila ja se
> kosteussulun tarve, jota läheskään kaikki eivät halua pilaamaan torppansa
Vähenevä huonetila? Lasketaanpa: tyypillinen huone, n. 4-6 metriä seinää.
Siihen 5 cm lisäeristettä. Pinta-alaa hupenee kokonaista 0,3 neliötä.
Tyyppihuoneemme voisi olla esim. "puolet runkosyvyydestä", joilloin
pinta-alaa on noin 12 neliötä. Lisäeristäminen sisäpuolitse syö neliöitä
siis alle 3% ja sinä itket siitä?
> hyvää sisäilmastoa.
Tuosta ei ole mitään näyttöä, päinvastoin. Tutkimuksissa on voitu osoittaa,
ettei se seinä osallistu sisäilmastoon kipsilevyn pintaa lukuunottamatta.
Eli kyseessä on rakentamisaiheinen HOAX, joka näköjään edelleen uppoaa
tyhmiin ja yksinkertaisiin. JukkaK:lle saa nauraa! Buhahahahaha!
> Jos taas laittaa liikaa eristettä sisäpuolelle ilman sitä kammottavaa
> muovikalvoa, niin sitten onkin jo riskirakenne kasassa.
Niin, väärin tekemällä voi tosiaan pilata mitä vaan. Next.
Samoin sen seinän saa pilalle ruiskuttamalla paloruutalla vettä sinne ja
kusemalla perään rakenteisiin. Olkoon kuinka vaan "muhat seinässä". Aivan
varmasti saa pilalle. Mitä yrititkään muuten todistaa?
> Ilman sitä kammottavaa muovijuttua eristys on turvallisempaa laittaa
> ulkopuolelle jonne sitä voi periaatteessa laittaa melkein niin paljon kuin
> lystää kun vanha rakenne jää lämpimälle puolelle johon ei mitään kosteutta
Ei ole. Eristeestä tulee helposti liian tiivis ja lisäksi kastepiste siirtyy
ennalta-arvaamattomalla tavalla.
> tiivisty. ja jos tuon tekee oikein, niin kosteus huilaa läpi ongelmitta.
> Jos
Kosteus ei huilaa läpi kun seinään syntyy kastepiste. Opiskeleppa lisää
rakennusfysikaaleja.
> taas sattuisi jolla ihmeen kummalla laittaan tuulensuojaksi jotain liian
> tiivistä tavaraa, niin sitten se kosteus muhii rakenteen ulkopinnassa,
> jolla
Jälleen väärin. Tuulensuojan PITÄÄ olla tiivis. Muttei vesihöyryä
pidättävää. Muunalaista tuulensuojaa et saa edes KÄYTTÄÄ tai rikot Suomen
lakeja!
> Tuota on kyllä aika hankala ryssiä kovin pahasti, joten en kyllä keksi
> mistä olet tuon oman ulkopuolisen eristyksen kieltämisen repinyt?
Kieltämisen keksit sinä. Minä totesin vain, että jos hyvää ja riskitöntä
haluaa, niin kauan tiedetty tosiasia on, ettei sitä lisäeristystä
ulkopuolelle laiteta...
Tuukka L.
> Mutta kun juttuhan on siinä että se 50 vuotta hienona säilynyt
> seinärakenne ei yksinkertaisesti tarvitse tuollaista talon seiniin
> yltympäriinsä vedettyä sinistä muovikalvoa. Se on tarpeeton.
Jälleen potaskaa. On montakin syytä mennä korjaamaan tuo rakenne.
Asumistottumukset ovat täysin muuttuneet. Sisätiloihin on rakenneltu suihku
ja ties mitä muita kosteuslähteitä. Ilmasto on muuttunut jne jne jne.
Loputtomasti.
Korjaamatta voit jättää vain, jos omistat aikakoneen ja lennät takaisin
vuoteen 1930 rinturisi kanssa. Ja elelet kuten siihen aikaan elettiin. Et
käy suihkussa joka päivä ja saunomiset keskität kunnan uimalaitokseen tms.
paikkaan. Et kotiin.
> Lisäksi se voi olla vaarallinenkin, jos sinisen sisäkalvon lisäksi
> lisäksi eristetään ulkopuolelta vaikka jollakin tiiviihköllä EPS:llä.
Onhan se, jos tekee väärin. Kuse samalla niihin muhiinkin. Sekin on
vaarallista.
> Jää silloin seinän vanha rintamamieslinja kahden vesitiiviin kerroksen
> väliseen homehtumisalttiiseen vesilukkoon.
Jep. Kuka käski laittaa? Mikä on pointtisi?
> Nimenoman tuota ilmasulkupaperia selluvillaeristeen valmistajat
> suosittavat vakiona puupohjaisten selluvillaeristeiden teossa.
> http://www.selluvilla.net/tuotteet.htm#
> Siksi vähän arveluttaa ja epäilyttää se ehdottamasi sininen SFS-muovi
> terveen rintamamiestalon seinään.
Kyseinen ilmansulkupaperihömppä on pelkkää selluvillamiesten höpöhöpöä.
Mukamas seinä henkittää ja parantaa sisäilmaa. Siitä on tutkimukset
olemassa, että niin ei tapahdu! Selluvilla on sitäpaitsi täynnä
homeenestomyrkkyä, mikä tekeekin siitä hyvän tuotteen. Mutta arvaa
mainostaako selluvillamyyjä sulle, että se eriste sisältääkin lähes 10%
painoprosenttia PELKKÄÄ HOMEMYRKKYÄ.
Selluvilla on jopa niin tehokasta homemyrkkyä, että sitä voi ripotella jo
homehtuneen puurakenteen viereen kontaktiin ja selluvilla tappaa myrkyillään
homeet siitä puurakenteestakin. Jep jep. Hyvää ainetta, mutta mistä se "EKO"
juttu siihen selluvillan yhteyteen tuli? :))
> Tällaista kadunmiehen raksamestarin neuvoa en nyt kuitenkaan ollut
> vailla. Sieltäkin saa mielipidettä vaikka millaiseen suuntaan. Vaan olin
> vaikka ihan jonkinlaista "virallisen" statuksen omaavaa ohjeistusta
> puurakenteisen talon lisäeristämiseen.
Ei kai noita virallisesti ohjeista muutkuin museovirasto ja ehkä
rakennusmestariyhdistykset.
> Suur ihmehän se on, että 700.000 puutalon maassa ei tällaisia valmiita
> ja päteviä ministeriötason ohjeita löydy. Osattiinhan tasakattoiset
> OK-talot ja olemattoman kapeat räystäätkin aikanaan neuvoa, miksei
> tällaista seinän eristämistä nyt muka osata pätevästi neuvoa?
Ei johtavilla virkamiehillämme riitä moiseen aikaa kun pitää keksiä uusiin
taloihin uusia metkuja. Siis määräyksiä. Sitä ne on tehneet viimeiset 30
vuotta.
> No joo, mutta eihän sinunkaan oikeaa nimeäsi kukaan tiedä, muut kuin
> sinä ja ilmeisesti Rauno Kangas. Joten paha sinua on kenenkään
> raastupaan vetää jos jotakin kosteusvikaa vahvojen neuvojesi perästä
> kuitenkin alkaa tulla.
Niin, ole kuitenkin kiitollinen, että annan edes jotain neuvoja. Nää muuthan
ei anna vaan naureskelee vaan. Saahan sitä yritellä raastupaan minua
vedellä, mutta kyllä korjauskohteen suunnitelmista vastaa viimekädessä sen
kohteen vastaava ja suunnittelija yhdessä. Mika on ryhtymässä sen verta
isoon saneeraukseen, että hänen on tota varten haettava rakennuslupa - siinä
kyllä asetetaan hänelle velvoitteet hommata pätevä suunnittelija ja valvoja
hommaan. Jos hän taas ei lupia hae vaan remontoi pimeästi, niin vastuun
kantaa hän itse kaikesta koska teki hommat ilman lupia. Päälle voi rapsahtaa
rakennusvalvonnasta sakot kohdan "luvaton rakentaminen" mukaan.
> Tällaisen tason nettimielipiteitähän kyllä löytyy vaikka mihin
> tarpeeseen ja lähtöön, itselläkin on ihan hyviä ja vahvoja mielipiteitä
> eri asioista.:) -ap
Niinkö? No vittuako sitten inisette täällä neuvoja kysymässä, jos ei 1.
luokan neuvot kelpaa. Samat neuvot voit toki käydä hakemassa rahan kanssa
keneltä tahansa pätevältä rakennusmestarilta. Mene sinne, ehkäpä osaat
arvostaa niitä neuvoja kun joudut niistä maksamaan itsesi kipeäksi.
ps
ap
>
> Jälleen potaskaa. On montakin syytä mennä korjaamaan tuo rakenne.
Haluaisit siis vetää talon sisäseiniin yltympäriinsä sen sinisen
SFS-muovikalvon. Näin saaden varmistuksen sille että kaikki kosteus
pysyy talossa sisällä. Okei, huoneilman kosteus siis kasvaa.
Mutta kun asukasväki vain hikoilee huoneissaan ilmaan lisää, niin ei se
ilman kosteuskaan iän kaiken jää paikalleen ihmettelemään. Se alkaa
hakeutua uusia löytämiään teitä pitkin ulkoilmaan. Kun ei SFS-seinästä
päästä niin mennään sitten katosta, vintin purukerrokseen on reitti
edelleen avoinna ja sinnehän miehissä mennään.
Siispä oikeastaan seinien sinimuovituksen ohella koko yläpohjakin
pitäisi saman tien repiä auki. Ja teipata koko yläpohja vesihöyryn
pitävään huppuun sillä samalla sinisellä muovilla. Yläpohjan täysi
tiiviysvaatimus voi vanhan mökin remppauksen kyseessä ollen olla
kohtalaisen vaikea saavuttaa.
> Asumistottumukset ovat täysin muuttuneet. Sisätiloihin on rakenneltu suihku
> ja ties mitä muita kosteuslähteitä.
No kyllä minä siinä tapauksessa keskittyisin vesieristämään vain sen
sauna/suihkutilan. Ja laittaisin tarvittaessa sinne parannettua tai
koneellista poistoa kosteutta varten.
> Ilmasto on muuttunut jne jne jne. Loputtomasti.
Ennen oli 2 kk litimärkää syksyllä sitten 2 kk pakkaskausi ja taas 2 kk
litimärkää keväällä. Jos nyt jatkossa alkaakin kasvihuone-Suomessa olla
6 kk litimärkää yhtenä pötkönä, niin tuskinpa tuo möhlö ulkoseinä
tällaista muutosta edes huomaa. Kunhan vain olla möllöttää puolikosteat
syyspurut mahassaan kuten ennenkin.
> Selluvilla on sitäpaitsi täynnä homeenestomyrkkyä, mikä tekeekin
> siitä hyvän tuotteen.
Myrkyt on hyvää tavaraa oikeissa paikoissa. Minulla ainakin on
yläpohjassa rotanmyrkkyä jatkuvasti tarjolla. Ei juuri ole rapinoita
ylhäältä päin kuulunut.
> Hyvää ainetta, mutta mistä se "EKO" juttu siihen selluvillan yhteyteen
> tuli? :))
Enpä tunne tuota rakennusainesta ja sen markkinointiviestintää noin
tarkasti. Tietääkseni kenenkään mielestä EKO:a ei olisi sellainen että
antaa kaikkien kukkien kukkia, seinähome mukaanlukien.
> Niin, ole kuitenkin kiitollinen, että annan edes jotain neuvoja. Nää muuthan
> ei anna vaan naureskelee vaan.
On ne sitten "neuvoja" tai "naureskeluja" niin kyllähän se vähän niin on
että nää kaikki lopulta häviää tänne uutisryhmien epämääräiseen
taustahumuun. Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ei ota mitään, ei edes
vakuuttavalla äänellä lausuttujakaan, mielipiteitä täytenä totena.
> Niinkö? No vittuako sitten inisette täällä neuvoja kysymässä, jos ei 1.
> luokan neuvot kelpaa.
Eei, kun en minä ollut mitään neuvoja itselleni kyselemässä. Vaan
minäkin näes olen täällä samalla puolella sinun kanssasi, eli
"neuvomassa" noita kaikkia muita että miten menetellä
remppauskohteidensa kanssa. Hyvä että näitä neuvoja meiltä ja monelta
muultakin piisaa, niin sillä alkuperäiselläkin kysyjälläkin on sitten
varaa mistä valita.
> Samat neuvot voit toki käydä hakemassa rahan kanssa
> keneltä tahansa pätevältä rakennusmestarilta.
Samoja ja samanlaisia neuvoja ei kylläkään saa samalla rahatollolta
kaikkialta. Kukin rakennusmestari neuvoo sen mukaan mitä on a) kuullut
asiasta muilta ja b) millaisilla materiaaleilla on itse tottunut
tällaisia hommia aikaisemmin tekemään. Jos on tehnyt EPS:llä niin neuvoo
sitä, jos taas jollakin villapohjaisilla eristyslevyillä niin neuvoo
sitä.
Oma arveluni on että suurempi osa rakennusalan vastaaajista tällä
hetkellä neuvoisi lisäämään lämpöeristettä rintsikkatalon ulkopuolelle
kuin sisäpuolelle. Siis jos aikeena on vain muutaman huoneen
lisäeristämisen sijasta lisäeristää koko talo. Sitä taas en tiedä
varmaksi että kumpiko näistä on se paras tapa tulevan 50 vuoden
aikajänteellä, sisäeristys vaiko ulkoeristys.
> Mene sinne, ehkäpä osaat arvostaa niitä neuvoja kun joudut niistä
> maksamaan itsesi kipeäksi.
Sekä maksulliset että ilmaiset neuvot vaoivat olla ihan yhtä huonoja tai
yhtä hyviä. Hintalapun rasvaisuudesta ei vielä pysty päättelemään saiko
käteensä jonkun tumpelon mestarin muistikuvistaan kaiveleman
homeistusohjeen vai saiko kohtalaisen hyvän ja hyvin toimivan ohjeen.
-ap
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:Q0zxj.112$2i5...@read4.inet.fi...
>
> pinta-alaa on noin 12 neliötä. Lisäeristäminen sisäpuolitse syö neliöitä
> siis alle 3% ja sinä itket siitä?
Talon sijainnista riippuen tuon laskemasi vähennyksen rahallinen arvo on n.
1500- 5000 EUR. Toinen juttu on että rintamamiestaloissa huoneet on jo
valmiiksi pieniä esim. n. 8-12m2 joita ei viitsisi enää turhaan pienentää.
Toisaalta jos tekee eristyksen villalla, niin joku 5cm on melkein sama
jättää tekemättä, eikä juuri enempää uskalla sisäpuolelle laittaa.
>
> Ei ole. Eristeestä tulee helposti liian tiivis ja lisäksi kastepiste
> siirtyy ennalta-arvaamattomalla tavalla.
Ei se mitenkään ennalta-arvaamattomalla tavalla siirry vaan täysin
loogisesti riittävällä varmuudella tunnettuun paikkaan. Alkuperäisessä
rintamamiestaloseinässähän se kastepiste on kutakuinkin heti ulkomaalin
takana tai jopa sen pinnalla ;-) Jos tuohon laitetaan eristettä päälle niin
ei se kastepiste ainakaan sisäänpäin siirry vaan johonkin siihen uuden
eristeen ja ulkopinnan välimaastoon. Ja kun sinäkin tuon teet tavoillesi
uskollisena oikeista materiaaleista oikein, niin siellähän siitä
kastepisteestä ei ole mitään haittaa. :-)
>
> Kosteus ei huilaa läpi kun seinään syntyy kastepiste.
juu juu - so what?
>
> Jälleen väärin. Tuulensuojan PITÄÄ olla tiivis. Muttei vesihöyryä
tarkoitin höyrytiiviyttä - of course :-)
> Kieltämisen keksit sinä. Minä totesin vain, että jos hyvää ja riskitöntä
> haluaa, niin kauan tiedetty tosiasia on, ettei sitä lisäeristystä
> ulkopuolelle laiteta...
Kylläpä kaikki jututtamani oikeat korjausrakentamisen ammattilaiset tähän
mennessä ovat pitäneet sisäpuolista lisäeristämistä suurempana
riskirakenteena.
Otsikkoon vielä sen verran tarkennus että tuossa
ulkolaudoituksessa/rappauksessahan homekaan ei ole mikään riski vaan lähinnä
esteettinen ongelma. Todennäköisesti suurempi ongelma on mahdollinen
lahoaminen, jos ihan tarkkoja ollaan. Menee noista sun jutuista uskottavuus
jos ei homeen ja lahon eroa ymmärrä ;-)
JukkaK
Ari H
> "Tuukka L." wrote:
>>
>> Jälleen potaskaa. On montakin syytä mennä korjaamaan tuo rakenne.
>
> Haluaisit siis vetää talon sisäseiniin yltympäriinsä sen sinisen
> SFS-muovikalvon. Näin saaden varmistuksen sille että kaikki kosteus
> pysyy talossa sisällä. Okei, huoneilman kosteus siis kasvaa.
Siis ei kai kukaan ala muovista höyrynsulkua tekemään ilman
koneellista ilmanvaihtoa enää nykyään? En tiedä mitä Tuukka
ehdottelee, mutta moderni höyrynsulku ilman modernia ilmanvaihtoa,
eikös siitä nyt ole niin monen vuosikymmenen kokemus, että enää
kukaan ei ala semmoista remontoimalla tekemään...? Jos ei täysin
koneellista ilmanvaihto, niin vähintään koneellinen poisto ja
raitisilmaventtiilit...
(En tosin ole yhtään rintamamiestaloa rempannut, mutta sehän
antaa sisäistä varmuutta paljon enemmän, kun en tiedä mitä en
tiedä ;-)
>> Asumistottumukset ovat täysin muuttuneet. Sisätiloihin on rakenneltu suihku
>> ja ties mitä muita kosteuslähteitä.
>
> No kyllä minä siinä tapauksessa keskittyisin vesieristämään vain sen
> sauna/suihkutilan. Ja laittaisin tarvittaessa sinne parannettua tai
> koneellista poistoa kosteutta varten.
Kosteudella on ikävä taipumus mennä aina kosteasta kuivempaan,
jopa silloin kun ilmavirta on päinvastoin. Tarkoittaa, että
kosteutta menee kyllä kylppärin ovesta muihin tiloihin, vaikka
olisikin oma poistopuhallin kylppärissä... Samoin esim.
astianpesukone tuottaa aika paljon vesihöyryä.
>> Hyvää ainetta, mutta mistä se "EKO" juttu siihen selluvillan yhteyteen
>> tuli? :))
>
> Enpä tunne tuota rakennusainesta ja sen markkinointiviestintää noin
> tarkasti. Tietääkseni kenenkään mielestä EKO:a ei olisi sellainen
> että antaa kaikkien kukkien kukkia, seinähome mukaanlukien.
"Ekovillat" on kierrätyskuidusta (käytännössä vissiin sanomalehdestä)
tehtyä tavaraa, eli sen takia "ekoa". Selluvilla-tuotemerkki ei ole
tässä mielessä "ekovilla".
Yhtä kaikki, molemmat ovat hyvin pätevää tavaraa oikeissa paikoissa,
ja rintamamiestaloa oikeampaa paikkaa ei varmaan olekaan. Varsinkin
märkänä puhallettavalla villalla saa eristettyä paikkoja, joita ei
oikein muuten pysty eristämään ilman älytöntä näpertelyä levyvillan
palojen kanssa. Olisikin kiintoisaa nähdä, kuinka hyvin se tukkii
vinolaudoituksen raot, jos vaan vetäisi vinolaudoitukseen halutun
paksuisen koolauksen, ja märkäpuhalluttaisi välit täyteen...
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Lu-lu
> kaikki jututtamani oikeat korjausrakentamisen ammattilaiset tähän
> mennessä ovat pitäneet sisäpuolista lisäeristämistä suurempana
> riskirakenteena.
nyt sä jätit kyllä jotain kertomatta ... heh-heh!
sillä
eihän sisäpuolinenkaan lisäeristäminen - oikein tehtynä -
ole oikeiden -siantuntijoiden mielestä mikään "riskirakenne"
enkä usko ees' että kukaan kuntotarkastajakaan uskaltaa
tommosta väitettä tarkastus-raporttiinsa raapustaa,
voip nääs tulla oikeudessa todistamisen kaa hankaluuksia
hiukka ongelmaista ja vaikeeta se voi toki joskus olla
... ja tavallisesti semmottille, jotka eivät hommaa osaa
sen sijaan
ulkopuolinen lisäeristäminen on toki melko turvallinen ratkaisu
- jopa aivan täys-pölhöillekin - jolla kukaan onnistuu vain
ani-harvoin todella pahoin sössimään sitä ALKUPERÄISTÄ
rakennetta, mutta
aivan eri asia sitten on, miten se lisä(tty)eriste-rakenne
jatkossa jaksaa
rakenteeseen pääsevä kosteus on nääs AINA ongelma, ja
vain ani-harvoin kosteus (pakkasilla) "huilaa läpi ongelmitta"
eikä nykyisin vaadittavilla eristepaksuuksilla milloinkaan
muttas
tiivis ja tehokas höyrynsulku(muovi) häivyttää kaikki
onkelmat, ja
erinomaisen sekä huippu-laadukkaan sisäilmaston saapi
muovikalvollakin vuorattuun kämppäänsä aina helposti
VALLOX-(tuloilma-menoilma-)rimpulalla
laudoitus + rappaus + tiivis lateksimaali ulkopinnassa
ilman höyrynsulkumuovia ja ilman tuuletusilmarakoa
= mätä + laho
Tuukka L.
"JukkaK" <poista...@pcuf.fi> wrote in message news:TABxj.303445
> Talon sijainnista riippuen tuon laskemasi vähennyksen rahallinen arvo on
> n. 1500- 5000 EUR. Toinen juttu on että rintamamiestaloissa huoneet on jo
> valmiiksi pieniä esim. n. 8-12m2 joita ei viitsisi enää turhaan pienentää.
> Toisaalta jos tekee eristyksen villalla, niin joku 5cm on melkein sama
> jättää tekemättä, eikä juuri enempää uskalla sisäpuolelle laittaa.
Jos ei ole varaa tuohon pienennykseen, niin ei kannata tehdä sitten
ollenkaan. En käsitä mitä jauhat paskaa, että sisäpuolelle eristäminen olisi
joku riski. Toki, lisäeristäminen (epähomogeenisin ainein) on sitä aina,
mutta vielä huonompi vaihtoehto on se lisäeristäminen ulkopuolelle.
> Ei se mitenkään ennalta-arvaamattomalla tavalla siirry vaan täysin
> loogisesti riittävällä varmuudella tunnettuun paikkaan. Alkuperäisessä
> rintamamiestaloseinässähän se kastepiste on kutakuinkin heti ulkomaalin
> takana tai jopa sen pinnalla ;-) Jos tuohon laitetaan eristettä päälle
> niin
Väitteesi ei kestä edes alkeellista rakennusfysikaalista tarkastelua. Täysin
älykääpiön väite, että kastepiste voisi edes teoriassa sijaita talvisaikaan
"ulkomaalin takana tai pinnalla". Seinä ei edes täysin eristämättömänä pysty
siihen. Vaikka kikkailisit rintsikan sisälämpötiloilla ja sisäilman
RH-pitoisuuksilta, niin on todella fakiirisuoritus saada se kastepiste
suoraan siihen laudan taakse.
>> Kosteus ei huilaa läpi kun seinään syntyy kastepiste.
>
> juu juu - so what?
Niinpä. "So what" kyselee hän ja silti haluaa antaa ihmisille neuvoja
talojen suhteen.
>> Jälleen väärin. Tuulensuojan PITÄÄ olla tiivis. Muttei vesihöyryä
>
> tarkoitin höyrytiiviyttä - of course :-)
Ihmiset kun ei of course osaa täällä soveltaa raiskaamatta edes täysin
yksiselitteisiä ohjeita, niin sun kannattais ehkä kuitenkin nipistää hetulat
kiinni ja olla neuvomatta. Joku reppana kun saaattaa jopa uskoa sinun
heppoisia neuvojasi.
> Kylläpä kaikki jututtamani oikeat korjausrakentamisen ammattilaiset tähän
> mennessä ovat pitäneet sisäpuolista lisäeristämistä suurempana
> riskirakenteena.
Ja mikähän siinä nyt niin riskialtista olisi? Jos älyää tehdä
höyrynsulkumaisuutta tavoitellen eikä retkahda noihin selluvillamiesten
ilmansulkuhömppäjenkkoihin. Parempihan siitä vain tulee kun sulkee sen
seinän sisältä käsin ja jättää entisen, hyvin tuulettuneen rakenteen
edelleen kuivumaan ulospäin eikä mene sitä ainakaan älyttömiä ronkkimaan ja
vesihöyrynvastuksia lisäämään (korkeintaan sen tyvekin laittaa).
Tietysti voi joutua sitten satsaamaan rinturissa parempaan ilmanvaihtoonkin,
jos osa ilmanvaihdosta on hoitunut sillä, että talo on hatara....mutta
sitähän kai lähdettiin korjaamaankin? Panu Kailasta voi olla montaa mieltä,
mutta harvoin talo mitään lisäeristeitä tarttee. Tiivistäminen hoitaa hommat
93,42% tapauksista. Jos tarttee lisäeristää, niin 50 milliä on jo paljon
eristettä. Vähemmälläkin pärjää. Joku 30 milliä polu-uretaania sisällä on
varmasti riittävästi jos tiivistäminenkin tulee tehtyä asiallisesti.
> Otsikkoon vielä sen verran tarkennus että tuossa
> ulkolaudoituksessa/rappauksessahan homekaan ei ole mikään riski vaan
> lähinnä esteettinen ongelma. Todennäköisesti suurempi ongelma on
> mahdollinen lahoaminen, jos ihan tarkkoja ollaan. Menee noista sun
> jutuista uskottavuus jos ei homeen ja lahon eroa ymmärrä ;-)
Aika heikoksi menee sinulla argumentaatiot. Lueppas ne ruotsalaislinkit.
Kyllä siellä erässäkin tapauksessa nimenomaan valitellaan homeen hajua
sisällä. Home ja laho nyt kulkevat sen verta käsi kädessä luomakunnassa,
että on aika pellehermannin touhua edes jaksaa yrittää sillä
saivarrella...Hohhoijaa. Taisin vastata trollille.
P3 Qla
> "Tuukka L." wrote:
>>
>> Ei sinne mitään "pahvikerroksia" tai "ilmansulkupapereita kuulu
>> liimailla.
>> Sinne kuuluu laittaa HÖYRYNSULKUKALVO elikkäs sitä sinistä SFS-muovia.
>> TIIVIISTI.
>> Mitä tiiviimmin, sitä parempi siitä tulee. Se estää kostean
>> sisäilman vuotamisen seinän sisään ja vähentää siten sitä seinän
>> tuuletustarvetta.
>
> Mutta kun juttuhan on siinä että se 50 vuotta hienona säilynyt
> seinärakenne ei yksinkertaisesti tarvitse tuollaista talon seiniin
> yltympäriinsä vedettyä sinistä muovikalvoa. Se on tarpeeton.
>
mikä muuten on tuollaisen "sinisen" höyrynsulkukalvon ja rakennusmuovin ero
? Tietääkö joku ?
Jossain viitattiin parempaan uv -kestoon. Jos seinän sisään paistaa aurinko,
talossa on pari muutakin ongelmaa ...
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:dpCxj.223$2i5...@read4.inet.fi...
>
Jos tarttee lisäeristää, niin 50 milliä on jo paljon
> eristettä. Vähemmälläkin pärjää. Joku 30 milliä polu-uretaania sisällä on
> varmasti riittävästi
tuota noin; jos lisäeristetään, pitää sisäpinnatkin vetää uusiksi.
Eli esim. kyprokki ja tapetti.
50 mm lisäeristyksen tuomaa lisäsäästöä ei näiden kulujen kanssa saa about
koskaan kuoletettua.
Tuukka L.
"Ari H" <AriH...@gmail.com> wrote in message
news:fq6ove$4t3$1...@news.cc.tut.fi...
> "Ekovillat" on kierrätyskuidusta (käytännössä vissiin sanomalehdestä)
> tehtyä tavaraa, eli sen takia "ekoa". Selluvilla-tuotemerkki ei ole
> tässä mielessä "ekovilla".
Hehee, Oppe nyt vanha ja noori:
Selluvilla-tuotemerkin alla myyty "ekovilla" sisältää homemyrkkyä "vain" 10
painoprosenttia.
Sen sijaan "Ekovilla" tuotemerkin alla myyty kilpaileva tuote sisältääkin
homemyrkkyä rajut 19% !!!
Lähteet: kyseisesten valmistajien tuotetietopakkaukset.
Ekovilla-valmistaja on oikea piru. Katsokaas.
http://www.ekovilla.com/tuotetietoa/tuotetietoa_ymparistoseloste_teksti.html
Ympäristöselosteessa boorihappo ja booraksi markkinoidaan kainosti
"palosuoja-aineina". Totta, kyllähän ne sellaisinakin toki toimivat. Niiden
päätehtävä on kumminkin olla homeenestoaineina tuossa tuotteessa.
Ympäristöselosteessa hurskastellaan noiden myrkkyjen olemassaolosta ja
tosiaan kainostellaan asia. Eikä kerrota määrästä mitään vaan pyöritellään
asiaa "määrä on minimoitu".
Vasta RT-kortista selviää, että "palonestoaineita" on huikeat 19%
painoprosenttia tuotteen painosta! Ekovillasta viidesosa on siis pelkkää
homemyrkkyä! Hauska tuo Ekovillan RT kortin kainostelu "lahoamattomuudesta".
Estetään parhaiten rakenteita plaa plaa. Tosiasiassa ette saa Ekovillaa
HOMEHTUMAAN vaikka yrittäisitte!
Eräs toinen eristevalmistaja käyttää myös boorihappoa ja booraksia
homesuojana eristeessään. Hän myy nykyään kyseisiä aineksia myös erikseen
purkitettuna homeenestoaineena http://www.futumon.fi/ Paljon pienemmillä
pitoisuuksilla kuin 19% painoprosenttia on puu saatu suojattua pysyvästi
homesieniltä. Heh heh.
EKO in my ass noissa villoissa! (mutta kyllä ne muuten hyviä ovat, rotatkin
kuoleen jos menevät syömään noita :)
Tuukka L.
"P3 Qla" <etunimi....@kotikone.fi> wrote in message news:TsCxj.303499
> mikä muuten on tuollaisen "sinisen" höyrynsulkukalvon ja rakennusmuovin
> ero ? Tietääkö joku ?
>
> Jossain viitattiin parempaan uv -kestoon. Jos seinän sisään paistaa
> aurinko, talossa on pari muutakin ongelmaa ...
Parempi UV-kesto näyttäisi olevan. Helvetin sitkasta tavaraa muutenkin. En
tiedä miksi se on sinistä. Jotta se erottuisi tavismuovista?
Hemmetin hyvää tavaraa se ainakin on. Esim. puupinon suojana tuo
SFS-höyrynsulkumuovi kestää vuosikaupalla hapertumatta. Ostappa kaupasta
halpiskevytpeite made in Chiina ja se on riekaleina alle puolenvuoden...
Tuukka L.
> Eli esim. kyprokki ja tapetti.
> 50 mm lisäeristyksen tuomaa lisäsäästöä ei näiden kulujen kanssa saa about
> koskaan kuoletettua.
>
Ei varmaan saakkaan. Siksi sanoinkin, että tiivistys riittää 93.42%
tapauksista :)
Mutta kun jengi on ohjelmoitu luulemaan, että "eristeet ei riitä" jos
nurkissa vetää...Johan se Kailakin omistaa vissiin 23,42% kirjastaan
Talotohtori tän perusfactan hokemiseen. LISÄTIIVISTÄ, älä eristä...
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:P9zxj.116$2i5...@read4.inet.fi...
>
> Korjaamatta voit jättää vain, jos omistat aikakoneen ja lennät takaisin
> vuoteen 1930 rinturisi kanssa.
30-luvulla ei ollut vielä rintamamiestaloja ;-)
>
> Et käy suihkussa joka päivä ja saunomiset keskität kunnan uimalaitokseen
> tms. paikkaan. Et kotiin.
Oikeaoppisessa rintamamiestorpassa sauna on pihan perällä! Luxusta! :-)
> hommaan. Jos hän taas ei lupia hae vaan remontoi pimeästi, niin vastuun
> kantaa hän itse kaikesta koska teki hommat ilman lupia. Päälle voi
> rapsahtaa rakennusvalvonnasta sakot kohdan "luvaton rakentaminen" mukaan.
99% ulkovuoriremonteista tehdään ilman lupia ja näistä vähintään puolet
kaavan vastaisia eikä valvonta paljon perään huutele ellei naapuri
kateuttaan valita.
JukkaK
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:RFCxj.235$2i5...@read4.inet.fi...
>
> Ei varmaan saakkaan. Siksi sanoinkin, että tiivistys riittää 93.42%
> tapauksista :)
>
niin ja samaisesta syystä minä sanoin että se 50mm eristettä on aika lailla
turhaa. Yritä nyt päättää haluatko tiivistää vai eristää sitä taloa.
Tiivistämiseen riittää pelkkä rakennuslevy, ei siihen mitään villoja tartte
ja sisätilaakin säästy muutama sentti.
JukkaK
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
en ole lukenut kailatusta, enkä lue !
Mutta hallitsemattomien ilmavuotojen taklaaminen oli meillä uudiskohteessa
yksi nyplättävä kohde.
Raksaukot vähän ihmettelivät isännän innostusta tilkitä joka saatanan rakoa.
Ilkka P.
> "P3 Qla" <etunimi.sukun...@kotikone.fi> wrote in message
> news:ZzCxj.303503$v%
>
> > Eli esim. kyprokki ja tapetti.
> > 50 mm lisäeristyksen tuomaa lisäsäästöä ei näiden kulujen kanssa saa about
> > koskaan kuoletettua.
Ei ehkä saakaan, jos pintoja ei muuten olisi tarvinnut uusia.
Pintaremontin yhteydessä tehtynä tilanne on hieman toinen, varsinkin
jos alkuperäisenä eristeenä on pelkkä puru tai jotakin muuta yhtä
onnetonta.
> Mutta kun jengi on ohjelmoitu luulemaan, että "eristeet ei riitä" jos
> nurkissa vetää...Johan se Kailakin omistaa vissiin 23,42% kirjastaan
> Talotohtori tän perusfactan hokemiseen. LISÄTIIVISTÄ, älä eristä...
Tiivistämisellä sitten pilataan se "torpan hyvä sisäilmasto", joka on
perustunut siihen, että rotisko on niin hatara että tuuli puhaltaa
läpi. Jos samalla on käytetty vielä muoviakin, vaikka vain roskien
uloskantamiseen, talotohtoreiden diagnoosi onkin valmis: muovi pilasi
hyvän sisäilmaston. En tiedä mitä talo(koni)tohtoreiden oppi-isä Panu
Kaila on tästä aiheesta runoillut, mutta mestari Kailan tietämys ei
aina ole yltänyt samoihin sfääreihin miehen omien kuvitelmien kanssa.
Parhaita esimerkkejä taisi olla, kun mies Metro-lehden
talotohtoripalstallaan muutama vuosi sitten naama peruslukemilla
väitti, että tiilipinnan lohkeilu johtuu liian kovasta laastista
tehdyistä saumoista - tiilien lämpölaajeneminen ei pääse tapahtumaan,
kun saumat ottavat vastaan. Hoidoksi tohtori määräsi saumojen
piikkaamisen auki ja uuden saumaamisen pehmeämmällä laastilla. Ei
ollut mies ilmeisesti kuullut pakkasrapautumisesta mitään, mutta se ei
estänyt tekemästä asiantuntevia diagnooseja ja antamasta
hoitosuosituksia. Ikävä vain, että rankkojen hoitojen jäljiltä potilas
oli entistäkin huonommassa kunnossa, eikä alkuperäinen vaivakaan ollut
poistunut mihinkään.
Palataksemme vielä tiivistämiseen, taitaa olla niin, että
tiivistämisellä saatu energiatalouden paraneminen on seurausta lähinnä
ilmanvaihdon vähenemisestä. Se voi sitten näkyä sisäilman laadussa,
jos uusia korvausilmareittejä ei ole järjestetty. Jos lämmön
talteenottoa ei ole, energiatalouden kannalta on aivan se ja sama
tuleeko korvausilma lattianrajasta, ikkunan tiivisteisiin jätetyistä
raoista vai peräti korvausilmaventtiilistä. Erona on lähinnä se, että
ensimmäisessä tapauksessa joudutaan talvella käyttämään villasukkia ja
kuuntelemaan emännän narinaa (joka toivottavasti kesän tullen taukoaa,
alkaakseen uudestaan taas syksyllä).
Ilkka P.
> mikä muuten on tuollaisen "sinisen" höyrynsulkukalvon ja rakennusmuovin ero
> ? Tietääkö joku ?
>
> Jossain viitattiin parempaan uv -kestoon. Jos seinän sisään paistaa aurinko,
> talossa on pari muutakin ongelmaa ...
Eron huomaat parhaiten kun nuuhkaiset. Rakennusmuovin haju kertoo,
että sideaineita haihtuu ilmaan, eikä siihen tarvita edes uv:tä.
Sininen muovi ei haise millekään. Samalla tavalla se rakennusmuovi
seinän sisälläkin muuttuu ajan kanssa hapankorpuksi, joka hajoaa
muruiksi pienestäkin hipaisusta. Uv-säteily vain nopeuttaa prosessia.
Lu-lu
> Siis ei kai kukaan ala muovista höyrynsulkua tekemään ilman
> koneellista ilmanvaihtoa enää nykyään? En tiedä mitä Tuukka
> ehdottelee, mutta moderni höyrynsulku ilman modernia ilmanvaihtoa,
> eikös siitä nyt ole niin monen vuosikymmenen kokemus, että enää
> kukaan ei ala semmoista remontoimalla tekemään...? Jos ei täysin
> koneellista ilmanvaihto, niin vähintään koneellinen poisto ja
> raitisilmaventtiilit...
> (En tosin ole yhtään rintamamiestaloa rempannut, mutta sehän
> antaa sisäistä varmuutta paljon enemmän, kun en tiedä mitä en
> tiedä ;-)
no mä oon, ja jos sen lämpöeristettä merkittävästi lisätään, niin sininen
höyrynsulkumuovi on "must", muttas' sen ilmanvaihto"järjestelmän"
voip' kyllä jättää ihan ennalleen, eli: ikkunapokien rakosista sisälle ja
pystysuorien, "koneettomien" poistohormien läpi pihalle (= katolle)
nospa...@supertel.fi
>
> EKO in my ass noissa villoissa! (mutta kyllä ne muuten hyviä ovat, rotatkin
> kuoleen jos menevät syömään noita :)
Rotat tuskin delaa, boorihappo kun ei ole kovin myrkyllistä. Mutta
varmasti rottakin jättää moisen villan syömättä. Ja kunhan on saanut
silmät ja nenän täyteen boorisuolapölyä, vaihtaa maisemaa
miellyttävämpään. Minusta ihan hyvä asia. Mutta villan käsittely
vaatii sitten hengityssuojaimet ja suojalasit ihmisellekin.
Boorihappoa on muuten tehoaineena muurahaismyrkkygeelissä,
hillittömältä kuullostavien varoitusten kera. Kemikaalikortin datan
mukaan koko myrkkypullon joumisesta kerralla ei pitäisi olla
merkittävää terveyshaittaa, montaa grammaa booraksia ei koko pullossa
ole.. Toisaalta, WC-puhdistusaineessa käytetään erittäin ärsyttävää
sitruunahappoa, siinäkin on kovat ukaasit myrkyllisyydestä.
Booraksin myrkyllisys on samaa suuruusluokkaa salmiakin kanssa, eli
epäterveellistä, mutta ei lusikallinen tapa. Pienissä määrissä boori
on välttämätön hivenaine, lannoitteissakin on vähän booria. Elinkaaren
loppuvaiheessa villa onkin sitten jonkinasteista ongelmajätettä. Mutta
siellä seinässä epäorgaaninen suola kyllä pysyy ihan siististi
aloillaan ja häiritsemättä talon asukkaita.
Märkäpuhallettava selluvilla kuulostaa parhaalta rintamamiestalon
eristeeltä, jos eristeitä ruetaan vaihtamaan. MEinaan levyvillan
kanssa ei löydy ainuttakaan standardin kokoista koolausväliä, ja
puutavara on vajaakanttia, vinossa jne.
Jos vaan repisi osan vinolaudoista irti, ruiskuttaisi villat purujen
tilalle. Päälle lisäeristeeksi vaakakoolouksiin samaa tavaraa,
kuitulevy tuulensuojaksi, ja pystyyn tuuletusraot+ vaakapaneelit..
Tuukka L.
"P3 Qla" <etunimi....@kotikone.fi> wrote in message news:kXGxj.303711
> Raksaukot vähän ihmettelivät isännän innostusta tilkitä joka saatanan
> rakoa.
Niiden mielestä talo varmaan homehtuu, jos siitä ei tehdä "harakanpesää"...
Jännä juttu. Ruotsalainen raksaukkeli rakentaa talot keskimääriin
tiiveyslukuun 1.
Suomalaisen raksaukkelin talot on vielä kaukana tosta. Keskimääräinen
tiiveysluku meillä lienee 4-5.
Jostain syystä meillä raks-ukkelit pelkäävät rakentaa tiiviisti, vaikka
meillä on kovemmat pullotalon iv-määräykset kuin ruotsalaisilla. Silti talot
eivät Ruotsissa homehdu sen enempää kuin meilläkään.
Tuukka L.
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> wrote in message
news:d976d88d-0e73-4bf6-83d4-
>Tiivistämisellä sitten pilataan se "torpan hyvä sisäilmasto", joka on
>perustunut siihen, että rotisko on niin hatara että tuuli puhaltaa
>läpi. Jos samalla on käytetty vielä muoviakin, vaikka vain roskien
>uloskantamiseen, talotohtoreiden diagnoosi onkin valmis: muovi pilasi
>hyvän sisäilmaston. En tiedä mitä talo(koni)tohtoreiden oppi-isä Panu
>Kaila on tästä aiheesta runoillut, mutta mestari Kailan tietämys ei
>aina ole yltänyt samoihin sfääreihin miehen omien kuvitelmien kanssa.
Kaila tosin on sen verran älykäs, että myöntää myös "pullotalotekniikalla"
ja koneellisella ilmanvaihdolla päästävän aivan asialliseen lopputulokseen.
Tosin hän tekee sen hammastellen, pitkin hampain. Mutta myöntää kuitenkin.
Koneellisessa ilmanvaihdossa yleinen synti Suomessa tahtoo olla koneen (ja
kanaviston) alimitoitus. Äänitekninen suunnittelu "unohtuu". Sitten konetta
joudutaan huudattamaan täysillä, jotta ilma vaihtuisi. Mikä johtaa
iv-meluun. Minkä vuoksi kone käännetään pienemälle. Ja yllätys yllätys, ilma
ei vaihdukaan enää riittävästi...
Elikkä IV-äänitekninen suunnittelu, lyhyt oppimäärä: OSTA ISO IV-KONE.
>Palataksemme vielä tiivistämiseen, taitaa olla niin, että
>tiivistämisellä saatu energiatalouden paraneminen on seurausta lähinnä
>ilmanvaihdon vähenemisestä. Se voi sitten näkyä sisäilman laadussa,
>jos uusia korvausilmareittejä ei ole järjestetty. Jos lämmön
>talteenottoa ei ole, energiatalouden kannalta on aivan se ja sama
>tuleeko korvausilma lattianrajasta, ikkunan tiivisteisiin jätetyistä
>raoista vai peräti korvausilmaventtiilistä. Erona on lähinnä se, että
>ensimmäisessä tapauksessa joudutaan talvella käyttämään villasukkia ja
>kuuntelemaan emännän narinaa (joka toivottavasti kesän tullen taukoaa,
>alkaakseen uudestaan taas syksyllä).
Tottakai se vaikuttaa energiatalouteen. Oletan, että nykyaikana jokainen
vähänkin järkevä ihminen satsaa koneelliseen ilmanvaihtoon
lämmöntalteenotolla kun menee energiatehokkuusasioita kämpässään tekemään.
Tuukka L.
"nos...@supertel.fi" <nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:50bf2f5d-cc07-46f1-8d48-
>Rotat tuskin delaa, boorihappo kun ei ole kovin myrkyllistä. Mutta
>varmasti rottakin jättää moisen villan syömättä. Ja kunhan on saanut
Ei booraksi aivan vaaratonta ole. LD50 on noin 2500 gramman paikkeilla.
Tosin saavat kiskoa naamariin jonkinverran sitä eristettä, ennenkuin ovat
kanttuvei siitä. Mutta olettaisin booraksikäsitellyn selluvillan aiheuttavan
jo sen verta vatsanpuruja rotillekkin, että jättävät "välipalat" väliin.
>Booraksin myrkyllisys on samaa suuruusluokkaa salmiakin kanssa, eli
>epäterveellistä, mutta ei lusikallinen tapa. Pienissä määrissä boori
Hööö. Nyt mennään taas tolle linjalle "salmiakki" jne. Ammouniumkloridihan
on hirveää myrkkyä. Jos salmiakki NYT keksittäisiin, niin EU:n
kemikaaliturvallisuusvirasto kieltäis oitis moisen eineksen.
Salmiakin lethaalisuussa on 1600 gramman paikkeilla gramma.
Ei se, että jotain mömmöä vanhakseltaan nautitaan, tarkoita, että se
turvallista olisi. Jopa ruokasuola (natriumkloridi) tappaa. 4 kg/kiloa kohti
on tappava annos 50%:lle rotista...
Tuukka L.
> joissa ei ongelmia ole (ainakaan havaittu).
Päivitystä tietoihin. Tuore uutinen kertoo, että rakennusyhtiö NCC on
"kusessa" onkin pientaloalueen vuoksi, jossa on mennyt käyttämään
tunnputs-tekniikkaa.
NCC projektivastaava selittelee tilannetta "onnettomaksi valinnaksi".
Tunnputs tekniikka kun oli "niin kustannustehokasta". Eipä ole enää, kun
loppulasku yli 140 omakotitalon korjaamisesta kolahtaa eteen. Projekti meni
miinukselle ja pahasti.
NCC:n sisäinen ohjeistus kieltää kyseisen rappaus suoraan eristeelle
tekniikan käytön jatkossa kaikissa projekteissa. Ei kuulemma edes ison
rakennusliikkeen "perse" kestä rakentaa tuolla tekniikalla.
Hienoa kuulla, että Suomessa pienrakentajien perse kestää vielä. Vai
kestääkö?
nospa...@supertel.fi
> "nos...@supertel.fi" <nospam.n...@supertel.fi> wrote in message
>
> news:50bf2f5d-cc07-46f1-8d48-
>
> >Rotat tuskin delaa, boorihappo kun ei ole kovin myrkyllistä. Mutta
> >varmasti rottakin jättää moisen villan syömättä. Ja kunhan on saanut
>
> Ei booraksi aivan vaaratonta ole. LD50 on noin 2500 gramman paikkeilla.
>
> Salmiakin lethaalisuussa on 1600 gramman paikkeilla gramma.
>
> Ei se, että jotain mömmöä vanhakseltaan nautitaan, tarkoita, että se
> turvallista olisi. Jopa ruokasuola (natriumkloridi) tappaa. 4 kg/kiloa kohti
> on tappava annos 50%:lle rotista...
Meni varmaan yksiköt sekaisin yllä.. enkä jaksa kaivella oikeita
arvoja.
(Ruokasuola, boori ja salmiakki, on suuruusluokaltaan samaa,
millään niistä on vaikea tappaa itseään vahingossa...)
Boorihappo on kuitenkin sen verran ärsyttävää ainetta, että rotta
tuskin
viitsii siinä silmiään kauaa pölyttää. Se sanomalehtimössö kun
on aika pölyävää tavaraa kaivella tunneleita. Kuulemma jyrsijät
ei tosiaan moisessa aineessa viihdy. Mutta tuskin se johtuu
aineen LD50-arvosta mitenkään. LD50- tai syömällä saatavan
"terveysvaikutteisen" annoksen määrä on aika iso ihmisellekin,
mutta silmissä se kirvelee, eikä tunnu mitenkään mukavalta pöly
suussakaan. Syytä pitää hengityssuojainta selluvillaa käsitellessä.
Muurahaisille booraksi on myrkkyä, ainakin olen bongannut sen
tehoaineena muurahaisgeelipurkin kyljestä.
Tuukka L.
>Meni varmaan yksiköt sekaisin yllä.. enkä jaksa kaivella oikeita
>arvoja.
>(Ruokasuola, boori ja salmiakki, on suuruusluokaltaan samaa,
>
>Boorihappo on kuitenkin sen verran ärsyttävää ainetta, että rotta
Tiedä menikö yksiköt sekaisin. Mutta sulla näyttää olevan boori, booraksi ja
boorihappo kaikki saman viivan alla, ikäänkuin ne olisivat yhtä ja samaa
ainetta. Niinhän asia kemistien mukaan ei ole.
Rotan tarvitsee syödä selluvillaa pari kahvikupillista ja huomaa kyllä jo
booriyhdisteiden (niitä on siis yleensä useita selluvillassa home- ja
palosuoja-aineina) vaikutukset elimistössään. Ei kuole, mutta huomaa kyllä
ja etsii muut eväät itselleen.
nospa...@supertel.fi
> "nos...@supertel.fi" <nospam.n...@supertel.fi> wrote in message
>
> news:e87e8525-1c82-4427-a940-
>
> >Meni varmaan yksiköt sekaisin yllä.. enkä jaksa kaivella oikeita
> >arvoja.
> >(Ruokasuola, boori ja salmiakki, on suuruusluokaltaan samaa,
> >Amillään niistä on vaikea tappaa itseään vahingossa...)
>
> >Boorihappo on kuitenkin sen verran ärsyttävää ainetta, että rotta
> >Muurahaisille booraksi on myrkkyä, ainakin olen bongannut sen
>
> Tiedä menikö yksiköt sekaisin. Mutta sulla näyttää olevan boori, booraksi ja
> boorihappo kaikki saman viivan alla, ikäänkuin ne olisivat yhtä ja samaa
> ainetta. Niinhän asia kemistien mukaan ei ole.
>
OK, boori on alkuaine, booraksi on boorihapon suola.
kemikalikortit löytyy esim tuolta:
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/
boorihappo:
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0991.htm
booraksi-nimellä tunnetut aineet:
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0567.htm
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin1229.htm
Näytti olevan 5.66 g/kg LD50 arvo kidevedelliselle booraksille.
Eli ruokasuola on 1.5 kertaa myrkyllisempää, jos sen LD50 arvo on 4g/
kg.
Mutta jo.. tuota selluvillaa ei tarvitse paljoa pöllyttää ilman
hengityssuojainta ja suojalaseja, niin voi tehdä sivistyneen
arvauksen, että se rotta ei moista ainetta halua syödä. Se verran
ärsyttävää se pöly on. Niinku kaikki suolat, esim apulanta,
ruokasuolakin hienona pölynä olisi taatusti inhaa.
Vertailun vuoksi vaikka maanteisuola:
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin1450.htm
Se on LD50-testin mukaan pahempi myrkky.
Booriyhdisteitä ei saa lain mukaan päästää vapaasti luontoon, ja
selluvillassa on sen verran paljon booria, että lannoitekäytössä
säkillinen riittäisi pitkään maanparanteeksi.
Käytin itse omaan talooni juuri boorikäsiteltyä tavaraa täydentämään
eristeistä löytyneitä koloja. En pidä aineen ärsyttävyyttä tai lievää
myrkyllisyyttä pahana asiana. En aioi mennä seinien tai vinopohjan
sisään moisia järsimään tai nuuskimaan. Ja jos se ärsyttää
pikkuötököitä ja sieniä, aina parempi:-).
> Rotan tarvitsee syödä selluvillaa pari kahvikupillista ja huomaa kyllä jo
> booriyhdisteiden (niitä on siis yleensä useita selluvillassa home- ja
> palosuoja-aineina) vaikutukset elimistössään. Ei kuole, mutta huomaa kyllä
> ja etsii muut eväät itselleen.
Veikkaan, että teelusikallinen riittää maistiaisiksi, ja
terveysvaikutukset jää saamatta:-).
Tuskin se rotta tykkää kitkerästä ja ärsyttävästä suolasta.
Ja jos rotta painaa 100g, se saa syödä 0.6 g booraksia päästäkseen
hengestään 50% todennäköisyydellä. Kahvikupillista se rotta ei saa
syötyä loppuun, kun 50%-tappava annos tulee jo täyteen ehkä 10g
annoksesta villaa. (6% booraksia villassa)
Mutta booraksi siis on terveydelle haitallista, siinä missä
maantiesuola tai salmiakki (sitäkin on tullut maisteltua valkoisena
jauheena pikkuskidinä, ja melko terveenä ollaan vieläkin..)
Selluvillan kanssa kannattaa käyttää niitä hengityssuojaimia.. Mutta
en usko, että talon asukkaille asentamisen jälkeen olisi haittaa
booraksista, päinvastoin. Mutta purkujäte on sitten taas
ongelmallista, maanparannuskäytössä muistaakseni on maksimisuositus
sitä luokkaa, että talollista booraksikyllästettyä villaa saa levittää
kauan ja isolle alalle.
Teuvo
> Meni varmaan yksiköt sekaisin yllä.. enkä jaksa kaivella oikeita
> arvoja.
LD50 -arvo ilmoitetaan milligrammoina koe-eläimen elopainokiloa kohti.
Natriumkloridilla se on 3000 (4000) eli 3g/kg. Siispä gramma tappanee
rottia ja kilo vain muutaman ihmisen.
Ilkka P.
> "Ilkka P." <ilkka...@hotmail.com> wrote in message
> >taitaa olla niin, että
> >tiivistämisellä saatu energiatalouden paraneminen on seurausta lähinnä
> >talteenottoa ei ole, energiatalouden kannalta on aivan se ja sama
> >tuleeko korvausilma lattianrajasta, ikkunan tiivisteisiin jätetyistä
> >raoista vai peräti korvausilmaventtiilistä.
Vanha jo kuopatuksi luultu aihe palasi parrasvaloihin...
> Tottakai se vaikuttaa energiatalouteen.
Niin mikä vaikuttaa? Tulkitsen tuon niin, että olet jyrkästi eri
mieltä, mutta missä kohtaa?
> Oletan, että nykyaikana jokainen
> vähänkin järkevä ihminen satsaa koneelliseen ilmanvaihtoon
> lämmöntalteenotolla kun menee energiatehokkuusasioita kämpässään tekemään.
Huomaa edellä kirjoittamani "jos lämmön talteenottoa ei ole". Puhuin
siis tiivistämisen vaikutuksesta luomutalon energiatalouteen, kuten
arvattavasti Kailakin (23,42 % kirjastaan). Kaila-ressukalle kun
taitaa koneellinen ilmanvaihto olla samanlaista myrkkyä kuin muovikin.
Pelkällä tiivistämisellä ei energiatalous parane (siis jos lämmön
talteenottoa ei jne.), jos samalla huolehditaan siitä, että
ilmanvaihto pysyy entisellä tasolla. Ja jos ei huolehdita, voidaan
törmätä uusiin ongelmiin (=haasteisiin).
Ilmanvaihdon järjestäminen vanhaan taloon menee muutenkin aina vaan
mielenkiintoisemmaksi. Viime viikon Rakennuslehdessä oli juttua
koulujen ja päiväkotien homekorjauksista, ja TKK:n tutkija
(puolalainen tms. nimi, ei nyt äkkiseltään muistu mieleen) esitti
kantanaan, että vanhaan taloon ei pitäisi järjestää alipaineista
ilmanvaihtoa. Alipaine vetää rakenteista sisäilmaan pöpöjä, joita
vanhan talon rakenteissa aina kuitenkin on. Kun toisaalta ylipainekaan
ei ole hyväksi, mitä jää jäljelle koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon
lisäksi? Rankka tuulettaminen ikkunoita aukomalla aamuin illoin? Niin
sanottu painovoimainen ilmanvaihtokin, joka kyllä usein tarkoittaa
samaa kuin että ilmanvaihtoa ei ole, perustuu ulkoilmaa lämpimämmän
sisäilman tai vaihtoehtoisesti ankaran kamiinan polttamisen avulla
saatavaan alipaineeseen, joka nyt siis onkin vain enempi haitaksi.
Tuukka L.
>Ilmanvaihdon j�rjest�minen vanhaan taloon menee muutenkin aina vaan
>mielenkiintoisemmaksi. Viime viikon Rakennuslehdess� oli juttua
>koulujen ja p�iv�kotien homekorjauksista, ja TKK:n tutkija
>(puolalainen tms. nimi, ei nyt �kkiselt��n muistu mieleen) esitti
>kantanaan, ett� vanhaan taloon ei pit�isi j�rjest�� alipaineista
>ilmanvaihtoa. Alipaine vet�� rakenteista sis�ilmaan p�p�j�, joita
Tutkija on t�ysin oikeassa. JOS rakenteissa on jo ongelmia (p�p�j�), niin
alipaineinen ilmanvaihto on viimeisin asia mit� sinne kest�� menn�
tekem��n.Ylipaine puolestaan antaisi lis�� ruokaa niille p�p�ille.
Ei kai tuollaisessa tilantessa ole mit��n helppoja ratkaisuja? (Ei kai
kukaan edes odota helppoa ratkaisua?)
Kaksi vaihtoehtoa: 1) Katepillarilla nurin ja uutta tilalle.
2) Sis�puolelle laitetaan h�yrynsulkumuovi mahdollisimman tiiviisti.
Eritt�in vaikea homma. Vaihtoehto nro 1 on varmempi. Ehk� jopa halvempi.
Tuukka L.
>N�ytti olevan 5.66 g/kg LD50 arvo kidevedelliselle booraksille.
>Eli ruokasuola on 1.5 kertaa myrkyllisemp��, jos sen LD50 arvo on 4g/
>kg.
N�k�j��n toksisuus ei ole yksiselitteisesti selvitetty booraksille. T�ss�
er�s tuoteturvallisuuskortti (Kaupallinen Borax, 100% booraksia)
http://www.oriola.fi/Binary.aspx?SectionId=626&DocumentId=2452
Antavat toksisuusarvon ihmisellekin. 0,7 g/painokiloa kohti. Ei kest� montaa
kahvikupillista selluvillaa sy�d�, jos totta.
>Mutta jo.. tuota selluvillaa ei tarvitse paljoa p�llytt�� ilman
>hengityssuojainta ja suojalaseja, niin voi tehd� sivistyneen
>arvauksen, ett� se rotta ei moista ainetta halua sy�d�. Se verran
>�rsytt�v�� se p�ly on. Niinku kaikki suolat, esim apulanta,
>ruokasuolakin hienona p�lyn� olisi taatusti inhaa.
Olet jankuttanut tuota jo useamman kerran. Arvauksesi on rekister�ity, jospa
jatkamme sivistyneesti faktoilla?
>Vertailun vuoksi vaikka maanteisuola:
>http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin1450.htm
>Se on LD50-testin mukaan pahempi myrkky.
Niin? Onko tarkoituksesi yritt�� todistaa, ett� booraksi ja siten selluvilla
olisi jotenkin vaaratonta?
>K�ytin itse omaan talooni juuri boorik�sitelty� tavaraa t�ydent�m��n
>eristeist� l�ytyneit� koloja. En pid� aineen �rsytt�vyytt� tai liev��
>myrkyllisyytt� pahana asiana. En aioi menn� seinien tai vinopohjan
>sis��n moisia j�rsim��n tai nuuskimaan. Ja jos se �rsytt��
Niin? Kukaan ei edes kysynyt. Ilmeisesti asia huolettaa sinua, kun otit sen
itse esiin.
>Ja jos rotta painaa 100g, se saa sy�d� 0.6 g booraksia p��st�kseen
>hengest��n 50% todenn�k�isyydell�. Kahvikupillista se rotta ei saa
>sy�ty� loppuun, kun 50%-tappava annos tulee jo t�yteen ehk� 10g
>annoksesta villaa. (6% booraksia villassa)
Hetkonen nyt sent��n. Booriyhdisteit� on jopa 20% villasta. Joten laskes
uudestaan. Tosin eiv�t kerro booraksin m��r�� erikseen, mutta tuskin se
toinenkaan ainesosa mit��n "terveyssuolaa" on.
>Mutta booraksi siis on terveydelle haitallista, siin� miss�
>maantiesuola tai salmiakki (sit�kin on tullut maisteltua valkoisena
>jauheena pikkuskidin�, ja melko terveen� ollaan viel�kin..)
Jaaha. Sielt� sit� tuli, suoraan keskiajalta mielipiteit� Voihan sit�
nautiskella vaikka vetysyanidia kunhan ei ota liikaa. Sitten j�lkik�teen
v�itt��, kuinka vetysyanidi on HYV�� (joo, maistuu karvasmantelilta -
kuulemma).
Entisaikaa, kun j�rkens� menett�neit� ihmisi� oli keskuudessamme enemm�nkin
niin tuppasivat nauttimaan mm. elohopeaa aamuteella tai arsenikki� viinan
kanssa. Paransi mukamas kuppaa ja antoi lis�� ik��, heh heh.
Tuukka L.
"Teuvo" <Pentti....@gmail.com> wrote in message
news:263f7aee-c4d2-418c-877d-
>LD50 -arvo ilmoitetaan milligrammoina koe-el�imen elopainokiloa kohti.
>Natriumkloridilla se on 3000 (4000) eli 3g/kg. Siisp� gramma tappanee
>rottia ja kilo vain muutaman ihmisen.
Jep, ja koska kaikki kuitenkin ymm�rsiv�t, niin en edes vaivautunut
kommentoimaan. Mutta saihan trolli loistaa...tosin meni sitten kaikki aineet
sekaisin trollilla.
Selluvillassa on jopa 20% booriyhdisteit�,joten varsin pieni m�ykky
selluvillaa riitt�� tuottamaan tuon grammllisen tappoainetta. Villaa
tarvitaan siis noin 5-10 grammaa. Paljon se tilavuutta vapaassa tilassa?
Pari kahvikupillista?
suunnittelija
ilmanvaihto kuitenkin vie lähes 35% energiasta, ja lämminkäyttävesi
toisen mokoman. Mikavuuden takia tietenkin lämmitystä lykätään
kylppäriinkin.
Eli jos säästää haluaa ja kunnolla asua, niin ilmanvaihtoon hyvä
lämmöntalteenotto, ei ristilevyrimpuloita, joilla ei ole tehoja oikein
nimeksikään...tuloiilma makuuhuoneisiin ja herää aamulla
pirteänä....eikä hyttyset vaivaa kesälläkään, kun ikkunoita voi pitää
huoleti kiinni, kun ima riittää ja pysyy viileänä.
Sähköä tosin menee, mutta hyvään tarkoitukseen.
Ja sen sisäpuolisen eristyksen vaarat, varsinkin kellarissa uskaltaa
kyllä kuntoarvioija (minä ainakin) sanoa ja kirjoittaa raporttiinkin,
en pelkää oikeutta, koska se on riski! Varsinkin kellarissa..
Hyvää Pääsiäistä ja valoa höyrysulkuihin.
Ps se pellava/hirsiseinä ei hengitä kun siinä on maali tai tapetti
päällä, eli on ihan sama, mitä siellä sen pinnan alla on, se ei tasaa
mitään kosteuksia malauksen jälkeen, tämä ole MUTUA!
suunnittelija
> Eräs toinen eristevalmistaja käyttää myös boorihappoa ja booraksia
> homesuojana eristeessään. Hän myy nykyään kyseisiä aineksia myös erikseen
> pitoisuuksilla kuin 19% painoprosenttia on puu saatu suojattua pysyvästi
> homesieniltä. Heh heh.
Viimeisin tutkimus KAIKISTA markkinoilla olevista homeestoaineista
totesi, että mikään ei toimi 2 viikkoa kauempaa, ei edes Boori, joka
jopa kiihdytti homeen kasvua!
Tutkimustulos!, Ei Mutua
Lu-lu
Seinien lisäeristyksellä ei oikeastaan saavuta mitään säästöä, kun
ilmanvaihto kuitenkin vie lähes 35% energiasta, ja lämminkäyttävesi
toisen mokoman. Mikavuuden takia tietenkin lämmitystä lykätään
kylppäriinkin.
LTO:lla varustettu ilmanvaihto vie vain n. 10 % ja käyttöveden
lämmitys samoin n. 10 % energiasta, muttas nykyisillä eristys-
paksuuksilla on eristysten osuus sen sijaan vielä:
alapohja n. 20 %, seinät n. 15 % ja yläpohja n. 10 %, eli yhteensä
nuot n. 45 % vuotuisesta kokonaisenergiankulutuksesta ... heh-heh!
lapio ja kanki - niill'et mitään hanki,
kirves ja saha - niillä tulee raha
nospa...@supertel.fi
>
> Viimeisin tutkimus KAIKISTA markkinoilla olevista homeestoaineista
> totesi, että mikään ei toimi 2 viikkoa kauempaa, ei edes Boori, joka
> jopa kiihdytti homeen kasvua!
>
> Tutkimustulos!, Ei Mutua
Kerro sitten linkki tutkimustuloksiin.
Toki boori on pienissä määrissä hyödyllinen kasveille ja sienille.
Mutta joku 20% pitoisuus on kyllä kova paikka mikrobeille. Jopa
vesiliuksena, saati kuivassa jätepaperisilpussa.
Toki esim maalipinnan käsittely homehtumattomaksi jatkuvassa
kosteusrasituksessa ei helposti onnistu, suolat kun liukenee helposti
pois ja liukenemattomat aineet eivät juuri vaikuta homeeseen, ja vain
vähän liukeneva aine pitää olla todella myrkyllistä, jotta se
tehoaisi. Esim lyijymönjä kyllä pitää homeen poissa, mutta on liian
myrkyllistä. Nykyään ei taida olla enää laillista ja toimivaa ainetta,
jolla säärasituksessa olevan pinnan saisi aina pysymään homeettomana.
Mutta esim selluvillaa ei pidetä ulkona sateessa.
Jokin edes suhteellisen kuivana pysyvän kohteen suojaamiseen kyllä
luulisi boori- tai vaikka suokasuolankin riittävän esim 20%
pitoisuutena. Oikeastaan ratkaisevaa on aineeseen sitoutuneen veden
suolapitoisuus. 20% suolaa kuiva-aineesta sallii 50% vettä kuiva-
aineen määrästä, kunhan vesi ei liiku ja kuljeta suola pois. Silloin
home tai mikrobit kuivuvat suolan aiheuttaman osmoottisen paine-eron
takia, koska ympäristön vedessä on liikaa suolaa. Hommaa voi kokeilla
vaikka muksujen taika-taikinan kanssa, se ei näytä menevän homeeseen,
vaikka sitä pitäisi kuinka pitkään kosteana. (Se on
vesivehnäjauhotaikinaa, jossa on ruokasuolaa ehkä 10-20%, ilman suolaa
vastaava taikina homehtuisi tai lähtisi käymään hetkessä)
nospa...@supertel.fi
>
> >Mutta jo.. tuota selluvillaa ei tarvitse paljoa p�llytt�� ilman
> >hengityssuojainta ja suojalaseja, niin voi tehd� sivistyneen
> >arvauksen, ett� se rotta ei moista ainetta halua sy�d�. Se verran
> >�rsytt�v�� se p�ly on. Niinku kaikki suolat, esim apulanta,
> >ruokasuolakin hienona p�lyn� olisi taatusti inhaa.
>
> Olet jankuttanut tuota jo useamman kerran. Arvauksesi on rekister�ity, jospa
> jatkamme sivistyneesti faktoilla?
>
Ei se ole kovinkaan epätodennäköinen arvaus. Käsittele itse vähän
turhan huolimattomasti
selluvillaa, niin saat tehtyä ihmiskokeen, jonka luulisi pätevän
rotillakin.
Se suolapöly on ikävää, jos sitä joutuu silmiin. Aika kova hinku pitää
olla päästä villan läpi, että siitä menee läpi ilman suojalaseja.
> >Vertailun vuoksi vaikka maanteisuola:
> >http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin1450.htm
> >Se on LD50-testin mukaan pahempi myrkky.
>
> Niin? Onko tarkoituksesi yritt�� todistaa, ett� booraksi ja siten selluvilla
> olisi jotenkin vaaratonta?
Ei se booraksi vaaratonta ole. Aiheuttaa suhtellisen pienissä määrissä
terveyshaittaa, myös hengitettynä, limakalvoilla ja ihokosketuksessa.
Katso niitä kemikaalikortteja.
Mutta ei se toisaalta ole mitään hirveää myrkkyäkään. Suojavarusteita
kannattaa käyttää, ja purkujäte on sitten joskus ongelmallisempaa kuin
vaikka sahajauhot, jotka voi vaikka polttaa tai puristaa pelleteiksi.
Boorikäsitelty sanomalehtisilppu ei pala, eikä kompostoidu, eikä sitä
saa loppusijoittaa miten vaan. Booriksi on lannoite, mutta yliannostus
on pahasta.
http://www.yara.fi/fi/Products/Plant+Nutrition/Specialties+FI/Soluble/soluboori.htm
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/05_lannoitus/09_hivenet_puutokset/01_ravinnepuutokset/07_boori/index.jsp
Tuo ylemmän linkin lannoitteen boori- ja natriumpitoisuudet
vaikuttaisi olevan samaa luokkaa kuin selluvillassa käytettävän
aineen.
Eli booraksi on välttämätön hivenaine, haitallinen suurissa
pitoisuuksissa, ja toimii isommassa määrin palonestoaineena ja
mikrobimyrkkynä.
Olen käsitellyt labraoloissa melkosen hurjia aineita. Fluorivetyhappo
on ehkä salakavalimpia niistä, haihtuva neste, heikko happo,
myrkytysoireet tulee hitaasti mutta varmasti.
http://www.occuphealth.fi/internet/ova/flurvet.html
Haihtuvuuden ja höyryjen ihon läpi imeytyvyyden takia vaarallisen
kämmin mahdollisuus on iso. 42mg/m3 höyrypitoisuus aiheuttaa 10 min
altistuksella pysyvän vamman vaaran. Mutta suojaudun kyllä
booraksipölyltäkin, ei ylimääräistä kemikaliriskiä kannata ottaa
tahallaan, vaikka se olisi pienikin.
Ilkka P.
> Seinien lisäeristyksellä ei oikeastaan saavuta mitään säästöä, kun
> ilmanvaihto kuitenkin vie lähes 35% energiasta, ja lämminkäyttävesi
> toisen mokoman.
Tuo on osapuilleen yhtä viisas kommentti kuin että kaljanjuonnin
vähentämisellä ei oikeastaan saavuta mitään säästöä, kun ruoka
kuitenkin vie lähes 35 % palkasta ja vuokra toisen mokoman.