Keittiökalusteet
Jukka Ruotsalainen
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Sama+keitti%C3%B6++monta+hintaa/HA20070401SI1FA025bt
Viesti lyhyesti oli se, että lähes samanlaisilla keittiöillä voi olla
4,5 kertainen hintaero.
Eli oli lähetetty keittiön pohjapiirrokset ja pyydetty tarjouksia.
Sitten oli verrattu mitä oli saatu.
Ikea taisi olla noista halvin, eikä laadusta löydetty mitään
moitittavaa. Ovet olivat lastulevyä, paitsi yhden valmistajan, jolla mdf:ää.
Ikean keittiöiden hinnat lienevät kuitenkin hyvä vertailutaso.
Kivitasojahan on perinteisesti pidetty kalliina, noihan voi tilata
mitattuna myös jälkitoimituksena, virosta ja suomesta löytyy useita
toimittajia, hintaerot ovat huimia keittiöliikkeiden hinnoitteluun.
Jukka
Juha Ruismaki
> Ikea taisi olla noista halvin, eikä laadusta löydetty mitään
> moitittavaa.
Eikös Ikean keittiöt tule rakennussarjana, kuten muutkin saman
puljun tuotteet?
Juha
Hantte
Taitaa kaikki tulla rakennussarjoina, koska Hesarin jutussakin oli
eritelty asennushinnat.
Kun me rakensimme, oli kaikissa keittiökalustetarjouksissa asennus
erikseen.
Ikea taitaa olla ainoa, joka tosissaan tyrkyttää asennustyötä ostajalle.
Muut yrittävät vain hivuttaa sen lisähintana, josta ei pidetä kovaa melua?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Jukka Sopanen
> En tiedä sattuiko tällainen Helsingin Sanomien artikkeli silmään
>
> http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Sama+keitti%C3%B6++monta+hintaa/HA20070401SI1FA025bt
>
>
> Viesti lyhyesti oli se, että lähes samanlaisilla keittiöillä voi olla
> 4,5 kertainen hintaero.
Tuollainen hintaero on kyllä vaikeaa selittää millään keinoin. Itse jäin
miettimään, kuinka vertailussa oli otettu huomioon keittiövalmistajien
maantieteelliset sijainnit. On selvää, että asennus satojen kilometrien
päästä tulee paljon kalliimmaksi kuin jostain lähempää. Tässä mielessä
testi ei ehkä ollut reilu kaikille osapuolille.
> Eli oli lähetetty keittiön pohjapiirrokset ja pyydetty tarjouksia.
> Sitten oli verrattu mitä oli saatu.
Oli varmasti saatu selville hintaerot, mitään muita eroja ei sitten
selville näin menetellen saakaan. Pelkästä tarjouksesta on vielä pitkä
matka siihen, että asiakkaalla on keittiö paikallaan semmoisena kuin se oli
ajateltu ja vielä oikeaan aikaan toimitettuna. On eräänlainen taiteenlaji
myös laatia tarjoukset niin, ettei asiakas vain saa toimituksessa mitään
sellaista mitä ei ole älynnyt erikseen pyytää, vaikka sitä tarvitsisikin.
Tunnollisimmat ja asiakkaan tyytyväisyyttä ajattelevat keittiötoimittajat
saattavat lisätä aivan oma-aloitteisesti tarjoukseen asioita, joita
kuitenkin tullaan kysymään myöhemmin.
> Ikea taisi olla noista halvin, eikä laadusta löydetty mitään
> moitittavaa. Ovet olivat lastulevyä, paitsi yhden valmistajan, jolla
> mdf:ää.
Olen nähnyt Ikean kalusteita parissa paikkaa, ja minusta ne ainakin
näyttivät ihan laadukkailta. Mielestäni tuossa Helsingin Sanomien jutussa
korostettiin liikaa mdf-levyn paremmuutta, ainakin jutun paperiversiossa
asia korostui. Minusta mdf-levyn maalipinta ei ole kulutuksen kestoltaan
yhtään sen parempi kuin lastulevyn melamiinipinta. Kun mdf-levyn maalipinta
rikkoutuu, turvottaa levyyn päässyt vesi mdf-levyä paljon enemmän kuin
lastulevyä, eli siltä osin lastulevy olisi jopa parempaa. Toki mdf-levystä
saadaan aikaan aivan erityyppisiä ovia kuin melamiinilevystä, mutta se on
asia erikseen. Tärkeämpää kuin se, onko levy mdf- vai lastulevyä on se,
onko levy kosteussuojattua.
Jukka
Juha Ruismäki
> Juha Ruismaki wrote:
> > Jukka Ruotsalainen wrote:
> >> Ikea taisi olla noista halvin, eikä laadusta löydetty mitään
> >> moitittavaa.
> >
> > Eikös Ikean keittiöt tule rakennussarjana, kuten muutkin saman
> > puljun tuotteet?
>
> Taitaa kaikki tulla rakennussarjoina, koska Hesarin jutussakin oli
> eritelty asennushinnat.
Eikun normaalisti keittiökauppojen kaapit tulevat koottuina,
mutta vakiona Ikean keittiökaapit tulevat litteästi pakattuna ja
ensimmäiseksi joutuu kasaamaan kaapit ennenkuin niitä pääsee
asentamaan. Ikean hinnastossa tälle palvelulle on hinta
22,-/kaappi. Kai siinä Hesarin jutussa oli tämä laskettu
mukaan?
Juha
Jukka Ruotsalainen
> Olen nähnyt Ikean kalusteita parissa paikkaa, ja minusta ne ainakin
> näyttivät ihan laadukkailta. Mielestäni tuossa Helsingin Sanomien
> jutussa korostettiin liikaa mdf-levyn paremmuutta, ainakin jutun
> paperiversiossa asia korostui. Minusta mdf-levyn maalipinta ei ole
> kulutuksen kestoltaan yhtään sen parempi kuin lastulevyn melamiinipinta.
> Kun mdf-levyn maalipinta rikkoutuu, turvottaa levyyn päässyt vesi
> mdf-levyä paljon enemmän kuin lastulevyä, eli siltä osin lastulevy olisi
> jopa parempaa. Toki mdf-levystä saadaan aikaan aivan erityyppisiä ovia
> kuin melamiinilevystä, mutta se on asia erikseen. Tärkeämpää kuin se,
> onko levy mdf- vai lastulevyä on se, onko levy kosteussuojattua.
Totta, onko muita vaihtoehtoja vielä puun lisäksi oviin? Ikeallahan on
ainakin joitain vaihtoehtoja... Mietin että kannattaisiko ostaa kaapisto
ikeasta, palkata suunnittelija mm. valaistus. tekemään keittiä ja tilata
kivitasot virosta.
Saisi varmaan ihan toimivan peruskeittiön
> Jukka
Jukka Sopanen
Yksi vaihtoehto voisi olla mdf-levyä tiiviimpi ja vettä huonosti imevä
hdf-levy. Sillä on mdf-oven muokattavuuden etu puolellaan. Toinen, jo
aiemmin mainittu vaihtoehto on kosteudenkestävä lastulevy ja mdf-levy. Nämä
eivät turpoa samalla tavalla suojaamattomiin levyihin nähden.
Kosteudenkestävät lastu- ja mdf-levyt eivät ole paljoa kalliimpia
raaka-aineina, mutta eipä näitä isommat keittiömyyjät näytä myyvän.
Tietääkö joku miksi?
Parhaiten kestävän oven saa laminaatista. Laminaattioven heikoin kohta on
sen reunalistoitus, mutta jos reunalistana käyttää esim. 5mm puureunalistaa
laminaattien väliin listoitettuna, on ratkaisu keittiön ikään suhteutettuna
'ikuinen'. Tällaisia ovia saa joiltakin keittiökalustemyyjiltä.
Laminaattiovi on sitten aina laakaovi, eli etupintaan ei saada mitään
muotoja. Laminaattivärejä on periaatteessa tuhansia, mutta asiakas on
tietysti niiden värien armoilla, joita keittiövalmistajat ovat
valikoimiinsa ottaneet.
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla, että tilaisi kaappien rungot joltain
edulliselta kalustetoimittajalta ja teettäisi ovet jollain paikallisella
puusepänliikkeellä. Sopiva puusepänliike voi valmistaa ovet joko
hdf-levystä, kosteudenkestävistä lastu- ja mdf-levyistä tai laminaatista
kaikilla mahdollisilla väreillä, asiakkaan toiveen mukaan.
Jukka
ha...@nosmap.impraktiko.com
mittojen mukaan. moduulimittaiset vetolaatikostot varsinkin hukkaavat
todella paljon säilytystilaa:
- väleihin jotka eivät ole 40/60/80/100cm kerrannaisia
sovitellaan helposti jotain ihme väliosia tai peitelevyjä
- alakaapin on hyvä olla 70cm syvä mikäli suinkin mahtuu
- 60cm syvyisen kaapin vetolaatikon tehollinen syvyys voi olla vain
n. 45cm
- vetolaatikon korkeudesta voi mennä rakenteen ja moduuli-
mitoituksen takia 20% hukkaan (matalaan laatikkoon ei mahdu
enää maustepurkki pystyyn)
- allaskaapit ovat primitiivisiä, pahimmillaan tosian kaappi jonka
pohjalla nököttää joku muovihäkkyrä jonne roskat
pitää pudotella korkealta
normaalikokoisessa keittiössä tuo hukkatila on nopeasti yhden
60cm laatikoston verran arvokasta säilytystilaa.
parhaat mekanismit on grassin vaimennetut (savo design & technic).
terveisin,
--
harri
In article <462d0bad$0$31533$9b53...@news.fv.fi>,
Jukka Sopanen
> varsinkin alakaapit kannattaa mielestäni tilata tai muuten tehdä
> mittojen mukaan. moduulimittaiset vetolaatikostot varsinkin hukkaavat
> todella paljon säilytystilaa:
>
> - väleihin jotka eivät ole 40/60/80/100cm kerrannaisia
> sovitellaan helposti jotain ihme väliosia tai peitelevyjä
>
Onhan se noin. Toisaalta hyvä keittiösuunnittelija osaa pelata
modulimitoitettujen kaappien kanssa niin, ettei peitelevyjä kuin sen verran
mikä on tarpeellista muutenkin.
> - alakaapin on hyvä olla 70cm syvä mikäli suinkin mahtuu
Miksi? En kritisoi mielipidettäsi, kysyn vaan ;) Haittapuolena
lisäsyvyydestä on varmasti se, että yli 60 cm leveiden työtasojen hinta ns.
pompsahtaa. Tason lisäsyvyys aiheuttaa myös ongelmia ainakin lieden
kohdalle. Samoin pesupöydät pitäisi hankkia erikoismitoin (ja hinnoin).
Laatikostojen liukukiskojakin harvemmilta keittiömyyjiltä löytyy pidempinä
kuin mitä normaalikeittiöissä käytetään, eli lisäsyvyys laatikostossa ei
välttämättä toteudu. Pahoin pelkään, että keittiövalmistajat rokottaisivat
lompakkoa tämmöisestä "kikkailusta" kovalla kädellä. Toisaalta keittiön
hankinnassa tulisi asiakkaankin pitää mielessä eri ratkaisujen hinta
keittiön käyttötunteja kohti.
> - 60cm syvyisen kaapin vetolaatikon tehollinen syvyys voi olla vain
> n. 45cm
Toivottavasti teleskooppikiskot yleistyvät kaikkialle lähivuosina, ettei
osa laatikostoa jäisi enää kaapin rungon sisään. Toisaalta hirvittää
ajatella jotain maailman halvimpia teleskooppiliukuja...
> - allaskaapit ovat primitiivisiä, pahimmillaan tosian kaappi jonka
> pohjalla nököttää joku muovihäkkyrä jonne roskat
> pitää pudotella korkealta
Ennen riitti kun allaskaapin ovessa oli kahdella ruuvilla kiinnitetty
jätesanko. Nykyään kaikilla pitää olla jätekaapeissa jokin mekanismi
jäteastioita varten. Mekanismi on valitettavasti paljon vaikeampaa
valmistaa halvalla. Huonosti toimivat jäteastiat on todella raivostuttavia.
Jukka
ha...@nosmap.impraktiko.com
Jukka Sopanen <jukka.sopanen@_removethis_telemail.fi> wrote:
>ha...@nosmap.impraktiko.com kirjoitti:
..
>> - alakaapin on hyvä olla 70cm syvä mikäli suinkin mahtuu
>
>Miksi? En kritisoi mielipidettäsi, kysyn vaan ;) Haittapuolena
uusimpaan pistin 70cm (vai oliko joku 72cm jopa), ja huomasin että
toimii erinomaisesti. työtilaa selvästi lisää, muttei
pistä erityisesti silmään. alle mahtuu oikeasti 60cm syvät
vetolaatikot (loput 10cm jää putkille).
>lisäsyvyydestä on varmasti se, että yli 60 cm leveiden työtasojen hinta ns.
>pompsahtaa. Tason lisäsyvyys aiheuttaa myös ongelmia ainakin lieden
>kohdalle. Samoin pesupöydät pitäisi hankkia erikoismitoin (ja hinnoin).
itsellä upotettavat liesitasot n. 140 x 110 saarekkeessa. miksei
sitä aukkoa voisi jaloillaan seisovalle liedellekin tehdä.
kaikki pöytätasot teetetty kylmäteräs oy:ssä mittojen
mukaan. (siis rosteria :) hinta mielestäni kohtuullinen, roimasti
alle jonkun stalan dissainnykerrysten. runko on paksua filmivaneria ja
muutenkin sen verran tukeva että jos kuuman pannun pöydälle
nostaa niin ei heti pamahda lommolle. stalan pöydissä runko on
pari alle liimattua kuusilistaa. kait silläkin pärjää
mutta hirvitti edellisessä keittiössä nousta sen päälle
seisomaan yläkaappeja asentamaan.
noiden palikoista liimattujen massiivipuutasojen hinnat ovat tulleet
jo niin alas, että sen 10cm räimäleen liimaus 60cm levyn
kylkeen tuskin rikkoo säästöpossua totaalisesti.
>Laatikostojen liukukiskojakin harvemmilta keittiömyyjiltä löytyy pidempinä
>kuin mitä normaalikeittiöissä käytetään, eli lisäsyvyys laatikostossa ei
>välttämättä toteudu. Pahoin pelkään, että keittiövalmistajat rokottaisivat
toisaalta kätevää kun kylppäriin sain 50cm syvät
alakaapit helposti ja nopeasti ostamalla keittönetin
vakkarilaatikostot, ja sahaamalla 10cm rungosta pois :)
sieltä savo designistä ne keittiöputkatkin mekanisminsa
hakee. grassilta löytyy laatikostomekanismimittoja joka lähtöön.
>lompakkoa tämmöisestä "kikkailusta" kovalla kädellä. Toisaalta keittiön
>hankinnassa tulisi asiakkaankin pitää mielessä eri ratkaisujen hinta
>keittiön käyttötunteja kohti.
siihen se pakettiratkaisun kustannusetu meneekin jos oikeasti
tehdään toimiva keittiö eikä vaan tilata kasaa
moduulimitattua lastulevyä.
mutta toki jos keittiössä vaan keitellään kahvit ja
mikrossa lämmitellään saarioisen kinkkupizzat niin hyvinhän
pakettiratkaisulla pärjää. kun kämppää myy niin
valitettavasti ulkonäkö ratkaisee.
..
>Ennen riitti kun allaskaapin ovessa oli kahdella ruuvilla kiinnitetty
>jätesanko. Nykyään kaikilla pitää olla jätekaapeissa jokin mekanismi
>jäteastioita varten. Mekanismi on valitettavasti paljon vaikeampaa
>valmistaa halvalla. Huonosti toimivat jäteastiat on todella raivostuttavia.
roskis tuppaa olemaan yksi useiten käytettyjä keittiön
ominaisuuksia. oveen ruuvattu ämpärikin on kivempi kuin
semmoinen kanittava muovihäkkyrä, joka pahimmillaan pitää
vielä erikseen avata. erillinen poljinroskiskin on paljon parempi.
roskista ei kannata altaan alle laittaa, paljon parempi sijoittaa se
niin että roden yläreuna on heti työtason alla, mikäli
vain onnistuu. osuu perunankuoret helpommin oikeaan osoitteeseensa :)
mulla on nyt rodevaununa tavan 40cm leveä (mutta 60cm syvä)
vetolaatikko, niin korkea että ämpärit sopii (pari isompaa ja
pari pienempää) ja laidat ylös asti. päällä on
muovinen kansiviritys joka sulkee lootan kun laatikko on sisällä
automaattisesti (kansi saranoitu työtason alle). tein itse ja
"säästin".
>Jukka
terveisin,
--
harri