Mtu
Vaihtoehtoina olivat juuri jokin edullinen invertteri tai Mig. ja omien
tutkimusten pohjalta ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi Mig, ja hieman
halvinta vaihtoehtoa laadukkaampi. Hitsauksen helppous, työn jälki
"amatööriltä", hankintahinta ja käyttökustannukset olivat suurimmat
kriteerit. Hankintahinta (suojakaasupulloineen & lankoineen Esab 400) tuli
jonkin verran kalliimmaksi (noin 5-6 kmk) kuin etukäteen suunniteltu, mutta
muuten ylivoimainen vaihtoehto. Alumiinihitsauskin ainakin periaatteessa
laitteella onnistuu, kaasun & langan vaihdon tietty vaatii. Joskus on tullut
tarve vaihtaa teräsosaa alumiiniin, painon säästämiseksi, ja siinä voi tulla
tuokin tarpeeseen. Tosin yllättäen (?) alumiini esim. sivuraudoissa, jotka
yksi useimmiten paikkausta vaativa kohda, kestävät paremmin kuin teräksiset.
Nähtävästi joustavat sen verran paremmin, ja pienemmän massan johdosta
pienemmät rasitukset, että kestävät tärinää teräksisiä paremmin.
Jos Migiin päädyt niin täytelanka EI ole hyvävaihtoehto, vaikka itsekin sitä
alunperin suunnittelin. Homma vaikeutuu 5-kertaisesti, ja jos vähänkin
enemmän teet saumaa niin hinta samaten. Tietysti tuo Migin hintaluokka
rajoittaa jonkin verran.
"Matti Tuominen" <ma...@RemoveThissuomi24.fi> kirjoitti viestissä
news:Usenet.aioorqpr@localhost...
Invertteri on periaatteessa huomattavasti kehittyneempi
hitsausvirtalähde kuin muuntaja. Käytännössä riippuu invertteristä,
mitä ominaisuuksia siihen on sisällytetty. Yksinkertaisimmillaan se ei
ole juuri kummempi kuin hyvin pieni muuntaja + tasasuuntaaja.
Monipuolista invertteriä voidaan käyttää useimpien valokaariprosessien
virran lähteenä, erityisesti puikko, MIG/MAG ja TIG. Näissä on
poikkeuksetta mikroprosessoriohjaus joka mahdollistaa säädettävät
valokaaridynamiikat, staattiset kuormakäyrät, pulssitukset, aloitus-
ja lopetusrampit. elektrodin anti-stickin jne jne.
Invertterillä voi käytännössä hitsata ainakin useampia
materiaalinpaksuuksia paremmalla saumanlaadulla, koska sen asettelut
ovat täsmällisempiä kuin muuntajan (ainakin jos puhutaan
halpismuuntajista). Puikkohitsauksessa puikko ratkaisee eniten, voiko
jotain materiaalia hitsata. Jos sopiva puikko löytyy, voi hitsausta
ainakin periaatteessa koettaa sekä muuntajalla että invertterillä
(huom: muuntajalle täytyy löytyä vaihtovirralle sopiva puikko,
invertteristä voi löytyä sekä vaihto- että tasavirta-asetus). Hyvä
invertteri on varmasti helpompi käyttää kuin vastaavan virta-arvon
omaava muuntaja, koska invertterissä on tod. näk. kehittyneemmät
asettelut.
Toiseen kysymykseen: 75A on vähänlaisesti - itse en ostaisi noin
pientä invertteriä. Taulukoiden mukaan 2mm puikko (esim Esabin OK 48
ja vastaavat, joka on se peruspuikko) hitsataan 50-80A virralla. 2,5mm
puikko vaatii jo 80-110A. Nyrkkisääntönä virta on 40*puikonhalkaisija
jos puikko on emäspäällysteinen (esim OK 48) ja n. 30*puikonhalkaisija
jos se on ruostumaton, rutiilipäällysteinen. Alivirta tekee kaaresta
epästabiilin ja aiheuttaa helposti virheitä saumaan. Valokaaren
tunkeuma ei myöskään ole häävi, joten sauma saattaa jäädä juuresta
kiinnittymättä, railomuodosta riippuen.
Kaksipuolikas puikko on vielä aika tikku, sen tuotto ei ole
hääppöinen. Kolmepiikki eli 3,25mm on paksuus jonka itse vaatisin
mahdolliseksi, ja silloin virtaa pitäisi löytyä oikeasti 110-150A.
Toki pieniä töitä voi tehdä noilla ohuillakin - juuri tänään hain
paketin 2-millisiä 48:ja joilla meinaan aamulla hitsata autotallin
seinien vinotuet kasaan lattaraudasta.
Kysymykseesi paljonko ampeereita 4 mm aineen hitsaukseen tarvitaan
vastaan näin: Virta riippuu enemmän puikon kuin perusaineen
paksuudesta, valokaari kyllä tekee sulan minkä paksuiseen pohjaan
tahansa. Puikon paksuus tulee olla jonkinlaisessa järkevässä suhteessa
hitsattavan aineen paksuuteen, mutta jollei yhdellä kerralla saada
riitävän paksua palkoa, se tehdään useaan kertaan päällehitsaten.
Ammattimies hitsaisi 4 mm jalkoasentoisen pienahitsin varmaan kerralla
4 mm puikolla ja n. 170A virralla, mutta ei se mikään ainoa
mahdollinen tapa ole. Ohuemmalla puikolla voisi tehdä niin, että
työstää ensin V-railon, siihen pari päällekkäistä palkoa V:n
aukeamispuolelle ja lopuksi juuripalko pohjan puolelle.
Minusta puikko on rakennehitsaukseen hyvä menetelmä, mutta kyllä MIG
on satunnaiselle käyttäjälle helpompi. Sydänlangalla voi hitsata
ulkona tuulessa siinä missä puikollakin, eikä MIGillä tarvitse takoa
kuonaa irti samalla tavalla kuin puikolla. Sitten kun lähdetään
liimaamaan paksua tavaraa, puikkovehkeet ovat kyllä edullisempia kuin
vastaavaan hitsiin pystyvät MIGit.
-Martti
Mites noilla nykyisillä Migeillä onnistuu ruostumattoman hitsaus,
siis lanka ruostumatonta myös, tottakai?
Onnistuuko lainkaan? Käykö vakio 'mustan' langan suojakaasu kuitenkin?
Kyllä onnistuu. sk 20 kaasulla, ihan kuin mustalla langalla.
Ihan puhtaaseen tulokseen pääsee puhtaalla argonilla, mutta sitten jo
hitsaus nopeudet ovat aivan toiset. ja langan polttaminen tapahtuu
kuumakaarialueella ,jossa lanka palaa suhisten ja migille tyypillistä
rätinää ei kuulu.
sauli
Muuntajia nyt kukaan tuskin harkitsee, mutta sama vehje varustettuna
diodisillalla,
eli sita kutsutaan tasasuuntaajaksi, on jo kayttokelpoinen vehje .
Ero on siina, etta nuo invertterit, pirun katevan kokoisia ja tehokkaita,
kun ikaantyvat
ja menevat hajalle, niin korjaus ei juuru kannata. Hintaa palaa uuden koneen
verran.
Jos invertteri on sitten taas 10 000 markan kone, voi juuri 3500 markan
kortin kannattaa sinne
ostaa .... Muuntajaahan tassa ei ole lainkaan .
Tasasuuntaaja on hieman perinteisempaa tekniikkaa, ja nainollen edullinen +
kestava.
Tasasuuntaussilta tai virran saato ovat kaytannossa ainoat herkemmat
elektroniikat tassa .
Kestaa myos kosteutta ja ukkosilmoja melkoisen hyvin .
Hitsaus kummallakin yhta mukavaa/laadukasta !
Kannattaa miettia tarkkaan hyva valinta .
terv
Timo