Sadevesikourut ja veden imeytys
Pauli Suikka
Taloni on vanha ('73) talo hiekkapohjaisella tontilla.
Edellinen omistaja oli laittanut katon uusiksi, hieno peltiä oleva
harjakatto. Katosta kuitenkin uupuu sadevesikourut yms.
Kourujen ja torvien asennus nyt ei ole ongelma, vaan
se että mihin sen veden oikein sitten johtaa.
Pitäisikö tontille kaivaa iso kuoppa, täyttää se kivillä ja johtaa
salaojaputkilla muutkin tontin vedet tuolle alueelle imeytymään, vai
mihin nuo vedet oikein saisi menemään..
-Pauli
Jukka
> salaojaputkilla muutkin tontin vedet tuolle alueelle imeytymään, vai
> mihin nuo vedet oikein saisi menemään..
Minä kaivoin noin metrin syvyisen kuopan ja laitoin kiviä pohjalle. Hyvin on
vedet sinne hävinneet.
- Jukka -
Antti Heinanen
: se että mihin sen veden oikein sitten johtaa.
: Pitäisikö tontille kaivaa iso kuoppa, täyttää se kivillä ja johtaa
: salaojaputkilla muutkin tontin vedet tuolle alueelle imeytymään, vai
: mihin nuo vedet oikein saisi menemään..
Itse tein siten että jokaiselta syöksytorvelta johdin vedet
omaan kuoppaan, tarpeeksi kauas kuitenkin talosta. Jokainen kuoppa
oli abt 50cm halkaisijaltaan ja täytin kivillä. Maa on hiekkaa ja
hyvin on vedet imeytyneet. Samanlaisen kuopan (tosin vähän isomman)
tosin) tekasin salaojille.
-Antti
Markku Nevalainen
>
> Pitäisikö tontille kaivaa iso kuoppa, täyttää se kivillä ja johtaa
> salaojaputkilla muutkin tontin vedet tuolle alueelle imeytymään, vai
Periaatteessa ei tarvitse edes mitään ihmeempää isoa kuoppaakaan kaivaa,
sillä soramaa imee sadevettä sellaisenaankin ihmeen hyvin.
Tämän huomaa hyvin, kun seurailee miten sadevesi katoaa vaikka Unikivi-
betonilaatoilla laatoitettujen laattojen raosta soramaahan. Saa sataa
jatkuvasti tuntikausia, mutta pihan kallistuskouruun ja poistokaivon
aukolle ei keräänny mitään vettä, Kaikki häviää 150 m2 laatoitetulta
alueelta matkalla, laattojen raoista sorapohjaan.
Vasta kaatosateella kaadot ja viemärit lopulta saavat nekin jotakin
tehdäkseen.
Joten kyllä se kattokourusta tullutkin vesi sinne sorapohjaan häviää.
Kuten häviää nykyiselläänkin, ilman lammikoitumista, se katolta il-
man kouruja maahan tuleva vesi.
Ainoa vaihe kourujen kanssa on juuri sateen aikana, kun syöksytorvesta
kerääntyy rumentava lammikko pihaan.
Voisi yksinkertaisimmillaan kokeilla jotakin 0,6 m x 0.6 m kokoista,
nyrkin kokoisilla mukulakivillä tehtyä aluetta jonkin torven alla,
ja katsoa miten vedet siitä häviävät. Tällaisia näkee aika isojenkin
kattojen kanssa, ja näyttävät toimivan.
Tai mukulakivistä, hiukan sivummalle pihaa, syrjään tehty 2 x 2 tai
3 x 3 m alue, jonne kuskaa vedet.
Nykyohjeethan suosittelevat sadeveden kuljettamista pois sokkelien
vierestä, joten uusiin taloihin tällaiset imeytysohjeet eivät oikein
päde. Mutta useimmat vanhat talot ovat toimineen vuosikymmeniä täl-
laisilla imeytysjutuilla. Kotopuolessakaan mitään sadevesiviemärejä
ikinä ole ollut.
MNe
Nestori M
>sillä soramaa imee sadevettä sellaisenaankin ihmeen hyvin.
Paitsi maan ollessa roudassa. Kevään sulamisvedet voivat olla ongelma,
jollei pihan kaadot ja tilajärjestelyt ole optimaalisia jääpolanteeksi
kertyville vesille.
Varmin ratkaisu olisi routarajan alle ulottuva "kiviromo", vaikka
aika työläs homma lapiomiehelle.
Tällaisia on tullut rinteessä pähkäiltyä. Ja jonain vuonna, kun
täytemaalle löytyy sopiva kohde, on kai tartuttava lapioon.
jusa
> <...>
> Periaatteessa ei tarvitse edes mitään ihmeempää isoa kuoppaakaan kaivaa,
> sillä soramaa imee sadevettä sellaisenaankin ihmeen hyvin.
>
> Tämän huomaa hyvin, kun seurailee miten sadevesi katoaa vaikka Unikivi-
> betonilaatoilla laatoitettujen laattojen raosta soramaahan. Saa sataa
> jatkuvasti tuntikausia, mutta pihan kallistuskouruun ja poistokaivon
> aukolle ei keräänny mitään vettä, Kaikki häviää 150 m2 laatoitetulta
> alueelta matkalla, laattojen raoista sorapohjaan.
Ei tarvita edes soramaata, kyllä se vesi imeytyy melkein mihin maalajiin
tahansa, paitsi tietysti savimaahan. Mutta eihän tämä voi olla se pointti.
Ihmettelen, että kuka niitä sadevesiä haluaa mihinkään kivikuoppaan
ohjata? Joka nurkalle vaan isot sadevesiastiat (tai vaikka maan alle
sadevesikaivo), josta sitten saa kasteluvettä siinä vaiheessa kun
sitä tarvitaan. Tämä siis kesäaikaan.
Ja silloin kun katolta tulee sulamisvesiä, niin maa on varmaankin jäässä
siten, että vesi ei imeydykään laattojen välistä. Samoin vaikka olisi
minkälainen kivikuoppa tai vastaava tehtynä maan alle, niin eihän se
vesi sinne pääse, kun pinta on kuitenkin jäässä (vaikkei itse kuoppa
olisikaan).
-jusa
--
Happiness is an attitude, not a result of circumstances.
Markku Nevalainen
>
> Paitsi maan ollessa roudassa. Kevään sulamisvedet voivat olla ongelma,
> jollei pihan kaadot ja tilajärjestelyt ole optimaalisia jääpolanteeksi
> kertyville vesille.
Kevätaikaan tuntuu kyllä olevan vaikeata maahan upotettujen sadevesisys-
teemienkin kanssa.
Ainakin tämä kevät ja viime kevät ovat jäädyttäneet umpitukkoon sekä rän-
nikaivot että ilmeisesti maanalaisia putkistojakin. Joten syöksytorvista
vedet liruttelevat nätisti sokkelin viereen maahan, ränninalustan pienois-
jäävuoria pitkin.
Pitäisi ilmeisesti olla sähköllä sulatettavat systeemit, jos haluaisi että
vedet aina kulkevat sadevesiviemärin kautta. Tällaisia kuitenkin harvemmin
pientaloihin rakennetaan, vaan ovat enemmän keskustojen kerrostalojen
juttuja.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Joka nurkalle vaan isot sadevesiastiat
Ennen eilistä taisi olla melkein kuukausi ilman yhtään sateita, lukuun
ottamatta yhden yön sadekuuroa. Silti 200 litran saavit oli jo täpötäynnä.
Joten rännisaavit ovat melkein aina täynnä, eivätkä tuota vesiongelmaa
oikein sinällään poista. Mutta kyllä se maapohja tietysti lopulta imee
sen mitä saaveihin ei mahdu.
> Samoin vaikka olisi
> minkälainen kivikuoppa tai vastaava tehtynä maan alle, niin eihän se
> vesi sinne pääse, kun pinta on kuitenkin jäässä (vaikkei itse kuoppa
> olisikaan).
Sama vaiva siellä on todennäköisesti kuin normaaleissakin viemäreissä.
Maalis-huhtikuussa iltapäivisin ja öisin liruttelevat sulamievedet jää-
dyttävät putket kuitenkin jossakin vaiheessa umpitukkoon.
MNe
Juha Ruismäki
> Ainakin tämä kevät ja viime kevät ovat jäädyttäneet umpitukkoon
Kyllä styroksien alla olevat putkistot pysyvät auki. Rännikaivoista
en tiedä, mutta tuollainen sadevesisuppilo (ilman sitä "ämpäriä")
ei ainakaan minulla ole esittänyt mitään jäätymisen oireita.
Juha
jusa
No, siellä maan sisässä, styroksin alla, putki varmaan olikin sula, mutta
kun se jääkökkäre muodostuikin siihen suppiloon. Sitten rännistä tuleva
auringon sulattama vesi lirisi sen jäämöhkäleen päälle, valuen jäätä
pitkin suppilon ohi.
Kun sen jään sai siitä alusta sulatettua pois, niin sitten se vesi meni
eteenpäin ihan hyvin eli loppupätkä oli kyllä sulana. Mutta mitäs tuolle
näkyvälle osuudelle olisi tehtävissä?
Joissain sadevesikaivoissa (siis ei niissä kokoojakaivoissa, vaan niissä
syöksytorven alle tulevissa härpäköissä) mainostetaan olevan jotain
pakkaslukkoja. Tietääkö kukaan niistä mitään?
jusa
1) Ei ole mitään sadevesijärjestelmää - miten ne vesimäärät
oikein saisi ohjattua siitä sokkelin vierestä pois?
2) Sadevesisysteemit on, mutta miten estää jäätymisongelmat?
Koko säie alkoi tuosta ykkösvaihtoehdosta ja meikäläinen onnistui
kääntämään keskustelua kakkosen suuntaan. Keskustelu aiheesta on
mielenkiintoista eikä rönsyilykään haittaa, jos sen kautta tulee
monille muillekin jotain annettavaa.
Mutta jottei alkuperäinen kysyjä jäisi ilman vastausta, niin tässä
tulee tuhannen taalan vastaus, tosin vähän pitempi sellainen :-)
1) Paras ja kallein ratkaisu on tietysti oikean sadevesisysteemin
asentaminen. Mutta se jää monelta tekemättä, kun tulee liikaa
hintaa ja liikaa työtä ja menee pihan istutukset ja nurtsit
uusiksi.
2) Pienemmän mittakaavan ratkaisu on betoniset loiskekupit ja kourut
ja kourun pään alle kivillä täytetty kuoppa, jonne vedet imeytyy.
Ei enää ole yhtä kallis ratkaisu, mutta isompi homma sekin.
3) Ehdottomasti nopein ja halvin ratkaisu on marssia ostoksille
lähimpään Claes Ohlsson -myymälään ja ostaa sieltä ameriikan
keksinnöt jokaisen syöksytorven päähän. Jokainen varmaan tietää
nämä lasten suosikit, ne rullalla olevat karnevaalipillit, jotka
suoristuu kun puhaltaa. Amerikkalaiset on keksineet tehdä samalla
periaatteella sadevesiautomaatin: syöksytorven päähän asennetaan
rullalla oleva leveä letku, joka sateen sattuessa vedellä
täyttyessään suoristuu ja ojentautuu poispäin talosta laskien
vedet sinne minne putken loppupää ylettyy. Kun sade loppuu ja
paine letkussa hiipuu, niin letku kerääntyy takaisin rullalle
syöksytorven päähän. Näppärää ;-)
Claes Ohlssonilla näitä näytti olevan, paljon erilaisia ja
-kokoisia malleja. Ainakin itselleni tuote oli ihan uusi
tuttavuus ja ihmettelin hymyssä suin, että kaikkea ne jenkit
keksiikin. Kuulostaa aika lelulta, mutta täytyy myöntää,
että ei se idea olekaan yhtään hassumpi.
Kun asennusvaiheessa tähtää tarkasti tämän letkun suuntauksen
niin, että letkurulla avautuu esim. läheisen omena/kirsikka/luumupuun
alle tai marjapensaiden juureen, niin säästyy itse kastelemisen
vaivalta ja samalla maailma... eikun siis sokkeli pelastuu. ;-)
Jukka Marin
> suoristuu kun puhaltaa. Amerikkalaiset on keksineet tehdä samalla
> periaatteella sadevesiautomaatin: syöksytorven päähän asennetaan
> rullalla oleva leveä letku, joka sateen sattuessa vedellä
> täyttyessään suoristuu ja ojentautuu poispäin talosta laskien
> vedet sinne minne putken loppupää ylettyy. Kun sade loppuu ja
> paine letkussa hiipuu, niin letku kerääntyy takaisin rullalle
> syöksytorven päähän. Näppärää ;-)
Mitenhän tuo suhtautuu kouralliseen rännistä tulevia männynneulasia ja
muutamaan koivunlehteen? ;-)
-jm
Pauli Suikka
> 1) Ei ole mitään sadevesijärjestelmää - miten ne vesimäärät
> oikein saisi ohjattua siitä sokkelin vierestä pois?
> 2) Pienemmän mittakaavan ratkaisu on betoniset loiskekupit ja kourut
> ja kourun pään alle kivillä täytetty kuoppa, jonne vedet imeytyy.
> Ei enää ole yhtä kallis ratkaisu, mutta isompi homma sekin.
Vaikuttaa minulle sopivalta puuhalta :-) Jos nyt ensin asentaisi ne kourut
ja syöksytorvet. Siinä sitten on taas aikaa ottaa muutama olut ja miettiä
asiaa eteenpäin. Piha tuntuu imevän kuitenkin ihan mukavasti tuota vettä,
joten veden siirtäminen puolentoista metrin päähän seinästä voisi olla
riittävä toimenpide.
> 3) Ehdottomasti nopein ja halvin ratkaisu on marssia ostoksille
> lähimpään Claes Ohlsson -myymälään ja ostaa sieltä ameriikan
> keksinnöt jokaisen syöksytorven päähän. Jokainen varmaan tietää
> nämä lasten suosikit, ne rullalla olevat karnevaalipillit, jotka
> suoristuu kun puhaltaa. Amerikkalaiset on keksineet tehdä samalla
> periaatteella sadevesiautomaatin: syöksytorven päähän asennetaan
> rullalla oleva leveä letku, joka sateen sattuessa vedellä
> täyttyessään suoristuu ja ojentautuu poispäin talosta laskien
> vedet sinne minne putken loppupää ylettyy. Kun sade loppuu ja
> paine letkussa hiipuu, niin letku kerääntyy takaisin rullalle
> syöksytorven päähän. Näppärää ;-)
:D Jos nyt ihan katu-uskottavuuden säilyttämiseksi naapuruston kesken
jättäisin tämän vaihtoehdon omaan arvoonsa :D
Kiitoksia runsaista vastauksista :-)
Lähinnä minua mietitytti tuo että miten ne "oikeasti" nykyään toteutetaan,
eli sain sen käsityksen että syöksytorvien alle tulee pystyputket, joista
sitten maan alla menee putki imeytysalueelle.
Vaatisi siis pihan repimisen auki, ja kuulostaakin kalliilta :-)
Eiköhän tuo veden siirtäminen pois sokkelin juurelta riitä pitämään kostumisen
kurissa riittävästi :-)
Terv.
Pauli
jusa
No ei ne ainakaan alkupäätä tuki, sillä letkun halkaisija oli samaa
luokkaa kuin syöksytorvenkin (ei ollut mitään isompaa supistusta).
Kai niitä on eri halkaisijoilla varustetuille syöksytorville. Eli
eiköhän siitä mene läpi kaikki oravaa pienemmät otukset ;-)
Katselin vain pikaisesti paketteja päältä, joten en ole varma, että
minkälainen se loppupään tekninen ratkaisu oli. Jos se on päästä
kokonaan auki, niin sinnehän ne pikkuoravat päätyy pensaan alle.
Joissain malleissa taisi olla loppupäässä tihkukastelureikiä niin,
että kaikki vesi ei päädy samaan lätäkköön, vaan että kastelua tulisi
tasaisesti pidemmälle matkalle. Tuollaiset pikkureiät voi tietysti
tukkeutua neulasista yms. roskista.
Ata
> > 2) Pienemmän mittakaavan ratkaisu on betoniset loiskekupit ja kourut
> > ja kourun pään alle kivillä täytetty kuoppa, jonne vedet imeytyy.
> > Ei enää ole yhtä kallis ratkaisu, mutta isompi homma sekin.
>
> Vaikuttaa minulle sopivalta puuhalta :-) Jos nyt ensin asentaisi ne kourut
> ja syöksytorvet. Siinä sitten on taas aikaa ottaa muutama olut ja miettiä
> asiaa eteenpäin. Piha tuntuu imevän kuitenkin ihan mukavasti tuota vettä,
> joten veden siirtäminen puolentoista metrin päähän seinästä voisi olla
> riittävä toimenpide.
Noin minäkin tein, ja ekan sateen jälkeen etsin loiskekupit ja
maakourut ja kaivoin montut - sen verran kookas vesilätäkkö siihen
syöksyn alle kertyi. Varsinkin jos sulla on kellaria niin vähintäänkin
vanha kourun pätkä tohon syöksyn alle niin se koko katonlappeellinen
vettä ei yritä imeytyä juuri siihen nurkalle vaan vähän kauemmas.
Itse en täyttänyt kuoppia kivillä, vaan laitoin niihin pystyyn
tarkastuskaivoputken pätkiä ja huipulle sen "suodatin"kannen, niin ei
kaikki lehdet mene mukana. Ei nyt sattunut tuleen kuvaa siitä
vaiheesta.
off topic: rännien laiton yhteydessä kandee miettiä (kattoratkaisusta
riippuen) myös lumiesteitä; meillä tuli esteettömältä puolelta kourut
alas kun viime talvi kerrytti lappeellisen verran yli viisisenttistä
jäätä joka "valui" myös kouruun ja kun lähti liikkeelle niin tuli
tietty kourutkin mukana...
(www.iki.fi/antero/Finland/koti_public/Lumitilanne_2_2004_5.JPG)
Rännitoimittajan valinta sitten on yksi juttu; kysele tuttaviltasi
miten heillä aikataulut oli pitänyt (omaani en missään tapauksessa
suosittele; nuo kourut on vieläkin 3kk:n jälkeen uusimatta ja
lisätyönä tehtävät lumiesteet laittamatta...)
> > 3) Ehdottomasti nopein ja halvin ratkaisu on marssia ostoksille
> > lähimpään Claes Ohlsson -myymälään ja ostaa sieltä ameriikan
> > keksinnöt jokaisen syöksytorven päähän. Jokainen varmaan tietää
> > nämä lasten suosikit, ne rullalla olevat karnevaalipillit, jotka
> > suoristuu kun puhaltaa. Amerikkalaiset on keksineet tehdä samalla
> > periaatteella sadevesiautomaatin: syöksytorven päähän asennetaan
> > rullalla oleva leveä letku, joka sateen sattuessa vedellä
> > täyttyessään suoristuu ja ojentautuu poispäin talosta laskien
> > vedet sinne minne putken loppupää ylettyy. Kun sade loppuu ja
> > paine letkussa hiipuu, niin letku kerääntyy takaisin rullalle
> > syöksytorven päähän. Näppärää ;-)
>
> :D Jos nyt ihan katu-uskottavuuden säilyttämiseksi naapuruston kesken
> jättäisin tämän vaihtoehdon omaan arvoonsa :D
>...
Mitenkähän nuo Claassin vehkeet pärjää tällasessa
raesateessa?(www.iki.fi/antero/Finland/koti_public/Raesade8_syys2003.JPG)
Myöskin ne kevättalven loiskekuppiinkin jäätyvät sulamisvedet voivat
olla haasteellisia :-)
> Terv.
> Pauli
Ata